Lue keskustelun säännöt.
Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.
07.04.2018 |
Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.
Pari kysymystä:
1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?
2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?
3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?
4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?
5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?
Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.
Kommentit (1196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, miten vakavasti jengi ottaa työnsä. Kauhea vääntö, kenellä ollut opinnoissa eniten didaktiikkaa, kuka tekee eniten vasuja ja kenellä moniammatillisuus toteutuu eniten. :)
Etkö sinä suhtaudu työhösi vakavasti? Millä alalla olet? Työtön? Opiskelija?
Tätä keskustelua ei kannata lukea, jos asia ei sinua kiinnosta. Luulen että varhaiskasvatuksen työntekijöille tämä on mielenkiintoista keskustelu sillä pian jo 1000 kommenttia lyhyessä ajassa.
Olen eräällä lääketieteellisen tekniikan alalla tutkijana. En ole koskaan kokenut tarvetta selitellä arvokkuuttani hienoilla sanoilla tai päteä, kuinka työni on niin tai näin haastavaa. Duunia tehdään ja sillä sipuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua, että täällä alasta mitään tietävä esittää kommenttejaan ns.totena. ☺ Kun niitä hänelle vk-ammattilaisten osalta kumotaan paikkansapitämättömiksi perustelujen tai kera seuraa kiroilu- tai alentavia kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että täällä alasta mitään tietävä esittää kommenttejaan ns.totena. ☺ Kun niitä hänelle vk-ammattilaisten osalta kumotaan paikkansapitämättömiksi perustelujen tai kera seuraa kiroilu- tai alentavia kommentteja.
Taasko kaikki eri mieltä olevat ovat yksi henkilö? Vuorokauden jo kaveri päivystänyt täällä, huhhuh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Riippuu mitä tarkoitat arvolla. Jos ihmisarvoa tai vastaavaa, niin ei varmaan ole eroa. Mutta työmarkkina-arvossa ero on valtava.
LTO:n työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. Insinöörin työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO ei suunnittele sähköverkkoa metriäkään, mutta insinööri saa pidettyä päiväkodin pystyssä.
Mitä vähemmän osaamista on tarjolla suhteessa tarpeeseen ja mitä enemmän osaamisella on merkitystä suhteessa vähemmän osaavaan, sitä isompi palkka. Siksi NHL-kiekkoilijat ja lääkärit tienaavat paljon, siivoojat ja yleismiehet vähän. Ei kukaan silti ajattele, että kiekkoilja on tuhat kertaa arvokkaampi ihminen kuin LTO. Työmarkkina vaan toimii niin.
Insinöörin työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. LTO:n työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO saa sähköverkkon suunniteltua, mutta insinööri ei saa pidettyä päiväkotia pystyssä.
Nokkelasti sanailtu, mutta ei pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekin.
En oikein ymmärrä, miksi pitää yrittää selittää työnsä erikoisemmaksi kuin se on? LTO:n työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa insinööreissä taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardifirman luokkaa Amazon. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen.
Tämä kaikki ei tee ihmisistä huonompia tai parempia. Se on vain ammattien ominaisuus.
Insinöörin työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa lto:ssa taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardi ideaa oikeaan aikaan. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen, jos niin halutaan.
Itse en ole lto, vaan opiskellut tekniikkaa ja luonnontieteitä ja mulla ei ole mikään ongelma arvostaa muiden työpanosta ja nähdä miten hienoja juttuja he tekevät, vaikka eivät samaa mitä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Minä olen suorittanut opettajan pedagogiset ja olen nyt aineenopettaja lukiossa. Voin kertoa, ettei termin "didaktiikka" sisällöstä ole yhteisymmärrystä ja selvyyttä edes kasvatustieteen sisällä. Vanhentunut termi oli opetusoppi. Didaktiikaksi itse käsitän opettamisen pikku niksit, jotka ovat osittain muotijuttuja. Nyt on esim. jo toistakymmentä vuotta ainakin, kenties pidempäänkin, normaalikouluissa opetettu opetusharjoittelijoita kysymään m-kysymyksiä oppilailta. Tämä on niinkun didaktiikkaa :-D. Ko-, -kö- kysymyksiä ei pidä kysyä :-) No, oppilaat ja opiskelijat ovatkin ehdollistuneet m-kysymyksiin ja samoin ehdollistuneet vaikenemaan, jos heille osoittaa ko-kysymyksen, ja näin didaktisesta niksistä on tullut itseään toteuttava.
