Mieheni kuoli ja..(perinnönjaosta tietäviä)
Aviomieheni kuoli 4 kk sitten. Hän omistaa asunnon jossa asuu hänen tyttärensä. Miten saan oman osuuteni tuosta? (meillä ei muuta omaisuutta, myös avioehtoa ei ole) Tytär sanoo ettei suostu myymään asuntoa. Meillä puheyhteys poikki hänen kanssaan
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tajusinko oikein. Ap ja miehensä ovat asuneet ap.n vanhempien asunnossa ja miehen yksiössä hänen tyttönsä. Nyt mies kuollut ja tyttö ei suostu maksamaan ap.lle kuuluvaa summaa, mikä on jaettu tasinkona?
Mies on selkeästi pystynyt kartuttamaan omaisuuttaan asumalla ilmaiseksi ap.n vanhempien asunnossa, joten senkin mukaan osa miehen omaisuudesta kuuluu ap.lle.
Ei kai miehen omaisuus sitä mitenkään karttunut jos hänen lapsensa asui asunnossa ilmaiseksi eikä hän siitä vuokratuloja saanut
Mies on pystynyt maksamaan yksiönsä pois asumalla ilmaiseksi ap.n vanhempien asunnossa. Se on omaisuuden kartuttamista
Onhan myös ap asunut ilmaiseksi ja on voinut kartuttaa omaisuutta. Ihan sama asia.
AP:n omaisuudesta meni 40 000 euroa yhteisenä kotina käytetyn talon remonttiin.
Niin, mutta hän tulee perimään tämän asunnon. Ei mennyt remonttirahat hukkaan, kun tulevaisuuden omistusasuntoa remppaa. Lisäksi ap on saanut asua ilmaiseksi asunnossa ja olisi voinut samalla kerryttää säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi omisti asunnon yksin niin sinä et peri siitä mitään ilman keskinäistä testamenttia. Vain miehesi lapsi perii.
Jos se asunto on parin ainoa omaisuus, niin kyllä vaan aplle kuuluu avio-oikeuden nojalla siitä osa. Todnäk puolet, jos mitään muuta ei ole. Vaikka mies onkin sen omistanut yksin, siitä muodostuu tasinko aplle.
Sehän riippuu siitä että minkä verran ap:lla itsellä on omaisuutta. Jos hänellä on omaisuutta, niin se pienentää tasingon osuutta, jos hänellä on yhtä paljon omaisuutta kuin miehellä, niin hän ei saa tasinkona mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos annat tuon asunnon osuuden tyttärelle hän joutuu maksamaan siitä lahjaverot -> ei pysty -> asunto menee perintään velkojille -> tyttö vuokrakämppään.
Ei tarvitse, koska asunto on miehen. Jos se olisi apn osin ja antaisi tytölle, tilanne olisi eri.
Osituksen jälkeen asunto ei enää ole miehen vaan puoliksi ap:n. Koska ap ei ole tytön äiti tai hänelle sukua tulee lahjavero sitten suurimman prosentin mukaan. Tyttö ei voi eikä pysty pitämään kämppää.
Velkojat tulevat kyllä muutenkin vaatimaan asunnon myyntiä.
Ei ap:n ole pakko vaatia ositutusta, halutessaan hän voi antaa koko omaisuuden mennä tytölle, eikä siitä tule mitään ylimääräisiä veroseuraamuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tajusinko oikein. Ap ja miehensä ovat asuneet ap.n vanhempien asunnossa ja miehen yksiössä hänen tyttönsä. Nyt mies kuollut ja tyttö ei suostu maksamaan ap.lle kuuluvaa summaa, mikä on jaettu tasinkona?
Mies on selkeästi pystynyt kartuttamaan omaisuuttaan asumalla ilmaiseksi ap.n vanhempien asunnossa, joten senkin mukaan osa miehen omaisuudesta kuuluu ap.lle.
