Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Ap joutuisi käymään ketjun läpi, että pysyisi faktoissa. On aina helpompi muistaa asiat kun puhuu totta. Sitten jossain kohtaa vaan keskittyminen herpaantuu.
Ei muutenkaan kannata luottaa ihmisiin, jotka kertovat jotain vähemmän miellyttävästä asiasta ja lisäävät lauseen perään hymiön. Kyse on usein negatiivisesta tai katkerasta tyypistä, jonkun asian suhteen.
Pieniä psykologisia signaaleja ap:n viesteissä, haluatko ap tietää mitkä kiinnittivät huomion?
Vierailija kirjoitti:
Ap joutuisi käymään ketjun läpi, että pysyisi faktoissa. On aina helpompi muistaa asiat kun puhuu totta. Sitten jossain kohtaa vaan keskittyminen herpaantuu.
Ei muutenkaan kannata luottaa ihmisiin, jotka kertovat jotain vähemmän miellyttävästä asiasta ja lisäävät lauseen perään hymiön. Kyse on usein negatiivisesta tai katkerasta tyypistä, jonkun asian suhteen.
Pieniä psykologisia signaaleja ap:n viesteissä, haluatko ap tietää mitkä kiinnittivät huomion?
Ei kukaan halua tietää. Halutaan keskustella itse aiheesta jos sopii :) :)
Ai kauhia, moni ulvoo sivutolkulla "pettäjän oikeuksista" suu vaahdossa vaikka muut juttelee täysin normaalisti ja lohduttaa petettyä. Miten tavallinen keskustelu voi mennä noin tunteisiin että aletaan syyllistää aviorikoksen uhria? :DDDDDDDD Ei jösses!
En vois nauraa tän enempää. Kiitos AV!
Vierailija kirjoitti:
Ap joutuisi käymään ketjun läpi, että pysyisi faktoissa. On aina helpompi muistaa asiat kun puhuu totta. Sitten jossain kohtaa vaan keskittyminen herpaantuu.
Ei muutenkaan kannata luottaa ihmisiin, jotka kertovat jotain vähemmän miellyttävästä asiasta ja lisäävät lauseen perään hymiön. Kyse on usein negatiivisesta tai katkerasta tyypistä, jonkun asian suhteen.
Pieniä psykologisia signaaleja ap:n viesteissä, haluatko ap tietää mitkä kiinnittivät huomion?
Minä haluan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap suunnittelee muina naisina kuukausien ajan kostoa, samalla kun näyttelee kotona, että kaikki hyvin. Ei tuo nyt mitenkään terveeltä kuulosta. Hyvä kuitenkin, jos av-mammat voimautuu.
Kyse ei ole useista kuukausista. Ja tuostakin ajasta mies on ollut paljon työmatkoilla ja itsekin olen etäännyttänyt itseäni tietoisesti kotioloista, joten eipä tässä hirveästi ole joutunut näyttelemään.
Ap
Jaa- koskas ne pikkujoulut oli, jos ei joulun tienoilla?
Ehkä ne oli tän vuoden pikkujoulut! :D
Asia ei valitettavasti selvinnyt eikä varsinkaan varmistunut heti.
Ap
Eikös sun pitänyt vaihtaa jo maisemaa AP?
Ohhoh. Antaa nyt itse keskustelun aloittajan vastata vielä jos niin haluaa. Vaihda sinä keskustelua toiseen. Vai olisitko halunnut jatkaa tilanteen arpomista ihan ilman että itse henkilö on mukana? Sehän se vasta olisikin järkevää.
Joku jankkaa että keskustelkaa, että saat syyn selville.
Mitä tuossa on keskusteltavaa. Olen ollut samassa tilanteessa. Mies kiven kovaan väitti ettei mitään ole tapahtunut, naamasta näki että syyllisyys ja valhe paistoi läpi, mutta mitään ei tunnustanut.
Kuka pakottaa olemaan ihmisen kanssa jos tämä ei tunnusta eikä selitä, ei kukaan.
Tilanteessa jossa toinen myöntänyt, mitään järjellistä selitystä ei kuitenkaan pystynyt antamaan. Ihan yhtä pihalla syistä oli viikkojen itkemisen ja vatvomisen jälkeen, ja ne eivät tapahtunutta poistaneet mihinkään.