Entäpä sitten pedagogiikka. Eipä ole yhtään selvempi eikä vähemmän kiistanalainen käsite sekään. Ilmeisesti kuitenkin käyttökelpoinen termi edunvalvonnassa, kun sitä näkyy kylvettävän joka suuntaan.
Varsinainen substanssi on kasvatuksessa ja opetuksessa muualla kuin noissa käsitteissä ja niiden käytössä.
En tiedä lukiosta, mutta varhaiskasvatuksessa pedagogiikka on juuri nyt keskeisessä osiossa ja lto:n työnkuvan ydin.
Ei siitä ollutkaan kyse, onko keskeisessä "osiossa" ja työnkuvan ydin, vaan käsitteen määrittelystä, sen yksiselitteisyydestä kasvatustieteen omallakaan kentällä.
Mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Ja erityisesti, mikä lto:n pedagogiikasta tekee erityistä verrattuna lastenhoitajan pedagogiikkaan?
Lto vastaa pedagogisten tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta sekä pedagogisesta arvioinnista lapsiryhmässään. Lisäksi lto laatii jokaiselle lapselle yksilölliset vasut, jotka ovat pedagogisia asiakirjoja. Vasuissa määritellään ryhmän kasvattajien toiminnalle pedagogisesti perustellut tavoitteet jotka tukevat kunkin lapsen kehitystä ja kasvua lapsen ja vanhempien osallisuus, lapsen vahvuudet ja tarpeet huomioiden.
Sanonko vielä kerran sanan pedagogiikka? Kaikki pk:n toiminta pitäisi siis pystyä perustelemaan pedagogisesti, ns.arjen pedagogiikkaa mikä näkyy myös ruokailuissa, siirtymätilanteissa, leikkitilanteissa.
Ymmärsitkö pointin?
Ymmärsitkö, mitä se tarkoittaa, kun kysytään, mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Silloin tulisi kertoa, mitä konkreettisia tavoitteita ne pedagogiset tavoitteet esimerkiksi ovat, ja mitä tarkoittaa se, että ne ovat pedagogisesti perusteltuja.
Jos olet asiasta kysynyt lukion opettaja, ymmärsit varmasti vastaukseni.
En ala täällä lasten vasujen siaältöjä kirjoittamaan esimerkiksi, ovat salassapidettävää tietoa. Suorita yo:lla avoimen puolella kasvatustieteen opintoja, niin asia selkene sinulleki tai lue tuttavalapsesi vasu jos saat luvan. Minun ei tarvitse rautalangasta vääntää alaa selkeästi yhtään tuntemattomalle. Ja tuossa aiemmin yksi lto avasikin jo arjen pedagogiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, miten vakavasti jengi ottaa työnsä. Kauhea vääntö, kenellä ollut opinnoissa eniten didaktiikkaa, kuka tekee eniten vasuja ja kenellä moniammatillisuus toteutuu eniten. :)
Etkö sinä suhtaudu työhösi vakavasti? Millä alalla olet? Työtön? Opiskelija?
Tätä keskustelua ei kannata lukea, jos asia ei sinua kiinnosta. Luulen että varhaiskasvatuksen työntekijöille tämä on mielenkiintoista keskustelu sillä pian jo 1000 kommenttia lyhyessä ajassa.
Olen eräällä lääketieteellisen tekniikan alalla tutkijana. En ole koskaan kokenut tarvetta selitellä arvokkuuttani hienoilla sanoilla tai päteä, kuinka työni on niin tai näin haastavaa. Duunia tehdään ja sillä sipuli.
Minä ymmärrän varhaiskasvatuksessa erittäin hyvin sen, miksi sen arvokkuutta ja vaativuutta korostetaan. Varhaiskasvatuksessahan työn arvostus ei todellakaan näy kuin korkeintaan vuosipuheissa, muutoin arki pyörii käytännössä täydellisessä kaaoksessa liian suurten ryhmäkokojen ja alimiehityksen vuoksi, ja henkilökunta on huonosti palkattua ja myös uupunutta. Sinänsä surullista, että omille lapsilleen varmasti kaikki toivovat parasta, mutta tyytyvät vallitsevaan tilanteeseen ja kehtaavat vielä soimata henkilökuntaa, joka vaatii työlleen parempia olosuhteita - ja myös palkkaa, koska ei tätäkään työtä nyt ihan hyvää hyvyyttään ja ainoastaan kutsumuksesta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Riippuu mitä tarkoitat arvolla. Jos ihmisarvoa tai vastaavaa, niin ei varmaan ole eroa. Mutta työmarkkina-arvossa ero on valtava.
