Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sairaslomalla oleva työkaveri nähty kaupungilla!
14.04.2018 |
Mihin hän tarvitsee sairauslomaa, jos pystyy käymään kaupungilla huvittelemassa?
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin hän tarvitsee sairauslomaa, jos pystyy käymään kaupungilla huvittelemassa?
Hullu kyylä! Hanki elämä. Ihminen voi sairaslomallakin hoitaa asioita vointinsa mukaan. Esimerkiksi ruokaa on kotiin pakko hankkia.
Kyylä ja kyylä. On mielestäni ihan perusteltua ihmetellä, että miten se saikulla olevan jääkaappi on aina tyhjä ja miksi sitä ruokaa pitää hakea kaupungilta saakka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin pari viikkoa sitten sterilisaatiossa ja kävin kaupassa seuraavana päivänä. Sain 5 päivää sairauslomaa ja senkään jälkeen en vielä kyennyt töissä tekemään niitä normasleja töitä, joihin kuuluu mm painavien tavaroiden nosteleminen. Työhousut eivät myöskään menneet kunnolla kiinni, kun maha oli turvoksissa ja siinä oli leikkausarpia. Olisin hakenut enemmän saikkua jos ei olisi ollut mahdollista vaihtaa kevyempiin tehtäviin joksikin aikaa.
Hommasit sitten itsellesi saikkua ehdoin tahdoin menemällä steriloitavaksi ja nyt vingut täällä miten olisi pitänyt saada enemmän saikkua?? Alkaa olla samaa sarjaa kuin ne eukot, jotka hommautuvat raskaaksi että pääsevät töistä pois.
Tässäpä on meille hyvä esimerkki palstalla pyörivistä miehistä. Tuon alemmas taso ei enää voi mennä, mutta jospa teinivuosista ohi pääseminen tuo vähän pojulle järkeä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
Sairasloman syytä ei ole mitään tarvetta todistaa työkavereille, ei kuulu heille.
Eli kun mä olin käsileikkauksien takia sairaslomalla 2,5 kk, niin mun olis pitänyt olla se koko aika sängyssä peiton alla ja surkastuttaa kaikkien toimivien ruumiinosien lihaksisto siinä samalla kuin käsienkin? Totta hoovetissä juoksin pitkin kyliä, koska pidin yllä yleiskuntoani vaikkei kädet toimineetkaan. Sitten kun sain kädet pois paketista niin aloin niidenkin jumppaamisen fysioterapeutin ohjeilla pikkuhiljaa ja sairasloman loputtua olin täysin työkykyinen taas. Käsileikkaukset estivät työnteon, koska työstäni 90% tehdään käsillä, mutta ei mulla jaloissa pitään vikaa ollut. Kyllä varmaan minustakin silloin ajateltiin, että tuolla se vaan sairaslomalla lorvii kaupungilla, ei sillä VOI olla oikeesti asiaa olla saikulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota kuva ja laita pomolle. Sairausloman oikeellisuus selviää sinulle muutaman kk kuluttua jos työkaverisi irtisanotaan. Jos ei niin, syy oli sellainen että voi olla kaupungilla.
Irtisanouduin töistä, koska yliopisto-opinnot olivat kesken ja minulla todettiin syöpä. Olin leikkausjonossa, kun entinen työkaveri tuli vastaan ja sanoi, että: "Sitä nyt sitten ollaan vaan tyhjänpanttina kotona". Kysyin hämmästyneenä, etteikö hän tiedä, että olen kiireellisenä leikkausjonossa (opinnot tietty rinnalla). Sanoi kyllä tietävänsä ja silti halveksui minua laiskaksi.
Ketjun aloittaja vaikuttaa olevan myös sairasloman tarpeessa. Sen verran voimakasta vainoharhaisuutta hänellä tuntuu olevan. Ehkä sairasloma parantaisi oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin hän tarvitsee sairauslomaa, jos pystyy käymään kaupungilla huvittelemassa?
Hullu kyylä! Hanki elämä. Ihminen voi sairaslomallakin hoitaa asioita vointinsa mukaan. Esimerkiksi ruokaa on kotiin pakko hankkia.
Kyylä ja kyylä. On mielestäni ihan perusteltua ihmetellä, että miten se saikulla olevan jääkaappi on aina tyhjä ja miksi sitä ruokaa pitää hakea kaupungilta saakka?
