Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.
07.04.2018 |
Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.
Pari kysymystä:
1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?
2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?
3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?
4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?
5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?
Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.
Kommentit (1196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Jos DI:n duuni ei ole mitään ihmeellistä ja kaikkihan sitä osaavat, niin miksi hemmetissä meidän perheyrityksemme ei saa likimainkaan kunnollisia tekniikan osaajia alta viiden tonnin? Keskisuuri suomalainen kaupunki, puoli vuosisataa kannattavaa liiketoiminta takana firmalla, kansainvälisesti myydään tuotettamme ja muutenkin kaikki on kunnossa. Hakijoita riittää kyllä, mutta osaajia ei.
Pahoittelut vuodatuksesta, mutta alkaa raastaa tämä tilanne (joka ei mitenkään liity keskusteluun, tiedän).
Oletteko yrittäneet rekrytä lastentarhanopettajien joukosta? Siellä on kuulemma paljon halukkaita vaihtamaan alaa, ja ovat kovia osaajia.
Tämän on kyllä harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Lastetarhanopettajat selviytyisivät koska tahansa diplomi-insinöörin töistä. Voisitte saada jopa paremman työpanoksen kuin päteviltä dippainsseiltä.
Dippainssi on tutkintonimike, ei ammatti.
Mulla sama kokemus kasvatustieteistä verrattuna esim. kielitieteeseen, tilastotieteeseen tai vaikkapa oikeustieteeseen. Joku vero-oikeuden peruskurssikin oli hankalampi kuin kasvatustieteen aineopinnot yhteensä. Oikeasti siinä tentissä piti tietää asioita, eikä vain olla jotain mieltä ja puhua henkeviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Riippuu mitä tarkoitat arvolla. Jos ihmisarvoa tai vastaavaa, niin ei varmaan ole eroa. Mutta työmarkkina-arvossa ero on valtava.
LTO:n työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. Insinöörin työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO ei suunnittele sähköverkkoa metriäkään, mutta insinööri saa pidettyä päiväkodin pystyssä.
Mitä vähemmän osaamista on tarjolla suhteessa tarpeeseen ja mitä enemmän osaamisella on merkitystä suhteessa vähemmän osaavaan, sitä isompi palkka. Siksi NHL-kiekkoilijat ja lääkärit tienaavat paljon, siivoojat ja yleismiehet vähän. Ei kukaan silti ajattele, että kiekkoilja on tuhat kertaa arvokkaampi ihminen kuin LTO. Työmarkkina vaan toimii niin.
Insinöörin työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. LTO:n työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO saa sähköverkkon suunniteltua, mutta insinööri ei saa pidettyä päiväkotia pystyssä.
Nokkelasti sanailtu, mutta ei pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekin.
En oikein ymmärrä, miksi pitää yrittää selittää työnsä erikoisemmaksi kuin se on? LTO:n työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa insinööreissä taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardifirman luokkaa Amazon. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen.
Tämä kaikki ei tee ihmisistä huonompia tai parempia. Se on vain ammattien ominaisuus.
Insinöörin työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa lto:ssa taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardi ideaa oikeaan aikaan. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen, jos niin halutaan.
Itse en ole lto, vaan opiskellut tekniikkaa ja luonnontieteitä ja mulla ei ole mikään ongelma arvostaa muiden työpanosta ja nähdä miten hienoja juttuja he tekevät, vaikka eivät samaa mitä itse.
Miten sattuikin, että juuri tekniikkaa ja luonnontieteitä olet opiskellut. :)
Päättelyssäsi se ei kylläkään näy. Outoa.
Mä oon opiskellut luonnontieteitä ja kasvatustieteitä eikä niistä voida puhua edes samana päivänä. Jo opiskelu eroaa vaativuudeltaan merkittävästi. Kasvatustieteen luentotentit sai heittämällä läpi hyvällä arvosanalla käymättä luennoilla kertaakaan ja luonnontieteissä joutui hankkimaan oikeuden päästäkseen tenttiin. Samat erot vaativuudessa näkyy myös työelämässä.
