Voiko keski-ikäinen nainen ruveta koodariksi? Työllistyykö?
Eli aiempi koulutus tyyliin "höttöhumanisti" akateeminen... Enempää selittelemättä kerron, että työolosuhteiden puolesta koodarin ura vaikuttaisi ideaaliselta, mutta pääseekö sinne enää sisään tässä iässä ja vielä tämmöisena naispuolisena "tätinä"?
Ja mistä aloittaa? Aikuisopintotukeen ei ole mahdollisuutta.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Missään paikassa ei koodata pelkästään koodaamisen iloksi. Alalla joutuu opettelemaan aina uuden sovellusalueen uudestaan ja uudestaan. Tarkemmin ottaen sitä vain oletetaan, että koodari tajuaa ilman koulutuksia tai perehdytystä.
Tämä on toisin sanoin esitettynä se mistä kirjoitin kun kirjoitin rajattoman itseluottamuksen välttämättömyydestä. Kaukana on ne ajat, jolloin jos otettiin käyttöön vaikka uusi ohjelmointikieli tai tietokanta, tekijät pantiin kursseille istumaan ja opettelemaan. Tai tilattiin kirjoja ja annettiin aikaa opiskella. Nykyään oletetaan että uudet asiat opitaan lennosta, kiireisen projektityön ohessa.
Käytännössä se menee niin, että sinut myydään projektiin jonkun sellaisen tekniikan osaajana, josta et ehkä ole kuullutkaan. Ja sinun pitää selvitä, et voi alkaa vinkua että "mutta kun minä en osaa" - sinut on myyty osaajana kovapalkkaiseksi konsultiksi ja on opeteltava ja salattava osaamattomuutensa jos sitä alussa esiintyy. Siinä sitten joudut joka päivä "daily scrum" edistymisen seurantapalavereissa valehtelemaan että kaikki etenee hyvin, vaikka tosiasiassa sun eka viikko on kulunut siihen että googletat aiheesta tutoriaaleja ja teet niiden "hello world" tasoisia harjoituksia. Siinä vaiheessa jos missä tarvitaan itseluottamusta, että vaikka olenkin huonojen lähtökohtien takia vähän jäljessä, niin en lannistu vaan aion oppia ja tehdä hommani aikataulussa.
- it-täti
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
Kaikissa paikoissa ei ole ihan näin kova kulttuuri. Jostain Tiedolta tai CGI:ltä, varsinkin tiimistä joka tekee softaa kunnille tai valtiollisille instansseille (Poliisi, Puolustusvoimat, terveydenhuollon tai sosiaalipuolen järjestelmät jne) voi kyllä löytää aika virkamiesmäisiäkin työpaikkoja, joissa porukkaa ensinnäkin on pääosin keski-ikäistä ja perheellistä, eivätkä uhraa vapaa-aikaansa it-hommiin.
Mutta sitten on tosiaan noita porukoita, joissa on pääosin nuoria perheettömiä miehiä, joilla on vieläpä kova kilpailunhalu kuka on kovin kukko tunkiolla. Ne ihan oikeasti tekevät ilmaista ylityötä yötä myöten vain ollakseen toisiaan parempia, osoittaakseen ylivertaista osaamista. Ei siitä montaa päivää ole, kun eräs työkaveri soitti minulle illalla valittaakseen miten it-ala on h*lvettiä. Ja samalla juoruili muista. Kun henkilö X ei ikinä laita versionhallintaan committeja klo 18 jälkeen, niin mitä hittoa se täällä tekee? "Minäkin viime viikonloppuna perjantaina laitoin viimeisen commitin klo 4 yöllä, sitten taas lauantaiaamuna klo 10..." Itse olen usein ajatellut, että jos minulla olisi puoliso tai perhe, en ollenkaan pystyisi tähän työhön - en pystyisi uhrautumaan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
Kaikissa paikoissa ei ole ihan näin kova kulttuuri. Jostain Tiedolta tai CGI:ltä, varsinkin tiimistä joka tekee softaa kunnille tai valtiollisille instansseille (Poliisi, Puolustusvoimat, terveydenhuollon tai sosiaalipuolen järjestelmät jne) voi kyllä löytää aika virkamiesmäisiäkin työpaikkoja, joissa porukkaa ensinnäkin on pääosin keski-ikäistä ja perheellistä, eivätkä uhraa vapaa-aikaansa it-hommiin.