Miehellä oli tuo velaton asunto kun tapasimme. Tarkoituksemme oli tuolloin myydä molempien asunnot ja ostaa yhteinen. Vanhempani kuitenkin ehdottivat, että muuttaisimme heidän asuntoon, koska eivät itse enää jaksaneet hoitaa pihaa. Minä möin tuolloin kaksioni ja laitoimme tuon (n 40 000 jäi lainan poismaksun jälkeen) summan remonttiin. Miehen asunto oli tarkoitus myydä, mutta tyttärensä (tuolloin voelä alaikäinen) oli pahasti riitaantunut äitinsä kanssa ja meille ei suostunut muuttamaan. Tyttären asumisen piti olla muutaman kuukauden ratkaisu, joka on venähtänyt vuosien mittaiseksi. Asunto on siis Helsingissä hyvällä alueella, ei hyvässä kunnossa. Ja lisäksi tytär vuokraa asunnon toista huonetta erään välityspalvelun kautta matkailijoille. Tämä varmasti osaltaan lisää myyntihaluttomuutta. Ap
Voi apua miten typerä sä itse olet raha-asioissa. Laitoit siis kaiken sulle kertyneen rahan sellaisen asunnon remonttiin, josta et omista mitään??! Kai te sentään jonkun paperin tuosta teitte tai muuten sä maksat vielä perintöveron sun omista säästöistä...
Vierailija kirjoitti:
Asunnosta puolet on vaimon tasinkoprivilegin takia. Ilman testamenttia avioparin omaisuus lasketaan yhteen ja leskelle kuuluu siitä puolet. Jos leski on varakkaampi, saa hän pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Tasinkoprevilegi tarkoittaa varakkaamman lesken oikeutta olla antamatta tasinkoa vähävaraisemman puolison kuolinpesälle. Jos vaikka mies kuolee ja hänellä on omaisuutta 200000€ ja lesken omaisuus on 500000€, leskellä on oikeus vedota tasinkoprevilegiin ja olla luovuttamatta omaisuuttaan pesään. Tämä pätee silloin kun on yhteiset lapset eikä uusperhevirityksiä. Leski voi siis viivyttää omaisuuden siirtymistä omille lapsilleen. Tämä ei tule voimaan automaattisesti, vaan lesken pitää viimeistään perunkirjoituksessa ilmoittaa vetoavansa tasinkoprevilegiin.
Ap:n tilanteessa on kyse avio-oikeudesta, jonka nojalla puolet yhteisestä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta kuuluu leskelle. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa joko avioehdolla tai testamentissa olevalla lausekkeella, joka määrää ettei perittävä omaisuus ole avio-oikeuden alaista. Jälkimmäisellä vanhemmat voivat suojata perintönsä omille lapsilleen niin ettei omaisuus avioerossa (tai lasten kuollessa) siirry puolisoille.
En ymmärrä, miksi AP:ta haukutaan täällä haaskaksi ym. Kun hänellä kerta on oikeus siihen 150 tuhanteen, niin sitten on. Kukaan teistä ei antaisi 150t jollekin edellisessä suhteessa syntyneelle tyttärelle. Itseäni harmittaisi tuossa tilanteessa, että tytär on edes olemassa, muutenhan sitä perisi kaiken... Sorry.
AP:n mies on sitä paitsi kartuttanut omaisuutta asumalla AP:n vanhempien asunnossa, joten siinäkin mielessä AP ansaitsee puolet miehen omaisuudesta. Ja kyseessä on avioliitto ilman avioetoa, joten on ollut tarkoituskin, että AP saa puolet. Olette tekopyhiä, jos väitätte muuta.
AP, pidä kiinni oikeuksistasi. Siinä ei ole mitään väärää. Olisi järjetöntä olla vaatimatta sitä, mitä sinulle kuuluu. 150t on paljon rahaa, ja ne ovat sinun.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi AP:ta haukutaan täällä haaskaksi ym. Kun hänellä kerta on oikeus siihen 150 tuhanteen, niin sitten on. Kukaan teistä ei antaisi 150t jollekin edellisessä suhteessa syntyneelle tyttärelle. Itseäni harmittaisi tuossa tilanteessa, että tytär on edes olemassa, muutenhan sitä perisi kaiken... Sorry.
