Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly?
Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina. Miksi joku hamstraa vielä pölyä kerääviä ja tilaa vieviä kirjoja?
Kommentit (849)
Käytän työssäni tietokonetta koko päivän. En todellakaan jaksa lukea e-kirjoja. Itselläni ei ole paljon kirjoja, koska lainaan kirjastosta. Ja monesti nukahdan sänkyyn kirja kädessä, joka jossain vaiheessa tipahtaa lattialle. Tulisi kalliiksi ostaa tabletti joka päivä. Kirja ei mene rikki. Luulisi myös, että nuoret tykkäisivät e-kirjoista. Mutta ainakin lukioikäinen poikani valittaa, kun opiskelumateriaali on pääsääntöisesti e-kirjoina. Samaa valittavat kuulemma myös suurin osa lukiolaisista. Poikani tilaa myös oikeita kirjoja itselleen, koska tykkää lukea englanniksi. Näitä kirjoja ei välttämättä kirjastosta löydy. Myös tyttärelläni ja hänen ystävillään on pelko, että oikeat kirjat lakkaavat olemasta ja tarjolla on vain e-kirjoja. Ovat alkaneet miettimään kirjojen keräilyä. Uskon, että kirjahyllyt eivät tule katoamaan minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti kirjat haisee aika pahalle. Kuolleiden sademetsien tympeä haju.
Haaroissasi on tympeä kuolleiden sademetsien haju.
Niillä lapsilla, jotka pärjäävät koulussa hyvin, löytyy kotoa usein kirjahylly. Siinä on myös oikeita kirjoja eikä ainoastaan sarjakuvia ja elokuvia.
Lukutoukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina. Miksi joku hamstraa vielä pölyä kerääviä ja tilaa vieviä kirjoja?
Ja miksi ihmeessä se kirjavarasto on olohuoneessa? Järjetön tapa, johon ihmiset ovat tottuneet. Ruma, pölyinen, tarpeeton ja vie tilaa.
Makuasia. Minusta kirjahylly on aina kaunis. Eikä todellakaan tarpeeton ainakaan meille. Tilaa se vie aika vähän yhdeltä seinältä. Hyvin mahtuu, ei ole edessä. Pölyä se voi tietysti kerätä jonkin verran, mutta ei meillä muutenkaan niin steriiliä ole.
Näytöltä on paljon hankampi lukea. Pyrin hankkimaan koulukirjatkin paperisina ja tulostamaan esim. Opiskeluun liityyvät artikkelit. Paljon helpompi selata ja tulosteisiin voi tehdä muistiinpanoja helpommin. Lisäksi, esim esseetä kirjottaessa voin pitäö pöydällä useampaa kirjaa auki ja samalla kirjoittaa koneella, ei niin voi tehdä jos omistaa vain yhden läppärin.
En ole koskaan oppinut lukemaan e-kirjoja. Oikeassa kirjassa on tunnelmaa ja kirjahylly ainakin minun kotini sydän. Kaunis vanha hylly, täynnä suosikkikirjojani <3
Kirjoja varten. Kaikki eivät halua e-kirjoja, vaikka sinä kuinka niin haluaisit.
Vierailija kirjoitti:
Valhetta, valhetta, valhetta vaan tuo, että kaikki löytyisi e-kirjana.
Anna minun olla valheesi ja ole sinä minun kirjahyllyni. Tehdäänkö näin, jos olet nainen ja äiti?
Kirjahylly on kodikkuutta tuova elementti, jonka yksi tarkoitus on pitää näkösällä kiinnostuksen kohteitani. Tuntuu hyvältä katsoa omaa hyllyä ja muistaa mitä kaikkea mielenkiintoista onkaan olemassa. Myös vieraat ovat aina uteliaita kirjahyllyäni kohtaan ja saavat sitä tutkiessaan käsityksen siitä millainen ihminen olen. Osaan kirjoista myös kiintyy tosi vahvasti eikä niistä voisi kuvitellakaan luopuvansa. Kaikki tällainen on hyvin inhimillistä. Elämä olisi kamalaa pelkän rationaalisuuden mukaan elettynä.
On totta, että isot kirjamassat ovat esim. muutoissa valtava riesa eikä jokainen hankittu/saatu ja kerran jo luettu kirja ole säilyttämisen arvoinen. Siksi kirjojakin kannattaa välillä karsia. Mutta jokainen tyylillään. Varsinaisia lukulaitteita en ole kokeillut koska ei ole ollut mitään tarvetta. Voisivat olla ihan hyviäkin. Tietokoneen ruudulta on ikävä lukea mitään sellaista tekstiä joka vaatii oikeasti keskittymistä.
Vierailija kirjoitti:
Lukutoukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina. Miksi joku hamstraa vielä pölyä kerääviä ja tilaa vieviä kirjoja?
Ja miksi ihmeessä se kirjavarasto on olohuoneessa? Järjetön tapa, johon ihmiset ovat tottuneet. Ruma, pölyinen, tarpeeton ja vie tilaa.
Makuasia. Minusta kirjahylly on aina kaunis. Eikä todellakaan tarpeeton ainakaan meille. Tilaa se vie aika vähän yhdeltä seinältä. Hyvin mahtuu, ei ole edessä. Pölyä se voi tietysti kerätä jonkin verran, mutta ei meillä muutenkaan niin steriiliä ole.
Ei totta tosiaan ole! Viimeksi, kun käytiin oli lattialla koiran kakka ja pyykkihuoneessa piehtaroi possu. En tule uudestaan. Seuraavaksi tämä "hienohelma" tulee kertomaan, ettei heillä ole koiraa saati sikaa, mutta me kaikki tiedämme paremmin mikä on totta ja mikä ei. Häpeä!