Mutta sitten on tosiaan noita porukoita, joissa on pääosin nuoria perheettömiä miehiä, joilla on vieläpä kova kilpailunhalu kuka on kovin kukko tunkiolla. Ne ihan oikeasti tekevät ilmaista ylityötä yötä myöten vain ollakseen toisiaan parempia, osoittaakseen ylivertaista osaamista. Ei siitä montaa päivää ole, kun eräs työkaveri soitti minulle illalla valittaakseen miten it-ala on h*lvettiä. Ja samalla juoruili muista. Kun henkilö X ei ikinä laita versionhallintaan committeja klo 18 jälkeen, niin mitä hittoa se täällä tekee? "Minäkin viime viikonloppuna perjantaina laitoin viimeisen commitin klo 4 yöllä, sitten taas lauantaiaamuna klo 10..." Itse olen usein ajatellut, että jos minulla olisi puoliso tai perhe, en ollenkaan pystyisi tähän työhön - en pystyisi uhrautumaan tarpeeksi.
Ei järkevä aikuinen rupeakaan tuohon, vaan hakeutuu juuri niihin virkamiestyyppisiin hommiin. Miksi hakeutuisi, jos on valinnanvaraa?
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
'
Nämä asiat ei ehkä kuitenkana ole niille nuorille miehille ihan niin suuri etu mitä voisi kuvitella, jos masentavasti haluaa ajatella.
Syy 1: tekniikat ja työkalut vaihtuu jatkuvasti. Jos se nuori mies tunteekin harrastuneisuutensa takia nykyiset hypetekniikat, voi olla että jo 2 vuoden päästä ne on ihan vanhentunutta tietämiystä, ja silloin hän lähtee aloittelijan kanssa aika samalta viivalta uuden opetteluun.
Syy 2: Jotta osaa koodata asioita, ei tarvitse käyttää niitä. Esim. itse olen toteuttanut erilaisista sovelluksista integraatioita ties mihin some-härpäkkeisiin: Facebook, twitter jne. En ole itse missään somessa enkä osaa käyttää niitä. Eikä kiinnosta. Työssäni minulle riittää, että jos asiakas sanoo, että sun täytyy toteuttaa liittymä josta käyttöliittymän kautta voi postata firman twitter-tilille viestejä ja kuvia, etsin netistä twitterin ohjelmointirajapintakuvauksen ja koodaan liittymän sen mukaan.
-it-täti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Missään paikassa ei koodata pelkästään koodaamisen iloksi. Alalla joutuu opettelemaan aina uuden sovellusalueen uudestaan ja uudestaan. Tarkemmin ottaen sitä vain oletetaan, että koodari tajuaa ilman koulutuksia tai perehdytystä.
Tämä on toisin sanoin esitettynä se mistä kirjoitin kun kirjoitin rajattoman itseluottamuksen välttämättömyydestä. Kaukana on ne ajat, jolloin jos otettiin käyttöön vaikka uusi ohjelmointikieli tai tietokanta, tekijät pantiin kursseille istumaan ja opettelemaan. Tai tilattiin kirjoja ja annettiin aikaa opiskella. Nykyään oletetaan että uudet asiat opitaan lennosta, kiireisen projektityön ohessa.
Käytännössä se menee niin, että sinut myydään projektiin jonkun sellaisen tekniikan osaajana, josta et ehkä ole kuullutkaan. Ja sinun pitää selvitä, et voi alkaa vinkua että "mutta kun minä en osaa" - sinut on myyty osaajana kovapalkkaiseksi konsultiksi ja on opeteltava ja salattava osaamattomuutensa jos sitä alussa esiintyy. Siinä sitten joudut joka päivä "daily scrum" edistymisen seurantapalavereissa valehtelemaan että kaikki etenee hyvin, vaikka tosiasiassa sun eka viikko on kulunut siihen että googletat aiheesta tutoriaaleja ja teet niiden "hello world" tasoisia harjoituksia. Siinä vaiheessa jos missä tarvitaan itseluottamusta, että vaikka olenkin huonojen lähtökohtien takia vähän jäljessä, niin en lannistu vaan aion oppia ja tehdä hommani aikataulussa.
