Syntyvyyden lasku johtuu nuorten miesten syrjäytymisestä
https://www.talouselama.fi/uutiset/syntyvyys-putoaa-kuin-kivi-tarkeana-…
Koulutus pitäisi järjestää miehiä suosivaksi. Nuoret miehet pitää saada elämään mukaan tehokkaasti, jotta Suomella olisi tulevaisuus.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä ei ole rahaa, ei hänen kanssaan kukaan täyspäinen nainen lapsia tee. Tämä on ikivanha totuus, eikä ole muuttunut miksikään. Naiset etsivät miestä, joka voi lisätä naisen elintasoa, koska lapset vastaavasti alentavat sitä. Kun suuri osa nuorista miehistä ei tienaa vielä kovin paljon ja moni ei pääse edes töihin, kuka heidän kanssaan haluaisi lapsia tehdä? Lapset ovat nykymaailmassa todella kallis projekti, eikä nainen voi edes keskipalkkaisena unelmoida voivansa yksin elättää lapsia. Lapsi maksaa kasvaneina asumiskustannuksina, vaate- ja elektroniikkahankintoina, hoitomaksuina, harrastusmaksuina, matkakuluina, lukiokuluina, ajokortteina, mopoautoina yms. niin paljon, että tarvitaan kaksi hyvätuloista ihmistä elättämään yksi lapsi, ellei sitten haluta sen syrjäytyvän heti lähtötilanteessa.
Kun tähän lisätään yleisesti laskenut palkkataso suhteessa elinkustannuksiin päästään lähelle syytä syntyvyyden laskuun.
Se ei ole syrjäytyneet miehet tai naiset vaan kasvava eriarvoisuus.Miksi sitten ne pienituloiset miehet haluavat lapsia? Yhtä lailla miehenkin elintaso laskee. Miksi tämä on ongelma naisille, vaan ei miehille?
"Jos miehellä ei ole rahaa, ei hänen kanssaan kukaan täyspäinen nainen lapsia tee. Tämä on ikivanha totuus, eikä ole muuttunut miksikään. Naiset etsivät miestä, joka voi lisätä naisen elintasoa, koska lapset vastaavasti alentavat sitä."
Tässähän se tuli. Kyse ei ole elintasosta sinänsä, vaan aikojen alusta olemassa olleesta naisten periaatteesta että heidän tulee voittaa pariutumisessa taloudellisesti.Tavoite ei ole voittaa taloudellisesti, vaan kärsiä mahdollisimman vähän. Lapsiin sitoutuu valtava määrä resursseja, ja äiti usein käyttää lapseen myös paljon aikaa. Tämä on poissa taloudellisesti tuottavasta työstä, siksi nainen tarvitsee mieheltä resursseja voidakseen säilyttää edes entisen elintasonsa. Saavutetuista eduista on vaikea luopua, kenen hyvänsä.
Kuten jo sanoin, ihan sama koskee miehiäkin.
Miksi pienituloiset miehet ovat valmiita hankkimaan lapsia, vaikka oma elintaso laskee entisestään?
Entäs miksi suurituloiset miehet ovat valmiita pariutumaan alaspäin ja tinkimään elintasostaan?
Mahdollisia vastauksia on vain kaksi.
1) naiset ovat miehiä materialistisempia
2) kyse on naisiin koodatusta periaatteesta jonka mukaan miehen on hyödytettävä naista tuomalla kauppaan resursseja/statustaLapset ovat naisille tärkeämpiä kuin miehille. Nainen rakastaa lastaan erilaisella intensiteetillä kuin mies. Tämä kiintymys on todnäk suoraan verrannollinen käytettyihin resursseihin. Nainen sitoutuu lapseen 20 vuodeksi, mies voi lähteä kälppimään milloin vain, ja usein lähteekin. Naiset ovat materialistisempia pariutumisasioissa erittäin hyvästä syystä.
Paitsi että n. 80% avioeroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja mitä pienempituloinen mies on, sitä todennäköisemmin nainen päättää erota.
Vaikuttaisi siltä että naisten vastustama ajatus betamiehestä elatusautomaattina pitää paikkansa. "Elämänkumppani" on yhä useammalle (niille jotka eivät saaneet menestyvää alfaa) vain hyödyllinen idiootti joka hoitaa ruuhkavuodet. Sen jälkeen nainen pääsee nauttimaan Ihanasta Keveydestä ja Upeasta Vapaudesta ilman nurkissa pyörivää "äijää".Ei vaan älykkäiden miesten avioliitot kestävät paremmin ja älykkyys taas korreloi noin yleisesti menestyksen kanssa. Eli mitä jos kyseessä olisikin, että kun tyhmyys tulee tosissaan esille nainen ottaa eron? Miehen menesty on vain sivuseikka koko asiassa?
