Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.

Vierailija
07.04.2018 |

Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.

Pari kysymystä:

1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?

2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?

3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?

4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?

5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?

Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.

Kommentit (1196)

Vierailija
361/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kysynpä nyt ihan tarpeellisen kysymyksen:

Kun meillä on nyt tämä upea, yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien vetämä päiväkotijärjestelmä suunniteltuine ohjelmineen ja hienoine kasvatushavaintoineen. Meillä on akateemiset luokanopet (vs. entiset seminaari), on sitä yksilöllisyyttä, oppilashuoltoa, erityisopettajaa, varhaista tukea päiväkodista toiselle asteelle asti, koulupsykologia, kuraattoria, erityisnuorisotyöntekijää jne. Miksei meidän nuoriso voi hyvin sitten? Syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmista kärsiviä on enemmän kuin koskaan ja koko ajan vaan lisääntyy. Onko kukaan pysähtynyt miettimään, että onko näistä yhtään mitään hyötyä vai pahentavatko jopa tilannetta? Vai olisiko tilanne vielä huonompi ilman tätä hirveää härdelliä pyörimässä lasten ympärillä? Ei minulla ole vastausta siihen, mutta epäilenpä, ettei tämä mitään auta panostukseen nähden ja jopa saattaa heikentää tilannetta, kun aletaan hyppiä ja pomppia kaikenlaisten pikkuasioiden ympärillä.

Kyllä ne ongelmat tulee kotoa ja sinne se panostus pitäisi laittaa ihan arvomaailmasta lähtien. Ei maailma sillä pelastu, että joku lto havainnoi kakkakäytöstä ja tekee hienoja ja täysin hyödyttömiä suunnitelmia sen ympärille.

Huomaa, miten vähän tiedät aiheesta. Etkö tiennyt, että varhaiskasvatus on yksi ennaltaehkäisevistä lastensuojelun tukitoimista? Hyvin voivien lasten kanssa tämä ei tietenkään korostu, mutta kuten sanoit, yhä suurempi osa perheistä voi nykyään huonosti. Näiden perheiden kohdalla varhaiskasvatuksella on tästäkin näkökulmasta tärkeä rooli, ja lisäksi laadukkaalla (huom.pätevät työntekijät avainasemassa tässäkin yhteydessä) varhaiskasvatuksella voidaan "tasoittaa" eri sosioekonomisesta taustasta tulleiden lasten oppimisvalmiuksia.

Onpa muuten tässä keskustelussa rutkasti opettajan työn aliarvioimista ja lyttäämistä ilman minkäänlaista tietoa varhaiskasvatuksen sisällöstä, menetelmistä ja tavoitteista saati lastentarhanopettajan työnkuvasta 2010-luvulla, sekä suoranaista kettuilua toisen ammatista. Haukutaanko sinun ammattiasi samalla mittakaavalla?

Onneksi tämän upean ammatit surkea alipalkkaus on nyt nostettu esiin, myös tämä ketju on osoitus siitä että asia kiinnostaa nyt kovasti muitakin kuin lastentarhanopettajia. Hienoa, lukekaa vielä netistä vklaki ja valtakunnallinen opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelma, niin aihe tulee edes jollakin tasolla tutummaksi ja siten asiasta on järkevämpi keskustella.

Vierailija
362/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikemminkin pitäisi leikata tuo 30%. Onhan tuo sentään kutsumusammatti. Opettajille riittäisi 1800-2000 euroa aina lukioon saakka. Samoin lääkärin ammatti on kutsumusammatti, joten 2000-2500 pitäisi riittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
363/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.

Pari kysymystä:

1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?

2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?

3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?

4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?

5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?

Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.

1. Kk-palkkani usean vuoden työkokemuksella on hieman päälle 2300 euroa. Lisäksi lomarahoista otetaan kikyn myötä pois.

2. En saa, enkä tiedä ketään lto:ta kuka saisi. Tunnen työn kauttani monia. Nyt lto:t kädet pystyyn, kuka saa ja minkä verran?

3. Voin ilomielin siirtyä 40 h tai vaikka 42 h viikkoon, jos saan sillä yhden ruokatauon joka päivälle ja jos lisäksi ehdin oikeasti pitää yhden kahvitauon joka päivä. Useimmilla muilla aloilla ruoka- tai kahvitauko kuuluu itsestäänselvänä jokaiseen työpäivään.

4. En istu kuntani rahakirstun päällä, eikä minun tarvitsekaan. Minä kasvatan ja opetan alle kouluikäisiä lapsia, josta maksetaan Suomessa saman verran palkkaa kuin slaavimaissa mikä on täysin naurettavaa(paitsi sinun mielestäsi alaa tuntematta). Jos palkankorotusta ei uskalla ikinä pyytää, ei sitä kyllä ikinä tule saamaankaan.

