Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly?

Kaikkea ei saa e-kirjoina. Pieniä kotimaisia painoksia, tiettyjä käännöksiä klassikoista, harvinaisempia sarjakuvia, vanhoja lastenkirjoja, tiedekirjoja, esseekokoelmia, tietokirjallisuutta, runoja, dokumenttiromaaneja, elämäkertoja... Kokonaisia sarjojakaan ei välttämättä ole e-kirjaistettu, hyvänä esimerkkinä Runotyttö, joista on sähköistetty vasta kaksi ensimmäistä.

Omassa kirjahyllyssä on juuri noita edellämainittuja. Dekkarit yms. hömpempi menee kiertoon ja vaihtoon. 

On kyllä bookbeatikin ahkerassa käytössä, mutta eipä se fyysistä kirjaa korvaa. Sänkylukemiseen aivan loistava, kun ei tarvitse valoja pitää päällä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea ei saa e-kirjoina. Pieniä kotimaisia painoksia, tiettyjä käännöksiä klassikoista, harvinaisempia sarjakuvia, vanhoja lastenkirjoja, tiedekirjoja, esseekokoelmia, tietokirjallisuutta, runoja, dokumenttiromaaneja, elämäkertoja... Kokonaisia sarjojakaan ei välttämättä ole e-kirjaistettu, hyvänä esimerkkinä Runotyttö, joista on sähköistetty vasta kaksi ensimmäistä.

Eikä sellaisia onttoja feikkikirjoja, joiden sisään piilotetaan viinapullo. =)

Minun kodissani on kolme isoa kirjahyllyä.

Kaikki hyllyt ovat täynnä, jopa jotkut hyllyt tuplaten.

En voisi kuvitellakaan mitään e-kirjoja, koska oikeita kirjoja on ihana omistaa, niistä saa tietoa, niuistä saa viihdettä.

Hyllyt kirjoineen ovat sivistyskodin symboli. Ja myös kaunis sisustuselementti.

En ymmärrä sellaisia "kirja"hyllyja, joissa on kaiken maailman matkamuistovaaseja ym. koriste-esineitä ja valokuvia, koska kirjahyllyt ovat kirjoja varten!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoardareilla syntyy tunneside tavaroihin

En omista yhtään tavaraa josta en voisi luopua heti.

Miksi kirjoitat noin typerästi suomea ja englantia sekaisin :D Vai että hoardareilla..

Siksi ettei ole lukenut riittävän monta kirjaa omaksuakseen sanan hamstraaja.

Älykkyys kunniaan kirjoitti:

Olen kultturelli, älykkö, minulla on kirjoja ja  kirjahylly! Esitän tohkeissani omana mielipiteenäni omaksumani ja oppimani. 

Tieedättekö mitä? Nämä wannabe-intellektuellit ovat keskinkertaisuudessaan ja tyhmydessään valmiita vaikka teippaamaan naamansa umpeen jeesusteipillä, jos niin vain kuuluu tehdä.

Mustia kirjaimia valkoisella. Näytöllä tai paperilla. Mitä eroa?

Sinä et eroa tajua, mutta me lukutaitoiset tajuamme. Jätäpä e-ensipainos perinnöksi, ei onnistu. Luepa e-kirjaasi sähköttömällä mökillä laiturinnokassa, ei suju. Kun hukkaat tyhmän lukulaitteesi, hukkaat kaikki kolme kirjaasi. Minulta hukkuisi noin 10000.

En pidä äänikirjoista. Niiden kuunteleminen on hidasta hommaa. Luen nopeammin tavallista kirjaa. Jos on kovin pitkästyttävä kohtaus esim. luontokuvaus hyppään yli. Minulla on huono näkö ja jo 20 vuotta sitten minulle suositeltiin kaseteille äänitettyjä kirjoja. No, näkövammaisten kirjatkin on nyt e-kirjoja, mutta en vaan ole tottunut niihin. Niin kauan kuin jotenkin saan kirjaimista selvän, luen painettuja kirjoja. Jo kansien katsomisessa on oma tunnelma. Ja uusien kirjojen tuoksu on aivan ihana.