Miten voit siinä tapauksessa olla niin totaalisen pihalla varhaiskasvatuksesta ja lto:n työnkuvasta jos olet lukenut kasvatustieteitä? 😰 Ja kerrot että "samat erot näkyy myös työelämässä". Silti, samalla et tiedä mitään varhaiskasvatustyöstä. 👍
Nyt ei joku täsmää...
Minkä perusteella oletat, että en teidä mitään varhaiskasvatustyöstä? Kokemukseenhan minä olen kommenttini pohjannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Jos DI:n duuni ei ole mitään ihmeellistä ja kaikkihan sitä osaavat, niin miksi hemmetissä meidän perheyrityksemme ei saa likimainkaan kunnollisia tekniikan osaajia alta viiden tonnin? Keskisuuri suomalainen kaupunki, puoli vuosisataa kannattavaa liiketoiminta takana firmalla, kansainvälisesti myydään tuotettamme ja muutenkin kaikki on kunnossa. Hakijoita riittää kyllä, mutta osaajia ei.
Pahoittelut vuodatuksesta, mutta alkaa raastaa tämä tilanne (joka ei mitenkään liity keskusteluun, tiedän).
Oletteko yrittäneet rekrytä lastentarhanopettajien joukosta? Siellä on kuulemma paljon halukkaita vaihtamaan alaa, ja ovat kovia osaajia.
Tämän on kyllä harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Lastetarhanopettajat selviytyisivät koska tahansa diplomi-insinöörin töistä. Voisitte saada jopa paremman työpanoksen kuin päteviltä dippainsseiltä.
Dippainssi on tutkintonimike, ei ammatti.
Mulla sama kokemus kasvatustieteistä verrattuna esim. kielitieteeseen, tilastotieteeseen tai vaikkapa oikeustieteeseen. Joku vero-oikeuden peruskurssikin oli hankalampi kuin kasvatustieteen aineopinnot yhteensä. Oikeasti siinä tentissä piti tietää asioita, eikä vain olla jotain mieltä ja puhua henkeviä.
Niinhän se on kuten on insinööri, sosionomi... Yhtä lailla (diplomi)-insinöörin tehtävissä voi toimia pätevä tai epäpätevä.
Onhan ne Opsit kaikki Opetushallituksen sivuilla, kuka tahansa voi käydä ne lukemassa ja toteamassa, ovatko ne vaikeita, ettei niitä ilman koulutusta voi ymmärtää, ja pystyisikö itse toteuttamaan moista lasten kanssa, jos saisi aikaa suunnitellakin.
Toki koulutuksen saaneilla on tietoa oppimisen vaikeuksista, kynäotteista sun muista asioista, mutta tuo oikea kynäotekin on suhteellinen käsite. Jokaisella on tyylinsä, olkoon oikea tai väärä, jolla parhaiten kirjoittaa. Tietysti pientä lasta voi ohjata parempaan otteeseen, mutta ylivoimaisesti paras käsiala on kuitenkin edelleen sillä sukupolvella, jolle ei ole oikeaa otetta opetettu :-) Ja monet muutkin taidot...
Äärimmäisen surullista aivan kaikissa Opseissa varhaiskasvatuksesta lukioon saakka on se, miten harvoja maininnat tietosuojasta ja tietoturvasta ovat, ja miten vähäiset osaamisvaatimukset siinä suhteessa opettajille. Kuitenkin tarkoitus olisi luotsata lapsukaiset kohti terveitä digitaitoja. No, mitä muuta voi olettaa, kun mediataito-oppaita tehdään yhteistyössä Facebookin ja vastaavien monstereiden kanssa ilman kritiikin häivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko järkyttävää lukea tätä keskustelua. En ole itse lto, mutta sellaisia löytyy perhe- ja kaveripiiristä. En ihmettele, jos joku vähän koulutettu ihminen olettaa, että lto:t vain vaipattavat ja vähän leikittävät lapsia, mutta tätäkin ketjua seuraa pakosti moni älykäs, akateeminen ihminen.
