Miten lukiolaistytöillä on varaa ostaa Michael Korsin laukkua koululaukuksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Korssin laukkuko on nyt yhtäläinen ylenpalttisen kulutuksen kanssa? Kyllä se on ennemmin esimerkiksi HooÄmmällä käynti joka kuukausi.

Vierailija kirjoitti:

Caviar on vain yksi Chanelin nahkavaihtoehdoista ja ehdottomasti kestävin arkikäyttöön. Muuhun en ota kantaa, kun en omista yhtäkään.

Kaikki on kallistunut kymmenessä vuodessa. Ei tietenkään noin paljon kuin nuo laukut, mutta jos merkki haluaa pitää tuotteensa eksklusiivisena, eivät ne voi olla hintojen puolesta mahdollisia ostoksia kaikille kuluttajille.

Silti se vanha sileämpi ja tyylikkäämpi caviar-pinta on edelleen sata kertaa laadukkaampaa kuin nykyinen halpiksen tuntuinen ja tunkkaisen näköinen, erittäin rakeinen roso-caviar :D Miksi nostavat hintoja jos laatu menee ala-arvoiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Äimistelet sitä laukkua itsessään, et sitä mistä siihen löytyy rahat.

Teinienkin palkat voivat olla ihan kohtuulliset, etenkin lomilla. Itse olisin voinut ostaa lukioaikana ainakin 12 Korssin laukkua vuodessa. Enemmän, jos olisin käyttänyt lahjarahat niihin.

Hyvät vanhemmat ostavat mitä teini toivoo, varallisuuden ja kohtuuden mukaan. Eli eivät osta laukkua itselleen vaan sille lapselle.

Loppuun, ihmiset arvostavat eri asioita. Ei minullakaan ole autoa, vaikka olisi varaa Bemariin.

Mielestäni et lukenut kunnolla. Toin esille, että monilla ei ole rahaa, koska vähätkin rahat menevät muuhun eli mielestäni äimistelen ihan taloudellisia mahdollisuuksiakin ostaa laukku. Onhan nuorilla paljon menoja, esim. jos on auto, tähän bensa. Festarit, reissut jne. Tähän voi vielä lisätä sen, että monellahan tuo laukku on ilman töitäkin eli käytännössä rahat on taiottu vain jostain. 

Hyvät vanhemmat ovat vastuullisia eivätkä mene teinin pillin mukaan. 

Ebaysta saa aitojakin MK:n laukkuja halvalla. Myyjän palautteista näkee onko myyty laatua vai sekundaa.

https://ebay.to/2Hw8kVV

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Korssin laukkuko on nyt yhtäläinen ylenpalttisen kulutuksen kanssa? Kyllä se on ennemmin esimerkiksi HooÄmmällä käynti joka kuukausi.

Mielestäni se on sikäli ylenpalttista kulutusta, että vastaavan, ehkä hienommankin laukun voi saada halvemmallakin. Ehkä kalliimmallakin, mutta MK on mielestäni merkki, jolla ei ole kauheasti vastinetta hinnalleen. 

Toki minä en edes muista, milloin olisin ostanut viimeksi laukun enkä ole elämässäni ikinä ostanut 200 euron laukkua. :) Pitkälti johtuen siitä, että sillä hintaluokalla saa usein kalliin, mutta ruman laukun, kun taas yli 500 euron laukkuihin ei ole varaa eikä oikein haluakaan investoida. 

Vierailija kirjoitti:

Ebaysta saa aitojakin MK:n laukkuja halvalla. Myyjän palautteista näkee onko myyty laatua vai sekundaa.

https://ebay.to/2Hw8kVV

Suomesta hankitun Kånken-repun hinnalla saa Kors:in aitoustodistuksineen. Eipä se nyt niin ihmeellinen veska ole. Kestävä varmasti tietty, jos second hand-kamalle on sekä tarjontaa että kysyntää.

Vierailija kirjoitti:

Ebaysta saa aitojakin MK:n laukkuja halvalla. Myyjän palautteista näkee onko myyty laatua vai sekundaa.

https://ebay.to/2Hw8kVV

Jep. Wish ja Ali myy taatusti feikkiä, mutta eBayssa myös jenkit ja eurooppalaiset myyjät myyvät omia tarpeettomaksi jääneitä aitoja tuotteita.