LTO:n työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. Insinöörin työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO ei suunnittele sähköverkkoa metriäkään, mutta insinööri saa pidettyä päiväkodin pystyssä.
Mitä vähemmän osaamista on tarjolla suhteessa tarpeeseen ja mitä enemmän osaamisella on merkitystä suhteessa vähemmän osaavaan, sitä isompi palkka. Siksi NHL-kiekkoilijat ja lääkärit tienaavat paljon, siivoojat ja yleismiehet vähän. Ei kukaan silti ajattele, että kiekkoilja on tuhat kertaa arvokkaampi ihminen kuin LTO. Työmarkkina vaan toimii niin.
Insinöörin työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. LTO:n työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO saa sähköverkkon suunniteltua, mutta insinööri ei saa pidettyä päiväkotia pystyssä.
Nokkelasti sanailtu, mutta ei pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekin.
En oikein ymmärrä, miksi pitää yrittää selittää työnsä erikoisemmaksi kuin se on? LTO:n työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa insinööreissä taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardifirman luokkaa Amazon. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen.
Tämä kaikki ei tee ihmisistä huonompia tai parempia. Se on vain ammattien ominaisuus.
Insinöörin työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa lto:ssa taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardi ideaa oikeaan aikaan. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen, jos niin halutaan.
Itse en ole lto, vaan opiskellut tekniikkaa ja luonnontieteitä ja mulla ei ole mikään ongelma arvostaa muiden työpanosta ja nähdä miten hienoja juttuja he tekevät, vaikka eivät samaa mitä itse.
En aivan ymmärrä, mitää hauskaa tuon vitsin toistamisessa sinusta on? Asialla ei ole mitään tekemistä työpanosten arvostamisen kanssa, eikä varsinkaan sen kanssa, mitä itse teen. Työmarkkina vain toimii noin, ja sen näet palkoistakin. Vai millä muuten selität sen mielettömän palkkahaitarin? Miksi firmat maksavat insinööreille satoja tuhansiakin, mutta kukaan ei LTO:lle edes viittäkymmentä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, miten vakavasti jengi ottaa työnsä. Kauhea vääntö, kenellä ollut opinnoissa eniten didaktiikkaa, kuka tekee eniten vasuja ja kenellä moniammatillisuus toteutuu eniten. :)
Etkö sinä suhtaudu työhösi vakavasti? Millä alalla olet? Työtön? Opiskelija?
Tätä keskustelua ei kannata lukea, jos asia ei sinua kiinnosta. Luulen että varhaiskasvatuksen työntekijöille tämä on mielenkiintoista keskustelu sillä pian jo 1000 kommenttia lyhyessä ajassa.
Olen eräällä lääketieteellisen tekniikan alalla tutkijana. En ole koskaan kokenut tarvetta selitellä arvokkuuttani hienoilla sanoilla tai päteä, kuinka työni on niin tai näin haastavaa. Duunia tehdään ja sillä sipuli.
Minä ymmärrän varhaiskasvatuksessa erittäin hyvin sen, miksi sen arvokkuutta ja vaativuutta korostetaan. Varhaiskasvatuksessahan työn arvostus ei todellakaan näy kuin korkeintaan vuosipuheissa, muutoin arki pyörii käytännössä täydellisessä kaaoksessa liian suurten ryhmäkokojen ja alimiehityksen vuoksi, ja henkilökunta on huonosti palkattua ja myös uupunutta. Sinänsä surullista, että omille lapsilleen varmasti kaikki toivovat parasta, mutta tyytyvät vallitsevaan tilanteeseen ja kehtaavat vielä soimata henkilökuntaa, joka vaatii työlleen parempia olosuhteita - ja myös palkkaa, koska ei tätäkään työtä nyt ihan hyvää hyvyyttään ja ainoastaan kutsumuksesta tehdä.