Ei muuten kestä. Menestyvillä miehillä on yleensä menestyvät naiset ja menestyvät naiset hakevar eroja paljon enemmän kuin köyhemmät naiset.
Älykkyydellä ja menestyksellä ei juurikaan ole tekemistä toistensa kanssa.
Koulutettujen ja hyvätuloisten liitot kestävät muita kauemmin. Googlaamalla löytyy aiheesta tietoa vaikka kuinka paljon.
Lapsettomuus johtuu itsekeskeisyydestä ja minäminä -kulttuurista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ettei saisi yleistää, mutta todella moni mies ei ota vastuuta itsestään ja tekemisistään. Olipa kyse ihan sellaisesta perusasiasta kuin normaalista keskustelusta, mies saattaa sanoa jotain hyvinkin loukkaavaa ja olla äärettömän yllättynyt jos toinen loukkaantuu.
Saatetaan tehdä melkein mitä tahansa, ja oho, mitä muka nyt tein.
Sama näkyy myös koulussa ja seurustelussa. Jos itse ei pärjää opiskelussa, ihan varmasti sorsitaan, eikä vika voi olla omassa laiskuudessa.
Jos ei löydy seurustelukumppania, vikahan on naisissa, eikä tule mieleen että jos johdonmukaisesti torjutaan, kannattaisi miettiä missä se syy oikeasti onkaan.
Vastuun väistely ja jokaisen ongelman selittäminen muiden viaksi on usealla miehellä niin selkäytimessä, että sen voisi nimetä miehen logiikaksi.
Tämä. On niin yleistä että tuntuu ettei pelkkä kasvatus selitä. Joku aivojen rakennejuttu.
typerää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä että mikä koulujärjestelmässä muka suosisi tyttöjä. Oppitunneilla keskittyminen ja hiljaa oleminen, läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen ovat aika "sukupuolineutraaleita" tapoja oppia. Ehkä pojat ovat niin uppoutuneita videopeleihinsä ettei keskittymiskyky enää riitä koulussa menestymiseen.
Pojat tarvii käytännön koulua. Eivät jaksa istua luokassa kirjojen ääressä vaan tarvivat tekemistä ja sen kautta oppimista. Ja pojathan ovat todella lahjakkaita kunhan innostuvat. Ovathan miehet keksineetkin melkeen kaiken mailmassa.
Salli mun nauraa! Ai että vaan pojat tarvitsevat käytännön koulua? Kyllä ne käytännön asiat yhtä lailla kiinnostavat monia naisia/tyttöjäkin, tähän ei kyllä kelpaa selitykseksi sukupuoli, vaan ihan yksilölliset kiinnostukset. Ja toisinpäin on myös niitä teoreettisista asioista kiinnostuvia miehiä ja naisia. Välitunneilla/liikuntatunneilla saa sitten riehua käytännön leikkien ja juttujen parissa, samat vaatimukset on muillekin. Ja kyllähän tunneilla tehdään myös niitä käytännön harjoitteita, aika tasapuolisestikin, eli ei pitäisi olla niin vaikeaa kehittää itsehillintäänsä keskittymällä ja olemalla rauhallisesti jonkin aikaa n. 45 min kestävästä oppitunnista.
Mutta se on kumma, että nämä tytöt/naiset, joita käytäntö enemmän kiinnostaa, ottavat itseään kuitenkin niskasta kiinni ja opiskelevat ja keskittyvät myös niihin teoriapuolen asioihin. Lisäksi korkeakoulua/ammttia valittaessa on mahdollisuus valita esim.käytännönläheisempi AMK tai ihan ammateista se itselle sopivin käytännönläheinen työ. Usein kyllä sitä teoriaa tarvitaan käytännön ymmärtämisen tueksi.
Kyllä moni asia (varsinkin koulunkäynnin suhteen) on itsestä ja omasta asenteesta kiinni. Ja ehkä myös lapsen vanhempien asenteesta. Jos ei yläkoulussakaan tajua herätä miettimään tulevaisuutta ja omaa vastuutaan sen rakentamisessa ja sitten myöhemmin valittaa, se on oma häpeä, oli sukupuoli kumpi tahansa.