Joopa joo. Peruskoululaukku maksaa 200 euroa.... Älä ny viitti.

Se on ehkä 20-50 euroa ja tiedät sen itsekin. 

Ja MK ei ole edes kallis. Ehkä 300 euroa. 

Ei se kerro oikeassa elämässä yhtään mitään, ne kuteet. Ei se vaan kerro. Jos joku siellä nyt koreilee Vuiskissa ja muissa trendikuteissa, niin se toinen voi saada ne lapsilisät johonkin preppauskurssiin myöhemmin.

Mihin nyt tykkää panostaa. 

Ei kaikkien lasten ja nuorten vanhemmat ole pienituloisia. Yleensä lukiolaiset saavat vielä rahaa vanhemmiltaan ja asuvat kotona.

Members.comista saa jopa 70 % alennuksella. Ja äkkiäkös nyt jonkun 150 e säästää kesätyörahoista.

Vierailija kirjoitti:

Ei se kerro oikeassa elämässä yhtään mitään, ne kuteet. Ei se vaan kerro. Jos joku siellä nyt koreilee Vuiskissa ja muissa trendikuteissa, niin se toinen voi saada ne lapsilisät johonkin preppauskurssiin myöhemmin.

Mihin nyt tykkää panostaa. 

Tai voivat saada sekä laukut että preppauskurssit. Ja lomamatkat. Ja kielikurssit. Ja puhelimet. Ja ajokortin. Ja, ja, ja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsilaukkubrändejä on paljon, ja näistä jokaiselle löytyy varmasti mieleinen laukku hinnaltaankin. Yksi tavaratalo myy n. 80 erilaista laukkumerkkiä, johon ei sisälly luksusmerkit, ja toinen tavaratalo myy yli 200 erilaista laukkumerkkiä, ja mukana on myös luksusmerkkejä. Sitten on luksustavaratalo joka myy etupäässä luksusmerkkejä, mutta toki joukossa on myös halvempiakin merkkejä (Tory Burch, Rebecca Minkoff, Marc Jacobs, Longchamps, Kate Spade jne.)

Marc Jacobsilla on olemassa sellainen kalliimpi mallisto jonka laukut maksavat alkaen pari tonnia.

Samoin Michael Korsilla.

Niin on, ja siitähän jo tuolla aikaisemmin mainitsin. Mutta paljon löytyy näiltäkin edullisempia (200-500) laukkuja. Kun vielä hyvä alennus sattuu kohdalle, niin mikäpä siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Elatuslahja myös aikuiselle lapselle on verovapaa, edellyttäen, että lahjan antaja maksaa suoraan laskuja tai tavaraa, eikä anna rahaa. Eli voit verovapaasti maksaa aikuisen lapsesi vuokrat, mutta et antaa rahaa vuokran maksuun. Voit ostaa uudet keittiökalusteet, mutta et antaa rahaa niihin. Jne. Mitään ikärajaa tälle ei ole.

Eli koululaukut ja muut voi ostaa verovapaasti myös aikuiselle lapselle. Ei niin, että ne yleensä lähelläkään verollisesta rajaa olisivat muutenkaan.

Koulutus Suomessa periytyy, joten lukiolaisella on todennäköisesti koulutetut vanhemmat, joilla on keskimäärin parempi palkka ja vähemmän työttömyyttä kuin muilla. Lukiolaisen vanhemmat ovat myös yleensä jo tukevasti keski-iässä, eli palkka on jo noussut korkeimpaan kohtaansa, asunto on maksettu tai ainakin ollaan jo ihan turvallisella puolella, eikä suuria huolia ole. Jopa avioerot ja niistä johtuvat ongelmat ovat tilastollisesti korkeasti koulutetuilla harvinaisempia kuin muilla.

Joten ei ole mitenkään harvinaista, että lukiolaisen kodissa asiat ovat taloudellisesti ihan hyvin. Eikä joku kohtuuhintainen nahkalaukku ole mikään kovin ihmeellinen ostos. Eihän Korsissa mistään merkistä makseta, mistä muka saa oikeasti hyvästä nahkasta tehtyjä nahkalaukkuja olennaisesti halvemmalla? Itselläni ei noita ole, mutta jos tytär haluaisi, voisin ihan hyvin ostaa, enkä paheksuisi. Amerikassa tuo on ihan sellainen peruslaukku, jota löytyy kaikenlaisilta ihmisiltä. Ei kallis, ei öky tai mitään sellaista.