Siksi, että ihmisillä on vielä kirjoja. 

Ennemmin minä ihmettelin sitä, miksi ihmeessä ihmisillä on kirjahyllyjä, joissa ei ollut ainuttakaan kirjaa.  Siinä oli vain pulloja ja matkamuistoja ja joku valokuva.  Yhteen perheeseen oli hankittu hieno kirjahylly ihan vaan sen takia, kun se oli niin hieno ja kaikkein tärkein oli se, että siinä oli upea (heidän mielestään)  lasiovinen viinikaappi!   Sinne oli sitten ostettu kalliin näköisiä viina- ja viinipulloja.  Ja niitä laseja.  Nauratti kyllä.

Myöhemmin niihin kirjattomiin hyllyihin kerättiin valtaisat määrät videokasetteja ja sittemmin dvd-levyjä.  Nyt nekin alkaa painua historiaan, joten kai sinne lastataan sitten jotain pelejä tai vastaavaa. 

Minulla on kirjahylly, mutta vain sellainen vaatimaton pelkistetty iso avohyllykkö vain, ilman kaappeja ja heloja ja kruusauksia.  Suurin osa siinä on kirjoja, mutta myös tärkeitä mappeja ja kansioita ja muuta vastaavaa.  Isoisoisän hieno tiikkinen radiokin on sijoitettu siihen. 

Ettäkö ihan kaikki kirjat on nykyään saatavissa e-kirjoina?  Rohkenen epäillä, että noista minun hyllyssäni olevista kirjoista ei juuri yksikään.  Ne on matrikkeleita, sukukirjoja ja -tutkimuksia, runokirjoja, joita ei saa enää mistään, harvinaisia pienpainatteita minulle tärkeistä aiheista, kotiseutukirjallisuutta, valokuvateoksia, joitakin itselleni tärkeitä sarjoja ("Ikuisia kertomuksia" -saako e-kirjoina? , Anni Swanin kaikki kirjat, vanhoja satukirjoja lapsuudestani, vanhoja luku- ja muita koulukirjoja 1950- ja 1960 -luvuilta, keittokirjoja, joista osa tosi vanhoja ja joitakin venäläisiä aarteita) , vanhoja dekkareita ja pokkareita, joista vanhimmat 1940-luvulta ja niin edelleen.  Näiden kirjojen lumo on juuri siinä, että ne ovat kirjoja ja käsin kosketeltavia, ja sellaisina jopa taideaarteita. 

Koska ei ole laitetta jolla lukea e-kirjoja, enkä saa sitä samaa tunnetta mitä normaalien kirjojen lukemisesta. Jos lukee tabletilla, silmät voi kärsiä siitä. Tykkään kerätä lempparikirjojani, koska luen niitä monta kertaa uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina.

No ei saa. Kirjahyllyssäni on toistatuhatta kirjaa, joita ei saa e-kirjoina - lähinnä tietokirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan saada kirjan omakseni niin, ettei sitä viedä pois minulta. Käsittääkseni e-kirjoihin saa vain lukuoikeuden, joka loppuu kun loppuu. Ja vaikka ne saisikin ladattua itselle omaan koneeseen talteen, teknologinen kehitys tuhonnee ne siten, että uusilla laitteilla ei vanhoja enää saa auki, tai niitä ei pysty siirtämään millään tikulla tai pilven kautta uuden lukulaitteeseen.

Enkä ihmettelisi, vaikka ostetun e-kirjan sisältökin mystisesti muuttuisi, vaikka sen saisikin jotenkin kikkailtua aina uusiin ja uusiin lukulaitteisiin.

Itse ostan amazonista eikä niissä e-kirjoissa ole mitään päättymispäivämäärää.

Ei varmaankaan, mutta minkälaisena tiedostona sen kirjan saa? Onko se mahdollista koodata deletoitumaan/korruptoitumaan tietyn ajan kuluttua?

