Voiko keski-ikäinen nainen ruveta koodariksi? Työllistyykö?
Eli aiempi koulutus tyyliin "höttöhumanisti" akateeminen... Enempää selittelemättä kerron, että työolosuhteiden puolesta koodarin ura vaikuttaisi ideaaliselta, mutta pääseekö sinne enää sisään tässä iässä ja vielä tämmöisena naispuolisena "tätinä"?
Ja mistä aloittaa? Aikuisopintotukeen ei ole mahdollisuutta.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
It-täti puhuu aivan eri ajasta kuin nykypäivästä. 20 vuotta sitten alalle pääsi suurinpiirtein jokainen, joka oli vähänkään kiinnostunut alasta. Itsekin hän myönsi, että jos nyt rautaisena ammattilaisena jäisi työttömäksi, tuskin saisi töitä. Ainakaan kovin helposti. Silloin oli vähän sama tilanne kuin sairaanhoitajilla 1980-luvulla: ei tarvinnut kuin sanoa olevansa sairaanhoitaja ja töitä tarjottiin useammasta paikasta. Itsekin pääsin it-alalle töihin, vaikka olin vasta alan opiskelija. Ensin harjoittelijaksi ja ennenkuin harjoittelujakso loppui, mut vakinaistettiin.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kuten it-täti hyvin kuvasi aiemmin, nykyisin tulijat heitetään suoraan altaan syvään päähän ja ne jotka eivät ui, saavat lähteä jo koeajalla. Vanhemmista työntekijöistä kovapalkkaisimpia vaihdetaan kustannussyistä uusiin vähemmän osaaviin, jos vain suinkin mahdollista. Se osaaminen ja kokemus, jota näiltä ihmisiltä vielä tarvitaan, ostetaan alihankintana joltain toiselta yritykseltä.
Edelleen olen sitä mieltä, että keski-iässäkin voi opiskella alalle. Ei kuitenkaan kannata kuvitella pääsevänsä hyville palkoille sen vuoksi, että on ikää. Jos saat töitä, pääset samoille palkoille kuin nuoretkin. Tai sitten sulla pitää olla jotain muuta osaamista ja työkokemusta, josta olisi uudessa työssäsi hyötyä. Mulla oli alaa vaihtaessani takana sairaanhoitajan tutkinto ja lähes 20 vuotta työkokemusta terveydenhuollosta. Edelleenkin lähes viikottain mulla on tilanteita, joissa tuosta "entisestä elämästäni" on työssäni enemmän hyötyä kuin "nykyisestä elämästäni". Erityisesti asiakaspalavereissa. Puhun asiakkaiden kanssa "samaa kieltä" ja ymmärrän heidän toimintaansa sekä toiveitaan.
Ap:n kohdalla mietin, voisiko aiempaa yliopistotukintoa täydentää it-alan yliopisto-opinnoilla. Ei siis suorittaa kokonaan uutta tutkintoa vaan täydentää nykyistä. Ja sitten pyrkiä hakemaan töitä sellaisesta paikasta, jossa pystyisi hyödyntämään molempia aloja.
En mä uraputkessa haluaisikaan sukkuloida, vaan saada työtä ja palkkaa kohtuuden rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkea, mutta...
Koodaamisessa oleellista on se intohimo tietokoneisiin, niihin ohjelmiin mitä teet, ongelmanratkaisuun jne. Se on enemmän harrastus ja elämäntapa, kuin ammatti. Tämä siis, jos haluat oikeasti olla hyvä etkä olla korvattavissa intialaisella perusdatanomilla.
Mieti sitä, löytyykö sinusta tätä.
Ei tuo ole ainoa lähtökohta, ja niidenkin joilla se on ollut alunperin, voi olla jossain vaiheessa pakko opetella tekemään koodausta ihan vaan itsekurilla, vaikkei yhtään huvita.
Itse olen niitä joilla ei ole koskaan ollut mitään intohimoa alaan. Silti olen hyvä. Minä nimittäin osaan opetella asiat, jotka katson itselleni tarpeellisiksi tai hyödyllisiksi ilmankin mitään erityisiä tunnetiloja tai intohimoja.