Onneksi tämä asia on nyt saanut ihmisten huomion ja kansanliikkeen facebookryhmineen, toivottavasti palkat nousevat jossain kohti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Minä olen suorittanut opettajan pedagogiset ja olen nyt aineenopettaja lukiossa. Voin kertoa, ettei termin "didaktiikka" sisällöstä ole yhteisymmärrystä ja selvyyttä edes kasvatustieteen sisällä. Vanhentunut termi oli opetusoppi. Didaktiikaksi itse käsitän opettamisen pikku niksit, jotka ovat osittain muotijuttuja. Nyt on esim. jo toistakymmentä vuotta ainakin, kenties pidempäänkin, normaalikouluissa opetettu opetusharjoittelijoita kysymään m-kysymyksiä oppilailta. Tämä on niinkun didaktiikkaa :-D. Ko-, -kö- kysymyksiä ei pidä kysyä :-) No, oppilaat ja opiskelijat ovatkin ehdollistuneet m-kysymyksiin ja samoin ehdollistuneet vaikenemaan, jos heille osoittaa ko-kysymyksen, ja näin didaktisesta niksistä on tullut itseään toteuttava.
Entäpä sitten pedagogiikka. Eipä ole yhtään selvempi eikä vähemmän kiistanalainen käsite sekään. Ilmeisesti kuitenkin käyttökelpoinen termi edunvalvonnassa, kun sitä näkyy kylvettävän joka suuntaan.
Varsinainen substanssi on kasvatuksessa ja opetuksessa muualla kuin noissa käsitteissä ja niiden käytössä.
En tiedä lukiosta, mutta varhaiskasvatuksessa pedagogiikka on juuri nyt keskeisessä osiossa ja lto:n työnkuvan ydin.
Ei siitä ollutkaan kyse, onko keskeisessä "osiossa" ja työnkuvan ydin, vaan käsitteen määrittelystä, sen yksiselitteisyydestä kasvatustieteen omallakaan kentällä.
Mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Ja erityisesti, mikä lto:n pedagogiikasta tekee erityistä verrattuna lastenhoitajan pedagogiikkaan?
Lto vastaa pedagogisten tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta sekä pedagogisesta arvioinnista lapsiryhmässään. Lisäksi lto laatii jokaiselle lapselle yksilölliset vasut, jotka ovat pedagogisia asiakirjoja. Vasuissa määritellään ryhmän kasvattajien toiminnalle pedagogisesti perustellut tavoitteet jotka tukevat kunkin lapsen kehitystä ja kasvua lapsen ja vanhempien osallisuus, lapsen vahvuudet ja tarpeet huomioiden.
Sanonko vielä kerran sanan pedagogiikka? Kaikki pk:n toiminta pitäisi siis pystyä perustelemaan pedagogisesti, ns.arjen pedagogiikkaa mikä näkyy myös ruokailuissa, siirtymätilanteissa, leikkitilanteissa.
Ymmärsitkö pointin?
Ymmärsitkö, mitä se tarkoittaa, kun kysytään, mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Silloin tulisi kertoa, mitä konkreettisia tavoitteita ne pedagogiset tavoitteet esimerkiksi ovat, ja mitä tarkoittaa se, että ne ovat pedagogisesti perusteltuja.
Se tarkoittaa sitä, että kaikella päiväkodin arjella on kasvatukselliset (pedagogiset) tavoitteet. Esimerkiksi ruokailutilanteessa alle 3-vuotiaiden ryhmässä pedagogiset tavoitteet voisivat olla seuraavanlaisia:
-Pyritään rakentamaan lapsille terve ja positiivinen suhde ruokaan ja ruokailuun
-Tuetaan lasten osallisuutta, motoristen taitojen kehitystä ja omatoimisuutta
-Nämä toteutetaan siten, että:
-lapsilla on mahdollisuus harjoitella syömistä itse kiireettömässä ja rauhallisessa ympäristössä
- kasvattajat kannustavat, tulevat ja luovat omalla toiminnallaan ympäristöstä miellyttävän
-lapsilla on mahdollisuus tutustua ruokaan aistien kautta
- Kaikki toiminta on pystyttävä perustelemaan: miksi toimimme näin? Toiminta perustellaan kasvatuksellisilla tavoitteilla, lisäksi perustelu tukeutuu usein myös teoreettiseen tietoon, joka liittyy lapsen kehitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, miten vakavasti jengi ottaa työnsä. Kauhea vääntö, kenellä ollut opinnoissa eniten didaktiikkaa, kuka tekee eniten vasuja ja kenellä moniammatillisuus toteutuu eniten. :)
Etkö sinä suhtaudu työhösi vakavasti? Millä alalla olet? Työtön? Opiskelija?