Ap on aivan oikeassa, tehty mikä tehty, särkynyt on eikä ehjää enää tule. Rikkinäiseatä on ihan turha lähteä paikkailemaan luottamusta.
Jos olisi lapsia, ymmärtäisin että yritetään lasten takia. Mutta ilman lapsia, mitä ihmeen järkeä. Kunnioitusta ei ollut ja luottamus on mennyt. Kaksi tärkeintä parisuhteen ainesta. Kolmas, seksi on taatusti kuollut tuossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Eli teidän suhde oli jo niin väljähtynyt, että sä lähdet siitä ilman itkua uuteen osoitteeseen.
Miksi kuvittelet, että miestä surettaisi sen enempää, etenkin kun hän on jo ehtinyt hankkia uuden suhteenkin?
Kalsealta kuulostaa, jos yhteinen elämä lopetetaan mitään sanomatta. Ei ollut selvästi kovin kiihkeä liitto.
Olenhan minä surullinen, vaikka myös tyytyväinen siihen että suunnitelmani toteutui. Ehkä olen vielä turta tai miten vaan, uskon kyllä että oikean surun aika tulee vielä. En ole niin kylmä että voisin elää parisuhteessa joka olisi kylmä, kalsea ja rakkaudeton. Jos olisin tuntenut suhteemme sellaiseksi, olisi ero tullut jo aiemmin.
Jos ex alkaa parisuhteeseen sen pikkujoulunaisen kanssa, niin sepä hienoa hänelle. En keksi kauheampaa suhteen alkutapaa kuin varattujen ihmisten känninen pettämisseikkailu työpaikan pikkujouluissa :D
Ap
Oman soppasi olet suhteessasi keittänyt, nyt sitten syöt sitä.
Olen ollut täysin salonkikelpoinen puoliso, tiedoksesi vaan. Olen muistanut aina antaa pusun poskelle vaikka kuinka väsyttäisi tai olisi kiire, olen kysellyt päivän kuulumiset, laittanut ruuat, pitänyt kodin siistinä kun kerran siellä häntä enemmän aikaa vietin. En ole kieltänyt poikien iltoja, olemme matkustaneet yhdessä, olen pitänyt itsestäni huolta. Mitään isoa vääryyttä en ole koskaan hänelle tehnyt. Hieman tylsää on voinut välillä olla, mutta jos niin ei saisi koskaan olla, en sitten viitsi parisuhdetta jatkossa enää yrittääkään.
Ap
Historian ainut täydellinen ihminen ja taydellinen vaimo, näköjään. Ainakin omasta mielestään.
Ap on monta kertaa myöntänyt ettei ole itsekään täydellinen. Lainaamassasi viestissä pointti on se että hän ei ole tehnyt mitään väärää miehelleen eikä ole jättänyt osoittamatta rakkautta. Ai että kun sapettaa tällaiset hyvien ketjujen pilaajat!
AP on täällä vain uhriutumassa ja hakemassa sympatiaa.
Et olisi voinut huonommin onnistua kuvaamaan ap.n toimintaa, vaikka miten olisit yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap suunnittelee muina naisina kuukausien ajan kostoa, samalla kun näyttelee kotona, että kaikki hyvin. Ei tuo nyt mitenkään terveeltä kuulosta. Hyvä kuitenkin, jos av-mammat voimautuu.
Kyse ei ole useista kuukausista. Ja tuostakin ajasta mies on ollut paljon työmatkoilla ja itsekin olen etäännyttänyt itseäni tietoisesti kotioloista, joten eipä tässä hirveästi ole joutunut näyttelemään.
Ap
Jaa- koskas ne pikkujoulut oli, jos ei joulun tienoilla?
Ehkä ne oli tän vuoden pikkujoulut! :D
Asia ei valitettavasti selvinnyt eikä varsinkaan varmistunut heti.
Ap
Eikös sun pitänyt vaihtaa jo maisemaa AP?