5. Minkä vuoksi luokanopettajien palkka pitää nostaa samalla kertaa ja saman verran? Lo:t eivät ole samanlaisessa palkkakuopassa kuin lto:t, etkö tiennyt?

Vierailija
364/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

4. En istu kuntani rahakirstun päällä, eikä minun tarvitsekaan. Minä kasvatan ja opetan alle kouluikäisiä lapsia, josta maksetaan Suomessa saman verran palkkaa kuin slaavimaissa mikä on täysin naurettavaa(paitsi sinun mielestäsi alaa tuntematta). Jos palkankorotusta ei uskalla ikinä pyytää, ei sitä kyllä ikinä tule saamaankaan.

Venäjällä koulun opettajatkin saavat vain muutaman satasen palkkaa kuussa. Ts. noin kymmenesosa suomalaisen päivähoitohenkilöstön palkoista.

Vierailija
365/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. En istu kuntani rahakirstun päällä, eikä minun tarvitsekaan. Minä kasvatan ja opetan alle kouluikäisiä lapsia, josta maksetaan Suomessa saman verran palkkaa kuin slaavimaissa mikä on täysin naurettavaa(paitsi sinun mielestäsi alaa tuntematta). Jos palkankorotusta ei uskalla ikinä pyytää, ei sitä kyllä ikinä tule saamaankaan.

Venäjällä koulun opettajatkin saavat vain muutaman satasen palkkaa kuussa. Ts. noin kymmenesosa suomalaisen päivähoitohenkilöstön palkoista.

vrt.kyseisten maiden elintaso, ruuan ja asumisen hinta ym.

Vierailija
366/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko luokanopettajien palkasta leikata parisataa ja antaa lastentarhan opettajille. Luokanopettajat kun saavat ihan jo tarpeeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
367/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs mieltä olette tuosta pääkaupunkiseudun kartelliasiasta?

Vierailija
368/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voisiko luokanopettajien palkasta leikata parisataa ja antaa lastentarhan opettajille. Luokanopettajat kun saavat ihan jo tarpeeksi.

No tämän keskustelun kommentointi meneekin jo kuin välituntien pelleilyksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
369/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. En istu kuntani rahakirstun päällä, eikä minun tarvitsekaan. Minä kasvatan ja opetan alle kouluikäisiä lapsia, josta maksetaan Suomessa saman verran palkkaa kuin slaavimaissa mikä on täysin naurettavaa(paitsi sinun mielestäsi alaa tuntematta). Jos palkankorotusta ei uskalla ikinä pyytää, ei sitä kyllä ikinä tule saamaankaan.

Venäjällä koulun opettajatkin saavat vain muutaman satasen palkkaa kuussa. Ts. noin kymmenesosa suomalaisen päivähoitohenkilöstön palkoista.

vrt.kyseisten maiden elintaso, ruuan ja asumisen hinta ym.

Vähän rahaa se on sielläkin. Yleinen kustannustaso on paljon korkeampi kuin vain kymmenesosa Suomen tasosta.

Vierailija
370/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitäs mieltä olette tuosta pääkaupunkiseudun kartelliasiasta?

Jos tuo palkkakartelliasia on totta, niin törkeäähän se on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
371/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huomaa että lastentarhanopettajien arvostus on nolla. Katsotaan miten sitten suu pannaan kun opet menee lakkoon eikä kukaan enää yritäkään auttaa ja opettaa aina vain pahemmin oireilevia lapsia. Äidit ja isät joutuu jäämään kotiin ja kouluun menee ikäluokka jonka kouluvalmiuksista ja oppimisen ongelmista ei kellään ole mitään tietoa. Lykkyä vain. Ehkä sitten ihmiset huomaa mitä lto:t tekee.

Itse olen kasvattanut neljä lasta kotona ja ihan oli kouluvalmiudet ja pärjäsivät hyvin. Opettajan mukaan paremminkin, kuin päiväkodissa olleet, koska olivat saaneet elää lapsuuden rauhassa.

Ja kyllä, lapsiin ja nuoriin erikoistuneet lähihoitajat osaavat ihan yhtä hyvin pitää ne leikkituokiot ja piirustushetket, kuin lastentarhanopettajakin. Tai sosionomi. Lastentarhanopettajat saavat ihan rauhassa jäädä elämään peruspäivärahalla ja välillä karenssiin ja sossun tuella. Ei tule ikävä tätä ahnetta ammattikuntaa.