Tätä keskustelua ei kannata lukea, jos asia ei sinua kiinnosta. Luulen että varhaiskasvatuksen työntekijöille tämä on mielenkiintoista keskustelu sillä pian jo 1000 kommenttia lyhyessä ajassa.
Olen eräällä lääketieteellisen tekniikan alalla tutkijana. En ole koskaan kokenut tarvetta selitellä arvokkuuttani hienoilla sanoilla tai päteä, kuinka työni on niin tai näin haastavaa. Duunia tehdään ja sillä sipuli.
Kun ihminen on asiantuntija, hän osaa selittää asiansa ytimekkäästi ilman terminologista kikkailua. Esimerkiksi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ei tunne tarvetta käyttää monimutkaisia psykiatrisia termejä puhuessaan lasten kehityksestä ja kasvatuksesta. Hänellä ei ole tarvetta päteä, koska hän on kiistatta auktoriteetti ja asiantuntija.
En tarkoita, että kasvatustieteen termit sinänsä olisivat vaikeita tai monimutkaisia, kuten lääketieteen, fysiikan tai matematiikan termit ovat. Olen itse opiskellut kasvatustieteen perus- ja aineopinnot. Valitettavasti erityisesti varhaiskasvatukseen on pesiytynyt tietynlainen puhetapa, jota olen kritisoinut ennemminkin. Termit eivät tuo yhtään lisää prestiisiä, päin vastoin: väärässä (ei-ammatillisessa) yhteydessä käytettynä ne antavat epävarman kuvan, kuin puhuja itsekään ei oikein tietäisi mistä puhuu, ja turvautuu siksi sanahelinään.
Toivon lto:illa ja lh:lle lisää palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Minä olen suorittanut opettajan pedagogiset ja olen nyt aineenopettaja lukiossa. Voin kertoa, ettei termin "didaktiikka" sisällöstä ole yhteisymmärrystä ja selvyyttä edes kasvatustieteen sisällä. Vanhentunut termi oli opetusoppi. Didaktiikaksi itse käsitän opettamisen pikku niksit, jotka ovat osittain muotijuttuja. Nyt on esim. jo toistakymmentä vuotta ainakin, kenties pidempäänkin, normaalikouluissa opetettu opetusharjoittelijoita kysymään m-kysymyksiä oppilailta. Tämä on niinkun didaktiikkaa :-D. Ko-, -kö- kysymyksiä ei pidä kysyä :-) No, oppilaat ja opiskelijat ovatkin ehdollistuneet m-kysymyksiin ja samoin ehdollistuneet vaikenemaan, jos heille osoittaa ko-kysymyksen, ja näin didaktisesta niksistä on tullut itseään toteuttava.
Entäpä sitten pedagogiikka. Eipä ole yhtään selvempi eikä vähemmän kiistanalainen käsite sekään. Ilmeisesti kuitenkin käyttökelpoinen termi edunvalvonnassa, kun sitä näkyy kylvettävän joka suuntaan.
Varsinainen substanssi on kasvatuksessa ja opetuksessa muualla kuin noissa käsitteissä ja niiden käytössä.
En tiedä lukiosta, mutta varhaiskasvatuksessa pedagogiikka on juuri nyt keskeisessä osiossa ja lto:n työnkuvan ydin.
Ei siitä ollutkaan kyse, onko keskeisessä "osiossa" ja työnkuvan ydin, vaan käsitteen määrittelystä, sen yksiselitteisyydestä kasvatustieteen omallakaan kentällä.
Mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Ja erityisesti, mikä lto:n pedagogiikasta tekee erityistä verrattuna lastenhoitajan pedagogiikkaan?
Lto vastaa pedagogisten tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta sekä pedagogisesta arvioinnista lapsiryhmässään. Lisäksi lto laatii jokaiselle lapselle yksilölliset vasut, jotka ovat pedagogisia asiakirjoja. Vasuissa määritellään ryhmän kasvattajien toiminnalle pedagogisesti perustellut tavoitteet jotka tukevat kunkin lapsen kehitystä ja kasvua lapsen ja vanhempien osallisuus, lapsen vahvuudet ja tarpeet huomioiden.