- it-täti
Viittasin sovellusalueella nimenomaan sovellusalueeseen, en ohjemointikieliin. Koodaamisessa on sellainen puoli, että ei välttämättä tarvitse valita kirjanpidon ja koodauksen väliltä, vaan pitää osata molempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
Kaikissa paikoissa ei ole ihan näin kova kulttuuri. Jostain Tiedolta tai CGI:ltä, varsinkin tiimistä joka tekee softaa kunnille tai valtiollisille instansseille (Poliisi, Puolustusvoimat, terveydenhuollon tai sosiaalipuolen järjestelmät jne) voi kyllä löytää aika virkamiesmäisiäkin työpaikkoja, joissa porukkaa ensinnäkin on pääosin keski-ikäistä ja perheellistä, eivätkä uhraa vapaa-aikaansa it-hommiin.
Mutta sitten on tosiaan noita porukoita, joissa on pääosin nuoria perheettömiä miehiä, joilla on vieläpä kova kilpailunhalu kuka on kovin kukko tunkiolla. Ne ihan oikeasti tekevät ilmaista ylityötä yötä myöten vain ollakseen toisiaan parempia, osoittaakseen ylivertaista osaamista. Ei siitä montaa päivää ole, kun eräs työkaveri soitti minulle illalla valittaakseen miten it-ala on h*lvettiä. Ja samalla juoruili muista. Kun henkilö X ei ikinä laita versionhallintaan committeja klo 18 jälkeen, niin mitä hittoa se täällä tekee? "Minäkin viime viikonloppuna perjantaina laitoin viimeisen commitin klo 4 yöllä, sitten taas lauantaiaamuna klo 10..." Itse olen usein ajatellut, että jos minulla olisi puoliso tai perhe, en ollenkaan pystyisi tähän työhön - en pystyisi uhrautumaan tarpeeksi.
Ei järkevä aikuinen rupeakaan tuohon, vaan hakeutuu juuri niihin virkamiestyyppisiin hommiin. Miksi hakeutuisi, jos on valinnanvaraa?
Ongelma on se, että useinkaan ei pysty valitsemaan. Se on tuuripeliä mihin joudut. Suurin todennäköisyys tosiaan päästä noihin vähän rennompiin hommiin on isot talot. Mutta jos haet sellaiseen koodariksi, niin et tasan pääse jos sanot että minä sitten haluan mieluummin semmoisiin vähän rennompiin juttuihin kuten ylläpitotyöt, suurprojektit valtiollisille ja kunnallisille toimijoille jne, enkä mihinkään konsulttiryynäämiseen. Sinut joko otetaan taloon tai ei. Ja sen jälkeen joudut missä ihmistä satutaan tarvitsemaan. Paskalla tuurilla sinne kilpailuhenkiseen nuorten miesten jengiin.
Mulle kävi niin, että alunperin tulin taloon rentoon, mukavaan tiimiin. Mutta sieltä loppui iso projekti ja koska mikään firma ei halua että kalliit asiantuntijat istuu työttöminä ilman laskutettavaa työtä, niin minut "lainattiin" toiseen tiimiin. Joka oli tällainen nuorten työlleen elävien miesten kauhu-uhrautujatiimi. Menin alkuun henkeen mukaan, päätin näyttää että jumalauta, läski nelikymppinen akkakin osaa. Niinpä ne ottivat minut pysyvästi sinne tiimiin. Enää vaan ei huvitaisi jatkuva kilpailu ja paine, mutta minkä voit, paikkoja niissä tuotekehitys- yms rennommissa tiimeissä avautuu äärimmäisen harvoin.
Minä olen tätikoodari, ikää 54-vuotta, mutta olen koodannut 22-vuotiaasta saakka. Minulla on oma yritys, ihan hyvin on mennyt. Asiakasyritykseni työntekijät voisivat olla poikiani, mutta hyvin heidän kanssaan juttuun tulee.
Mutta vastaus kysymykseen, jos ei ole mitään kokemusta koodaamisesta, alaa ei enää yli 50-vuotiaana pysty omaksumaan niin, että työllistyy. Kouluissa opitaan vain ihan perusteet, varsinainen ammattitaito saavutetaan useamman vuoden työllä. Ja työnantajien asenteet voivat haitata työllistymistä.
