Miten lukiolaistytöillä on varaa ostaa Michael Korsin laukkua koululaukuksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Korssin laukkuko on nyt yhtäläinen ylenpalttisen kulutuksen kanssa? Kyllä se on ennemmin esimerkiksi HooÄmmällä käynti joka kuukausi.

Mielestäni se on sikäli ylenpalttista kulutusta, että vastaavan, ehkä hienommankin laukun voi saada halvemmallakin. Ehkä kalliimmallakin, mutta MK on mielestäni merkki, jolla ei ole kauheasti vastinetta hinnalleen. 

Toki minä en edes muista, milloin olisin ostanut viimeksi laukun enkä ole elämässäni ikinä ostanut 200 euron laukkua. :) Pitkälti johtuen siitä, että sillä hintaluokalla saa usein kalliin, mutta ruman laukun, kun taas yli 500 euron laukkuihin ei ole varaa eikä oikein haluakaan investoida. 

Jos sinulla ei ole kokemusta kyseisestä laukkumerkistä niin miten pystyt pokalla väittämään ettei sillä ole kauheasti vastinetta hinnalleen? Minulla on kaksi MK-laukkua joista toinen pian 10 vuotta vanha USAsta ostettu ja se on edelleen kuin uusi vaikka olen käyttänyt sitä ainakin 500 kertaa eli on kyllä maksanut itsensä takaisin.

Olen nähnyt sen miljoona kertaa ihmisillä ja Stockan hyllyllä ja kokeillut sitä. Ja todennut, että kammo muovikapsäkki (kohta joku pitää esitelmän Saffianosta). Olkoon vaikka timantteja, mutta jos vaikuttaa muovilta, ei kiva. 

Turkin lomilla,basaareista saa näitä "merkkilaukkuja", 5-10 €. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Ja minäkin voin perustella toista näkökulmaa omalta osaltani.  On lukiolaisia, jotka eivät vanhempiensa tulojen vuoksi saa senttiäkään opintotukea. Lukiolaisia, jotka asuvat vielä samassa taloudessa vanhempiensa kanssa. Koska syy opintotuen hylkyyn on vanhempien, vanhemmat jatkavat kuukausirahan maksamista aivan kuten ennen lukiotakin. Vaikka nuori olisi saanutkin muutaman kympin opintotukea, ei sillä rahalla kustanneta omaa elämää. Ei edes vaatteita yms. Joten vanhemmat maksavat edelleenkin teinille asumisen, ruuan ja muut päivittäistavarat, terveydenhoitomenot, kampaajalla käynnit, vaatteet, koulutarvikkeet, harrastukset, kännykkälaskut, ulkomaanmatkat  jne. Mahdollisesti myös vaihto-oppilasvuoden tai kielikurssit ulkomailla, autokoulun, lukion jälkeen valmennuskurssit jne. 

Kaikki nuoret - varsinkaan alaikäiset - eivät notku baareissa. Eivätkä juokse viikottain leffassakaan, koska leffojahan voi katsoa kotonakin esim Netflixistä ja muista vastaavista. Meikkeihin toki tytöillä menee rahaa, mutta kaikki tytöt eivät tarvitse viittä eriväristä ripsiväriä, kymmentä huulipunaa, kahtakymmentä kynsilakkaa jne. 

Jos teini käy satunnaisesti töissä, palkka on teinille ylimääräistä rahaa muun rahan päälle. 

 

Sanaton. Ilmeisesti terveisiä jostain absurdilandiasta, jossa rajoja ei tule koskaan vastaan. Eiköhän töissä yleensä käydä sen takia, jotta maksetaan osin omia menoja. Mitä järkeä olisi edes käydä töissä, jos kaiken joka tapauksessa saisi kotoa? Ajanvietteenä vai? Toivon kyllä, että vähät nuorten työpaikat menevät ensisijaisesti niille, jotka töitä todella tarvitsevat. Mutta luonnollisesti työpaikat hoidetaan alaikäisille usein suhteilla... Huah.

Arvatenkaan moni alaikäinen ei notku baareissa. Yllättäen moni täysi-ikäinen "notkuu" (jos tällaista sanavalintaa haluaa käyttää), joskin toki osa lukiolaisista ehtii olla vain puoli vuotta täysi-ikäinen lukiossa. 

Leffateatteri on aika eri asia kuin Netflix, ja oman kokemukseni mukaan monen teinin suosima harrastus.

Lyhykäisyydessään tästä päästään kuitenkin siihen, että ei teinin mitään tarvi maksaa. Me hypätään aina, kun se käskee. Oh boy, oh boy. Mahtava ihminen varmaan aikuisena. 

Voi kuulostaa absurdilta, mutta ei mun itsenikään tarvinnut alaikäisenä maksaa sellaisia menojani, jotka vanhempani maksoivat. Vaikka meninkin ensimmäisen kerran kesätöihin jo 14-vuotiaana. Omat lapseni aloittivat kesätyöt vuotta vanhempina. Työssäkäynnistä saa palkan lisäksi kokemusta työelämästä. Kummasti vaan työnantajat tuntuvat arvostavan työkokemusta, vaikka olisikin nuori ja vailla ammattikoulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Korssin laukkuko on nyt yhtäläinen ylenpalttisen kulutuksen kanssa? Kyllä se on ennemmin esimerkiksi HooÄmmällä käynti joka kuukausi.

Mielestäni se on sikäli ylenpalttista kulutusta, että vastaavan, ehkä hienommankin laukun voi saada halvemmallakin. Ehkä kalliimmallakin, mutta MK on mielestäni merkki, jolla ei ole kauheasti vastinetta hinnalleen. 

Toki minä en edes muista, milloin olisin ostanut viimeksi laukun enkä ole elämässäni ikinä ostanut 200 euron laukkua. :) Pitkälti johtuen siitä, että sillä hintaluokalla saa usein kalliin, mutta ruman laukun, kun taas yli 500 euron laukkuihin ei ole varaa eikä oikein haluakaan investoida. 

Jos sinulla ei ole kokemusta kyseisestä laukkumerkistä niin miten pystyt pokalla väittämään ettei sillä ole kauheasti vastinetta hinnalleen? Minulla on kaksi MK-laukkua joista toinen pian 10 vuotta vanha USAsta ostettu ja se on edelleen kuin uusi vaikka olen käyttänyt sitä ainakin 500 kertaa eli on kyllä maksanut itsensä takaisin.

Olen nähnyt sen miljoona kertaa ihmisillä ja Stockan hyllyllä ja kokeillut sitä. Ja todennut, että kammo muovikapsäkki (kohta joku pitää esitelmän Saffianosta). Olkoon vaikka timantteja, mutta jos vaikuttaa muovilta, ei kiva. 

Sehän on MUOVIpinnoitettua nahkaa. Kuvittelitko MUOVIpinnoitetun, kovetetun nahan tuntuvan joltain lehmän tai possun pehmoiselta pyllyltä???

Ihmettelen samaa. 90-luvun lukiolaisena käytin jotain äidin tekemää kangaskassia. En kyllä hävennytkään sitä yhtään. Olisi ollut jopa nolompaa kantaa merkkilaukkua.

Mun Michael Kors maksoi Tallinnassa 20 euroa. Hyvä laukku kyllä.

Se myy pyllyä.