Enkä oikein usko noihin materialismin paheksujiin. Meillä on kaikilla omat mustat pisteemme. Joku ostaa mieleisiä käsilaukkuja, jonkun kaikki urheiluvarusteet ovat merkkitavaraa, jollekin musikkilaitteiden hifistely on tärkeää. Turha paheksua erilaisuutta.

Olen saanut käsityksen, että Korsissa laatu ei vastaa hintaa, vaan siinä maksaa se merkki.

Mistä olet saanut käsityksen? Onko joku lähde? Minä sen sijaan olen kuullut, että ovat hyvälaatuista nahkaa. Pari sataa on ihan normaali hinta mille tahansa hyvästä nahasta tehdylle laukulle.

Noissa 1000 euroa ja ylöspäin laukuissa sen sijaan laatu ei enää korreloi mitenkään hinnan kanssa, niissä maksetaan merkistä.

En kyllä ollut tuo kommentoija, mutta Korsin laukut tuntuu käteen ihan muovilta. Ihmettelen aina, että ovatko ne tosiaan ihan nahkaa, kun ihmeellinen kovaksi tärkätty pinta. 

Saffiano-pinnan takia ne ovat kestäviä ja pitävät muotonsa. Tietenkin pehmeä lampaan nahka on ylellisempi, mutta ei sovellu arkilaukun materiaaliksi. Saati tietokonelaukun.

No ei kai sentään lammasta? Vaan lehmää. Mutta juu, myös tietokonelaukuksi kelpaavaa etsin itse, enkä kelpuuta Korsia muovisuuden takia. 

History of Saffiano

Saffiano leather has an origin in Italy. Originally, Prada had a patent for real Saffiano leather. It is possible that it was invented by Mario Prada himself in Italy and it is one of Prada´s masterpieces. The first handbags made from Saffiano were made in 1913, when Prada started its designer handbags journey.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Ja minäkin voin perustella toista näkökulmaa omalta osaltani.  On lukiolaisia, jotka eivät vanhempiensa tulojen vuoksi saa senttiäkään opintotukea. Lukiolaisia, jotka asuvat vielä samassa taloudessa vanhempiensa kanssa. Koska syy opintotuen hylkyyn on vanhempien, vanhemmat jatkavat kuukausirahan maksamista aivan kuten ennen lukiotakin. Vaikka nuori olisi saanutkin muutaman kympin opintotukea, ei sillä rahalla kustanneta omaa elämää. Ei edes vaatteita yms. Joten vanhemmat maksavat edelleenkin teinille asumisen, ruuan ja muut päivittäistavarat, terveydenhoitomenot, kampaajalla käynnit, vaatteet, koulutarvikkeet, harrastukset, kännykkälaskut, ulkomaanmatkat  jne. Mahdollisesti myös vaihto-oppilasvuoden tai kielikurssit ulkomailla, autokoulun, lukion jälkeen valmennuskurssit jne. 

Kaikki nuoret - varsinkaan alaikäiset - eivät notku baareissa. Eivätkä juokse viikottain leffassakaan, koska leffojahan voi katsoa kotonakin esim Netflixistä ja muista vastaavista. Meikkeihin toki tytöillä menee rahaa, mutta kaikki tytöt eivät tarvitse viittä eriväristä ripsiväriä, kymmentä huulipunaa, kahtakymmentä kynsilakkaa jne. 

Kaikki vanhemmat ja isovanhemmat eivät ole perillä vallitsevasta nuorisomuodista (eivätkä edes viitsi olla perillä), joten synttäri-, nimppari- ja joululahjat on helpointa antaa rahana tai lahjakortteina. Harvemmin kai kukaan isoäiti ostaa lapsenlapselleen jotain tiettyä, pojan toivomaa prosessoria tietokoneeseen vaan antaa rahana ja lapsenlapsi ostaa haluamansa prosessorin itse. Jotkut isovanhemmat alkavat myös pikkuhiljaa lahjoittaa  lapsenlapsilleen kolmen vuoden välein summan, josta ei vielä mene lahjaveroa (4999 €/per isovanhempi). 

Jos teini käy satunnaisesti töissä, palkka on teinille ylimääräistä rahaa muun rahan päälle. 