AP:n mies on sitä paitsi kartuttanut omaisuutta asumalla AP:n vanhempien asunnossa, joten siinäkin mielessä AP ansaitsee puolet miehen omaisuudesta. Ja kyseessä on avioliitto ilman avioetoa, joten on ollut tarkoituskin, että AP saa puolet. Olette tekopyhiä, jos väitätte muuta.
AP, pidä kiinni oikeuksistasi. Siinä ei ole mitään väärää. Olisi järjetöntä olla vaatimatta sitä, mitä sinulle kuuluu. 150t on paljon rahaa, ja ne ovat sinun.
Minä antaisin. En voisi katsoa itseäni peilistä, jos nyysisin jälkeläisten perintöä. Jos menisin miesystäväni kanssa naimisiin, ehdottomasti hoidetaan raha-asiat niin etteivät hänen perillisensä kärsi olemassaolostani. Minulla on tienaamani rahat ja omat perintöni. Heille kuuluu heidän vanhempiensa perinnöt.
Tytär pääsisi veloistaan ja varmaan jäisikin vähän, jos myisi asunnon. Tulottomana saisi sitten asumistukea vuorka-asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi AP:ta haukutaan täällä haaskaksi ym. Kun hänellä kerta on oikeus siihen 150 tuhanteen, niin sitten on. Kukaan teistä ei antaisi 150t jollekin edellisessä suhteessa syntyneelle tyttärelle. Itseäni harmittaisi tuossa tilanteessa, että tytär on edes olemassa, muutenhan sitä perisi kaiken... Sorry.
AP:n mies on sitä paitsi kartuttanut omaisuutta asumalla AP:n vanhempien asunnossa, joten siinäkin mielessä AP ansaitsee puolet miehen omaisuudesta. Ja kyseessä on avioliitto ilman avioetoa, joten on ollut tarkoituskin, että AP saa puolet. Olette tekopyhiä, jos väitätte muuta.
AP, pidä kiinni oikeuksistasi. Siinä ei ole mitään väärää. Olisi järjetöntä olla vaatimatta sitä, mitä sinulle kuuluu. 150t on paljon rahaa, ja ne ovat sinun.
Minä antaisin. En voisi katsoa itseäni peilistä, jos nyysisin jälkeläisten perintöä. Jos menisin miesystäväni kanssa naimisiin, ehdottomasti hoidetaan raha-asiat niin etteivät hänen perillisensä kärsi olemassaolostani. Minulla on tienaamani rahat ja omat perintöni. Heille kuuluu heidän vanhempiensa perinnöt.
Lain mukaan ap tuossa toimii. Ei ole kärttämässä miehen lapselle kuuluvaa perintöä.
En ehdi nyt lukemaan kaikkea mutta sinä et peri yhtään mitään. Rintaperillinen perii. Avio-oikeuden nojalla sinulla on oikeus osaan miehesi omaisuudesta ilman avioehtoa. Tasinko nimeltään.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi AP:ta haukutaan täällä haaskaksi ym. Kun hänellä kerta on oikeus siihen 150 tuhanteen, niin sitten on. Kukaan teistä ei antaisi 150t jollekin edellisessä suhteessa syntyneelle tyttärelle. Itseäni harmittaisi tuossa tilanteessa, että tytär on edes olemassa, muutenhan sitä perisi kaiken... Sorry.
AP:n mies on sitä paitsi kartuttanut omaisuutta asumalla AP:n vanhempien asunnossa, joten siinäkin mielessä AP ansaitsee puolet miehen omaisuudesta. Ja kyseessä on avioliitto ilman avioetoa, joten on ollut tarkoituskin, että AP saa puolet. Olette tekopyhiä, jos väitätte muuta.
AP, pidä kiinni oikeuksistasi. Siinä ei ole mitään väärää. Olisi järjetöntä olla vaatimatta sitä, mitä sinulle kuuluu. 150t on paljon rahaa, ja ne ovat sinun.
Minä antaisin. En voisi katsoa itseäni peilistä, jos nyysisin jälkeläisten perintöä. Jos menisin miesystäväni kanssa naimisiin, ehdottomasti hoidetaan raha-asiat niin etteivät hänen perillisensä kärsi olemassaolostani. Minulla on tienaamani rahat ja omat perintöni. Heille kuuluu heidän vanhempiensa perinnöt.