Eikä ole yksi tai kaksi kollegaa, jotka on aikoinaan lähteneet alalle intohimo- ja harrastuspohjalta, ja jossain iässä leipääntyneet ja olleet ihan pulassa, että mitä teen, pystynkö enää tekemään ollenkaan tätä. Heille on ollut yllätys kun olen sanonut että jos haluat niin pystyt, koska minuakaan ei ole koskaan kiinnostanut mitenkään, mutta silti teen tätä. Tuota höpinää erityisen kiinnostuksen ja harrastuneisuuden tarpeesta toistetaan niin paljon, että ihmiset ei enää ymmärrä, että ilmankin voi tehdä työtä, ja siksi on riski että hyviä tekijöitä poistuu muihin hommiin joskus keski-iässä, sellaisia jotka voisivat jatkaa hyvinkin jos ymmärtäisivät ettei töissä tarvi olla kivaa eikä kiinnostavaa, mutta ei sen silti tarvi kärsimystäkään olla jos asennoituu siihen oikein.
Juuri näin. Leipätyössäkin voi olla hyvä. Kaikki muu on pelkkää retoriikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä it-tädin maratonkommentoinnin loppuun oma kokemus mikä on kaikkein tärkeintä. Rajaton itseluottamus omiin kykyihin. Enkä tarkoita sitä että pitäisi ulospäin käyttäytyä itsevarmasti, vaan sitä että MINKÄÄN ongelman edessä ei säikähdä ja ala uikuttaa että en osaa, en pysty. Ei vaikka ei olisi ikinä ennen kuullutkaan siitä tekniikasta jolla uusi kiireinen projekti pitää tehdä. Perse tuoliin vaan ja vääntämään. Internetistä löytyy kaikki tarvittava tieto, ja heti vaan soveltamaan. Muistaen että vielä tänä päivänäkin kaikki ohjelmointi perustuu ihan samoihin peruskomponentteihin "peräkkäisyys, valinta ja toisto", vaikka syntaksit vaihteleekin, joten erilaiset kielet on nopeastikin opittavissa jos ei itse mielessään tee niistä jotain valtavia vuorenkorkuisia, lähes mahdottomia esteitä joita ei voi ylittää.
Eli toisin sanoen alalla loistavat kirkkaimmin ne viittä vaille narsismiin taipuvaiset itseriittoiset eksentrikot.
Vierailija kirjoitti:
En nyt haluaisi torpedoida kenenkään haaveita, mutta itsekin nelikymppisenä toiselta alalta it-alalle vaihtaneena voin sanoa, että koodariksi ryhtyminen ei ole mikään yksinkertainen juttu. Jotta keski-iässä alanvaihtajana pärjäisi edes rivikoodarina, koodaamiseen pitää olla edes jollain tasolla poltetta. Sen pitää olla asia, joka vie mukanaan niin, ettei kavereitaankaan viitsi tavata, koska mieluummin koodaa. Ja jotta ehtisi ennen eläkeikää edetäkin urallaan, sen pitää olla intohimo. Uralla eteneminen kun on mahdollista vasta sitten, kun tosiaan olet parempi ja halutumpi kuin ne nuoret nörtit, jotka ovat suurinpiirtein koodanneet ennenkuin oppivat lukemaan.
Ja mitä tulee työolosuhteisiin, niin se riippuu täysin, missä olet töissä. Mitä suurempi firma, yleensä sitä suurempi valvonta ja byrokratia. "Kiva itsenäinen homma" voi olla 20 hengen maisemakonttorissa naputtelemista, jossa on vain matalat sermit pöytien välissä. Kuten tuolla aiemmin sanoin, koodareilla on yleensä myös kireä aikataulu. Tämä johtuu siitä, että kun projekti alkaa, alussa on kaikenlaista hörhöilyä liittyen projektitöihin, määrittelyihin ja suunnitteluun. Kun lopulta joskus varsin huonostikin tehdyt speksit päätyvät koodarin pöydälle, projektin aikataulu onkin jo loppumetreillä ja koodaus on saatava nopeasti valmiiksi, jotta testaus pääsee alkamaan.
En ole katunut päivääkään, että vaihdoin alaa. Rakastan koodaamista, joskin ensimmäisen 12 vuoden jälkeen en ole jaksanut käyttää enää hirveän paljon vapaa-aikaani koodaamiseen. Mutta jotta keski-iässä pääsisi ylipäätään töihin, etenemään urallaan ja pääsemään niihin "ihanteellisiin työolosuhteisiin", pitää olla ihan oikeasti pirun hyvä koodari. Ja pirun hyväksi koodariksi ei tulla klo 8-16 työpaikalla vaan se vaatii paljon enemmän.
