Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!

Miksi aloitus on kerännyt niin paljon alapeukutuksia?

Vierailija kirjoitti:

Kokoomusvetoisen hallituksen kaikki koulutusta koskevat uudistustoimethan lisäksi tähtäävät protektionistisesti oman jälkikasvun edun turvaamiseen. "Itsenäisen oppimisen" korostaminen suhteessa opettamiseen - vanhempien ja kodin rooli korostuu. Valinnavapaus johtaa koulujen välisten erojen kasvuun,, hyvät yhtäälle, huonot toisaalle, näkyy jo esimerkiksi Helsingin lukioiden polarisoitumisessa. Pääsykokeista luopuminen tarkoittaa lukion merkityksen kasvua, vrt. polarisoituminen. Valmistumisen nopeuttaminen = osan kun täytyy työskennellä opiskellessa niin tahti hidastuu. Puhumattakaan lukukausimaksupuheista ...

Valitettavan totta :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Niin, oliko joku sanonut, että tämä on mahdollista? Eniten ihmetyttää, että koulutetut ihmiset tulevat aina kertomaan tämän saman asian näihin "tausta vaikuttaa" uutisiin. 

Ilmeisesti todennäköisyys, korrelaatio ja kausaliteetti ovat jokseenkin vieraita käsitteitä, jopa DI:lle. 

Onko tällaisessa keskustelussa siis kiellettyä sanoa, että muukin on mahdollista? Jos näin, niin sittenhän tämä menee pelkäksi hymistelyksi.

Tokihan kaikki on mahdollista. Mutta varmasti monta potentiaalista menestystarinaa on hukattu perhetaustan vuoksi

Pyöristäen kaikki ihmiskunnan potentiaali on hukattu ja hukataan näin. Se mihin kaikesta huolimatta pystytään kalpenee siihen verrattuna mihin voisimme pystyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.

Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.

Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.                 

Kyllä olisi niin paljon helpompaa, mikäli vanhemmat auttaisivat. Töissä käymällä voi hankkia rahat valmennuskurssiin, kyllä. Mutta sitten kun kevät koittaa ja pääsis sinne kurssille, niin pitää käydä töissä samalla, osallistua valmennuskurssille ja lukea. Ei kukaan saa säästöön jollain kaupankassatyöllä itselleen niin paljon, että olisi parin kk vuokra lasku ja ruokamenot kasassa ja että voisi täysillä keskittyy siihen opiskeluun. Olen esimerkki siitä, miten vanhemmat eivät ole avustaneet koskaan rahallisesti, itse saanut maksaa kaiken. Ja siksi olen luopunut haaveestani haluamassani opiskelupaikassa, ja päättänyt hakea sellaiseen johon pääsee ilman kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?

Helposti jos työskentelee myöhemmin vanhempien järjestämässä suojatyöpaikkassa :)

Nimen omaan, pääsee suoraan hyviin hommiin, eikä tarvi osata oikein mitään.

Muodollinen pätevyys riittää.

Ja jos ei pääse suomalaiseen yliopistoon, niin ainahan voi mennä ulkomaille.

Viron yliopistoista löytyy monen suomalaisen raharikkaan jälkikasvua opiskelemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.

Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.

Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.                 

Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein. 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi tätä itketään. Palstalla on vähän väliä selvityksiä siitä, miten mainiosti elämässä pärjää peruskoulupohjalta, kun on riittävän fiksu eikä tuhlaa aikaansa koulutukseen. Sitten kerrotaan lukuisista tuttavista, jotka nauravat akateemisille pelleille eivätkä ikinä sellaista palkkaisi menestyvään suuryritykseensä, koska aina voi ottaa jonkun eteenpäinpyrkivän elämäm koululaisen.

Niinpä. Lasten koulutusero tulee vanhempien asenteista.

Jos tälle palstalle erehtyy kirjoittaman kommenttiinsa, että on akateeminen, saa heti kasan alapeukkuja ja vastauksia, että "luuletko olevasi parempi kuin me muut". Ne vanhemmat siirtävät talveksihan asenteensa koulutusta kohtaan lapsilleen jo äidinmaidossa. Akateemiset taas siirtävät lapsiinsa sen yliopistokoulutista arvostavan asenteen. Niin pienillä ja hienovaraisilla teoilla, että sitä on edes vaikea itse havaita.

Ei voi olla totta! Mikä shokki!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Kaksi lastamme opiskelee DI:ksi. Ilman mitään pääsykokeita pääsivät sisään, ensiyrittämällä.

Tekniikan alan pääsykokeet onkin lähinnä muodollisuus, noille aloille ei ole mikään kova karsinta. 

Höpöhöpö

Melkein kaikki DI on hakenut ensin muualle ja sitten päässyt tekniikkaan

Aika väheksyvä kommentti alasta, mikä on kuitenkin koko maan kärkikastissa lääkiksen ja arkkarien ohella.

