Virheostokset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kengät ovat yksi hankalimpia ostaa.

Kokeilen kaupassa - hyvät ovat.

Kävelen niillä puoli tuntia - hyvä ovat edelleen.

Sitten puolen tunnin jälkeen alkaa jokin kohta kuitekin hiertää ja useimmissa kengissä se on oikean jalan akillesjänteen kohta. Vika ei ehkä ole kengisä vaan jalassani? Mutta miksi aina oikea jalka? En ole ihan päässyt perille jalasta tai kengistä, missä vika lopulta on.

Mulla kaikki uudet kengät tekevät jonkun rakon johonkin. Halvat, kalliit, lähes muodosta ja mallista riippumatta. Sitten kun kerran parantelee rakon niin ei enää tee. Ainoastaan varvassandaalit ei oo tehneet, ne missä menee naru varpaiden välistä siis, vaikka joillain juuri ne taas tekee. Ehkä erilainen tapa astua?

Jaloissa on yleensä vähän kokoeroa - minulla esim. on oikea jalka isompi eli aina joudun ostamaan kengät oikean jalan mukaan, leveälestistä saa muutenkin olla. Ystävälläni on jaloissa ominaisuus, liekö jopa vika, että aina kengät hankaa juuri akillesjänteen kohdalta aluksi. Hänellä on nyt jo oikein semmoiset arpikudokset akillesten kohdalla. Itsellänikin on joissakin kengissä aluksi hangannut kantapäätä. Siihen olen apuna käyttänyt semmoista "karvalakkiversiota", että laitan kantapään alle pienen korotuksen, vaikkapa ihan taittelen nenäliinan kantapään alle ja se on auttanut - kantapää nousee vähän ja kenkä ei hierrä enää samasta kohdasta. Tämä auttaa myös silloin, kun sopivalta tuntunut kenkä alkaa hiertämään vaikkapa päivän aikana tulleen turvotuksen vuoksi. Nahkakenkä ylipäätänsä on kaiken kaikkiaan paras vaihtoehto ainakin minulla - se muokkautuu jalan mukaan ja toisaalta pystyy hoitamaan ja vaikkapa suutari vähän venyttämään.

Kopiseviin kengänpohjiin auttaa käynti suutarilla - liimaavat sinne semmoista kumipohjaa, joka ei kopise - tämä samainen kumipohja saattaa auttaa myös liukkaisiin kenkiin.

Näin tehty itsekin, pala pohjallista kantapään kohdalle, hiukan korotusta.  Päälle tavispohjallinen.

Vierailija kirjoitti:

Ostin myös ton joka paikassa hehkutetun Mario Badescun kosteuttavan ruusuvesikasvosuihkeen jota käytin ehkä 10 kertaa todetakseni että ehkä turhin kosmetiikkaostokseni ikinä, se ei tee yhtään mitään muuta kuin aiheutti näppylöitä.

Ihmettelen suuresti miksi ongelmista on vaihettu blogipiireissä. Brändin tuotteisiin on lisätty kiellettyjä aineita, kuten steroideja ja syöpää aiheuttavia ainesosia ja tästä on oikeusjuttu Jenkeissä. Maksoivat kanteen nostaneet todistajat hiljaisiksi.

Hutiostoksia on tullut tehtyä useita, yleensä vaatteita.

Joskus olen mietiskellyt, että oliko nykyisen asunnon ostaminen hutiostos. Sijainti on hyvä, mutta asunnon oston jälkeen lähtivät hinnat laskemaan ja ne eivät ole siitä kyllä vieläkään kunnolla eheytynyt - asunto on varmaan saman arvoinen kuin ostohetkellä. En siis asu pääkaupunkiseudulla. Asunto on myös pieni, joka ei haitannut ostohetkellä mutta haittaa nyt perheen kasvaessa (2->4). Vanha asunto, joten isoja taloyhtiöremppoja on tullut, jopa alunperin arvioitua enemmän. Se raha on tuuleen heitettyä asuntohintojen vuoksi ja nousee kymmeniin tuhansiin. Vuokrahintoihin suhteutettuna tietenkin kaikki on plussaa ja jäähän tästä ainakin jotain rahaa käteen, kun joskus asunto pitää myydä pois ja ostaa toinen tilalle. Silti sitä joskus miettii, että taloudelliselta kannalta ajateltuna olisi ollut järkevämpää toimia eri tavalla, toki ostohetkellä myös puolison voimakas näkemys painoi kuten myös oma täydellinen kokemattomuus taloyhtiö- ja asunnonostoasioissa.