Minun taustani on matematiikassa ja teen matematiikkaan liittyvää koodausta. Jos kysyjän perusosaaminen on sellaista, että sitä tarvitaan varsinaisen koodaamisen ohella, voisi jopa työllistyminen onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
'
Nämä asiat ei ehkä kuitenkana ole niille nuorille miehille ihan niin suuri etu mitä voisi kuvitella, jos masentavasti haluaa ajatella.
Syy 1: tekniikat ja työkalut vaihtuu jatkuvasti. Jos se nuori mies tunteekin harrastuneisuutensa takia nykyiset hypetekniikat, voi olla että jo 2 vuoden päästä ne on ihan vanhentunutta tietämiystä, ja silloin hän lähtee aloittelijan kanssa aika samalta viivalta uuden opetteluun.
Syy 2: Jotta osaa koodata asioita, ei tarvitse käyttää niitä. Esim. itse olen toteuttanut erilaisista sovelluksista integraatioita ties mihin some-härpäkkeisiin: Facebook, twitter jne. En ole itse missään somessa enkä osaa käyttää niitä. Eikä kiinnosta. Työssäni minulle riittää, että jos asiakas sanoo, että sun täytyy toteuttaa liittymä josta käyttöliittymän kautta voi postata firman twitter-tilille viestejä ja kuvia, etsin netistä twitterin ohjelmointirajapintakuvauksen ja koodaan liittymän sen mukaan.
-it-täti
Vaikka pitäisi oppia uutta, niin nuori on aina nuori ja vanha on vanha. Nuori jaksaa valvoa ja oppia tai ainakin työnantaja uskoo niin. Nuori tietää miten asiakkaalle narrataan, että homma on hallussa.
It-alalla vain kovimmat tyypit ovat korvaamattomia, mutta ei se tarkoita, että keski-ikäinen aloittelija on samalla viivalla elämäntapanörttien kanssa.
Ehkä jos ollaan jo palkattu töihin, niin ollaan samalla viivalla, kun pitää oppia uutta. Mutta työtä etsiessä on aina joku nuorempi ja parempi. It-alalla tämä korostunee erityisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä haluaisit ryhtyä koodariksi? Kamalaa hommaa. Rahaa saa paljon mukavammista ja helpommistakin töistä.
Mikä siitä tekee niin kamalaa? Olen päinvastoin kuullut kehuja monelta. Nyt kaikki paljastukset kehiin ennen kuin teen mitään ratkaisuja... t. ap
Se on nuorten hommaa. Kenkää tulee satavarmasti kun ikä on siinä viidenkympin korvilla. Ei ohjelmistotaloissa mitään eläkekahveja ole.
Mikä on se syy, miksi näin sitten on (jos oletetaan, että uskon sinua tässä asiassa)? -ap
Suoraan sanoen en tiedä, mutta niin se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
Kaikissa paikoissa ei ole ihan näin kova kulttuuri. Jostain Tiedolta tai CGI:ltä, varsinkin tiimistä joka tekee softaa kunnille tai valtiollisille instansseille (Poliisi, Puolustusvoimat, terveydenhuollon tai sosiaalipuolen järjestelmät jne) voi kyllä löytää aika virkamiesmäisiäkin työpaikkoja, joissa porukkaa ensinnäkin on pääosin keski-ikäistä ja perheellistä, eivätkä uhraa vapaa-aikaansa it-hommiin.
Mutta sitten on tosiaan noita porukoita, joissa on pääosin nuoria perheettömiä miehiä, joilla on vieläpä kova kilpailunhalu kuka on kovin kukko tunkiolla. Ne ihan oikeasti tekevät ilmaista ylityötä yötä myöten vain ollakseen toisiaan parempia, osoittaakseen ylivertaista osaamista. Ei siitä montaa päivää ole, kun eräs työkaveri soitti minulle illalla valittaakseen miten it-ala on h*lvettiä. Ja samalla juoruili muista. Kun henkilö X ei ikinä laita versionhallintaan committeja klo 18 jälkeen, niin mitä hittoa se täällä tekee? "Minäkin viime viikonloppuna perjantaina laitoin viimeisen commitin klo 4 yöllä, sitten taas lauantaiaamuna klo 10..." Itse olen usein ajatellut, että jos minulla olisi puoliso tai perhe, en ollenkaan pystyisi tähän työhön - en pystyisi uhrautumaan tarpeeksi.