Sanonko vielä kerran sanan pedagogiikka? Kaikki pk:n toiminta pitäisi siis pystyä perustelemaan pedagogisesti, ns.arjen pedagogiikkaa mikä näkyy myös ruokailuissa, siirtymätilanteissa, leikkitilanteissa.
Ymmärsitkö pointin?
Ymmärsitkö, mitä se tarkoittaa, kun kysytään, mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Silloin tulisi kertoa, mitä konkreettisia tavoitteita ne pedagogiset tavoitteet esimerkiksi ovat, ja mitä tarkoittaa se, että ne ovat pedagogisesti perusteltuja.
Se tarkoittaa sitä, että kaikella päiväkodin arjella on kasvatukselliset (pedagogiset) tavoitteet. Esimerkiksi ruokailutilanteessa alle 3-vuotiaiden ryhmässä pedagogiset tavoitteet voisivat olla seuraavanlaisia:
-Pyritään rakentamaan lapsille terve ja positiivinen suhde ruokaan ja ruokailuun
-Tuetaan lasten osallisuutta, motoristen taitojen kehitystä ja omatoimisuutta
-Nämä toteutetaan siten, että:
-lapsilla on mahdollisuus harjoitella syömistä itse kiireettömässä ja rauhallisessa ympäristössä
- kasvattajat kannustavat, tulevat ja luovat omalla toiminnallaan ympäristöstä miellyttävän
-lapsilla on mahdollisuus tutustua ruokaan aistien kautta- Kaikki toiminta on pystyttävä perustelemaan: miksi toimimme näin? Toiminta perustellaan kasvatuksellisilla tavoitteilla, lisäksi perustelu tukeutuu usein myös teoreettiseen tietoon, joka liittyy lapsen kehitykseen.
Pedagogiset tavoitteet ovat siis varhaiskasvatuksessa kasvatuksellisia tavoitteita, eivät opetuksellisia.
No entäpä tuo aiempi kysymykseni: mikä lto:n pedagogiikasta tekee erityistä verrattuna lastenhoitajan tai sosionomi-lto:n pedagogiikkaan? Lastenhoitaja ja sosionomiko eivät kykene järjestämään ruokahetkeä kiireettömäksi ja rauhalliseksi? Kannustamaan ja luomaan omalla toiminnallaan ympäristöstä miellyttävän? Eivätkö he osaa vai eivätkö he ymmärrä?
Entä nuo aistit? Vain kandi-lto:ko kykenee antamaan lapselle mahdollisuuden tutustua ruokaan aistien avulla? Minkä avulla ne lapset tutustuvat ruokaan, jotka eivät ole kandi-lto:n ohjauksessa? Mitä muuta kuin haju-, maku-, näkö- ja tuntoaistia tarkoitat tässä?
Tuota malliaskartelun karttamista en ymmärrä. Yleensähän oppimisessa on niin, että ensin tehdään mallin mukaan jotta periaate ymmärretään (esim. että miten se vessapaperirullatonttu pysyy kasassa), ja kun hallitaan asia, voidaan päästää luovuus irralleen.
Aakkosetkin on ihan pakko opetella ensin ulkoa ja kirjaimet on osattava kytkeä oikeaan äänteeseen, vaikka olisikin tosi persoonallista, jos a olisikin jollekin k-äänne.
Ulkoaoppiminen ja mallioppiminen ovat yhdenlaisia, edelleen käypiä tapoja oppia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen suuresti että ammattiryhmä jonka pääsääntöisesti pitäisi olla tunneälyn ammattilaisia saa tämän tason kollektiivisen aivopierun ja vaatii 700€:n palkankorotuksia kaikille ammattinimikkeen omaaville.
Luin koko pitkän ketjun ja tulin siihen johtopäätökseen, että lto.t ovat huonoitsetuntoisia, jotka yrittävät kompensoida arkista työtä hienoilla sanoilla. Lapselle annetaan aamupuuro eteen ja lasketellaan hieno sanaliturgia tavallisesta päivittäisestä toiminnosta.
Vierailija kirjoitti:
Toivon lto:illa ja lh:lle lisää palkkaa.
Paljonko olet valmis luopumaan omastasi sitä varten? Voidaanko pienentää tulojasi vaikka satasen kuussa?
Vai ajattelitko, että se kuuluisa joku muu saa kunnian maksaa tämän? Jonkun pussista se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Riippuu mitä tarkoitat arvolla. Jos ihmisarvoa tai vastaavaa, niin ei varmaan ole eroa. Mutta työmarkkina-arvossa ero on valtava.