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tämä oli shokki? - Jos tämä uutinen oli shokki, niin ihemettelen, että missä ruususen unessa on oikein onnistunut nukkumaan, varovaisesti arvioiden viimeisen muutaman sadan vuoden ajan. - Toisaalta voisi kysyä, mitä asialle pitäisi nykyisestä tehdä, jottei syntyperä tai lasten vanhempien varallisuus voitaisiin sulkea pois taustalla vaikuttavina tekijöinä? - En nyt oikeinusko, että paras ratkaisu oliisi opiskeulupaikkojen arpominen,niihin pyrkivien kesken. - kummeksun myös ajatusta siitä, että kaikille pitäisi mahdollistaa sisäänpääsy ja vasta opintojen edetessä karsittaisiin opiskelijoita. - Tai ainakin kysyn, että mistä ne opiskelijat, jotka löytäisivät itselleen "kyvyn" opiekella, joilla ei sitä hallussa "jo" pääsykokeessa, jonka tehtävänä on tai ainakin pitäsi olla toimiminen osoittimena siitä, että opiskelupaikan saavalla on riittävät valmiudet ja kyvyt omaksua myöhemmin oeptettavaa ja opiskeltavaa asiaa. - Totta on, että pääsykokeisiin sisältyy luultavasti aina tietty stressi ja paine. - Mutta eikö muka olisi paineita yhtään, jos karsinta suoritettaisiin vasta opntojen edetessä?  - Tai mistä löytyisi ne kaikki resurssit joilla tarjota kaikille n.n alasta kiinnostuneille mahdollisuus opiskella juuri tuota alaa ilman minkäänlaita (esi)karsintaa?    

Hyväosaisille. He haluavat edelleen uskoa, että pärjääminen on täysin heistä itsestään kiinni. Vaikka osa olisikin aloittanut täydeltä pöydältä, niin halutaan silti teeskennellä, että kaikki ovat aloittaneet tyhjältä pöydältä. Oikeastihan kaikilla ei edes ole ollut sitä pöytää, vaan se on ensin pitänyt rakentaa.

50% opiskelupaikoista pitäisi varata niille, joiden perheessä ei ole korkeakoulutettuja :--) rikkaan lapset voivat mennä ulkomaille opiskelemaan.

Ei yllätä. Itse mietin välillä, mihin olisin päätynyt ilman puolisoani, jonka kanssa aloin seurustelemaan kun olin 16v.

Vaikka olen saanut lapset nuorena, on taloudelliset edellytykset ollut opiskeluun meillä aina hyvät. Ensin lasten kanssa opiskelin amk tutkinnon ja sittemmin löysin itsestäni uskoa ja potentiaalia muuhunkin ja nyt opiskelen yliopistossa. Kukaan ei koskaan ole kotona minua kannustanut opiskelemaan. Puoliso on, ja tehnyt sen paljolti mahdolliseksikin. Hän sanoo että minusta on mihin vaan (jonka nyt voin jo pikkuhiljaa uskoakin).

Tuntuu helpottavalta tajuta, että omien poikien ei tarvitse etsiä niitä kykyjään ja uskoa itseensä koko aikuiselämäänsä, vaan koulutus tulee olemaan heille normaali osa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tämä oli shokki? - Jos tämä uutinen oli shokki, niin ihemettelen, että missä ruususen unessa on oikein onnistunut nukkumaan, varovaisesti arvioiden viimeisen muutaman sadan vuoden ajan. - Toisaalta voisi kysyä, mitä asialle pitäisi nykyisestä tehdä, jottei syntyperä tai lasten vanhempien varallisuus voitaisiin sulkea pois taustalla vaikuttavina tekijöinä? - En nyt oikeinusko, että paras ratkaisu oliisi opiskeulupaikkojen arpominen,niihin pyrkivien kesken. - kummeksun myös ajatusta siitä, että kaikille pitäisi mahdollistaa sisäänpääsy ja vasta opintojen edetessä karsittaisiin opiskelijoita. - Tai ainakin kysyn, että mistä ne opiskelijat, jotka löytäisivät itselleen "kyvyn" opiekella, joilla ei sitä hallussa "jo" pääsykokeessa, jonka tehtävänä on tai ainakin pitäsi olla toimiminen osoittimena siitä, että opiskelupaikan saavalla on riittävät valmiudet ja kyvyt omaksua myöhemmin oeptettavaa ja opiskeltavaa asiaa. - Totta on, että pääsykokeisiin sisältyy luultavasti aina tietty stressi ja paine. - Mutta eikö muka olisi paineita yhtään, jos karsinta suoritettaisiin vasta opntojen edetessä?  - Tai mistä löytyisi ne kaikki resurssit joilla tarjota kaikille n.n alasta kiinnostuneille mahdollisuus opiskella juuri tuota alaa ilman minkäänlaita (esi)karsintaa?    

Hyväosaisille. He haluavat edelleen uskoa, että pärjääminen on täysin heistä itsestään kiinni. Vaikka osa olisikin aloittanut täydeltä pöydältä, niin halutaan silti teeskennellä, että kaikki ovat aloittaneet tyhjältä pöydältä. Oikeastihan kaikilla ei edes ole ollut sitä pöytää, vaan se on ensin pitänyt rakentaa.