Lain mukaan ap tuossa toimii. Ei ole kärttämässä miehen lapselle kuuluvaa perintöä.
En sanonut, etteikö toimisi lain mukaan. Mutta oma moraalini ei sallisi ottaa lapselta hänen oman vanhempansa jäämistöä. Kun mennään keski-ikäisinä naimisiin, ei ole mitään syytä tienata aviopuolisolla hänen lastensa maksaessa viulut.
Vierailija kirjoitti:
Onko pesänjako jo tehty?
No ei varmaankaan, jos aloittaja ihmettelee, miten saa oman osuutensa haltuunsa.
Onpas täällä itsekästä ja ahnetta porukkaa! No, ei pitäisi yllättää...
Tämän takia en avioidu uudelleen enkä muuta edes samaan osoitteeseen miesystäväni kanssa. Haluan oman perintöni menevän suoraan lapsilleni, ilman lesken asumisoikeuksia. Miksi mun pitäisi vyöryttää esim. vanhemmiltani perimääni omaisuutta miesystäväni suvulle? Miesystävän lapset perikööt isänsä ja oman sukunsa.
Voi teitä naisia! Sinua AP on käytetty hyväksi. Pistit asunnon myynnistä saamasi rahat sellaisen talon remonttiin, jota et omista. Kun aikanaan sen mahdollisesti perit, joudut maksamaan perintöveroa myös remonttiin laittamistasi rahoista. Miehesi sai asua aivan ilmaiseksi luonasi ja hänen asuntonsa arvo kohosi vuosien mittaan kolminkertaiseksi, koska se on hyvällä paikalla Helsingissä.
Avioerossa ja kuollessa omaisuus pannaan yhteen ja jaetaan kahtia - pääsääntöisesti. Tuolla on aikaisemmin selostettu, miten toimitaan, jos leski on itse varakkaampi, mutta tässä tapauksessa varat jaetaan tasan.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla trolli, perukirjoitus pitää tehdä 3 kk kuluessa kuolemasta, ja ap:n mukaan siitä on jo neljä kuukautta.
Eihän se perukirjoitus itsestään tapahdu ellei perilliset sitä tee. Ja vaikka olisi tehtykin, siinä vain todetaan mitä omaisuutta vainajalla on, ja ketkä ovat perillisiä. Ei siinä ratkaista, miten perittävä omaisuus jaetaan.
Vierailija kirjoitti:
No mitenkäs se asunto jossa aloittaja itse asuu?
No jospa se on vaikka vuokra-asunto.
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi AP:ta haukutaan täällä haaskaksi ym. Kun hänellä kerta on oikeus siihen 150 tuhanteen, niin sitten on. Kukaan teistä ei antaisi 150t jollekin edellisessä suhteessa syntyneelle tyttärelle. Itseäni harmittaisi tuossa tilanteessa, että tytär on edes olemassa, muutenhan sitä perisi kaiken... Sorry.
AP:n mies on sitä paitsi kartuttanut omaisuutta asumalla AP:n vanhempien asunnossa, joten siinäkin mielessä AP ansaitsee puolet miehen omaisuudesta. Ja kyseessä on avioliitto ilman avioetoa, joten on ollut tarkoituskin, että AP saa puolet. Olette tekopyhiä, jos väitätte muuta.
AP, pidä kiinni oikeuksistasi. Siinä ei ole mitään väärää. Olisi järjetöntä olla vaatimatta sitä, mitä sinulle kuuluu. 150t on paljon rahaa, ja ne ovat sinun.
Minä antaisin. En voisi katsoa itseäni peilistä, jos nyysisin jälkeläisten perintöä. Jos menisin miesystäväni kanssa naimisiin, ehdottomasti hoidetaan raha-asiat niin etteivät hänen perillisensä kärsi olemassaolostani. Minulla on tienaamani rahat ja omat perintöni. Heille kuuluu heidän vanhempiensa perinnöt.