Ei järkevä aikuinen rupeakaan tuohon, vaan hakeutuu juuri niihin virkamiestyyppisiin hommiin. Miksi hakeutuisi, jos on valinnanvaraa?
Ongelma on se, että useinkaan ei pysty valitsemaan. Se on tuuripeliä mihin joudut. Suurin todennäköisyys tosiaan päästä noihin vähän rennompiin hommiin on isot talot. Mutta jos haet sellaiseen koodariksi, niin et tasan pääse jos sanot että minä sitten haluan mieluummin semmoisiin vähän rennompiin juttuihin kuten ylläpitotyöt, suurprojektit valtiollisille ja kunnallisille toimijoille jne, enkä mihinkään konsulttiryynäämiseen. Sinut joko otetaan taloon tai ei. Ja sen jälkeen joudut missä ihmistä satutaan tarvitsemaan. Paskalla tuurilla sinne kilpailuhenkiseen nuorten miesten jengiin.
Mulle kävi niin, että alunperin tulin taloon rentoon, mukavaan tiimiin. Mutta sieltä loppui iso projekti ja koska mikään firma ei halua että kalliit asiantuntijat istuu työttöminä ilman laskutettavaa työtä, niin minut "lainattiin" toiseen tiimiin. Joka oli tällainen nuorten työlleen elävien miesten kauhu-uhrautujatiimi. Menin alkuun henkeen mukaan, päätin näyttää että jumalauta, läski nelikymppinen akkakin osaa. Niinpä ne ottivat minut pysyvästi sinne tiimiin. Enää vaan ei huvitaisi jatkuva kilpailu ja paine, mutta minkä voit, paikkoja niissä tuotekehitys- yms rennommissa tiimeissä avautuu äärimmäisen harvoin.
Mä olen vakituinen pienehkön kaupungin työntekijä. Jos nyt pääsen vaihtamaan työnkuvaa, toivon tekeväni sen samalla työnantajalla tai ainakin samassa kaupungissa , jossa on kaikki suhteellisen pientä tai keskisuurta.
En siis välttämättä halua vain koodata. Muukin it-alan työ käy. - ei ap.
Vierailija kirjoitti:
Ala on täynnä asialleen eläviä yöt valvovia nuoria miehiä, jotka tuntevat jokaikisen pelin, somen, kommunikaatiotyökalun, pilvipalvelut, kokoustyökalut ja suunnitteluprosessit ennen kuin edes hankkivat tutkinnon. Jos näiden kanssa haluaa vanhentuessaan kilpailla, niin good luck.
Täällä kaikki tuntuvat olettavan, että aivotoiminta jotenkin rapistuu vanhemmiten. No varmasti eläkeiässä, mutta ei kai nyt vielä nelikymppisenä?! -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Meinaatko ap että koodariksi sitte pääsisit ilman koulutusta? Sinua vastaan on jo iän ja kokemattomuuden yhdistelmä, mutta jos siihen lisätään vielä muodollisen koulutuksen puute, niin voi olla kyllä lähes mahdotonta päästä alan töihin.
Senkin voin luvata, että it-alalla törmäät vielä paljon kaupallista alaa enempään määrään peruskäsitteistöä joka ei ole hallinnassa. Ja se vielä muuttuu ja elää koko ajan, kun taas kirjanpitoalalla perusasiat säilyy. Oma kokemukseni tosin on vain se että olen lukenut tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opintojen ohessa sivuaineena kauppakorkeakoulussa appron ja äitini on kirjanpitäjä. Mutta tämän kokemuksen perusteella mikä on, itse valitsisin tilanteessasi ehdottomasti sen kirjanpidon - paitsi jos erityisesti haluat kokeilla oikeasti kovaa haastetta.