Samaiset ihmiset silti rinnastavat lto:n työtä lastenhoitajan (!) työhön, huh. Minne siis jää ymmärrys OPS:sta, vasuilusta, tuntisuunnitelmista jne.? Minne edes jää käsitys siitä, että nykypäivän varhaiskasvatus ei ole sitä, mitä me olemme käyneet läpi 80-luvulla?
Ops! Pops! Hops! Kops!
Menisitkö tekemään niitä läksyjäsi jo? Pikku kakkonen alkaa pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Joo, ja poliiseja voisi kouluttaa vartijat, sähkäreitä voisi kouluttaa "tee se itse omakotitaloasuja" koska hänellä on vuosien kokemus eikä ole vielä toistaiseksi ollut tulipaloja kotonaan, kemistejä voisi kouluttaa joku sekakäyttäjä katuojasta sillä onhan hänellä jos jonkinlaisista aineista kokemusta.
Minäkin osaan laittaa lettejä, voisin perudtaa menstyvän kampaamon, osaan piortää taloja joten alan arkkitehdiksi.
👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Riippuu mitä tarkoitat arvolla. Jos ihmisarvoa tai vastaavaa, niin ei varmaan ole eroa. Mutta työmarkkina-arvossa ero on valtava.
LTO:n työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. Insinöörin työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO ei suunnittele sähköverkkoa metriäkään, mutta insinööri saa pidettyä päiväkodin pystyssä.
Mitä vähemmän osaamista on tarjolla suhteessa tarpeeseen ja mitä enemmän osaamisella on merkitystä suhteessa vähemmän osaavaan, sitä isompi palkka. Siksi NHL-kiekkoilijat ja lääkärit tienaavat paljon, siivoojat ja yleismiehet vähän. Ei kukaan silti ajattele, että kiekkoilja on tuhat kertaa arvokkaampi ihminen kuin LTO. Työmarkkina vaan toimii niin.
Insinöörin työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. LTO:n työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO saa sähköverkkon suunniteltua, mutta insinööri ei saa pidettyä päiväkotia pystyssä.
Nokkelasti sanailtu, mutta ei pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekin.
En oikein ymmärrä, miksi pitää yrittää selittää työnsä erikoisemmaksi kuin se on? LTO:n työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa insinööreissä taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardifirman luokkaa Amazon. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen.
Tämä kaikki ei tee ihmisistä huonompia tai parempia. Se on vain ammattien ominaisuus.
Insinöörin työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa lto:ssa taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardi ideaa oikeaan aikaan. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen, jos niin halutaan.
Itse en ole lto, vaan opiskellut tekniikkaa ja luonnontieteitä ja mulla ei ole mikään ongelma arvostaa muiden työpanosta ja nähdä miten hienoja juttuja he tekevät, vaikka eivät samaa mitä itse.
Miten sattuikin, että juuri tekniikkaa ja luonnontieteitä olet opiskellut. :)
Päättelyssäsi se ei kylläkään näy. Outoa.
Mä oon opiskellut luonnontieteitä ja kasvatustieteitä eikä niistä voida puhua edes samana päivänä. Jo opiskelu eroaa vaativuudeltaan merkittävästi. Kasvatustieteen luentotentit sai heittämällä läpi hyvällä arvosanalla käymättä luennoilla kertaakaan ja luonnontieteissä joutui hankkimaan oikeuden päästäkseen tenttiin. Samat erot vaativuudessa näkyy myös työelämässä.
Miksi siis hait luonnontieteiden alalle töihin etkä kasvatustieteiden puolelle? Ei kai palkka vaikuttanut? 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Joo, ja poliiseja voisi kouluttaa vartijat, sähkäreitä voisi kouluttaa "tee se itse omakotitaloasuja" koska hänellä on vuosien kokemus eikä ole vielä toistaiseksi ollut tulipaloja kotonaan, kemistejä voisi kouluttaa joku sekakäyttäjä katuojasta sillä onhan hänellä jos jonkinlaisista aineista kokemusta.