LTO:n työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. Insinöörin työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO ei suunnittele sähköverkkoa metriäkään, mutta insinööri saa pidettyä päiväkodin pystyssä.
Mitä vähemmän osaamista on tarjolla suhteessa tarpeeseen ja mitä enemmän osaamisella on merkitystä suhteessa vähemmän osaavaan, sitä isompi palkka. Siksi NHL-kiekkoilijat ja lääkärit tienaavat paljon, siivoojat ja yleismiehet vähän. Ei kukaan silti ajattele, että kiekkoilja on tuhat kertaa arvokkaampi ihminen kuin LTO. Työmarkkina vaan toimii niin.
Insinöörin työ on sellaista, mitä melkein kuka vain pystyy tekemään - ei toki niin hyvin kuin kunnon ammattilainen, mutta homma pyörii yhtä kaikki. LTO:n työ taas on sellaista, että pystymetsästä vetäisty tyyppi ei tee yhtikäs mitään. LTO saa sähköverkkon suunniteltua, mutta insinööri ei saa pidettyä päiväkotia pystyssä.
Nokkelasti sanailtu, mutta ei pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekin.
En oikein ymmärrä, miksi pitää yrittää selittää työnsä erikoisemmaksi kuin se on? LTO:n työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa insinööreissä taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardifirman luokkaa Amazon. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen.
Tämä kaikki ei tee ihmisistä huonompia tai parempia. Se on vain ammattien ominaisuus.
Insinöörin työ on sellaista, että erikoistaitoja ei tarvita eikä huippusuorituksella ole sen isompaa arvoa kuin välttävälläkään. Vaikkapa lto:ssa taas on niin, että huono aiheuttaa lähinnä tuhoa, kun taas paras keksii miljardi ideaa oikeaan aikaan. Totta kai silloin sauma palkkoihinkin on toisenlainen, jos niin halutaan.
Itse en ole lto, vaan opiskellut tekniikkaa ja luonnontieteitä ja mulla ei ole mikään ongelma arvostaa muiden työpanosta ja nähdä miten hienoja juttuja he tekevät, vaikka eivät samaa mitä itse.
Miten sattuikin, että juuri tekniikkaa ja luonnontieteitä olet opiskellut. :)
Päättelyssäsi se ei kylläkään näy. Outoa.
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Kuitenkin ihmettelen tässä kuten monessa muussakin päivähoitoon liittyvässä keskustelussa sitä, että kaikki päivähoitoikäiset 1-6 v lapset niputetaan yhteen. Mitä pienempi lapsi sen enemmän perushoitoa, se on selvä. Mutta esim 5-vuotiaalle se hoito on, tai toivottavasti on, aika paljon muutakin kuin pyllynpyyhkimistä ja puurolautasen antamista.
Ja toisaalta: eipä ne ala-asteen opetussisällöt niin ihmeellisiä ole - miksi sinne ei riitä vaan joku tarhaaja? Tai miksi ei oteta vaikka jotain työtöntä korkeakoulutettua ja pistetä opettamaan tokaluokkaa? Missä vaiheessa se opettajuus muuttuu tärkeäksi?
Ja olen muuten DI yksityisellä puolella...ikään kuin tämä niin ihmeellistä ja pyhää työtä olisi yksityiselläkään.
Jos DI:n duuni ei ole mitään ihmeellistä ja kaikkihan sitä osaavat, niin miksi hemmetissä meidän perheyrityksemme ei saa likimainkaan kunnollisia tekniikan osaajia alta viiden tonnin? Keskisuuri suomalainen kaupunki, puoli vuosisataa kannattavaa liiketoiminta takana firmalla, kansainvälisesti myydään tuotettamme ja muutenkin kaikki on kunnossa. Hakijoita riittää kyllä, mutta osaajia ei.
Pahoittelut vuodatuksesta, mutta alkaa raastaa tämä tilanne (joka ei mitenkään liity keskusteluun, tiedän).
Ymmärsitkö, mitä se tarkoittaa, kun kysytään, mitä pedagogiikka sinun työssäsi konkreettisesti on? Silloin tulisi kertoa, mitä konkreettisia tavoitteita ne pedagogiset tavoitteet esimerkiksi ovat, ja mitä tarkoittaa se, että ne ovat pedagogisesti perusteltuja.