Lain mukaan ap tuossa toimii. Ei ole kärttämässä miehen lapselle kuuluvaa perintöä.
En sanonut, etteikö toimisi lain mukaan. Mutta oma moraalini ei sallisi ottaa lapselta hänen oman vanhempansa jäämistöä. Kun mennään keski-ikäisinä naimisiin, ei ole mitään syytä tienata aviopuolisolla hänen lastensa maksaessa viulut.
Se nyt vain menee laillisesti näin. Naimisiin mennessä parin omaisuus menee puoliksi tasingon kautta toisen kuollessa. Sille et voi sinäkään mitään, vaikka kuinka sanoisit, että en minä haluaisi tai pystyisi. 150 000 lahjoitettaessa miehen tyttärelle on aikamoinen pompsi ja tyttö maksaa siitä ison lahjaveron. Verottaja puuttuisi siihen, jos sinäkin vain lahjoittaisit tuollaisen summan miehen tyttärelle, kun "en vai pystyisi ja en vain haluaisi"
Kannattaa miettiä näitä siinä vaiheessa jo, kun rakkauden huumassa mennään uudelleen naimisiin ja perustetaan uusperheitä ja laittaa paperit kuntoon. Kun et voi tietää etukäteen, kummalle kuolemannakki napsahtaa ensimäisenä. Lakia ei voi muuttaa kuoleman jälkeen vinkumalla, että ei mua oikein haluttakkaan noudattaa tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi AP:ta haukutaan täällä haaskaksi ym. Kun hänellä kerta on oikeus siihen 150 tuhanteen, niin sitten on. Kukaan teistä ei antaisi 150t jollekin edellisessä suhteessa syntyneelle tyttärelle. Itseäni harmittaisi tuossa tilanteessa, että tytär on edes olemassa, muutenhan sitä perisi kaiken... Sorry.
AP:n mies on sitä paitsi kartuttanut omaisuutta asumalla AP:n vanhempien asunnossa, joten siinäkin mielessä AP ansaitsee puolet miehen omaisuudesta. Ja kyseessä on avioliitto ilman avioetoa, joten on ollut tarkoituskin, että AP saa puolet. Olette tekopyhiä, jos väitätte muuta.
AP, pidä kiinni oikeuksistasi. Siinä ei ole mitään väärää. Olisi järjetöntä olla vaatimatta sitä, mitä sinulle kuuluu. 150t on paljon rahaa, ja ne ovat sinun.
Minä antaisin. En voisi katsoa itseäni peilistä, jos nyysisin jälkeläisten perintöä. Jos menisin miesystäväni kanssa naimisiin, ehdottomasti hoidetaan raha-asiat niin etteivät hänen perillisensä kärsi olemassaolostani. Minulla on tienaamani rahat ja omat perintöni. Heille kuuluu heidän vanhempiensa perinnöt.
Mitä ihmeen jälkeläisille kuuluvaa perintöä? Jos avioehtoa ei ole, puolet avioparin omaisuudesta kuuluu leskelle. Se toinen puoli, eli kuolleen omaisuus kuuluu kokonaisuudessaan jälkeläisille ja niinhän se tuossa ap:n tapauksessa meneekin.
Tuossa tapauksessa on vielä niin, että puoliso on asunut ap:n vanhempien asunnossa ilmaiseksi, eli nauttinut vapaasti ap:lle perinnön kautta tulevasta omaisuudesta.
Se, että hän on antanut tyttärensä asua omistamassaan asunnossa, on jo sinänsä valtava lahjoitus tyttären hyväksi. Siinä missä ap laittoi omat säästönsä, eli oman asunnon myyntitulot yhteisen elintason kohottamiseen, vainajan säästö, eli vainajan asunto hyödytti vain vainajan tytärtä.
En näe mitään moraalista ongelmaa vaatia osuuttaan ja lain mukaan asia on ihan selvä.
Toisaalta perintö olisi mahdollistanut tytölle uuden alun puhtaalta pöydältä. Toki puolikaskin perintö sen tekee.
Itse en lokkisi kenenkään lasten perintöjä ja toisaalta suojaisin kyllä omat lapseni.