1. Sosionomit ovat lastentarhanopeja siinä missä yliopiston käyneetkin. 2. Se, että sinulla on kokemus neljän lapsen kasvattamisesta ei todellakaan pätevöitä sinua varhaisvuosien kehityksen tai kouluvalmiuksien asiantuntijaksi. Nykyään jokaisessa ryhmässä on lapsi jolla on vaikeita sosioemotionaalisia-, neurologisia- tai oppimisen ongelmia. Näiden tunnistamiseen ja varhaisen puuttumisen keinoihin ei lähihoitajia kouluteta. Se on opettajien hommaa. Tutkimusten mukaan opettajavetoinen varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä paremmin kuin mikään myöhempi koulutusaste. Ja yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoonan. Ihmetyttää ihan älyttömästi miksi hoitajat luulevat pystyvänsä opetushommiin siinä missä opetkin. Ero on siinä, että hoitaja vetää piirustusta koska niin on sovittu maanantaisin tehtävän. Ope vetää piirustusta valikoidulle ryhmälle siksi, että ryhmän hienomotoriset taidot ja kynäote kaipaavat työstämistä ja samalla lapset saavat osallistua oman oppimisympäristön luomiseen piirtämällä rekvisiittaa kuukauden teemana olevan Eemelin draamaleikkiin ensi viikolle. Samalla ope seuraa Pirkko-Taavetin sosiaalisten taitojen kehitystä ja ennakoi ettei tuo "haastava" iske vieruskaveria nyrkillä silmään. Ennakointi tapahtuu positiivisella minäkuvan vahvistamisella ja auttamalla lasta liittymään sosiaaliseen piiriin haasteistaan huolimatta. Ja tämä on vain yksi vaivainen piirtämistuokio.

Tutkimusten?

Nyt haluan ne tutkimukset, tai edes vinkin paikasta, mistä löydän ne, kun kerran niihin viittasit. Olen lukenut Varhaiskasvatuksen tiekartan, ja se käytti aivan samalla tarkoitushakuisesti ns. tutkimustuloksia, jotka eivät olleet edes vertailukelpoisia.

Ylipäätään vertailukelpoisuus on aina ongelma näissä tämän alan tutkimuksissa.

Tästä jutusta löytyvien tutkijoiden nimien kanssa pääset hyvin alkuun. http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Uutiset?contentID=1408917800850

Tässä ketjussa väitettiin siis, että

"Tutkimusten mukaan opettajavetoinen varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä paremmin kuin mikään myöhempi koulutusaste."

Kun kysyin vähän lähteiden perään, linkattiin Lastentarhanopettajaliiton Ajankohtaista-sivulle, josta löytyy muutama viite. Tosin liitto itse väittää vain, että "Kaikki lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta, mutta erityisen suurta vaikuttavuus on heikommista oloista tulevilla lapsilla, joiden kasvuympäristössä on heidän kehitystään haittaavia tekijöitä kuten päihteiden käyttöä, vanhempien terveysongelmia tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia." Jutussa ei siis sanota, että varhaiskasvatus ehkäisisi syrjäytymistä paremmin kuin mikään muu myöhempi koulutusaste. Tukea väitteelle en toistaiseksi löytänyt myöskään tutkimuksista, joihin sivulla viitataan. Kyseisissä tutkimuksissa pääfokuksena ei kaikissa edes ole ns. varhaiskasvatus eli päivähoito, esim. mainittu Heckman et al ei ole edes tutkinut sitä!

Muutamia poimintoja ko. viitteistä (lihavoinnit omiani):

”A longitudinal study in Quebec (Pingault et al., 2015) found that children who received non-parental child-care in the pre-school years were rated by teachers as less shy, less socially withdrawn, more oppositional, and more aggressive at school entry (age 6 years). However, these differences were related to greater amounts of group care experience and disappeared during elementary school as children who had received exclusive parental care caught up with those who received preschool group care.”

”In Sweden, researchers found that longer duration of ECEC attendance before the age of four was

related to enhanced cognitive and language development. Advantages persisted into later childhood

(Broberg, Hwang, Lamb, & Bookstein, 1990; Broberg, Wessels, Lamb, & Hwang, 1997), but could not

be found any more in adolescence or adulthood (Hwang, 2006).”

CARE_WP4_D4 1 Review on the effects of ECEC 15092015.pdf

Olen monta kertaa aiemminkin jo huomannut, että tässä ns. varhaiskasvatusasiassa on aina paljon porua "tutkimuksista", joita tarkemmin tarkastellessa ei löydy juuri villoja. Ja tämä jos mikä on huolestuttavaa. Mille kriittisen tarkastelun kestävälle tieteelliselle pohjalle varhaiskasvatuseetosta rakennetaan? Ei millekään?