 

Vierailija kirjoitti:

Ei se kerro oikeassa elämässä yhtään mitään, ne kuteet. Ei se vaan kerro. Jos joku siellä nyt koreilee Vuiskissa ja muissa trendikuteissa, niin se toinen voi saada ne lapsilisät johonkin preppauskurssiin myöhemmin.

Mihin nyt tykkää panostaa. 

Sepä se, ja fiksu vanhempi huolehtiikin siitä, että jälkimmäiseen jää kanssa rahnuskaa. No okei, ei ehkä preppauskurssiin, joka on ensisijaisesti ryöstöä, mutta esim. jatko-opiskeluihin tai ajokorttiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Elatuslahja myös aikuiselle lapselle on verovapaa, edellyttäen, että lahjan antaja maksaa suoraan laskuja tai tavaraa, eikä anna rahaa. Eli voit verovapaasti maksaa aikuisen lapsesi vuokrat, mutta et antaa rahaa vuokran maksuun. Voit ostaa uudet keittiökalusteet, mutta et antaa rahaa niihin. Jne. Mitään ikärajaa tälle ei ole.

Eli koululaukut ja muut voi ostaa verovapaasti myös aikuiselle lapselle. Ei niin, että ne yleensä lähelläkään verollisesta rajaa olisivat muutenkaan.

Koulutus Suomessa periytyy, joten lukiolaisella on todennäköisesti koulutetut vanhemmat, joilla on keskimäärin parempi palkka ja vähemmän työttömyyttä kuin muilla. Lukiolaisen vanhemmat ovat myös yleensä jo tukevasti keski-iässä, eli palkka on jo noussut korkeimpaan kohtaansa, asunto on maksettu tai ainakin ollaan jo ihan turvallisella puolella, eikä suuria huolia ole. Jopa avioerot ja niistä johtuvat ongelmat ovat tilastollisesti korkeasti koulutetuilla harvinaisempia kuin muilla.

Joten ei ole mitenkään harvinaista, että lukiolaisen kodissa asiat ovat taloudellisesti ihan hyvin. Eikä joku kohtuuhintainen nahkalaukku ole mikään kovin ihmeellinen ostos. Eihän Korsissa mistään merkistä makseta, mistä muka saa oikeasti hyvästä nahkasta tehtyjä nahkalaukkuja olennaisesti halvemmalla? Itselläni ei noita ole, mutta jos tytär haluaisi, voisin ihan hyvin ostaa, enkä paheksuisi. Amerikassa tuo on ihan sellainen peruslaukku, jota löytyy kaikenlaisilta ihmisiltä. Ei kallis, ei öky tai mitään sellaista.

Enkä oikein usko noihin materialismin paheksujiin. Meillä on kaikilla omat mustat pisteemme. Joku ostaa mieleisiä käsilaukkuja, jonkun kaikki urheiluvarusteet ovat merkkitavaraa, jollekin musikkilaitteiden hifistely on tärkeää. Turha paheksua erilaisuutta.

Olen saanut käsityksen, että Korsissa laatu ei vastaa hintaa, vaan siinä maksaa se merkki.

Mistä olet saanut käsityksen? Onko joku lähde? Minä sen sijaan olen kuullut, että ovat hyvälaatuista nahkaa. Pari sataa on ihan normaali hinta mille tahansa hyvästä nahasta tehdylle laukulle.

Noissa 1000 euroa ja ylöspäin laukuissa sen sijaan laatu ei enää korreloi mitenkään hinnan kanssa, niissä maksetaan merkistä.

En kyllä ollut tuo kommentoija, mutta Korsin laukut tuntuu käteen ihan muovilta. Ihmettelen aina, että ovatko ne tosiaan ihan nahkaa, kun ihmeellinen kovaksi tärkätty pinta. 

Saffiano-pinnan takia ne ovat kestäviä ja pitävät muotonsa. Tietenkin pehmeä lampaan nahka on ylellisempi, mutta ei sovellu arkilaukun materiaaliksi. Saati tietokonelaukun.

No ei kai sentään lammasta? Vaan lehmää. Mutta juu, myös tietokonelaukuksi kelpaavaa etsin itse, enkä kelpuuta Korsia muovisuuden takia. 

History of Saffiano

Saffiano leather has an origin in Italy. Originally, Prada had a patent for real Saffiano leather. It is possible that it was invented by Mario Prada himself in Italy and it is one of Prada´s masterpieces. The first handbags made from Saffiano were made in 1913, when Prada started its designer handbags journey.