Minäkin osaan laittaa lettejä, voisin perudtaa menstyvän kampaamon, osaan piortää taloja joten alan arkkitehdiksi.
👍
😃
Mä voisin menestyä lääkärinä, osaan laittaa laastarin sormeen ja mitata kuumeen. Kuka tahansahan sen tosin osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko järkyttävää lukea tätä keskustelua. En ole itse lto, mutta sellaisia löytyy perhe- ja kaveripiiristä. En ihmettele, jos joku vähän koulutettu ihminen olettaa, että lto:t vain vaipattavat ja vähän leikittävät lapsia, mutta tätäkin ketjua seuraa pakosti moni älykäs, akateeminen ihminen.
Samaiset ihmiset silti rinnastavat lto:n työtä lastenhoitajan (!) työhön, huh. Minne siis jää ymmärrys OPS:sta, vasuilusta, tuntisuunnitelmista jne.? Minne edes jää käsitys siitä, että nykypäivän varhaiskasvatus ei ole sitä, mitä me olemme käyneet läpi 80-luvulla?
Ops! Pops! Hops! Kops!
Menisitkö tekemään niitä läksyjäsi jo? Pikku kakkonen alkaa pian.
En osaa tehdä niitä, koska en aikoinaan saanut laadukasta varhaiskasvatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Joo, ja poliiseja voisi kouluttaa vartijat, sähkäreitä voisi kouluttaa "tee se itse omakotitaloasuja" koska hänellä on vuosien kokemus eikä ole vielä toistaiseksi ollut tulipaloja kotonaan, kemistejä voisi kouluttaa joku sekakäyttäjä katuojasta sillä onhan hänellä jos jonkinlaisista aineista kokemusta.
Minäkin osaan laittaa lettejä, voisin perudtaa menstyvän kampaamon, osaan piortää taloja joten alan arkkitehdiksi.
👍
Kuulostaa oikein hyvältä. Tällä menetelmällä saataisiin aikaan todellisia säätöjä ja uskoisin menetelmän tuottavan myös todellista kokemukseen pohjautuvaa asiantuntijuutta eikä vain teoreettista osaamista kuten yliopisto tarjoaa. Turha tuhlata yhteiskunnan varoja koulutukseen. Mestari-kisälli-malli takaisin yleiseen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Riippuu mitä tarkoitat arvolla. Jos ihmisarvoa tai vastaavaa, niin ei varmaan ole eroa. Mutta työmarkkina-arvossa ero on valtava.
LTO:n työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. Insinöörin työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO ei suunnittele sähköverkkoa metriäkään, mutta insinööri saa pidettyä päiväkodin pystyssä.
Mitä vähemmän osaamista on tarjolla suhteessa tarpeeseen ja mitä enemmän osaamisella on merkitystä suhteessa vähemmän osaavaan, sitä isompi palkka. Siksi NHL-kiekkoilijat ja lääkärit tienaavat paljon, siivoojat ja yleismiehet vähän. Ei kukaan silti ajattele, että kiekkoilja on tuhat kertaa arvokkaampi ihminen kuin LTO. Työmarkkina vaan toimii niin.
Insinöörin työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. LTO:n työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO saa sähköverkkon suunniteltua, mutta insinööri ei saa pidettyä päiväkotia pystyssä.
Nokkelasti sanailtu, mutta ei pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekin.
En oikein ymmärrä, miksi pitää yrittää selittää työnsä erikoisemmaksi kuin se on? LTO:n työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa insinööreissä taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardifirman luokkaa Amazon. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen.
Tämä kaikki ei tee ihmisistä huonompia tai parempia. Se on vain ammattien ominaisuus.
Insinöörin työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa lto:ssa taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardi ideaa oikeaan aikaan. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen, jos niin halutaan.