Ehkpä ongelmana on yleinen, mutta toivottavasti muuttuva, asenne käyttäytymiseen suhtautumisessa, esim. "pojat on poikia" , jossa poikien hölmöilyt kuitataan ja sallitaan, ja "ei tytön kuulu tehdä noin", jossa tyttöjen käyttäytymistä säädellään ja torutaan. Ja näitä asenteita viljelevät kyllä ihan kumpikin sukupuoli.
Miksiköhän miehet ovat keksineet "melkein kaiken maailmassa"...jännä juttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on. Velipoikanikin kaipasi parisuhdetta koko lukion\ yliopiston ajan, mutta ei kelvannut naisille. Sanoi, että Helsingissä samanikäiset naiset nauroivat teekkareille ja dissasivat heitä. Nyt veljeni on 35 ja työelämässä. Nyt kuulemma vientiä olisi naismarkkinoilla, mutta veljeni kokee olevan liian vanha parisuhteeseen tai saamaan lapsia. Hän on sanonut, että lapset olisi pitänyt saada ennen kolmeakymppiä, ja parisuhteen olisi pitänyt kestää vuosia ennen lapsia. Kyllähän vielä voisi lapsen saada, mutta kunnioitan periaatetta, että lasta ei aleta tekemään ennen kuin toisen tuntee kunnolla.
Opiskelijanaisten olisi pitänyt keskeyttää opinnot ja alkaa synnyttää lasta veljellesi?
Ei ole olemassa mitään universaalista oletusta, että kaikki saisivat parisuhteen silloin kun itselle sopii. Se, että omasta mielestään "pitäisi kelvata" jollekin, ei tarkoita että sen perusteella parisuhde automaattisesti tapahtuu. Parisuhde ei ole yhteiskunnan lahja, se luodaan itse.
Mitä veljeesi tulee, niin hänen oma päätöksensä se on, että kokee olevansa liian vanha parisuhteeseen. Ilmeisesti hänelle kelpasi vain se yksi ainoa ennakkosuunnitelma, joka ei nyt hänen toiveidensa mukaisesti toteutunutkaan. Nämä naiset, jotka eivät häntä "kelpuuttaneet", eivät vielä silloin halunneet parisuhdetta/lapsia vaan keskittyä opiskeluun ja uransa luomiseen. Veljesi ennakkosuunnitelma ei ollut osa heidän suunnitelmaansa. Silloin veljesi katseli vääriä naisia ja arvotti siis omat mielihalunsa ja toiveensa näiden naisten toiveiden edelle. Ei ihme, ettei parisuhdetta syntynyt ja veljesi ei kelvannut. Aika hölmöä lähteä syyttelemään joitain naisia omasta kelpaamattomuudestaan, hän tuskin koko Suomen naisiin ehti tutustua. Kyllä siihen kelpaamattomuuteen aina joku syy on.
Vierailija kirjoitti:
typerää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä että mikä koulujärjestelmässä muka suosisi tyttöjä. Oppitunneilla keskittyminen ja hiljaa oleminen, läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen ovat aika "sukupuolineutraaleita" tapoja oppia. Ehkä pojat ovat niin uppoutuneita videopeleihinsä ettei keskittymiskyky enää riitä koulussa menestymiseen.
Pojat tarvii käytännön koulua. Eivät jaksa istua luokassa kirjojen ääressä vaan tarvivat tekemistä ja sen kautta oppimista. Ja pojathan ovat todella lahjakkaita kunhan innostuvat. Ovathan miehet keksineetkin melkeen kaiken mailmassa.
Salli mun nauraa! Ai että vaan pojat tarvitsevat käytännön koulua? Kyllä ne käytännön asiat yhtä lailla kiinnostavat monia naisia/tyttöjäkin, tähän ei kyllä kelpaa selitykseksi sukupuoli, vaan ihan yksilölliset kiinnostukset. Ja toisinpäin on myös niitä teoreettisista asioista kiinnostuvia miehiä ja naisia. Välitunneilla/liikuntatunneilla saa sitten riehua käytännön leikkien ja juttujen parissa, samat vaatimukset on muillekin. Ja kyllähän tunneilla tehdään myös niitä käytännön harjoitteita, aika tasapuolisestikin, eli ei pitäisi olla niin vaikeaa kehittää itsehillintäänsä keskittymällä ja olemalla rauhallisesti jonkin aikaa n. 45 min kestävästä oppitunnista.
Mutta se on kumma, että nämä tytöt/naiset, joita käytäntö enemmän kiinnostaa, ottavat itseään kuitenkin niskasta kiinni ja opiskelevat ja keskittyvät myös niihin teoriapuolen asioihin. Lisäksi korkeakoulua/ammttia valittaessa on mahdollisuus valita esim.käytännönläheisempi AMK tai ihan ammateista se itselle sopivin käytännönläheinen työ. Usein kyllä sitä teoriaa tarvitaan käytännön ymmärtämisen tueksi.