Yliopistotutkinnon suorittanut voisi harkita vaikka avoimessa tietojenkäsittelytieteen appron suorittamista ja jos intoa riittää, niin cumu päälle.
Mitä lisäarvoa tuollainen toisi?
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Minusta juttu on: kokeile koodaamista. Jos tykkäät ja pystyt ratkaisemaan ongelmia on luultavaa että saat työtä, koska koodaajia etitään kissojen ja koirien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Missään paikassa ei koodata pelkästään koodaamisen iloksi. Alalla joutuu opettelemaan aina uuden sovellusalueen uudestaan ja uudestaan. Tarkemmin ottaen sitä vain oletetaan, että koodari tajuaa ilman koulutuksia tai perehdytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
No onko sinulla koodaustaustaa ja koodauksen peruskäsitteistö hallinnassa?
Pitkä tie edessä kirjoitti:
Sitten vain lukemaan amk:n pääsykokeisiin. :) Matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä... Ja vieläpä valmistua insinööriksi joskus vuosien päästä.
Koodarin nimittäin pitää osata tehdä matemaattisia malleja kirjoittaakseen ne sitten koodiksi. Myös systeemien stabiilisuusanalyysit sekä lineaarisuus- ja kohinalaskelmat ovat a ja o. Juridiikkaa pitää opetella oppiakseen ymmärtämään lainsäädäntöä, joka määrittelee ohjelmistoille vaatimuksia. Taloustieteet pitää olla hallussa, jotta osaat koodata sovelluksia yrityksille.
Tuon jälkeen voi sitten lähteä hakemaan kokemusta työelämästä.
Höpön pöpön. Useimmat koodaa jotain perus webbisoftaa jossa ei tee yhtään mitään matematiikan osaamisella. Lainsäädäntöpuolikaan ei yleensä ole koodarien asia, vaan siltä osin miltä se koskee koodarien työtä, firma kyllä tiedottaa asioista, esim. tästä uudesta henkilötietolaista.
Itse olen ollut 20 vuotta koodari, enkä ole peruskoulun ala-asteella opetettavaa matematiikkaa vaativampaa matematiikkaa koskaan tarvinnut. Plus, miinus, kerto ja jakolaskuja siis lähinnä. Ja olen sentään full stack devaaja jonka työtä moni pitää hyvin vaativana.
Mutta toki, matemaattisesti suuntautuneet voivat hakeutua tehtäviin joissa matematiikkaa tarvitaan - on niitäkin olemassa. Kuitenkin suuri enemmistö työpaikoista on sellaisia joissa mitään tuollaista ei tarvita. Sen kun paukuttaa niitä tietokantahakuja, html-sivuja, javascriptiä tms webbisoftaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisenä tätikoodarina 20 v kokemuksella voin sanoa, että haastavaa tulee olemaan. Sulla pitää olla tosi kova motivaatio ja aivot vielä vetreässä kunnossa ja hyvä looginen ajattelukyky ja sopiva toisen alan koulutus, jolla voit kompensoida teknisiä puutteita. Mulla kesti aikoinaan (nuorena!) 5 v oppia se tekninen ala, jolle teen ohjelmistoja ja toinen 5 v oppia koodaamaan riittävän hyvin. Kilpailijoina sulla on lahjakkaita intialaisia nuoria miehiä.
Joskus meillä oli noin 50 v alanvaihtajanainen, joka kouluttautui sihteeristä koodariksi. Vuoden yritti helpohkoa koodausta ja sitten luovutti.
En halua lannistaa, mutta älä odota helppoa tietä koodariksi. Suosittelisin sinulle mieluummin asiakasrajapinnassa työskentelyä eli vaatimusmäärittelyä. Toki koodausta kannattaa opiskella yleissivistävää mielessä.Missä hemmetin firmassa oikein olet töissä? Itse olen kolmekymppinen koodarineiti ja yhdenkään Intialaisen kanssa en ole joutunut työpaikasta taistelemaan. Nykypäivänä peruskoodauksen oppii muutamassa vuodessa jos on vain motivaatiota ja viitsimystä.
Veikkaus, se on Tiedolla tai Baswarella.