Ohhoh. Antaa nyt itse keskustelun aloittajan vastata vielä jos niin haluaa. Vaihda sinä keskustelua toiseen. Vai olisitko halunnut jatkaa tilanteen arpomista ihan ilman että itse henkilö on mukana? Sehän se vasta olisikin järkevää.
AP sanoi että on avannut jo tarpeeksi. Ei halua jäädä kiinni ristiriitaisuuksista.
Tiedän firmoja missä esim pikkujoulut pidetään aina tammikuussa koska marraskuu on vuoden kiireisintä aikaa töissä. Ja tää on voinut olla firman muut juhlat mutta ap on muuttanut nimeä ettei tunnisteta. Minä teen samaa tänne kirjoittaessa.
Vaikka peteryksi tuleminen ei ole kivaa, niin on tuo kuitenkin silmiä avaava kokemus. Itse en näe mitään ongelmaa tuon kaltaisessa erossa, sehän on siisti ja veretön.
Kun ei ole puhuttavaa, ei edes oikeaa suhdetta, kahden ihmisen välillä ei muuta kuin... Niin, mitä? Tapa ja tottumus. Ollaan kuolemassa pystyyn.
Mitä se puhumisella olisi muuttunut? Ei kummankaan tehtävä ole toimia parantavana terapeuttina toiselle.
Tässä nuollaan haavat ja mennään eteenpäin. Aloittaja kasvaa ihmisenä eikä enää sorru samanlaiseen suhteeseen vaan osaa vastaisuudessa reagoida jo ennen kuin yhteys katoaa.
Kaikkea hyvää, teille molemmille. Koska tuo mitä teit ei ole minunkaan mielestä kosto, vaan armonlaukaus kituvalle suhteelle.
En todellakaan jaksa lukea koko ketjua, mutta uskon kyllä että ap puhuu totta. Kaverini avokki teki ihan saman tempun n. 15 vuotta sitten, silloin tosin ei ollut pettämistä (ainakaan kaverini ei ollut pettänyt), mutta suhde oli muuten käynyt huonoksi. Muistan vielä kun kaverini soitti puolityhjästä kämpästä ihmeissään. Kesti pari päivää, ennen kuin hän ymmärsi, että rouva on todella lopullisesti häipynyt. Sen jälkeen ei kyllä jäänyt suremaan, sillä sellainen riivinrauta se eukko oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Eli teidän suhde oli jo niin väljähtynyt, että sä lähdet siitä ilman itkua uuteen osoitteeseen.
Miksi kuvittelet, että miestä surettaisi sen enempää, etenkin kun hän on jo ehtinyt hankkia uuden suhteenkin?
Kalsealta kuulostaa, jos yhteinen elämä lopetetaan mitään sanomatta. Ei ollut selvästi kovin kiihkeä liitto.
Olenhan minä surullinen, vaikka myös tyytyväinen siihen että suunnitelmani toteutui. Ehkä olen vielä turta tai miten vaan, uskon kyllä että oikean surun aika tulee vielä. En ole niin kylmä että voisin elää parisuhteessa joka olisi kylmä, kalsea ja rakkaudeton. Jos olisin tuntenut suhteemme sellaiseksi, olisi ero tullut jo aiemmin.
Jos ex alkaa parisuhteeseen sen pikkujoulunaisen kanssa, niin sepä hienoa hänelle. En keksi kauheampaa suhteen alkutapaa kuin varattujen ihmisten känninen pettämisseikkailu työpaikan pikkujouluissa :D
Ap
Oman soppasi olet suhteessasi keittänyt, nyt sitten syöt sitä.
Olen ollut täysin salonkikelpoinen puoliso, tiedoksesi vaan. Olen muistanut aina antaa pusun poskelle vaikka kuinka väsyttäisi tai olisi kiire, olen kysellyt päivän kuulumiset, laittanut ruuat, pitänyt kodin siistinä kun kerran siellä häntä enemmän aikaa vietin. En ole kieltänyt poikien iltoja, olemme matkustaneet yhdessä, olen pitänyt itsestäni huolta. Mitään isoa vääryyttä en ole koskaan hänelle tehnyt. Hieman tylsää on voinut välillä olla, mutta jos niin ei saisi koskaan olla, en sitten viitsi parisuhdetta jatkossa enää yrittääkään.