Itse en ole lto, vaan opiskellut tekniikkaa ja luonnontieteitä ja mulla ei ole mikään ongelma arvostaa muiden työpanosta ja nähdä miten hienoja juttuja he tekevät, vaikka eivät samaa mitä itse.
Miten sattuikin, että juuri tekniikkaa ja luonnontieteitä olet opiskellut. :)
Päättelyssäsi se ei kylläkään näy. Outoa.
Mä oon opiskellut luonnontieteitä ja kasvatustieteitä eikä niistä voida puhua edes samana päivänä. Jo opiskelu eroaa vaativuudeltaan merkittävästi. Kasvatustieteen luentotentit sai heittämällä läpi hyvällä arvosanalla käymättä luennoilla kertaakaan ja luonnontieteissä joutui hankkimaan oikeuden päästäkseen tenttiin. Samat erot vaativuudessa näkyy myös työelämässä.
Miksi siis hait luonnontieteiden alalle töihin etkä kasvatustieteiden puolelle? Ei kai palkka vaikuttanut? 😂
Olenko jossakin kertonut, missä tällä hetkellä työskentelen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työskentelet siis kasvatustieteiden puolella? Miksi et halua lisää palkkaa?
Jos et, mikä sai sinut luopumaan ajatuksesta työskennellä kyseisellä alalla? Kiire, resurssit, palkka? Niin moni hakeutunut päiväkotialalta pois että kiinnostaa. Myös tässä ketjussa aiemmin oli joku henkilö kuka toden totta halusi ehdottomasti tietää mille alalle valuu ihmisiä päiväkodeista? Tässä olisi yksi esimerkki hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Joo, ja poliiseja voisi kouluttaa vartijat, sähkäreitä voisi kouluttaa "tee se itse omakotitaloasuja" koska hänellä on vuosien kokemus eikä ole vielä toistaiseksi ollut tulipaloja kotonaan, kemistejä voisi kouluttaa joku sekakäyttäjä katuojasta sillä onhan hänellä jos jonkinlaisista aineista kokemusta.
Minäkin osaan laittaa lettejä, voisin perudtaa menstyvän kampaamon, osaan piortää taloja joten alan arkkitehdiksi.
👍
Kuulostaa oikein hyvältä. Tällä menetelmällä saataisiin aikaan todellisia säätöjä ja uskoisin menetelmän tuottavan myös todellista kokemukseen pohjautuvaa asiantuntijuutta eikä vain teoreettista osaamista kuten yliopisto tarjoaa. Turha tuhlata yhteiskunnan varoja koulutukseen. Mestari-kisälli-malli takaisin yleiseen käyttöön.
Niinpä. Koulutus on täysin turhaa. 😄 Otetaanko vaikka mallia kehitysmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tämä nurinkurista. Toiset lukevat yliopistossa useita tieteenaloja kuitenkaan tekemättä näiden alojen töitä, toiset taas halveksuvat koulutusta päiväkodista alkaen jatkokouluttautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelet siis kasvatustieteiden puolella? Miksi et halua lisää palkkaa?
Jos et, mikä sai sinut luopumaan ajatuksesta työskennellä kyseisellä alalla? Kiire, resurssit, palkka? Niin moni hakeutunut päiväkotialalta pois että kiinnostaa. Myös tässä ketjussa aiemmin oli joku henkilö kuka toden totta halusi ehdottomasti tietää mille alalle valuu ihmisiä päiväkodeista? Tässä olisi yksi esimerkki hänelle.
En kestänyt työkavereita ja siksi vaihdoin muualle.
Palkalla ei siis ollut asian kanssa mitään tekemistä eikä työolosuhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Joo, ja poliiseja voisi kouluttaa vartijat, sähkäreitä voisi kouluttaa "tee se itse omakotitaloasuja" koska hänellä on vuosien kokemus eikä ole vielä toistaiseksi ollut tulipaloja kotonaan, kemistejä voisi kouluttaa joku sekakäyttäjä katuojasta sillä onhan hänellä jos jonkinlaisista aineista kokemusta.