CGI:llä. Intialaisia suurempi uhka on nykyään itäeurooppalaiset. Intialaisissa oli valtavan vaihteleva osaamisen taso, ja ne hyvät vaihtoi usein firmaa heti homman opittuaan että palkka nousee. Mutta olen suorastaan pelästynyt kuinka hyviä esim. puolalaiset, tsekit, virolaiset on. Ja ne tekee silti hommaa alle puolella suomalaisen palkasta. Ei ihme että meillä "nearshore" on "offshoren" sijaan muotia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että jos äly ja oppimiskyky ovat kohdillaan, motivaatio ja kurinalaisuus voisivat pestä nuoret miehet mennen tullen. Tosin opiskelu pitäisi nykysysteemin mukaan kustantaa itse, mikä voi pistää kapuloita rattaisiin.
"Voisivat pestä nuoret miehet mennen tullen" No huh huh, sen päivän kun näkisi..
Jos äly ja oppimiskyky olisi kohdallaan olisit varmaan jo mielenkiinnosta, vääntämässä koodia omalla koneellasi. Valtaosa ohjelmistoista ja työkaluista tähän on ilmaisia.
Varmana työllistyy, jos jotain osaa.
Mutta en usko että ala on aloittajalle sopiva.
Ja sun ongelma on..? Sivistyksen ja tapojen puute, ainakin.
Sun firmaan en haluaisi, mieluummin olisin työtön.Siinäpäs ole työtön.. en kyllä sinua palkkaisikaan..:D
En halua yhdenkään machon kivestenhajuun, jättäisin suosiolla hakematta.
Hmm erikoisissa töissä olet ollut, kuka maksaa kivesten haistelusta ja paljonko??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että jos äly ja oppimiskyky ovat kohdillaan, motivaatio ja kurinalaisuus voisivat pestä nuoret miehet mennen tullen. Tosin opiskelu pitäisi nykysysteemin mukaan kustantaa itse, mikä voi pistää kapuloita rattaisiin.
"Voisivat pestä nuoret miehet mennen tullen" No huh huh, sen päivän kun näkisi..
Jos äly ja oppimiskyky olisi kohdallaan olisit varmaan jo mielenkiinnosta, vääntämässä koodia omalla koneellasi. Valtaosa ohjelmistoista ja työkaluista tähän on ilmaisia.
Varmana työllistyy, jos jotain osaa.
Mutta en usko että ala on aloittajalle sopiva.
Ja sun ongelma on..? Sivistyksen ja tapojen puute, ainakin.
Sun firmaan en haluaisi, mieluummin olisin työtön.Siinäpäs ole työtön.. en kyllä sinua palkkaisikaan..:D
En halua yhdenkään machon kivestenhajuun, jättäisin suosiolla hakematta.
Hmm erikoisissa töissä olet ollut, kuka maksaa kivesten haistelusta ja paljonko??
Tuolla aiemmin joku punaniska antoi "kivesten hajuisen"esimerkin ja toivotti nuoret, potentiaalisesti raskaaksi tulevat naiset kauas firmastaan. Uh huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä it-tädin maratonkommentoinnin loppuun oma kokemus mikä on kaikkein tärkeintä. Rajaton itseluottamus omiin kykyihin. Enkä tarkoita sitä että pitäisi ulospäin käyttäytyä itsevarmasti, vaan sitä että MINKÄÄN ongelman edessä ei säikähdä ja ala uikuttaa että en osaa, en pysty. Ei vaikka ei olisi ikinä ennen kuullutkaan siitä tekniikasta jolla uusi kiireinen projekti pitää tehdä. Perse tuoliin vaan ja vääntämään. Internetistä löytyy kaikki tarvittava tieto, ja heti vaan soveltamaan. Muistaen että vielä tänä päivänäkin kaikki ohjelmointi perustuu ihan samoihin peruskomponentteihin "peräkkäisyys, valinta ja toisto", vaikka syntaksit vaihteleekin, joten erilaiset kielet on nopeastikin opittavissa jos ei itse mielessään tee niistä jotain valtavia vuorenkorkuisia, lähes mahdottomia esteitä joita ei voi ylittää.
Eli toisin sanoen alalla loistavat kirkkaimmin ne viittä vaille narsismiin taipuvaiset itseriittoiset eksentrikot.
It-täti palailee linjoille fiksailtuaan päivän tietoturva-auditoinnin havaitsemia puutteita erääseen tiimimme tekemään sovellukseen...