Ap
Historian ainut täydellinen ihminen ja taydellinen vaimo, näköjään. Ainakin omasta mielestään.
Ap on monta kertaa myöntänyt ettei ole itsekään täydellinen. Lainaamassasi viestissä pointti on se että hän ei ole tehnyt mitään väärää miehelleen eikä ole jättänyt osoittamatta rakkautta. Ai että kun sapettaa tällaiset hyvien ketjujen pilaajat!
AP on täällä vain uhriutumassa ja hakemassa sympatiaa.
Et olisi voinut huonommin onnistua kuvaamaan ap.n toimintaa, vaikka miten olisit yrittänyt.
Tunteisiin! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne sun tuntees jossain vaiheessa ryöpsähtää esiin. Vai etkö rakastanut miestä? Joka tapauksessa kova mimmi oot ja onnea jatkoon.
Jos, ihmisen kovuuden määrittää se, että luikkii pakoon sanomatta sanaakaan. Eikä kohtaa toista rehellisesti. Olen missannut, jotain....
Mitäs sille pettäjälle mitään sanomaan edes. Pitääkö pettäjälle antaa tilaisuus selitellä tekojaan. Kuunnella sen typeriä valheita ja itkemistä, kun on niin pahoillaan. Ei pettäjät ole pahoillaan siitä että ne tyri. Ne on pahoillaan aina sillon kun jää kiinni. Sillon alkaa se matelu jaloissa ja anelu. Mua on petetty ja se kirpas niin syvältä ettei voi kuvailla. En mä anteeksi sitä antanut. En minä exääni vihaa millää lailla, mutta hän ei merkitse minulle yhtään mitään. On se yrittäny facebookissa pyytää kaveriksi uudelle ja laittanu viestiä. Ei mulla sille mitään asiaa enkä kaveriksi ota todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ai kauhia, moni ulvoo sivutolkulla "pettäjän oikeuksista" suu vaahdossa vaikka muut juttelee täysin normaalisti ja lohduttaa petettyä. Miten tavallinen keskustelu voi mennä noin tunteisiin että aletaan syyllistää aviorikoksen uhria? :DDDDDDDD Ei jösses!
En vois nauraa tän enempää. Kiitos AV!
Joo tää tuohtumus petettyä kohtaan on jotenkin hämmentävää. Miten voi mennä niin tunteisiin joillakin, että petetty lähtee kyselemättä?
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on edessään 2 ongelmaa:
- telkkari on viety
- kuka maksaa puolet vuokrasta
Ensimmäiseen auttaa kaveri tai baari, sekä kaupasta voisi hakea uuden. Mutta hetkinen, nyt pitää säästää, että voi maksaa vuokran! Yhden yön vosuista ei ole vuokran ja elinkustannusten jakajiksi. Lisäongelmia:
- pitää saada äkkiä uusi kämppä, pienempi ja halvempi
- ja telkkari
Mutta telkkaria ei voi vieläkään ostaa, koska pitää olla vuokratakuurahat!
Lisäksi sisintä näivertää ihan helkutisti ajatus siitä, että ap ei ole mustis, eikä aiheuttanut kohtausta, eikä tainnut edes välittää eikä itke eikä kärsi eikä mitään! Istuu siellä varmaan raskaana jo uuden kullan kainalossa telkkaria katsellen.
Ap, muista laittaa telkkari päälle jos ex joskus soittaa ja haluaa keskustella. Sano, että et ehdi nyt kun tulee toi peli, mutta soitat sen jälkeen.
Kolmas probleema: mistä se sai tietää että petin sitä? Jo nyt on kumma ettei voi edes pikkujouluissa kiksauttaa turvallisin mielin, kun heti jää kiinni!🙁
Vierailija kirjoitti:
Ai kauhia, moni ulvoo sivutolkulla "pettäjän oikeuksista" suu vaahdossa vaikka muut juttelee täysin normaalisti ja lohduttaa petettyä. Miten tavallinen keskustelu voi mennä noin tunteisiin että aletaan syyllistää aviorikoksen uhria? :DDDDDDDD Ei jösses!
En vois nauraa tän enempää. Kiitos AV!