En luota siihen, että e-kirja millään laitteella olisi yhtä kestävä ratkaisu kuin fyysinen, painettu kirja. Minulla on yli sata vuotta vanhoja kirjoja hyllyssäni. Epäilen, että jos nyt ostaisin jonkun e-kirjan, että se olisi luettavissa sadan vuoden kuluttua vapaasti jollain sukuni jälkeläisellä sen aikaisilla laitteilla (olettaen, että ihmiskuntaa sitten enää edes on).

Perintönä kulkevat vanhat viehättävät satukirjat (kuvituksineen!)  on meillä aarre joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Lapset sukupolvesta toiseen viehättyvät samoista kissanpentujen seikkailuista tai adalmiinan helmestä. Lapsi kainaloon iltaisin ja sitten iltasatua valitsemaan.

Toki joltain ipadilta katsotun mylittleponyn seikkailun parissakin lapsi viihtyy siinä soffalla itekseen. 

Kammottavaa, miten jälleenmyyjä/maahantuoja aliarvioi kuluttajien älykkyyden. Älä ainakaan itse kirjailijaksi ryhdy.

En asu missään neukkukuutiossa Helsingissä, joten minulla on talossa oma kirjastohuone, eikä haittaa vaikka se on tilaa viemässä.

Mites Hesassa, 50 neliötä ja 3 henkeä?

Koska kirjat ovat ihania, niitä on ihanaa katsella ja omistaa. Paperikirjojen lukeminen tuntuu monin verroin paremmalta kuin e-kirjojen. E-kirjoja luen kyllä työni takia erittäin paljon, ja ne ovat kyllä käteviä omalla tavallaan (monia ulkomaisia perusteoksiakaan ei todellakaan saa Suomesta paperisena, mutta melkein poikkeuksetta löytyy jostain e-kirjana). Aina kumminkin luen paperisena, jos vain käsiini paperisen saan. 

Enemmän ihmetyttää, miksi joku EI haluaisi kotiinsa kirjahyllyä. Kirjahyllyhän on kodin sydän!

Kun me muutettiin nylyiseen asuntoon siellä oli kirjahylly. Me ei ensin tiedetty mikä se on, mutta sitten yks naapuri tiesi kertoa että se on "kirjahylly". Sitten oli tosi vaikee ymmärtää miten sen sais purettua, se on joku Lundia-merkkinen ja ne ruuvit on ihmeelliset "sileet" ja tosi tiukalla. Joku lupas tonnilla vetää sen kappaleiksi, muttei me sit jaksettu eikä ollu varaa ja siinä se nyt on. Se jakaa olkkarin kahteen ja kummallekin puolelle jää liian vähän tilaa että vois sanoa "toi puolisko on se olkkari". Meillä on nyt toisella puolella tuoli ja puutarhapöytä ja toisella puolella minisohva mika just ja just mahtuu, ja telkkari. Mutta voihan siihen hyllyyn laittaa astiat ja dvdt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska en halua lukea e-kirjoja. Haluan lukea omia kovakantisia kirjojani. Onpas kummallista.

Ehtana romantikkona luet niitä varmasti päreen valossa? Otat kovakantisesi mukaan ulkohuussiin?

Hahaa! Minä itseasiassa luen usein kirjoja kynttilänvalossa, samalla barokkimusiikkia kuunnellen, tai vain hiljaisuudessa. Kynttilänvalo ja kirja, mikä ihana rauha.

Kirjahylly täynnä toistaan ihanampia kirjoja. Tarvitsisin jo uuden.. kirjat luetaan kirjoina, ei ruudulta!

Fanaattisuus on tyhmää. Ei minulla tavallaan muuta.

Minulla ainakin maailma aukeni kun löysin e-kirjat. Enkunkielisiin siirtymällä se aukeni kyllä järkyttävästi jo joskus iän kaiken sitten lukioikäisenä, mutta jossain vaiheessa kymmenisen vuotta sitten oli niin hankalaa eri tilaussysteemeissä mitä käytin elkei muun niin hinnan vuoksi, joku ehdotti e-kirjoja tuolta maailmalta ja sille tielle minä jäin kun kerran kurkistin.