En oikein tiedä miten tuohon kommenttiin suhtautuisin. Itse nimittäin olen ulkoisesti mahdollisimman vähän tuota mitä kuvaat. Olen erakkoluonteinen, hissukka perusnörtti. Jotenkin se ei oiken sovi kuvaan narsistisesta eksentrikosta. Mutta ehdottomasti silti pidän vahvuutetani sitä, että tiedän kyvyilläni pystymään ratkaisemaan minkä tahansa ongelman jonka ala minulle eteen heittää.
Ja ei, en luule että ne kyvyt on mitenkään ihmeelliset. En ole käynyt älykkyystestissä, mutta luulisin että olen vain keskivertoälykäs, en mikään nero. Koulussakaan en koskaan ollut järin hyvä ja usein "ei vaan sytytä" ihan arjessakaan. Mä oon vaan sitä mieltä että näissä hommissa ei ole mitään "magiikkaa" eikä mitään ihmeellistä. Ainoa mitä ne vaatii on, että jaksaa etsiä tietoa itsessään tylsistä asioista, kunnes hankkii ongelmasta riittävän ymmärryksen. Sitten kun ymmärtää kaikki asiaan vaikuttavat jutut, kun on etsinyt tarvittavan tiedon, keskivertoälyinenkin osaa ratkaista sen ongelman.
Se miksi otin esiin tuon itseluottamusasian on se, että on sääli että jatkuvasti näen ympärilläni selvästikin minua lahjakkaampia ja älykkääpiä ihmisiä, jotka panikoituvat ongelmien edessä, ja sitten huudetaan usein apuun minua, joka olen työporukassani se haastavimpien ongelmien viimesijainen loppusijoituspaikka. Ainoa ongelma noilla muilla on itseluottamuksen puute. He järkyttyvät niin paljon sitä, että "eivät ymmärrä asiasta mitään", että nostavat kädet pystyyn. Minä en. Minä totean, että ahaa, näköjään täytyy tutustua ihan uuteen asiaan, ei kun googlaamaan ja kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on 43-vuotias naiskoodari. En suosittele vaihtamaan tälle alalle iässäsi.
Kyse ei ole siitä, ettetkö oppisi hommaa ja tulisi siinä jopa hyväksi. Jokainen keskivertoälykäs oppii koodaamaan jos on motivaatiota ja halua harjoitella. Minusta myös se kaikki mystifiointi, että muka täytyisi olla alalle valtava palo tai intohimo on aivan roskaa. Olen itse menestynyt alalla 20 vuotta ilman mitään sellaista. Ilman edes mitään luonnonlahjakkuutta. Vain päättämällä tulla hyväksi ja sitten grindaamalla, ja grindaamalla lisää kunnes opin.
Se miksi en suosittele on alaa on se, että valitettavasti alalla suositaan hyvin vahvasti nuoria. Minulla on kokeneita tuttuja, jotka on joutuneet yt-neuvotteluissa ulos alan firmoista, eivätkä edes he tahdo saada helposti töitä, ei vaikka työvoimapulasta puhutaan joka puolella, ja vaikka heillä on todistettavaa osaamista juuri sellaisista tekniikoista joita halutaan - ja yleensä akateeminen tutkinto taustalla. Itsekin olen niin suhtautunut, että vaikka nyt olen arvostettu arkkitehti ja koodari, niin jos kenkää saan, niin en edes odota että kukaan ikäistäni ämmää enää tälle nuorekkaalle alalle ottaisi, vaan se on alanvaihto sitten. Oma suuri työnantajakin hakee pelkkää future talenttia ja junioria.
Tätä juuri pelkään. Mutta saanko kysyä, mille alalle sitten itse vaihtaisit? Itselläni on vaan vaihtoehdot aika vähissä, kun sote ei sovi ja fyysisesti rankat työt ovat nykyisin myös poissuljettuja. -ap
Minä haluaisin ihan johonkin perus duunarihommiin, esim. varastoon tai tehtaaseen. Ihmisten kanssa työskentelyyn en minäkään oikein sovellu, olen ääri-introvertti siihen asti että olen jättänyt pariutumatta ja lisääntymättäkin kun haluan elääkin yksin.