Naurattaako sinua oikeasti? Mielenkiintoista.
Miten itse luin kommentteja puolesta ja vastaan niin pettämistä ei hyväksytty mutta ei myöskään kostamista, kumpaakin pidettiin kehittymättömänä käytöksenä. Eli ei kannatettu mustavalkoista käyttäytymistä. Ja keskustelua pidettiin hyvänä tapana käsitellä eroasia, tosin osa oli sitä mieltä ettei petetyn tarvitse tehdä aloitetta keskusteluun.
Menikö tämä sinulta ohi, et ymmärtänyt tai sinua ei kiinnostanut, lähdit myös siihen petetty on kaikessa oikeassa = uhri ja pettäjä on kaikessa väärässä = syyllinen.
Tosi mielenkiintoista, katson tätä ketjua sillä silmällä mikä vie ihmistä mustavalkoiseen ajatteluun ja mikä taas vie ajattelua ulos kehästä. Kiitos hyvästä havaintomateriaalista taas kerran.
Vierailija kirjoitti:
Ap joutuisi käymään ketjun läpi, että pysyisi faktoissa. On aina helpompi muistaa asiat kun puhuu totta. Sitten jossain kohtaa vaan keskittyminen herpaantuu.
Ei muutenkaan kannata luottaa ihmisiin, jotka kertovat jotain vähemmän miellyttävästä asiasta ja lisäävät lauseen perään hymiön. Kyse on usein negatiivisesta tai katkerasta tyypistä, jonkun asian suhteen.
Pieniä psykologisia signaaleja ap:n viesteissä, haluatko ap tietää mitkä kiinnittivät huomion?
Ja joskus ei tunnu riittävän edes se, että köökkitsykologit pysyisivät siellä keittiössään ovet suljettuina, vaan laittaisivat ikkunatkin säppiin ja avaisivat kaasuhanat...
Luin aloituksen ja ensimmäinen ajatukseni oli, kuinka luotettava tieto oli, että avomiehesi on pettänyt sinua.
Entäpä jos ap:lle onkin syöttety valheita? Hän uskoi valheet ja muutti asunnosta samantien, juttelematta ensin avomiehen kanssa.
Tosin tuossa vaiheessa tulin ajatelleeksi, että eipä ole parisuhde kovin hyvissä kantimissa, kun on valmis uskomaan heti puheet miehen petollisuudesta. Ehkä on ihan hyvä vaan, että ap muutti pois - riippumatta siitä, onko mies pettänyt vai ei.
Ja nyt ketjun kimppuun. Joko on selvinnyt totuus, mikä on oikea asianlaita? Ei olekaan kuin parikymmentä sivua luettavaa. :D
Joku kirjoitti, että
Miehellä on edessään 2 ongelmaa:
- telkkari on viety
- kuka maksaa puolet vuokrasta
Aika hyvä. Mietin onko minulla ollut suhdetta, jonka loppuminen on aiheuttanut nämä ongelmat. Näistäkö minut muistetaan.
Valitse mies, jolle sinä et ole ainoastaan perse television edessä tai vuokran kevennys mutta arjen taakka. Ja elä niin ettet ole kumpaakaan.
Paskimmat kommentit ovat usein yllättävän yksinkertaisia ja hyviä elämänohjeita.
Olen mies ja avokki petti. En jäänyt kuuntelemaan ja sopimaan mitään. Miksi olisin? Se on tasan kerrasta poikki ja minä en häntä ajanut pettämään. Se, että toinen menee sänkyyn vieraan kanssa niin se kertoo ettei se oma kumppani ole enää vahvaa valuuttaa. Ja petetyn ei tarvitse olla polvillaan eikä kuunnella turhaa ruikutusta.
Pettäjä tietää tasan mitä on tehny/tekemässä. Jos vaikka olisin ite yrittänyt antaa anteeksi, niin viimeistään se olisi kariutunut siihen, kun olisi housut tippunu jalasta. Siinä se olis taas tullu mieleen, nin että joo näiden haarojen välissä oli viimeksi joku muun kuin minä. Se vtutus alkaa tasan alusta. Sellanen asia on vaan oikeasti aina mielessä.