Kyllä moni asia (varsinkin koulunkäynnin suhteen) on itsestä ja omasta asenteesta kiinni. Ja ehkä myös lapsen vanhempien asenteesta. Jos ei yläkoulussakaan tajua herätä miettimään tulevaisuutta ja omaa vastuutaan sen rakentamisessa ja sitten myöhemmin valittaa, se on oma häpeä, oli sukupuoli kumpi tahansa.
Ehkpä ongelmana on yleinen, mutta toivottavasti muuttuva, asenne käyttäytymiseen suhtautumisessa, esim. "pojat on poikia" , jossa poikien hölmöilyt kuitataan ja sallitaan, ja "ei tytön kuulu tehdä noin", jossa tyttöjen käyttäytymistä säädellään ja torutaan. Ja näitä asenteita viljelevät kyllä ihan kumpikin sukupuoli.
Miksiköhän miehet ovat keksineet "melkein kaiken maailmassa"...jännä juttu
Juu, hajoaisin aika pahasti jos mun kirjan päivässä lukevalle, tarinoita kirjoittavalle, matikasta kiinnostuneelle 9v pojalle alettaisiin suunnata jotain "käytännön koulu" -linjaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut tätä palstaa lukemalla että miehet poistavat itsensä geenipoolista kolmessa näytöksessä.
Näytös 1) Parikymppisenä. Ihmisen aivot ovat valmiit vasta 25-vuotiaana, ja teininä ja parikymppisenä päätöksiä ei tehdä kovin rationaalisesti. Tytötkin haluavat pitää hauskaa, eikä nyhjöttää nurkassa sosiaalisesti kyvyttömien ujojen miesten kanssa. Sosiaaliset miehet jyrää epäsosiaaliset, jotka mutisevat katkerina että naiset ovat tiettyjen miesten kanssa koska kaikki naiset haluavat saman miehen. Buahaha :D. No ei todellakaan halua, päin vastoin jos kaveri on jonkun kanssa joka itseä kiinnostaa se on tosi huono juttu, koska miehiä ei todellakaan kierrätetä kaveripiirissä. Nuorena tyypillisesti juhlitaan baareissa jne, joten naiset tykkää miehistä jotka kukoistaa näissä kuvioissa.
Näytös 2) Kolme-nelikymppisenä. Sitten kun viimeinkin naiset alkaa tulla järkiinsä ja tajuaa ettei biletys olekaan koko elämän sisältö, ja ovat valmiita etsimään miehiä kumppaniksi aikuisempaan elämään, nää samat katkerat jampat itkee että no nyt ne haluaa mut elättäjäksi ja lompakoksi, jonka dumppaavat sitten viisikymppisinä tyhjiin imettyään, vieden puolet omaisuudesta mennessään. Kas kun näiden ajatus on se, että kaikki yhteisten vuosien aikana molemminpuolisesti työssä käymällä kerätty omaisuus kuuluu vain ja ainostaan miehelle.
Näytös 3) Viiskymmppisenä. Kun naiset neli-viiskymppisenä tosiaan rupeaa ajattelemaan lasten lennettyä pesästä, että voisiko elämäni sittenkin olla jotain muuta kuin oman työn ohella palkattomana kotiapulaisena toimista Pertsalle, taas olis naista tarjolla. Mutta tässä vaiheessa nää ukot läähättää naisille jotka voisivat olla heidän tyttäriään.
Pitäkää tunkkinne, sanon minä.
Tuo on oikeastaan olkinukke miesten valituksesta. Jos mies kelpaa 35 vuotiaana naisille ilman että miehen ulkonäkö ja olemus on muuttunut positiiviseen suuntaan (uraa ei lasketa), niin hyvinkin miehellä on silloin jo se ura ja varallisuutta ilman mitään "yhteisiä vuosia", koska tämä mieshän on ollut yksin ne vuodet. Enemmänkin siinä on huolena se, että nainen tulee valmiiseen pöytään, kun miehen seksikkyys ja halu ei ole enää yhtä tärkeää kuin vakaa arki ja kulissit. Eikä se rahan menettäminen ole välttämättä muutenkaan mielessä, vaan se, että ne naisen syyt olla yhdessä miehen kanssa tuossa vaiheessa eivät välttämättä hirvele miehen itsetuntoa. On myös tutkittu, että mitä enemmän suhteita naisella on ollut, sitä suurempi eron riski jatkossa.