Tämä nyt on OT, mutta minä olen varastolla joskus keräilijänä ollutkin ja se homma loppui selän prakaamiseen. Homma olisi muuten ollut ok, mutta keräyskiintiöt oli mitoitettu niin, että niistä selvisivät vain nuoret klopit, jotka keräsivät härskisti kevyimpiä tuotteita niin paljon kuin kerkesivät ja jättivät roskat muiden siivottavaksi (vaikka ne olisi pitänyt viedä jokaisen itse). Me muut sitten nostelimme niitä jopa 50 kg pakkauksia. En voi suositella kenellekään kuvitelmaa, että pystyisi fyysiseen työhön 40+ -ap
Työllistyt huomattavasti helpommin, kun ostat kitaran ja alat rokkitähdeksi.
Eli ei, et voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt haluaisi torpedoida kenenkään haaveita, mutta itsekin nelikymppisenä toiselta alalta it-alalle vaihtaneena voin sanoa, että koodariksi ryhtyminen ei ole mikään yksinkertainen juttu. Jotta keski-iässä alanvaihtajana pärjäisi edes rivikoodarina, koodaamiseen pitää olla edes jollain tasolla poltetta. Sen pitää olla asia, joka vie mukanaan niin, ettei kavereitaankaan viitsi tavata, koska mieluummin koodaa. Ja jotta ehtisi ennen eläkeikää edetäkin urallaan, sen pitää olla intohimo. Uralla eteneminen kun on mahdollista vasta sitten, kun tosiaan olet parempi ja halutumpi kuin ne nuoret nörtit, jotka ovat suurinpiirtein koodanneet ennenkuin oppivat lukemaan.
Ja mitä tulee työolosuhteisiin, niin se riippuu täysin, missä olet töissä. Mitä suurempi firma, yleensä sitä suurempi valvonta ja byrokratia. "Kiva itsenäinen homma" voi olla 20 hengen maisemakonttorissa naputtelemista, jossa on vain matalat sermit pöytien välissä. Kuten tuolla aiemmin sanoin, koodareilla on yleensä myös kireä aikataulu. Tämä johtuu siitä, että kun projekti alkaa, alussa on kaikenlaista hörhöilyä liittyen projektitöihin, määrittelyihin ja suunnitteluun. Kun lopulta joskus varsin huonostikin tehdyt speksit päätyvät koodarin pöydälle, projektin aikataulu onkin jo loppumetreillä ja koodaus on saatava nopeasti valmiiksi, jotta testaus pääsee alkamaan.
En ole katunut päivääkään, että vaihdoin alaa. Rakastan koodaamista, joskin ensimmäisen 12 vuoden jälkeen en ole jaksanut käyttää enää hirveän paljon vapaa-aikaani koodaamiseen. Mutta jotta keski-iässä pääsisi ylipäätään töihin, etenemään urallaan ja pääsemään niihin "ihanteellisiin työolosuhteisiin", pitää olla ihan oikeasti pirun hyvä koodari. Ja pirun hyväksi koodariksi ei tulla klo 8-16 työpaikalla vaan se vaatii paljon enemmän.
Yliopistotutkinnon suorittanut voisi harkita vaikka avoimessa tietojenkäsittelytieteen appron suorittamista ja jos intoa riittää, niin cumu päälle.
Mitä lisäarvoa tuollainen toisi?
Samaa mieltä ettei todennäköisesti tuo mitään lisäarvoa. Alalla on perinteisesti kulttuuri, että ei uskota opintojen varsinaisesti kertovan mitään osaamisesta. Kaikki tietävät, kuinka kaukana esim. yliopiston tietojenkäsittelytieteen opetusohjelma on peruskoodarin työstä. Siellä opiskellaan ties mitä algoritmien kompleksisuusanalyysia ja neuroverkkoja, ja sitten käytännössä pitää osata lähinnä sql:ää, jotain perus ohjelmointikieltä ja html:ää.
Ne firmat jotka koulutuksesta perustaa, perustaa siitä useimmiten siksi, että myyvät tekijöitä konsulteiksi sellaisille asiakkaille, joissa ei herätä luottamusta kouluttamattomat ihmiset. Eikä siinä muuten auta se appro tai cumukaan yhtään. Loppututkinnot on ne mitkä merkkaa, oppiarvot. Ja kaikki it-firmassa kyllä tietää ettei ne kerro mitään osaamisesta, mutta asiakkaat ei sitä aina tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on 43-vuotias naiskoodari. En suosittele vaihtamaan tälle alalle iässäsi.