Osalle kokkareista tulee varmasti shokkina, että tällaisia asioita saa tuoda julki. Nämä kun on näitä hys hys asioita

Miksei niitä koulutuspaikkoja vaan voisi olla tarpeeksi kaikille halukkaille? Parempi sekin, kuin että ihmiset eivät opiskele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Sen tutkimuksen nimi on Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Media on nostanut esille tämän yhden asian ja kaiken lisäksi termeillä, jotka kansantajuisuudessaan aiheuttavat sen, että sanoman sisältö muuttuu.

On ihan totta, että perhetausta ei vaikuta sisäänpääsyyn. Siihen vaikuttavat vain sisäänpääsykriteerit eli tavallisesti todistuksesta tietyt arvosanat ja kirjallinen koe, joskus myös haastattelut, erilaiset etukäteen tehtävät näytetyöt jne. Perhetaustaa ei kysytä eikä se vaikuta.

Vaikuttaa, mutta välillisesti. Jos elätte niin pullossa, että ette ole hoksanneet muissakin asioissa tällaisten välillisten asioiden tutkimuksia viime aikoina, niin muistutan, että nämä välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuksen kohteita koska lopputulos on sama vaikutuksen välillisyydestä riippumatta.

Vrt. lakiin perustuva vs. tosiasiallinen syrjintä.

Shokkiuutinenko? Tuohan on todettu jo kymmeniä vuosia sitten. Mm. muinoin kasvatustieteiden approbatur-opintoihin sisältynyt Kalevi Kivistön (tunnettu poliitikkokin aikoinaan) lisensiaattityö sisälsi johtopäätöksen, jonka mukaan kotitausta vaikuttaa lasten opintoihin pääsyyn ja laatuun merkittävästi. Eikä tuokaan varmaan ollut ensimmäinen tutkimus ko. asian esille tuomisessa.

Onneksi meidän hyvä koulutusjärjestelmä kuitenkin takaa sen, että kannustavat vanhemmat kyllä saavat lahjakkaat lapsensa opintielle eikä Suomessa ole harvinaista työläiskodista lähtenyt tohtori. Kaikille avoin peruskoulu 1960-luvulta alkaen ja opintotukijärjestelmä 1970-luvun alusta lukien ovat olleet mullistava menestystarina kansakunnan kehityksen kannaltakin.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.

Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.

Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.                 

Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein. 

Jostain syystä meillä ei tutkita niitä, jotka eivät päässeet yliopistoon. Silti heitä käytetään verrokkiryhmänä. Jos pääsykokeisiin osallistuu vain akateemisten perheiden lapsia, niin voidaanko silloin sanoa, että vanhempien koulutuksella on vaikutusta? Koskaan kun ei ole selvitetty, miksi osa nuorista ei hae yliopistoon - myös akateemisten perheiden lapsia kuuluu tähän joukkoon! Tutkijat vetävät aika hätiköityjä johtopäätöksiä muutamasta seikasta ja sitten julistavat sitä totuutena.

Tuossa nyt keskusteltavassa selvityksessä kohteena on vain 3 alan valmennuskurssit ja tiedot on kysytty yksinkertaisella lomakkeella. Huomioitavaa on, että vastaajan kotipaikkaa ei ole mitenkään otettu huomioon, joten ei voida tietää, onko vanhempien maksukykyä suurempi merkitys kuitenkin sillä, miten pääset valmennuskurssille ja onko se ollut omassa lukiossasi "maan tapa". Eikä sitäkään tiedetä, miten ne ilman valmennuskurssia yliopistoon päässeet luku-urakkansa suorittivat. Monia liian vaoimia kysymyksiä päätelmien tekoon!

Omat vanhemmat ovat akateemisia ja on tukeneet minua koko opiskelun. Olen saanut vuokrat ja auton ihan kaiken. Opiskelupaikan sain helposti vaikka paperit lukiosta ei olleet kovin hyvät. Työuran olen rakentanut ihan itse ja olenkin aika hyvä työssäni.

Aion auttaa lapsiani just niin paljon kuin ne apua tarvitsee. Ostan niille myös asunnot, jos ne haluaa. Koen että olen tämän niille velkaa, koska minua on autettu. Meidän suvussa tämä on ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhemmat ovat akateemisia ja on tukeneet minua koko opiskelun. Olen saanut vuokrat ja auton ihan kaiken. Opiskelupaikan sain helposti vaikka paperit lukiosta ei olleet kovin hyvät. Työuran olen rakentanut ihan itse ja olenkin aika hyvä työssäni.

Aion auttaa lapsiani just niin paljon kuin ne apua tarvitsee. Ostan niille myös asunnot, jos ne haluaa. Koen että olen tämän niille velkaa, koska minua on autettu. Meidän suvussa tämä on ihan normaalia.

Mahtavaa