Mites tää lampaaseen liitty? Saffianot on jo tiedossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Ja minäkin voin perustella toista näkökulmaa omalta osaltani.  On lukiolaisia, jotka eivät vanhempiensa tulojen vuoksi saa senttiäkään opintotukea. Lukiolaisia, jotka asuvat vielä samassa taloudessa vanhempiensa kanssa. Koska syy opintotuen hylkyyn on vanhempien, vanhemmat jatkavat kuukausirahan maksamista aivan kuten ennen lukiotakin. Vaikka nuori olisi saanutkin muutaman kympin opintotukea, ei sillä rahalla kustanneta omaa elämää. Ei edes vaatteita yms. Joten vanhemmat maksavat edelleenkin teinille asumisen, ruuan ja muut päivittäistavarat, terveydenhoitomenot, kampaajalla käynnit, vaatteet, koulutarvikkeet, harrastukset, kännykkälaskut, ulkomaanmatkat  jne. Mahdollisesti myös vaihto-oppilasvuoden tai kielikurssit ulkomailla, autokoulun, lukion jälkeen valmennuskurssit jne. 

Kaikki nuoret - varsinkaan alaikäiset - eivät notku baareissa. Eivätkä juokse viikottain leffassakaan, koska leffojahan voi katsoa kotonakin esim Netflixistä ja muista vastaavista. Meikkeihin toki tytöillä menee rahaa, mutta kaikki tytöt eivät tarvitse viittä eriväristä ripsiväriä, kymmentä huulipunaa, kahtakymmentä kynsilakkaa jne. 

Jos teini käy satunnaisesti töissä, palkka on teinille ylimääräistä rahaa muun rahan päälle. 

 

Sanaton. Ilmeisesti terveisiä jostain absurdilandiasta, jossa rajoja ei tule koskaan vastaan. Eiköhän töissä yleensä käydä sen takia, jotta maksetaan osin omia menoja. Mitä järkeä olisi edes käydä töissä, jos kaiken joka tapauksessa saisi kotoa? Ajanvietteenä vai? Toivon kyllä, että vähät nuorten työpaikat menevät ensisijaisesti niille, jotka töitä todella tarvitsevat. Mutta luonnollisesti työpaikat hoidetaan alaikäisille usein suhteilla... Huah.

Arvatenkaan moni alaikäinen ei notku baareissa. Yllättäen moni täysi-ikäinen "notkuu" (jos tällaista sanavalintaa haluaa käyttää), joskin toki osa lukiolaisista ehtii olla vain puoli vuotta täysi-ikäinen lukiossa. 

Leffateatteri on aika eri asia kuin Netflix, ja oman kokemukseni mukaan monen teinin suosima harrastus.

Lyhykäisyydessään tästä päästään kuitenkin siihen, että ei teinin mitään tarvi maksaa. Me hypätään aina, kun se käskee. Oh boy, oh boy. Mahtava ihminen varmaan aikuisena. 

Kun oltiin 16-vuotiaita niin minun kaverit pisti rahansa tupakkaan ja karkkiin. Joskus pistivät täysi-ikäisen tuttavansa ostamaan heille olutta.

Minä ostin vaatteita ja meikkejä.

Eli silkka priorisointikysymys tämäkin. Ihan sama juttu kuin joku aikuinen joka pistää 2500 eur vuodessa tupakkaan ihmettelisi miten (tupakoimaton) työkaveri käy ulkomaanmatkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni ulkovaatteet maksavat jo taaperoikäisenä satoja euroja, ei yksi Korsin laukku lukiolaisena tunnu yhtään kummalliselta. Varmasti saa haluamansa laukun, jos hoitaa hyvin koulunsa.

T: Yh-äippä

Eli siis mistä yh-äippä saa rahaa? Myymällä itseään, isovanhemmilta vai mistä? Hyvin palkatuta työstä, esim. lääkäri? Elämällä itse kitsaasti? Sehän on selvää, että kaikkea ei yh-äippä osta, jos rahaa ei vain ole. Halusi lapsi asioita miten paljon vaan. Keskustelussahan yritetään selvittää sitä, mistä se raha tulee. Ei sitä, miten moni ostaisi mitäkin.