En siis ota kantaa siihen kuka oin oikeassa, vaan että tuo karikatyyrisi on vain juurikin se karikatyyri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on. Velipoikanikin kaipasi parisuhdetta koko lukion\ yliopiston ajan, mutta ei kelvannut naisille. Sanoi, että Helsingissä samanikäiset naiset nauroivat teekkareille ja dissasivat heitä. Nyt veljeni on 35 ja työelämässä. Nyt kuulemma vientiä olisi naismarkkinoilla, mutta veljeni kokee olevan liian vanha parisuhteeseen tai saamaan lapsia. Hän on sanonut, että lapset olisi pitänyt saada ennen kolmeakymppiä, ja parisuhteen olisi pitänyt kestää vuosia ennen lapsia. Kyllähän vielä voisi lapsen saada, mutta kunnioitan periaatetta, että lasta ei aleta tekemään ennen kuin toisen tuntee kunnolla.
Opiskelijanaisten olisi pitänyt keskeyttää opinnot ja alkaa synnyttää lasta veljellesi?
Ei ole olemassa mitään universaalista oletusta, että kaikki saisivat parisuhteen silloin kun itselle sopii. Se, että omasta mielestään "pitäisi kelvata" jollekin, ei tarkoita että sen perusteella parisuhde automaattisesti tapahtuu. Parisuhde ei ole yhteiskunnan lahja, se luodaan itse.
Mitä veljeesi tulee, niin hänen oma päätöksensä se on, että kokee olevansa liian vanha parisuhteeseen. Ilmeisesti hänelle kelpasi vain se yksi ainoa ennakkosuunnitelma, joka ei nyt hänen toiveidensa mukaisesti toteutunutkaan. Nämä naiset, jotka eivät häntä "kelpuuttaneet", eivät vielä silloin halunneet parisuhdetta/lapsia vaan keskittyä opiskeluun ja uransa luomiseen. Veljesi ennakkosuunnitelma ei ollut osa heidän suunnitelmaansa. Silloin veljesi katseli vääriä naisia ja arvotti siis omat mielihalunsa ja toiveensa näiden naisten toiveiden edelle. Ei ihme, ettei parisuhdetta syntynyt ja veljesi ei kelvannut. Aika hölmöä lähteä syyttelemään joitain naisia omasta kelpaamattomuudestaan, hän tuskin koko Suomen naisiin ehti tutustua. Kyllä siihen kelpaamattomuuteen aina joku syy on.
Niinpä. Se veli olisi voinut opiskeluvuosinaan etsiä 5-15 vuotta vanhemman naisen, joka olisi halunnut lapsen. Jos mies haluaa parikymppisenä lapsen, mutta kukaan samanikäinen nainen ei, niin sitten pitää ruveta katselemaan niitä vanhempia naisia. Noin yksinkertaista se on.
On varmaan jo käsitelty täällä, mutta tämä juttu esitellään vähän niin että nuoret miehet haluaisivat lapsia, mutta syrjäytyminen tai muut ikävät asiat epäävät sen heiltä. No kaikki parikymppiset miehet, joita tunnen sen verran että voin tätinä kysellä tulevaisuudensuunnitelmia ovat sanoneet, että lapset ei kiinnosta ollenkaan. Eivätkä nämä tuntemani ole mitenkään syrjäytyneitä vaan kaikki kiinni yhteiskunnassa, monet seurusteleekin.
Saattavat hankkia tietysti lapsia myöhemmin, mutta selvästikään asia ei ole heille mitenkään ajankohtainen ennen kuin ehkä pitkälti yli kolmekymppisenä.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut tätä palstaa lukemalla että miehet poistavat itsensä geenipoolista kolmessa näytöksessä.
Näytös 1) Parikymppisenä. Ihmisen aivot ovat valmiit vasta 25-vuotiaana, ja teininä ja parikymppisenä päätöksiä ei tehdä kovin rationaalisesti. Tytötkin haluavat pitää hauskaa, eikä nyhjöttää nurkassa sosiaalisesti kyvyttömien ujojen miesten kanssa. Sosiaaliset miehet jyrää epäsosiaaliset, jotka mutisevat katkerina että naiset ovat tiettyjen miesten kanssa koska kaikki naiset haluavat saman miehen. Buahaha :D. No ei todellakaan halua, päin vastoin jos kaveri on jonkun kanssa joka itseä kiinnostaa se on tosi huono juttu, koska miehiä ei todellakaan kierrätetä kaveripiirissä. Nuorena tyypillisesti juhlitaan baareissa jne, joten naiset tykkää miehistä jotka kukoistaa näissä kuvioissa.