Kyse ei ole siitä, ettetkö oppisi hommaa ja tulisi siinä jopa hyväksi. Jokainen keskivertoälykäs oppii koodaamaan jos on motivaatiota ja halua harjoitella. Minusta myös se kaikki mystifiointi, että muka täytyisi olla alalle valtava palo tai intohimo on aivan roskaa. Olen itse menestynyt alalla 20 vuotta ilman mitään sellaista. Ilman edes mitään luonnonlahjakkuutta. Vain päättämällä tulla hyväksi ja sitten grindaamalla, ja grindaamalla lisää kunnes opin.
Se miksi en suosittele on alaa on se, että valitettavasti alalla suositaan hyvin vahvasti nuoria. Minulla on kokeneita tuttuja, jotka on joutuneet yt-neuvotteluissa ulos alan firmoista, eivätkä edes he tahdo saada helposti töitä, ei vaikka työvoimapulasta puhutaan joka puolella, ja vaikka heillä on todistettavaa osaamista juuri sellaisista tekniikoista joita halutaan - ja yleensä akateeminen tutkinto taustalla. Itsekin olen niin suhtautunut, että vaikka nyt olen arvostettu arkkitehti ja koodari, niin jos kenkää saan, niin en edes odota että kukaan ikäistäni ämmää enää tälle nuorekkaalle alalle ottaisi, vaan se on alanvaihto sitten. Oma suuri työnantajakin hakee pelkkää future talenttia ja junioria.
Tätä juuri pelkään. Mutta saanko kysyä, mille alalle sitten itse vaihtaisit? Itselläni on vaan vaihtoehdot aika vähissä, kun sote ei sovi ja fyysisesti rankat työt ovat nykyisin myös poissuljettuja. -ap
Minä haluaisin ihan johonkin perus duunarihommiin, esim. varastoon tai tehtaaseen. Ihmisten kanssa työskentelyyn en minäkään oikein sovellu, olen ääri-introvertti siihen asti että olen jättänyt pariutumatta ja lisääntymättäkin kun haluan elääkin yksin.
Tämä nyt on OT, mutta minä olen varastolla joskus keräilijänä ollutkin ja se homma loppui selän prakaamiseen. Homma olisi muuten ollut ok, mutta keräyskiintiöt oli mitoitettu niin, että niistä selvisivät vain nuoret klopit, jotka keräsivät härskisti kevyimpiä tuotteita niin paljon kuin kerkesivät ja jättivät roskat muiden siivottavaksi (vaikka ne olisi pitänyt viedä jokaisen itse). Me muut sitten nostelimme niitä jopa 50 kg pakkauksia. En voi suositella kenellekään kuvitelmaa, että pystyisi fyysiseen työhön 40+ -ap
Oho, ehkä minulla on ollut sitten liian ruusuiset kuvitelmat omista kyvyistäni, kun en ole joutunut tekemään 8 h päivässä fyysistä työtä. Näin istumatyöläisenä ei mitenkään huomaa että fyysiset kyvyt olisivat miksikään muuttuneet siitä kun olin 20. Ei väsytä, ei särje mitään paikkoja, tms. Mutta totta on että koko päivän jatkuva fyysinen rasitus on jotain mistä minulla vaan ei ole kokemusta.
Ja minä kun olen haaveillut juuri fyysisemmästä työstä, jostain missä ei tarvitsisi aina vaan istua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Meinaatko ap että koodariksi sitte pääsisit ilman koulutusta? Sinua vastaan on jo iän ja kokemattomuuden yhdistelmä, mutta jos siihen lisätään vielä muodollisen koulutuksen puute, niin voi olla kyllä lähes mahdotonta päästä alan töihin.
Senkin voin luvata, että it-alalla törmäät vielä paljon kaupallista alaa enempään määrään peruskäsitteistöä joka ei ole hallinnassa. Ja se vielä muuttuu ja elää koko ajan, kun taas kirjanpitoalalla perusasiat säilyy. Oma kokemukseni tosin on vain se että olen lukenut tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opintojen ohessa sivuaineena kauppakorkeakoulussa appron ja äitini on kirjanpitäjä. Mutta tämän kokemuksen perusteella mikä on, itse valitsisin tilanteessasi ehdottomasti sen kirjanpidon - paitsi jos erityisesti haluat kokeilla oikeasti kovaa haastetta.
En halua yhdenkään machon kivestenhajuun, jättäisin suosiolla hakematta.