Herraisä mikä valikoima mitkä hinnat miten helppoa!

Ei ikinä enää pilalle mennyt kirja. Ei koskaan huku postissa. Kirjakauppa ei enää hukkaa tai yoimita vääriä ja jätä toimittamatta jo maksettua. Painos ei olekaan "lopussa" kun saat tietää kirjasta. Ei koskaan tarvitse hakea postista. Ei kirjastosta. Aina käyttämätön puhdas kappale, ei saa mitään tartuntoja, ei tarvitse muistaa ottaa mukaan koska känny on aina mukana ja appsi on siinä.

Fonttia ja sen koko ja valaistusta, reunoja ja tasausta, boldilla tai ilman saa mielin määrin säädettyä. Huonon näön kanssa lukevalle suuri apu. Minua ei ainakaan vaivaa häikäisyt luen kännykällä, tabletilla tai Kindle Paperwhitella. Yhdestä laitteesta jos virta loppu kesken, toisesta laitteesta jatkat samasta.

Jos on oikeasti huono kirja tai viallinen faili, palautus, rahat takaisin. Ei rajoituksia. Nappaat ilmaisia tai euron kirjoja. Saat uudet kirjat samoin tein kun ilmestyneet muutamassa sekunnissa ...

Joka ei arvosta tätä, käyttää sitten jotain muuta. Milä nyt kullekin.

Minusta se kirjojen tuoksusta vouhkaaminen on vähän noo... kuin minun ollessa pikkupentu oli tytöillä villityksenä hajukumien haistelu. :D

Siksi, ihmiset joiden kanssa minä puhun, puhuvat hoarder- termillä.

En tunne jokaista suomenkielistä uussanaa tsi vastaavaa mitä kuulteni tai nähteni ei koskaan ole käytetty. Epäilisin ettei kukaan muukaan tunne joka sanaa.

En juuri puhu suomeksi enkä lue suomeksi kuin jonkin verran joskus nettipalstalla. En nyt pidä mitään harvinaisten tai nykyajan uusien suomalaisten sanojen tuntemattomuutta mitenkään erikoisena. Joku sanoi että tuo hamstraaja on jossain tv-ohjelmissa ollut mutta minäpä en oöe 10 vuoteen katsonut enää telkkaria ja jos katson sarjoja, en tarvitse suomenkielisiä tekstityksiä. Tosi-teevee ym ei kiinnosta.

Olen lukenut alta viisvuotiaasta väitetyn mukaan lapsena jopa saunassa ja WC:ssä. Viime viikon aikana luin 20 kirjaa. Onhan se tietysti näin viidenkympin toisella puolella huonommin kuin ennen nuorena useita päivässä joka päivä - mutta moniko irvistelijä minun tahtini perässä pysyisi ja lukisi yhtä paljon jalanjäljissä nk tavallisista ihmisistä, ihmettelen hieman.

Olen kirjoittanut ällän ja saanut kympit todistukseen joka kielestä. Tehdessäni jonkun usutuksesta yhtenä vuonna sanojen tuntemisen ja sanavaraston testejä netissä kun muutkin lukevat tutut tekivät, sain vieraista kielistä järjettömän korkeita tuloksia, paljon parempia kuin äidinkielenään puhuvat esittelivät niistä. Ihan ääripäätä. Äidinkielen suhteen ei tarvitse sellaista tehdä.

Minä sentään edes osaan valita jostain kielestä tutun sanan tilalle tilanteeseen ja ihan siitä syystä sitä on käytetty eri areenoilla eri kielitse lähiaikoina siellä missä olen keskustellut.

Mutta suomalaisten mielestä isänmaallisuus, kirjojen lukeminen ja äidinkielen taito mitataan toisten irvistelemisellä. Epäilisin että joidenkuiden tulisi vielä paljon lukea jos sivistyneisyyttä päämääränä koettaa jotenkin kehittää. Määritellä nyt lukeneisuuden tasoa ja määrää sillä, osaako joku jonkin hamstraajan ... onkin oleellinen!

Meillä on kirjahylly kirjojen säilytyspaikkana.