Minäkin osaan laittaa lettejä, voisin perudtaa menstyvän kampaamon, osaan piortää taloja joten alan arkkitehdiksi.
👍
Kuulostaa oikein hyvältä. Tällä menetelmällä saataisiin aikaan todellisia säätöjä ja uskoisin menetelmän tuottavan myös todellista kokemukseen pohjautuvaa asiantuntijuutta eikä vain teoreettista osaamista kuten yliopisto tarjoaa. Turha tuhlata yhteiskunnan varoja koulutukseen. Mestari-kisälli-malli takaisin yleiseen käyttöön.
Niinpä. Koulutus on täysin turhaa. 😄 Otetaanko vaikka mallia kehitysmaista.
Miksi kehitysmaista? Voitaisiin vaan kaikki palata takaisin torppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Eiköhän tuo aiempi kommentoija tarkoittanut olla lähinnä sarkastinen (toivottavasti), ja ehkä myös sinäkin.
Mutta jos vain toinen teistä oli tai ei kumpikaan, niin katsotaas: luokanopettajat saavat koulutuksen, jossa he oppivat opettamaan mm. lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä on ihan oma juttunsa, josta ei selviydy edes äidinkielenopettaja ilman täydentävää opiskelua.
Tässä ketjussa joku hihkui, miten kasvatustieteiden tenteistä pääsi heittämällä läpi. Ottamatta kantaa tähän, mutta esim. lto:n koulutus on eri asia kuin lukea kasvatustieteitä. Kuten myös opettajan pedagogiset opinnot ovat eri asia kuin kasvatustieteen aineopinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Eiköhän tuo aiempi kommentoija tarkoittanut olla lähinnä sarkastinen (toivottavasti), ja ehkä myös sinäkin.
Mutta jos vain toinen teistä oli tai ei kumpikaan, niin katsotaas: luokanopettajat saavat koulutuksen, jossa he oppivat opettamaan mm. lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä on ihan oma juttunsa, josta ei selviydy edes äidinkielenopettaja ilman täydentävää opiskelua.
Tässä ketjussa joku hihkui, miten kasvatustieteiden tenteistä pääsi heittämällä läpi. Ottamatta kantaa tähän, mutta esim. lto:n koulutus on eri asia kuin lukea kasvatustieteitä. Kuten myös opettajan pedagogiset opinnot ovat eri asia kuin kasvatustieteen aineopinnot.
Luokanopettajat ovat kasvatustieteiden maistereita ja lastentarhanopettajat kandidaatteja eli samaa helppoa kasvatustiedettä he opiskelevat, molemmat opinnot sisältävät myös kasvatustiteen perusopinnot ja aineopinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Samaa mieltä. Mun mielestä voitaisiin alkaa pyörittämään ainakin 1-2-luokkia siviilipalvelusmiehillä, ovathan he kaikki myös itse ne luokat suorittaneet ja ovat siten päteviä opettamaan niitä. Aivan turhaa kouluttaa yliopistossa ketään sellaiseen yksinkertaiseen opetustyöhön.
Joo, ja poliiseja voisi kouluttaa vartijat, sähkäreitä voisi kouluttaa "tee se itse omakotitaloasuja" koska hänellä on vuosien kokemus eikä ole vielä toistaiseksi ollut tulipaloja kotonaan, kemistejä voisi kouluttaa joku sekakäyttäjä katuojasta sillä onhan hänellä jos jonkinlaisista aineista kokemusta.
Minäkin osaan laittaa lettejä, voisin perudtaa menstyvän kampaamon, osaan piortää taloja joten alan arkkitehdiksi.
👍
Kuulostaa oikein hyvältä. Tällä menetelmällä saataisiin aikaan todellisia säätöjä ja uskoisin menetelmän tuottavan myös todellista kokemukseen pohjautuvaa asiantuntijuutta eikä vain teoreettista osaamista kuten yliopisto tarjoaa. Turha tuhlata yhteiskunnan varoja koulutukseen. Mestari-kisälli-malli takaisin yleiseen käyttöön.