Asunto myös ankkuroi alueeseen lapsien tulon myötä, ja nimenomaan isompaa asuntoa etsiessä tämä alue ei ole osoittautunut oikein hyväksi tarjonnan olemattomuuden vuoksi. Alue sinällään on ollut lasten kautta ajateltuna kiva. Niin, puolensa ja puolensa. 

Joo, kengät on kyllä pahimmat. Tuntuu, että suurin osa kengistä ei vaan sovi mun jaloille. Eikä sitä tosiaan huomaa sovittaessa, eikä kotona kävellessä, vaan vaikkapa kun on kävellyt ne jalassa koko päivän. Silti en ole oppinut mitään, kuten että ostaisin samaa merkkiä aina tms. Kaiken lisäksi en jostain syystä "kehtaa" myöntää itselleni, että tulipa taas tehtyä virheostos, vaan pistän kengät kaappiin ja ajattelen, että pidän niitä joskus kuitenkin, ja sinne kaappiinhan ne jää, kunnes ehkä sitten muutaman vuoden päästä kiikutan ne kirppikselle, kun en niitä pitänytkään.

Toinen on rintsikat. Sovittaessa tuntuu hyvältä, mutta käytössä tissit pursuilee ulos joka kohdasta, vaikka miten olisi ottavinaan oikeaa kokoa. Niitä ei oikein kirppiksillä edes kehtaa myydä, joten roskiin menevät. :(

Haha, mulla vastakkainen ongelma. Mä en osaa ostaa. Jos näen kaupassa kivat farkut, käyn todennäköisesti sovittamassa niitä noin kolme kertaa. Eri vaatteiden kanssa, jotta varmasti pystyy sitten yhdistelemään kaikkeen. Mä oikeasti myös palauttelen paljon vaatteita, jos vähänkään kutkuttelee, että olikohan tää hyvä ostos. Jos olen epäileväinen yhtään, en ota.

Jos on jossain kauempana, isossa ostoskeskuksessa, haluan yleensä palata samaan kauppaan useaankin kertaan. Otan kuvia vaatteista, sovituskopissakin saattaa mennä tunti. Pohdin ennen ostoa kaikki mahdolliset vaateyhdistelmät ja tilaisuudet, jossa tuotetta voi käyttää, sekä mietin myös kuinka hyvin vaatteesta pääsee eroon, jos kyllästyn. Voin kertoa, kukaan ei halua mun kanssa shoppailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Joo, kengät on kyllä pahimmat. Tuntuu, että suurin osa kengistä ei vaan sovi mun jaloille. Eikä sitä tosiaan huomaa sovittaessa, eikä kotona kävellessä, vaan vaikkapa kun on kävellyt ne jalassa koko päivän. Silti en ole oppinut mitään, kuten että ostaisin samaa merkkiä aina tms. Kaiken lisäksi en jostain syystä "kehtaa" myöntää itselleni, että tulipa taas tehtyä virheostos, vaan pistän kengät kaappiin ja ajattelen, että pidän niitä joskus kuitenkin, ja sinne kaappiinhan ne jää, kunnes ehkä sitten muutaman vuoden päästä kiikutan ne kirppikselle, kun en niitä pitänytkään.

Toinen on rintsikat. Sovittaessa tuntuu hyvältä, mutta käytössä tissit pursuilee ulos joka kohdasta, vaikka miten olisi ottavinaan oikeaa kokoa. Niitä ei oikein kirppiksillä edes kehtaa myydä, joten roskiin menevät. :(

Sama juttu, viimeksi ostin kokokuppi-tyylisiä kaarituettomia Meritta Bra sta, ei kai saisi mainostaa mutta nämä olivat niin mukavat voi nukkuessakin käyttää.  Hiukan myös tukea alaosassa ei varsinaisesti tukiliivi.