Ei, en tietenkään ilman koulutusta, mutta kokopäiväiseen koulutukseen ei ole mahdollisuutta juuri nyt. Täällä ehdotettiin avoimen opintoja. Niitähän saa suorittaa työkkärin korvauksella jonkun verran, eli olisivatko ne sitten hyvä vaihtoehto... -ap
En tiedä, onko tämä jo mainittu täällä, mutta just nyt on mahdollisuus hakeutua koodarikoulutukseen:
"Opi koodaamaan 12 viikossa"
https://www.aarresaari.net/index.php?14&ilmoid=43235&lang_id=2&uni_id=7
Näin ilmoituksen eilen illalla kun palsta oli jo kiinni ja tuli heti tämä ketju mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt haluaisi torpedoida kenenkään haaveita, mutta itsekin nelikymppisenä toiselta alalta it-alalle vaihtaneena voin sanoa, että koodariksi ryhtyminen ei ole mikään yksinkertainen juttu. Jotta keski-iässä alanvaihtajana pärjäisi edes rivikoodarina, koodaamiseen pitää olla edes jollain tasolla poltetta. Sen pitää olla asia, joka vie mukanaan niin, ettei kavereitaankaan viitsi tavata, koska mieluummin koodaa. Ja jotta ehtisi ennen eläkeikää edetäkin urallaan, sen pitää olla intohimo. Uralla eteneminen kun on mahdollista vasta sitten, kun tosiaan olet parempi ja halutumpi kuin ne nuoret nörtit, jotka ovat suurinpiirtein koodanneet ennenkuin oppivat lukemaan.
Ja mitä tulee työolosuhteisiin, niin se riippuu täysin, missä olet töissä. Mitä suurempi firma, yleensä sitä suurempi valvonta ja byrokratia. "Kiva itsenäinen homma" voi olla 20 hengen maisemakonttorissa naputtelemista, jossa on vain matalat sermit pöytien välissä. Kuten tuolla aiemmin sanoin, koodareilla on yleensä myös kireä aikataulu. Tämä johtuu siitä, että kun projekti alkaa, alussa on kaikenlaista hörhöilyä liittyen projektitöihin, määrittelyihin ja suunnitteluun. Kun lopulta joskus varsin huonostikin tehdyt speksit päätyvät koodarin pöydälle, projektin aikataulu onkin jo loppumetreillä ja koodaus on saatava nopeasti valmiiksi, jotta testaus pääsee alkamaan.
En ole katunut päivääkään, että vaihdoin alaa. Rakastan koodaamista, joskin ensimmäisen 12 vuoden jälkeen en ole jaksanut käyttää enää hirveän paljon vapaa-aikaani koodaamiseen. Mutta jotta keski-iässä pääsisi ylipäätään töihin, etenemään urallaan ja pääsemään niihin "ihanteellisiin työolosuhteisiin", pitää olla ihan oikeasti pirun hyvä koodari. Ja pirun hyväksi koodariksi ei tulla klo 8-16 työpaikalla vaan se vaatii paljon enemmän.
Yliopistotutkinnon suorittanut voisi harkita vaikka avoimessa tietojenkäsittelytieteen appron suorittamista ja jos intoa riittää, niin cumu päälle.
Mitä lisäarvoa tuollainen toisi?
Samaa mieltä ettei todennäköisesti tuo mitään lisäarvoa. Alalla on perinteisesti kulttuuri, että ei uskota opintojen varsinaisesti kertovan mitään osaamisesta. Kaikki tietävät, kuinka kaukana esim. yliopiston tietojenkäsittelytieteen opetusohjelma on peruskoodarin työstä. Siellä opiskellaan ties mitä algoritmien kompleksisuusanalyysia ja neuroverkkoja, ja sitten käytännössä pitää osata lähinnä sql:ää, jotain perus ohjelmointikieltä ja html:ää.
Ne firmat jotka koulutuksesta perustaa, perustaa siitä useimmiten siksi, että myyvät tekijöitä konsulteiksi sellaisille asiakkaille, joissa ei herätä luottamusta kouluttamattomat ihmiset. Eikä siinä muuten auta se appro tai cumukaan yhtään. Loppututkinnot on ne mitkä merkkaa, oppiarvot. Ja kaikki it-firmassa kyllä tietää ettei ne kerro mitään osaamisesta, mutta asiakkaat ei sitä aina tiedä.
Mielestäni tämä on osin lähtöisin koodareista itsestään ja osin johtuu tietojenkäsittelytieteen nuoruudesta toimialana. Ala ei yleiseti ruoki minkäänlaista ammattiylpeyttä. Mikäli urallaan haluaa tehdä nimenomaan koodausta, niin suosittelisin silti hankkimaan sitä ammattiylpeyttä ja _ammattitaitoa_. Ainakin jos haluaa tehdä muutakin kuin sitä kolmen kuukauden quick'n'dirty ryynäystä.