Vierailija
372/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysynpä nyt ihan tarpeellisen kysymyksen:

Kun meillä on nyt tämä upea, yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien vetämä päiväkotijärjestelmä suunniteltuine ohjelmineen ja hienoine kasvatushavaintoineen. Meillä on akateemiset luokanopet (vs. entiset seminaari), on sitä yksilöllisyyttä, oppilashuoltoa, erityisopettajaa, varhaista tukea päiväkodista toiselle asteelle asti, koulupsykologia, kuraattoria, erityisnuorisotyöntekijää jne. Miksei meidän nuoriso voi hyvin sitten? Syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmista kärsiviä on enemmän kuin koskaan ja koko ajan vaan lisääntyy. Onko kukaan pysähtynyt miettimään, että onko näistä yhtään mitään hyötyä vai pahentavatko jopa tilannetta? Vai olisiko tilanne vielä huonompi ilman tätä hirveää härdelliä pyörimässä lasten ympärillä? Ei minulla ole vastausta siihen, mutta epäilenpä, ettei tämä mitään auta panostukseen nähden ja jopa saattaa heikentää tilannetta, kun aletaan hyppiä ja pomppia kaikenlaisten pikkuasioiden ympärillä.

Kyllä ne ongelmat tulee kotoa ja sinne se panostus pitäisi laittaa ihan arvomaailmasta lähtien. Ei maailma sillä pelastu, että joku lto havainnoi kakkakäytöstä ja tekee hienoja ja täysin hyödyttömiä suunnitelmia sen ympärille.

Huomaa, miten vähän tiedät aiheesta. Etkö tiennyt, että varhaiskasvatus on yksi ennaltaehkäisevistä lastensuojelun tukitoimista? Hyvin voivien lasten kanssa tämä ei tietenkään korostu, mutta kuten sanoit, yhä suurempi osa perheistä voi nykyään huonosti. Näiden perheiden kohdalla varhaiskasvatuksella on tästäkin näkökulmasta tärkeä rooli, ...

Nyt aletaan olla asian ytimessä. Syy ja seuraus pitäisi vielä selvittää. Tämän päivän lapsiperheet alkavat kaikki olla sellaisia, jotka on varhaiskasvatettu ja lastensuojeltu yliopisto-opein. Seurauksena "yhä suurempi osa perheistä voi nykyään huonosti".

Sen sijaan, että syy-seuraussuhteita alettaisiin selvittää, ja asiasta tehtäisiin tieteellisesti vertailukelpoisia, objektiivisia tutkimuksia, ongelmaa lähestytään lisäämällä kasvatukseen uutta byrokratiaa ja ortodoksisia menetelmiä. Tällä tavalla ollaan ilmeisesti 50 vuodessa kuitenkin päästy pahoinvoiviin perheisiin ja päivä päivältä enemmän oireileviin lapsiin.

Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan tarvittaisiin oikeita tieteentekijöitä, sen nykyisin miehittävien tunnepohjalla toimivien hoivaihmisten sijaan. Hoivaihmisten koulutus pitäisi siirtää muualle ja sen koulutuksen pitäisi perustua sellaiseen tieteelliseen tietoon joka on tuotettu kritiikin kestävällä tavalla.

Sen lisäksi ammattijärjestöt ja muut eturyhmät pitäisi pitää tiukasti erossa kasvatuksessa noudatettavien kriteerien suunnittelusta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
373/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

On tää ny hel#etti väärin, että mä raskaan työn duunari saan vain 5viikkoa lomaa, kun kaiken maailman lastentarhan tädit saa melkein 9 viikkoa, vaikka vain leikkivät työkseen. Ja opettajat saa jotain 15 viikkoa vaikka eivät tee kuin 4-5 tuntisia päiviä.

Vierailija
374/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä kun jotkut luokanopettajat huutelevat että heillekin sitten lisää palkkaa, niin mikä jottei, jos sitten otetaan teiltä ne saatanallisen pitkät lomat "opetukseton aika" pois, kesällä vaikka päiväkotiin töihin tai siis leikkimään lasten kanssa 😊

No menepä sinä vaikka vanhainkotiin kuukaudeksi joka vuosi vaihtamaan paskavaippaa ja tekemään rollaattorijumppaa ja laittamaan papiljotteja vanhusten hiuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
375/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastentarhanopettajat ovat tärkeitä erityisesti siksi, koska he ovat ainoita jotka on koulutettu varhaiskasvattamaan lapsia kuten uusi varhaiskasvatuslaki vaatii.

Lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat on koulutettu vain lasten päivähoitoon.

Vierailija
376/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerran panin tarhan tätiä jolla oli 30% isommat häpyhuulet kun työkaverillaan. Se olisi ansainnut palkankorotuksen.

Vierailija
377/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettajat ovat tärkeitä erityisesti siksi, koska he ovat ainoita jotka on koulutettu varhaiskasvattamaan lapsia kuten uusi varhaiskasvatuslaki vaatii.

Lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat on koulutettu vain lasten päivähoitoon.

Oliko uusi laki kaikilta kohdiltaan aidosti tarpeellinen?

Tuskin. Luodaan itse ongelmia sinne missä niitä ei ollut. Ja ne tärkeimmät asiat jäi edelleen kirjaamatta lakiin, kuten esim. tarkat hoitajamitoitukset.

Vierailija
378/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On tää ny hel#etti väärin, että mä raskaan työn duunari saan vain 5viikkoa lomaa, kun kaiken maailman lastentarhan tädit saa melkein 9 viikkoa, vaikka vain leikkivät työkseen. Ja opettajat saa jotain 15 viikkoa vaikka eivät tee kuin 4-5 tuntisia päiviä.

Opettajien päivät ainakin yläkoulun puolella ovat helposti kymmentuntisia. Oppitunnit eivät ole työn ainoa osa.

Uusi opetussuunnitelma vain pidentää päiviä, kun täytyy teettää tehtäviä koneella ja tarkistaa jokaisen oppilaan jokainen tehtävä itse ja antaa kommentteja tehtävistä ja edistymisestä (minullakin on yli 400 oppilasta) sen sijaan, että tunnilla katsoisimme yhdessä oikeat vastaukset ja oppilaat korjaisivat itse omaan kirjaansa.

Ylitöitä ei makseta rahassa. Ylityöt tasataan lomien pituudessa. Eläkkeellähän se sitten tuntuu. Mielelläni ottaisin vaikka 50 % lisää palkkaa ja olisin vain kuukauden kesälomalla. Sen yhden kesäkuukauden voisin päivittää osaamistani kursseilla ja luoda uusia tehtäviä koneille. Voisin tehdä kaikki työt työpaikalla vaikkapa klo 8-16, ja jokaisesta ylityötunnista maksettaisiin kunnolla 50-prosenttista ylityökorvausta. Sitten aikanaan eläkkeellä olisi muhkeammat tulot kuin ne tällä palkalla tulevat olemaan.

Vierailija
379/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

lastentarhaopettajille palkan alennus pikemminkin. eivät ansaitse mitään palkkaa

Vierailija
380/1196 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tää ny hel#etti väärin, että mä raskaan työn duunari saan vain 5viikkoa lomaa, kun kaiken maailman lastentarhan tädit saa melkein 9 viikkoa, vaikka vain leikkivät työkseen. Ja opettajat saa jotain 15 viikkoa vaikka eivät tee kuin 4-5 tuntisia päiviä.

Opettajien päivät ainakin yläkoulun puolella ovat helposti kymmentuntisia. Oppitunnit eivät ole työn ainoa osa.

Uusi opetussuunnitelma vain pidentää päiviä, kun täytyy teettää tehtäviä koneella ja tarkistaa jokaisen oppilaan jokainen tehtävä itse ja antaa kommentteja tehtävistä ja edistymisestä (minullakin on yli 400 oppilasta) sen sijaan, että tunnilla katsoisimme yhdessä oikeat vastaukset ja oppilaat korjaisivat itse omaan kirjaansa.

Ylitöitä ei makseta rahassa. Ylityöt tasataan lomien pituudessa. Eläkkeellähän se sitten tuntuu. Mielelläni ottaisin vaikka 50 % lisää palkkaa ja olisin vain kuukauden kesälomalla. Sen yhden kesäkuukauden voisin päivittää osaamistani kursseilla ja luoda uusia tehtäviä koneille. Voisin tehdä kaikki työt työpaikalla vaikkapa klo 8-16, ja jokaisesta ylityötunnista maksettaisiin kunnolla 50-prosenttista ylityökorvausta. Sitten aikanaan eläkkeellä olisi muhkeammat tulot kuin ne tällä palkalla tulevat olemaan.

Tyhmä kysymys tähän väliin: tienaako yläkoulun aineenopettajat todella yhtä vähän kuin alakoulun luokanopettajat? Miksi minulla on sellainen käsitys, että heidän palkkansa on isompi, koska vaatimuksetkin ovat erilaiset. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme seitsemän