Näytös 2) Kolme-nelikymppisenä. Sitten kun viimeinkin naiset alkaa tulla järkiinsä ja tajuaa ettei biletys olekaan koko elämän sisältö, ja ovat valmiita etsimään miehiä kumppaniksi aikuisempaan elämään, nää samat katkerat jampat itkee että no nyt ne haluaa mut elättäjäksi ja lompakoksi, jonka dumppaavat sitten viisikymppisinä tyhjiin imettyään, vieden puolet omaisuudesta mennessään. Kas kun näiden ajatus on se, että kaikki yhteisten vuosien aikana molemminpuolisesti työssä käymällä kerätty omaisuus kuuluu vain ja ainostaan miehelle.
Näytös 3) Viiskymmppisenä. Kun naiset neli-viiskymppisenä tosiaan rupeaa ajattelemaan lasten lennettyä pesästä, että voisiko elämäni sittenkin olla jotain muuta kuin oman työn ohella palkattomana kotiapulaisena toimista Pertsalle, taas olis naista tarjolla. Mutta tässä vaiheessa nää ukot läähättää naisille jotka voisivat olla heidän tyttäriään.
Pitäkää tunkkinne, sanon minä.
Tuo on oikeastaan olkinukke miesten valituksesta. Jos mies kelpaa 35 vuotiaana naisille ilman että miehen ulkonäkö ja olemus on muuttunut positiiviseen suuntaan (uraa ei lasketa), niin hyvinkin miehellä on silloin jo se ura ja varallisuutta ilman mitään "yhteisiä vuosia", koska tämä mieshän on ollut yksin ne vuodet. Enemmänkin siinä on huolena se, että nainen tulee valmiiseen pöytään, kun miehen seksikkyys ja halu ei ole enää yhtä tärkeää kuin vakaa arki ja kulissit. Eikä se rahan menettäminen ole välttämättä muutenkaan mielessä, vaan se, että ne naisen syyt olla yhdessä miehen kanssa tuossa vaiheessa eivät välttämättä hirvele miehen itsetuntoa. On myös tutkittu, että mitä enemmän suhteita naisella on ollut, sitä suurempi eron riski jatkossa.
En siis ota kantaa siihen kuka oin oikeassa, vaan että tuo karikatyyrisi on vain juurikin se karikatyyri.
Niin, naisellahan ei tietenkään voi kolmekymppisenä olla uraa ja varallisuutta missään tapauksessa, jota joku Pertsa tulisi kuppaamaan :D. Ja tietenkin taas jätät huomiotta sen, että mies on 35-vuotiaana jo hankkinut työelämässä oivan kasan sosiaalisia taitoja, jotka on tärkein syy miksi hän alkaa naisia kiinnostaa enemmän, ei raha ja varallisuus. Tästä on ihan omassa lähipiirissäkin kokemusta, että ujo ja hiljainen mies voi muuttua työelämän (ja parisuhteen?) kautta huomattavasti paljon parempaan suuntaan. Toisaalta täälläkin on nähty miehiä joilla kyllä on rahaa, mutta ikävä luonne ei ole miksikään muuttunut, ja valittavat kun naista ei löydy vaikka on tarjolla kuin autistinen lista ulkonäköön ja varallisuuteen liittyviä ranskalaisia viivoja.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut tätä palstaa lukemalla että miehet poistavat itsensä geenipoolista kolmessa näytöksessä.
Näytös 1) Parikymppisenä. Ihmisen aivot ovat valmiit vasta 25-vuotiaana, ja teininä ja parikymppisenä päätöksiä ei tehdä kovin rationaalisesti. Tytötkin haluavat pitää hauskaa, eikä nyhjöttää nurkassa sosiaalisesti kyvyttömien ujojen miesten kanssa. Sosiaaliset miehet jyrää epäsosiaaliset, jotka mutisevat katkerina että naiset ovat tiettyjen miesten kanssa koska kaikki naiset haluavat saman miehen. Buahaha :D. No ei todellakaan halua, päin vastoin jos kaveri on jonkun kanssa joka itseä kiinnostaa se on tosi huono juttu, koska miehiä ei todellakaan kierrätetä kaveripiirissä. Nuorena tyypillisesti juhlitaan baareissa jne, joten naiset tykkää miehistä jotka kukoistaa näissä kuvioissa.