Kulttuurikodissa on aina kirjahylly.
Kirjat pölyyntyvät avohyllyssä, mutta imurissa on sellainen harjasuulake ;) , jolla ne voi helposti ja nopeasti puhdistaa.
Lasioviset kirjahyllyt ovat niin kalliita, ettei minulla ole sellaisiin varaa, joten imuroin hyllyt säännöllisen epäsäännöllisesti.
Saa kai kirjahyllyssä pitää muutakin kuin kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Saa kai kirjahyllyssä pitää muutakin kuin kirjoja.
Kuka mitenkin.
Hylly on hylly ja kirjahylly on kirjahylly.
paperikirjoissa e ole drm... ja siten ovat laadultaan täysin ylivertaisia vrt jotain mitä pitäisi joko lukea tusinalta eri tabletilta ta sitten pöytäkoneesta jossa kirjaimeton liian pieniä ja sivujen kääntäminen hankalaa jne. Niijoo ja kirjat saatetaan yhtäkkiä viedä sulta kun ei ois saanu viedä tietsikkaa ja siten kirjoja ulkomaille..
Vierailija kirjoitti:
Saa kai kirjahyllyssä pitää muutakin kuin kirjoja.
Mieluiten ei. Jos on pakko olla hylly, niin siinä saa olla max 1 tavara / hylly. Tavara ei saa liittyä mitenkään sinuun, elämääsi tai kiinnostuksen kohteisiisi ettei sen esillä pitoa tulkittaisi ylpeilyksi. Tavara ei saa kerätä pölyä ja sen pitää olla muodikas.
Unelmoin ISOSTA olohuoneesta, jonka voisin jakaa Ikean Expedit- tyylisellä kirjahyllylä siten, että molemmin puolin olisi kirjoja "neliöissä" ja muutamalla hyllyllä joku kaunis esine (maljakko, veistos, pullo...).
Vain kuvaamassani tapauksessa minun KIRJAhyllyssäni olisi muutakin kuin kirjoja.
Sillä voi snobata olevansa älykkö, vaikka olisi lukenut vain pari kirjaa sadoista hyllyssä olevista kirjoista. Niitähän voi helposti vain ostella.
Itselleni taas kirjahylly on niin itsestäänselvyys,että oli hämmentävää kun kävin nuorena esim.anopilla ja siellä ei sitä lainkaan. Missään. Anoppi kuitenkin ihan akateeminen,opiskellut ihminen mutta ei lue kirjoja. Taino,lukee jonkin verran ammattikirjallisuutta mutta kirjat on laskettavissa yhden käden sormilla. Ja ei,ei lue e-kirjojakaan.
Meillä kaikilla on erilainen käsitys siitä, mitä olohuone tarkoittaa. Kävin ystäväni luona ensimmäistä kertaa kylässä muutama kuukausi sitten - olemme työkavereita - ja katselin äimistyneenä heidän olohuonettaan, jossa ei ollut kuin jättimäinen sohva ja tyhjä pieni sohvapöytä sekä iso nojatuoli. Ei ollut hyllyjä, ei laatikoita, ei televisiota, ei lehtiä, ei kirjoja, ei kännykän laturia. Hämmästyin niin, että vilkuilin keittiötä, jossa tasot olivat tyhjät ja makuuhuonetta, jossa sängyn lisäksi oli seinälle kiinnitetty televisio. Jopa lastenhuoneissa oli vain taso, jossa oli muutama lelu, ei lelulaatikoita eikä kaappeja. Ystäväni kertoi, että käy kerran viikossa kaikki tavarat läpi ja heittää pois ne, joita ei ole tarvinnut juuri sinä päivänä. Jos lapsi ei ole leikkinyt jollain lelulla hetkeen, se annetaan pois. Kännykät latureineen säilytetään vaatehuoneen hyllyllä. Kirjoja ei talossa ole, kirjastossa käydään lukemassa, muuten käytetään vain e-kirjoja.
Oli mukavaa olla vaihteeksi paikassa, jossa oli avaraa ja selkeää, mutta olen hyvin eri linjoilla siitä, mikä on kodin ja olohuoneen merkitys. Ystävälleni oli tärkeää, että se oli vierailukunnossa, ja heillä käykin paljon vieraita. Minulle se on kodin sydän, se paikka, jossa kokoonnumme iltaisin ja viikonloppuisin. Siellä on lasten soittimet ja nuottitelineet, minun puikkoni ja lankani, miehen dvd:t. Sitä vilkaisemmalla on selvää yksinkertaisemmallekin ihmisille, mitä me teemme iltaisin. Sohvapöydällä on miehen lukema keskeneräinen lehti ja minun kirjani. Nurkkapöydällä on lasten lainaamat kirjastonkirjat. Kirjahyllyssä on kirjoja, kasottain kirjoja. Niin ammattikirjallisuutta kuin kaunokirjallisuuttakin. Meiltä löytyy Seitsemän veljestä ja Sinuhe egyptiläinen kuvitettuina versioina. Lapset ovat saaneet koulutehtäviään varten paljon hyötyä isosta kirjahyllystämme.
Niin, ja löytyy sieltä vielä isolta pöydältä toisen lapsen läksykirja ja minun työkoneeni ja yhdestä nurkasta pienimmän teltta, jonne menee päiväunille, jos väsyttää.
Me olemme kaikki yhdessä sulassa sovussa vapaa-aikamme. Emme eristäydy eri huoneisiin eikä kodin siisteys ole se ykkönen vaan se, että siellä kaikki voivat puuhata itselleen tärkeitä asioita. Ja meille tärkeä asia on kirjat, siksi siis kirjahyllykin olohuoneessa.