Viittasin siis siihen, että vanhemmilta varmasti moni lukioikäinen saa rahaa, jopa yh-vanhempienkin lapset. ihmettelen sitä, kuinka ihmiset ihmettelevät "miten jollakin on varaa". Onko hyväpalkkainen työ oikeasti ihan utopiaa? Mikä estää tavoittelemasta hyväpalkkaista ammattia sen sijaan että ihmetellään "miten tolla on varaa".?

Minusta tällainen aloitus kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. On ihmisiä, jotka eivät tunne ketään, jolla menisi hyvin. Ei ketään, jonka lähipiirissäkään ihmisillä menisi hyvin. Hyväpalkkainen työ nimenomaan on utopiaa, koska ei tunne ketään, jolla olisi hyväpalkkainen työ tai joka olisi edes sukua kenellekään, jolla on hyväpalkkainen työ.

Perintönä köyhyys.

Aukoton teoria: joku ihmettelee, miten lukiolaisella voi olla rahaa kalliiseen laukkuun, niin tästä päädytään siihen, että aloituksesta näkyy se, että perintönä köyhyys. Koska eihän sitä muuten äimistelisi, että jollain nuorella on kallis laukku. Tutkimuksen validiteetti selvästi kohdillaan. 

- Näkee lukiolaisella vähän kalliimman laukun ja ihmettelee miten se on mahdollista.

- Ei voida käsittää, että teinin vanhemmilla tai jopa YH-äidillä voisi olla varaa niihin, koska omassa lähipiirissä ei ole ketään hyvin toimeentulevaa.

- Todennäköisesti ei itsekään hakeuduta sellaiseen koulutukseen tai alan töihin. Ei osata hakeutua tai edes ymmärretä, että se olisi mahdollista.

- Pienipalkkaisuus / köyhyys periytyy henkilölle.

Miksi kukaan muuten äimistelisi laukkua? Se, että ihmettelee miksi kukaan passaisi 200 laukkuun ei ole sama asia kuin ettei olisi tietoinen miten teini on voinut sellaisen ostaa / saada.

No perustellaas omalta osalta, vaikka täällä on jo monesti sanottukin samat asiat. En ole ketjun aloittaja, mutta melko samoin ajatteleva.

- näkee lukiolaisella kalliin laukun

- ei voida käsittää, miten teinillä on rahaa, koska jos hän käy töissä opiskelujen ohella, tulot ovat siinä määrin pieniä, että ne menevät usein vaatteisiin, baariin, elokuviin, meikkeihin jne. 

- teinillä ei siis todella ole useimmiten varaa laukkuun, ellei elä yli varojensa

- poikkeuksena pitkäjänteinen säästäminen, jotta budjettiin ei aiheudu laukun takia lovea

- mikäli vanhemmista halutaan puhua, ei voida käsittää sitä, että vanhemmat kustantavat 250 euron tanttalaukun lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta

- molemmat vanhempani ovat akateemisia ja olen myös itse akateeminen

- hyvä koulutus ja hyvät tulot eivät korreloi automaattisesti ylenpalttisen kulutuksen kanssa eivätkä poissulje ylellisen elämäntavan äimistelyä

Korssin laukkuko on nyt yhtäläinen ylenpalttisen kulutuksen kanssa? Kyllä se on ennemmin esimerkiksi HooÄmmällä käynti joka kuukausi.

Mielestäni se on sikäli ylenpalttista kulutusta, että vastaavan, ehkä hienommankin laukun voi saada halvemmallakin. Ehkä kalliimmallakin, mutta MK on mielestäni merkki, jolla ei ole kauheasti vastinetta hinnalleen. 

Toki minä en edes muista, milloin olisin ostanut viimeksi laukun enkä ole elämässäni ikinä ostanut 200 euron laukkua. :) Pitkälti johtuen siitä, että sillä hintaluokalla saa usein kalliin, mutta ruman laukun, kun taas yli 500 euron laukkuihin ei ole varaa eikä oikein haluakaan investoida. 

Jos sinulla ei ole kokemusta kyseisestä laukkumerkistä niin miten pystyt pokalla väittämään ettei sillä ole kauheasti vastinetta hinnalleen? Minulla on kaksi MK-laukkua joista toinen pian 10 vuotta vanha USAsta ostettu ja se on edelleen kuin uusi vaikka olen käyttänyt sitä ainakin 500 kertaa eli on kyllä maksanut itsensä takaisin.