Näytös 2) Kolme-nelikymppisenä. Sitten kun viimeinkin naiset alkaa tulla järkiinsä ja tajuaa ettei biletys olekaan koko elämän sisältö, ja ovat valmiita etsimään miehiä kumppaniksi aikuisempaan elämään, nää samat katkerat jampat itkee että no nyt ne haluaa mut elättäjäksi ja lompakoksi, jonka dumppaavat sitten viisikymppisinä tyhjiin imettyään, vieden puolet omaisuudesta mennessään. Kas kun näiden ajatus on se, että kaikki yhteisten vuosien aikana molemminpuolisesti työssä käymällä kerätty omaisuus kuuluu vain ja ainostaan miehelle.
Näytös 3) Viiskymmppisenä. Kun naiset neli-viiskymppisenä tosiaan rupeaa ajattelemaan lasten lennettyä pesästä, että voisiko elämäni sittenkin olla jotain muuta kuin oman työn ohella palkattomana kotiapulaisena toimista Pertsalle, taas olis naista tarjolla. Mutta tässä vaiheessa nää ukot läähättää naisille jotka voisivat olla heidän tyttäriään.
Pitäkää tunkkinne, sanon minä.
Tuo on oikeastaan olkinukke miesten valituksesta. Jos mies kelpaa 35 vuotiaana naisille ilman että miehen ulkonäkö ja olemus on muuttunut positiiviseen suuntaan (uraa ei lasketa), niin hyvinkin miehellä on silloin jo se ura ja varallisuutta ilman mitään "yhteisiä vuosia", koska tämä mieshän on ollut yksin ne vuodet. Enemmänkin siinä on huolena se, että nainen tulee valmiiseen pöytään, kun miehen seksikkyys ja halu ei ole enää yhtä tärkeää kuin vakaa arki ja kulissit. Eikä se rahan menettäminen ole välttämättä muutenkaan mielessä, vaan se, että ne naisen syyt olla yhdessä miehen kanssa tuossa vaiheessa eivät välttämättä hirvele miehen itsetuntoa. On myös tutkittu, että mitä enemmän suhteita naisella on ollut, sitä suurempi eron riski jatkossa.
En siis ota kantaa siihen kuka oin oikeassa, vaan että tuo karikatyyrisi on vain juurikin se karikatyyri.
Niin, naisellahan ei tietenkään voi kolmekymppisenä olla uraa ja varallisuutta missään tapauksessa, jota joku Pertsa tulisi kuppaamaan :D. Ja tietenkin taas jätät huomiotta sen, että mies on 35-vuotiaana jo hankkinut työelämässä oivan kasan sosiaalisia taitoja, jotka on tärkein syy miksi hän alkaa naisia kiinnostaa enemmän, ei raha ja varallisuus. Tästä on ihan omassa lähipiirissäkin kokemusta, että ujo ja hiljainen mies voi muuttua työelämän (ja parisuhteen?) kautta huomattavasti paljon parempaan suuntaan. Toisaalta täälläkin on nähty miehiä joilla kyllä on rahaa, mutta ikävä luonne ei ole miksikään muuttunut, ja valittavat kun naista ei löydy vaikka on tarjolla kuin autistinen lista ulkonäköön ja varallisuuteen liittyviä ranskalaisia viivoja.
Voihan se noinkin olla, mutta kaikki nämä asiat ovat vain osa sitä totuutta kuten sekin mitä minä sanoin.
Joka tapauksessa miehen on lähes mahdotonta kupata naista ellei nainen kuulu vähiten suosittuun kymmenykseen tms. ja mies joutuu tosiaan opettelemaan vuosia niitä sosiaalisia taitoja, koska mieheltä niitä kysytään toisin kuin naisilta. Naisen ei tarvitse missään iässä miettiä, että mitä naiset haluavat tai miten miehiä saadaan ja vielä keski-iässäkin nainen voi vain nostaa hametta ja saada poikansa ikäistä seuraa, mutta mies ei.
Ei minun ainakaan ole vaikeaa ymmärtää, miksi osa miehistä katkeroituu tuon takia, vaikka se katkeroituminen ei mitään autakaan; elämä on epäreilua ja sille ei mahda mitään, mutta olisi ihan positiivista, että myönnettäisiin sentään nuo miehiin kohdistuvat sosiaalis-rakenteelliset haasteet sen sijaan, että vain tietämättömyyksissä ja feminismihöyryissä pervotetaan, creepytetään ja syyllistetään miehiä yksipuolisesti puhuen samalla Pertsoista ja kotiorjista.
Onneksi nyt nettiaikana on tämä manosphere blogeineen ja palstoineen ja sieltä miehet saavat positiivista ja suodattamatonta tsemppiä ja tietoa siitä miten maailma toimii.