Kihlasormus...

Aeg tuotteet, ei enää ikinä

Kallis tutkinto yksityisestä yliopistosta ulkomailta. Ei ollut hintansa väärti ja vielä vuosienkin jälkeen on opintovelkaa. Tietysti kenkiä ja vaatteita jonkin verran mennyt huti, onneksi nykyään on jo vähän silmää ja kokemusta siitä, mitä tulee pidettyä ja mitä ei. Nettiostoksissa menee joskus koon takia mönkään ja sitten ne jää kaappiin lojumaan kun ei viitsi ulkomaillle ruveta palauttelemaan. Joitakin laukkuja on tullut ostettua halvan hinnan sokaisemana ja sitten niitä ei tullut käytettyä mm. liian lyhyen olkahihnan tai pienen koon takia.

Kyllähän noita huteja tulee. Varsinkin netistä vaatteita ostaessa. Onneksi ne on helppo palauttaa, kun sovittaa ja toteaa, että oho. 

En osta ikinä kenkiä netistä, koska minulla on lattajalka, leveä jalkapöytä ja sen vuoksi pakko sovittaa. Kengissä mulla harvoin menee pieleen. Iltapäivällä, jos menee ostamaan kenkiä töiden jälkeen, jalat voi olla hyvin turvoksissa,  ja ostaakin liian isot, jotka aamulla tippuu jalasta. Sen vuoksi kannattaa katsoa vähän, mikä viikonpäivä ja mitä kello on... 

Hutit myyn kirpparilla tai lahjoitan kierrätysketjuille. Ei niitä kannata kaapissa hillota, ei ne siitä sen paremmiksi muutu. Vaatteet kulutan aina loppuun, ja ne päätyvät  mökkikäytön jälkeen saunan kiukaaseen tai katekankaaksi tai kukkapenkin alle. 

Mun viimeisin huti-ostos oli Canonin tulostin. Ostettu marraskuussa 2016, kävi huollossa joulukuussa 2016. Irtisanoi itsensä kuukausi sitten ja takuu meni vanhaksi. Sama vika kuin mistä jo korjattiin, ilmoittaa viallista porttia. Ei ikinä enää. Myös merkin digikamerat menneet mielestäni huonommiksi. 

Meillä on rakas mökki, mutta olen alkanut miettiä, oliko hutiostos lopulta. Se on melko lailla vm. 54 ja home haisee verannalla ja teknikkaa ei ole,  ja kattokin on uusittu vuonna -82 eli sekin pitäisi korjata.  Itse purkaisin sen ja rakentaisin uuden vesivessalla.. Mies ei halua rakentaa uutta, kun hänen mielestään mökki on ihan hyvä vielä..... Ei siitä saa myydessä kuin tontin hinnan ja kuka pelkän sellaisen ostaa syrjäkylältä. Ikää alkaa olla 50 v. ja jos mielii saada siihen jotain järkevää eläkepäiviksi/lasten myydä perintö, niin mielestäni pitäisi nyt pistää toimeksi ja rakentaa pieni hirsimökki. Kylällä kuitenkin kauppa käy, jos vaan torppa on asiallisessa kunnossa. 

vuosi sitten ostin kissoille sellaisen labyrintti jutun (voi muokata omanlaiseksi) jossa pallo liikkuu kun kissa sitä tassulla heilauttaa. ei ollut kissat ollenkaan kiinnostuneita. toisen taisi kerran kokeilla tassullaa sitä. nyt se on jo laitettu pois kun eivät käyttäneet. 

Mikä on rannekellon pattereiden kestoikä? Ennen ne mielestäni kestivät jopa vuosia ilman että piti vaihtaa. Nyt on jo 2 patteria mennyt muutanan kuukauden sisään.