Niinpä. Koulutus on täysin turhaa. 😄 Otetaanko vaikka mallia kehitysmaista.
Ei koulutus ole turhaa, mutta varhaiskasvatus on ehkä hieman... miten sen sanoisin loukkaamatta mutta rehellisesti, ei ole varmaan mahdollista. Varhaiskasvatus, siinä hoivan ja opetuksen välissä tuntuu hieman jättömaalta.
Pienelle lapsellehan hoiva on elintärkeää. Ja tämän yhteiskunnan jatkuvuudelle ja elintasolle opetus ja koulutus on tärkeää. Mutta varhaiskasvatus... Sen jatkuva ongelma on ollut ketunhäntä kainalossa kulkeminen. On hylätty hoivan tontti, jotta tehtäisiin hajurakoa hoitajiin, pyritty lähentymään opetusta, mutta ei kuitenkaan haluta ihan siitäkään puhua - joten on otettu kasvatus. Joka on ensisijassa kotien asia.
Ketunhäntä kainalossa kulkemista on myös se, että perustellaan kauniin sanoin nk. varhaiskasvatusta lapsen oikeudella ja tarpeella, mutta tosiasiassa ainoa syy, miksi poliitikot ovat tähän vk-humppaan lähteneet on se, että heille on onnistuttu myymään ajatus siitä, että julkinen varhaiskasvatus olisi tuottava investointi. Tämän ajatuksen myymisessä ei liene vähäinen vaikutus tässäkin ketjussa viitatulla taloustieteen nobelistilla. Siis taloustieteen. Mistä pääsemmekin siihen, että varsinaisesti varhaiskasvatuksen tavoitteena on, että putken toisesta päästä putkahtaisi tuottava, kuluttava kansalainen. Tämän, ja vain tämän vuoksi, halutaan "tasoittaa" eroja ja nimenomaan päästä ajoissa käsiksi ns. epämääräiseen ainekseen. Jotta talous ei kärsisi. Siksi poliitikkomme suunnittelevat varhaiskasvatuksen velvoittavuuden laajentamista viisivuotiaisiin. Eivät lapset kuulu perheelle, vaan valtiolle. Valtio omistaa lapset, jotka ovat tulevaisuuden tuotannontekijä.
Siinä kontekstissa kilttien pienipalkkaisten naisten palkankorotustoiveet eivät paljon paina. Kyse on taloudesta, sen pyöristä, jotka jauhavat niin lto:t kuin lapsemmekin lopulta. Lastentarhanopettajia käytetään, kuten on tähänkin saakka käytetty, joustavana ja halpana työvoimana ja uuden tuotannontekijän tuottamisen välineenä. Kauniit puheet pedagogiikasta ja osallisuudesta - ne ovat pelkkää talouden pedagogiikkaa, osallisuutta talouteen tuottavana kuluttajakansalaisena.
Kysykää itseltänne, miksi teidät on työllistetty vasuilla ja opseilla äärirajoille? Tukiviittomilla, pedagogialla, kirjauksilla, raporteilla? Orjan elämää, jotta ette ajattelisi. No nyt orja pyytää lisää palkkaa, koska hän aidosti uskoo pedagogiikkaeetokseensa, osallisuuteen, moniaistisuuteen, luovuuteen, lapsen omaksi itseksi kehittymiseen.
Ihmislapsi on luova, luonnostaan. Tällä järjestelmällä luovuus vain korjataan järjestelmän käyttöön ja ohjataan sen kannalta oikeisiin uomiinsa.
Alue: Aihe vapaa
Miten voit siinä tapauksessa olla niin totaalisen pihalla varhaiskasvatuksesta ja lto:n työnkuvasta jos olet lukenut kasvatustieteitä? 😰 Ja kerrot että "samat erot näkyy myös työelämässä". Silti, samalla et tiedä mitään varhaiskasvatustyöstä. 👍
Nyt ei joku täsmää...