Mitä tämä miehiä (tai naisia) suosiva koulutus meinaa? Koulu oli ihan yhtä perseestä kaikilla, paitsi niillä luokan priimuksilla (tyttöjäjapoikia) jotka meni lukioon, kun mamma ja pappa kotona painottaa koulua ja lukiota ja on muutenki vähän paremmin toimeentuleva perhe, yleensä vielä vanhemmatki on yhdessä.
Me sekavimmat oppilaat mentiin amikseen. Jätettiin seki kesken ja jatkettiin joskus. Nyt ollaan joku kuranen amiksen ala käyty, tehään paskaduunia ja kattotaa ku lukion käyneet (ja jotkut amiksen sähköpuolen ja lähihoitajan) on jossai korkeakoulussa. Ketuttaa. Nyt haluis ottaa tosissaan opiskelun. Mut en varmaan kuitenkaan pystyis. Jos vaikka kotoa käsin vois käydä, se ois hyvä. Tai sit kohtaa vaan pelkonsa, ettei ole myöhemmin vanha ja katkera.
Joo. Epäselvää tekstiä.
Kaikki Suomen sikiäväiset naiset saataisiin tiineeksi vaikka seuraavan kuunkierron aikana. Susirumat mukaanlukien. Se ei ole miehistä kiinni, vaan naisista.
Manosphere blogeineen ja tsemppipalstoineen kuulostaa tosi hyvältä ja kannatettavalta asialta mutta käytännön kokemus lopputuloksesta pistää ajattelemaan että ne on viimeinen niitti epäsosiaalisten miesten toiveille esim löytää parisuhde. Siellä sokeat taluttaa toisiaan yhä kauemmas reaalitodellisuudesta.
Syntyvyyden lasku johtuu vain siitä, että median toimesta seksi on tehty kyllästyttäväksi. Kaikki on puitu ja heilimöity niitty on juuria myöten tyhjä. Rakkaus jäi jonnekin jo aika päiviä sitten. Uskokaa ihmiset itseenne eikä kehenkään muuhun rakkaus- ja seksiasioissa.
Matalasti koulutettujen miesten työt tekee esim virolaiset, puolalaiset jne. halvalla palkatut työntekijät. Suomalaiset nuoret miehet jäävät kortistoon.
syntyvyyden lasku johtuu yksinkertaisesti siitä, että maailmanmeno on muuttunu.
Nykyään naiset tekee töitä siinä missä miehetkin ja lapsia aletaan tehdä vasta 30 ikävuoden jälkeen.
Yhä useempi nainen ei kuitenkaan löydä sitä kumppania enää sitten ja monen kohtalo on olla lapseton.
Vierailija kirjoitti:
syntyvyyden lasku johtuu yksinkertaisesti siitä, että maailmanmeno on muuttunu.
Nykyään naiset tekee töitä siinä missä miehetkin ja lapsia aletaan tehdä vasta 30 ikävuoden jälkeen.
Yhä useempi nainen ei kuitenkaan löydä sitä kumppania enää sitten ja monen kohtalo on olla lapseton.
Naiset on tehneet suomessa töitä aina, joten se ei selitä syntyvyyden laskua. Naiset ei löydä puolisoa, se on totta ja miksikö ne ei löydä puolisoa? No se johtuu syrjäytyneistä miehistä, joista ei ole mieheksi saati sitten isäksi.
Tuohan onkin osa ongelmaa. Maaseudulle on laitettu rahaa, mutta sillä rahalla ei ole tehty sellaisia asioita, että maaseudulle haluttaisiin muuttaa. Maaseutu on pidetty maaseutuna sen sijaan, että siitä olisi tehty isompien kaupunkien esikaupunkialueita, joista pääsisi sujuvasti isompiin kaupunkeihin töihin, kulttuuriharrastuksiin jne. Muutin 1970-luvun alussa Helsingistä Helsingin maalaiskuntaan (sittemmin Vantaa) eikä täällä lännessä ollut silloin vielä paljon mitään. Martinlaakson rataakin vasta rakennettiin ja bussi Helsinkiin meni kerran tunnissa. Aluetta kuitenkin kehitettiin koko ajan urbaanimpaan suuntaan ja nyt ollaankin jo pitkään oltu osa pääkaupunkiseutua. Nykyiset kuntaliitokset eri puolilla maata eivät muuta mitään miksikään, jos kuntaliitoksen tarkoitus on vain hallinnollinen ja seutu on ja pysyy sellaisena kuin aina ennenkin.