Olin ihan tyrmistynyt kun näin että kello on pysähtynyt ja juuri 2 kk sitten vaihdatin patterin.

Onko sekundatuotteet ehtineet jo näihinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olen tosiaan aikamoinen hamsteri ja mm. vaatteita on kertynyt satoja kappaleita. Nyt olen ajatellut pitää pian totaalisen ostoboikotin vaatteille, etten osta enää mitään vuosiin. Koska vähän on pakko, koska ne eivät mahdu päälle. Niitäkin tullut ostetuksi alennuksista. Muistan vielä kun joskus 2005 tuli työkkärin kurssiuhka ja totesin, ettei minulla ollut edes päälle mahtuvia housuja kurssille mennäkseni. Ehkä sitä on sitten arvioinut kokonsa väärin vaatteita hankkiessaan . Ja pidän kyllä kovasti vaatteista.. nyt on tuloja enemmän ja suurinpiirtein eniten kuluttanut vaatteisiin.

Muita suosikkikohteita ovat kosmetiikka, hajuvedet (joita kymmeniä) ja sisustustarvikkeet. Ja koruja tietysti on niin paljon, etteivät mahdu mihinkään. Niidenkin suhteen olen päättänyt, etten enää osta mitään.

Paljon mietin sitä että kapeat käytävät ja tavaraa kerroksissa joka puolella. Mutta koen itseni ihan hillittömäksi tavaran suhteen.

Olisiko vinkkejä ostohimon hillitsemiseksi?

lopeta suklaan mässytys , niin mahdut niihin ostamiisi vaatteisiin

Edellinen kirjoittaja ei maininnut suklaasta mitään, joten viestisi oli asiaton.

edellinen kirjoittaja mainitsi ettei mahdu vaatteisiinsa joita kaapit pullollaan

ja sinun asiallinen neuvosi olisi?

Ostin työpaikan liikuntaseteleitä. Itse maksetaan osa. Viimeksi siivotessa löysin parin sadan euron edestä niitä vanhentuneina kummasta jemmasta. Arvaa harmittiko. Ei sovi luonteeseeni tuommoiset.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on rannekellon pattereiden kestoikä? Ennen ne mielestäni kestivät jopa vuosia ilman että piti vaihtaa. Nyt on jo 2 patteria mennyt muutanan kuukauden sisään.

Olin ihan tyrmistynyt kun näin että kello on pysähtynyt ja juuri 2 kk sitten vaihdatin patterin.

Onko sekundatuotteet ehtineet jo näihinkin.

Pitäisi kestää noin 2 vuotta, kauemminkin.  Vaihda kelloa.

Monet kengät ovat hiertäneet kantapääni tuskallisesti rikki. Eivät hierrä enää. Ratkaisu on rakkolaastarit. En tajua miten olen tullut toimeen ilman niitä.

Auto, käytetty ja tingittyyn hintaan toki lapsiperheeseen ja työmatkan takia. Muuten ihan kelpo peli, mutta meni hermot siihen että aina joku paikka rempallaan. Aina piti olla korjaamassa, maksaa vakuutusmaksut jne. Hirvee rahareikä, mutta tarpeellinen.

Nyt jos ostaisin auton, max. 600 e, leimalla ja ajaisin vaan korjaamatta niin pitkään ko kestää. Sitten romuksi.

Palautan virheostokset. Harvoin tulee huonous ilmi vasta käytössä, yleensä kokeilen vielä kotona ennen kuin otan käyttöön.

Mä ostan yleensä liian pieniä kenkiä. Sitten harmittaa kun ulos lähtiessä huomaa, että näähän alkaa hiertää ja hirveät rakot paisuu kantapäihin. Nytkin kaapissa yhdet tosi ihanat ruskeat mokkanahkakengät ja ne on vaan liian tiukat käytettäväksi.. 

Vierailija kirjoitti:

Niin tuttua. Mä ostin ihanat kengät, mutta eihän niitä kehtaa pitää kun kävely kuulostaa steppaukselta.

Käy suutarilla vaihdattamassa korkolaput pehmeämpiin.