Mä voin kertoa. Jääkaappi tyhjenee, koska sitä ruokaa syödään. Ihmiset syö ruokaa joka päivä, jopa sairaatkin! Ihan tosi, en pelleile nyt yhtään! Joskus niitä syöjiä on useampiakin, jolloin jääkaappi tyhjenee nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
No ei jää. Ainoastaan sairaalloisen uteliailla ja pahansuovilla ihmisillä voi noin käydä, mutta kenelläkään normaalilla ihmisellä ei. Jokainen sairastaa joskus, ei sellaista ihmistä olekaan, joka pysyisi 40 työvuoden aikana terveenä. Jos sinulle on ihan normaalia kertoa kaikille, että tässä oli nyt yhdeksäs keskenmeno, niin kaikille se ei ole yhtä helppoa. En myöskään halua kuulla perinpohjaista selostusta, millä lailla työkaverin haavainen paksusuolitulehdus on oireillut saikun aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse myönnän ihan suoraan että yli puolet saikuistani on ollut keksittyjä, tai ainakin voimakkaasti liioiteltuja. Ja sama juttu on teilläkin, vaikka muuta jeesustelette. En silti ole niin dorka, että ottaisin riskejä ja lähtisin minnekään ulos näyttämään naamaani kun olen saikulla. Tilailen kotiin pizzaa, katselen Netflixiä ja latailen akkuja - siinä se. Sitten sitä jaksaakin töissä taas paljon paremmin, kun on saanut huilata pari ekstrapäivää ja olla omissa oloissaan.
Joo... meillä on vapaata omalla ilmoituksella kolme päivää ja on kyllä myönnettävä, että näitä olen kåyttänyt. Hillitysti eli vain pari kertaa vuodessa.
En täysin terveenä ole koskaan, mutta sellaisena puolikuntoisena. Varmasti näissä tilanteissa olisin mennyt töihin, jos mahdollisuutta jäädä kotiin ilman lääkärintodistusta ei olisi.
Mä olen masennuksen takia saikulla ja joka päivä liikun kaupungilla. Joko käynyt kaupassa tai sitten lenkillä. Voi voi jos on joku työkaveri nähnyt. Ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverilla tukos jalassa ja lääkärin määräyksestä joutui kävelemään paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Oletkohan katsonut liikaa dekkareita :D Sairaus ei ole rikos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Joo..! Seuraavan kerran selostankin kovaan ääneen, että voi jumaliste miten p*ska lensi saikun aikana, ei mennyt ruokaa syötyä viittäkään minuuttua, kun oli pakko juosta pöntölle vesiripulille, joka oli täynnä sulamattoman ruoan palasia salaatteineen kaikkineen 👌
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä tekisin kaikkeni, ettei tarttis noroviruksen tai kuumeen kourissa lähteä mihinkään ruokakauppaan tai mielellään edes apteekkiin. Soittaisin vaikka kenet sukulaisen tai naapurin asioimaan mun puolesta.
Selkäsairauksista, katkenneesta raajoista tai masennuksesta saikulla olevat saa käyskennellä mun puolesta kaupungilla ihan vapaasti, eikä kellään pitäisi olla siitä nokan koputtamista.
Niinpä niin, lähin sukulainen 200 km:n päässä, naapureista ei tunne ketään. Ystävät myös 200 km:n päässä.
T. Työn perässä muuttanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Joo..! Seuraavan kerran selostankin kovaan ääneen, että voi jumaliste miten p*ska lensi saikun aikana, ei mennyt ruokaa syötyä viittäkään minuuttua, kun oli pakko juosta pöntölle vesiripulille, joka oli täynnä sulamattoman ruoan palasia salaatteineen kaikkineen 👌
Selostat? Tarvitaan todisteet.
Raskaana ollessa jäin selän takia saikulle, työssä siis istuin/seisoin koko päivän työpisteellä, eikä selkä kestänyt sitä enää.
Lääköri antoi viikon sairaslomaa ja painotti, ettei saa jäädä makaamaan, vaan pitää liikkua mahdollisimman paljon jotta selkäkipu hellittää. No, otin neuvosta vaariin ja lähdin siitä suoraan kaupoille ostamaan tarvittavia äitiys- ja vauvatarvikkeita 😁
Jos olisikin joku tullut asiasta itkemään, niin olisin voinut todeta tämän olleen lääkärin määräys ettei jää kotiin makaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Joo..! Seuraavan kerran selostankin kovaan ääneen, että voi jumaliste miten p*ska lensi saikun aikana, ei mennyt ruokaa syötyä viittäkään minuuttua, kun oli pakko juosta pöntölle vesiripulille, joka oli täynnä sulamattoman ruoan palasia salaatteineen kaikkineen 👌
Selostat? Tarvitaan todisteet.
Totta, hitto miten en itse tajunnut! 😱
Valokuva tuotoksista kiertämään työkavereille.
Alue: Aihe vapaa
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.