Omista yliopisto-opinnoista on takana jo 20 vuotta. Silloinkin opintoihin kuului mainitsemiasi kompleksisuusanalyysiä, tekoälymenetelmiä myös ux:eä ja projektimenetelmiä. Kyllä näille taidoille ja ammattilaisuudelle riittää kysyntää nykyisten hajautettujen järjestelmien parissa. Työtkin ovat usein vähemmän hektisiä kun ollaan maratoonilla sen satasen sprintin sijaan.
Mikäli olet kiinnostunut työstä, joka ei ole fyysisesti raskasta, eikä olla jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, kuten sote alalla, niin oletko harkinnut esim. Kirjanpito ja tilintarkastus alaa? Käsittääkseni molemmissa on pulaa työntekijöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään mahdollisuuksia. Koodausalalla jos on hyvä CV niin ei ole väliä vaikka olisi perse pään tilalla. Mutta tyhjästä aloittavana tulee seinä vastaan - suosittelisin enemmän kirjanpitoa.
Kirjanpito onkin ollut toinen vaihtoehtoni kun olen tässä pohdiskellut. Mutta ongelma on, ettei minulla ole minkäänlaista talouspuolen taustaa, ei edes peruskäsitteistö ole hallinnassa. Joten siinä vaihtoehdossa pitäisi käydä jokin koulutus, enkä pysty siis nyt sellaista itselleni kustantamaan, kuten aloituksessa kerroinkin. Ja onko kirjanpitäjiä enää 20 vuoden päästä eli olisiko tämä edes eläkeurana mahdollinen? -ap
Missään paikassa ei koodata pelkästään koodaamisen iloksi. Alalla joutuu opettelemaan aina uuden sovellusalueen uudestaan ja uudestaan. Tarkemmin ottaen sitä vain oletetaan, että koodari tajuaa ilman koulutuksia tai perehdytystä.
Tämä on toisin sanoin esitettynä se mistä kirjoitin kun kirjoitin rajattoman itseluottamuksen välttämättömyydestä. Kaukana on ne ajat, jolloin jos otettiin käyttöön vaikka uusi ohjelmointikieli tai tietokanta, tekijät pantiin kursseille istumaan ja opettelemaan. Tai tilattiin kirjoja ja annettiin aikaa opiskella. Nykyään oletetaan että uudet asiat opitaan lennosta, kiireisen projektityön ohessa.
Käytännössä se menee niin, että sinut myydään projektiin jonkun sellaisen tekniikan osaajana, josta et ehkä ole kuullutkaan. Ja sinun pitää selvitä, et voi alkaa vinkua että "mutta kun minä en osaa" - sinut on myyty osaajana kovapalkkaiseksi konsultiksi ja on opeteltava ja salattava osaamattomuutensa jos sitä alussa esiintyy. Siinä sitten joudut joka päivä "daily scrum" edistymisen seurantapalavereissa valehtelemaan että kaikki etenee hyvin, vaikka tosiasiassa sun eka viikko on kulunut siihen että googletat aiheesta tutoriaaleja ja teet niiden "hello world" tasoisia harjoituksia. Siinä vaiheessa jos missä tarvitaan itseluottamusta, että vaikka olenkin huonojen lähtökohtien takia vähän jäljessä, niin en lannistu vaan aion oppia ja tehdä hommani aikataulussa.
- it-täti
Viittasin sovellusalueella nimenomaan sovellusalueeseen, en ohjemointikieliin. Koodaamisessa on sellainen puoli, että ei välttämättä tarvitse valita kirjanpidon ja koodauksen väliltä, vaan pitää osata molempia.
Riippuu vähän siitäkin, onko konsultti, joka hyppii sovelluasalueilta toisiin ja firmoista toisiin jatkuvasti vai, onko pysyvästi firmassa, jolla on oma tuote.
Sovellusalueen tuntemista ei välttämättä oleteta niin selkeästi kuin koodaukseen, teknologioihin ja järjestelmiin liittyvää tietoutta. Eli saanee kysellä sovellusalueen eksperteiltä vapaasti lisätietoa, mutta kaikki koodaamiseen liittyvä tieto on osattava itse (tai opeteltava lennossa salaa).
Pelkkä raha ei minua motivoi, minkä todistanee jo se, että alkujaan lähdin "höttöhumanismin" tielle... Työn pitää olla kiinnostavaa erityisesti jos se edellyttää paljon itseopiskelua. -ap