Lue keskustelun säännöt.
Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!
27.03.2018 |
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmästi tuntuu osa teistä suhtautuvan asiaan. Totta kai yksilö on loppuviimein itse vastuussa valinnoistaan. Totuus on kuitenkin se, että mitä nuorempana omaa tulevaisuutta koskevat valinnat pitäisi tehdä sitä suurempi on perhetaustan vaikutus näihin valintoihin. Oikeistohallitus pyrkii toimillaan juuri tähän.
Se on paha valtion puuttua siihen jos perheessä A panostetaan lukemiseen ja läksyjentekoon jo nuoresta asti kun taas perheessä B vanhempien aika kuluu keskikaljan kulutukseen lasten pyöriessä jaloissa
Ehkäisyvalitus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista on ollut lukea ketju läpi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmästi tuntuu osa teistä suhtautuvan asiaan. Totta kai yksilö on loppuviimein itse vastuussa valinnoistaan. Totuus on kuitenkin se, että mitä nuorempana omaa tulevaisuutta koskevat valinnat pitäisi tehdä sitä suurempi on perhetaustan vaikutus näihin valintoihin. Oikeistohallitus pyrkii toimillaan juuri tähän.
Se on paha valtion puuttua siihen jos perheessä A panostetaan lukemiseen ja läksyjentekoon jo nuoresta asti kun taas perheessä B vanhempien aika kuluu keskikaljan kulutukseen lasten pyöriessä jaloissa
Minä olisi kaivannut "kotiopettajaa", perheen ulkopuolista "vanhempaa", joka kykenee opettamaan ihan peruskoulun oppimäärän mukaiset asiat. Ongelmani oli se, että minua kiusattiin koulussa, joten en mennyt kouluun. Kotona minua ei osattu opettaa (ja muitakin ongelmia oli). Olin tosi hyvä koulussa ennen kuin minua alettiin kiusaamaan ja tuo perheen ulkopuolinen henkilö, joka olisi toiminut sinä vanhemman sijaisena, joka tukee ja neuvoo läksyissä olisi auttanut minua saamaan hyvän todistuksen, koska olen aina tykännyt oppimisesta itsestään.
Yksi vaihtoehto olisi siis tarjota ongelmaperheen lapselle ulkopuolinen "varavanhempi", jonka tehtävänä on erityisesti tukea koulunkäyntiä + auttaa muissa elämänasioissa joihin omat vanhemmat eivät kykene. Minulle oli naapurin mummo tosi tärkeä ihminen, koska hän auttoi minua todella paljon tarjoamalla turvallisen aikuisen seuraa :) Lisäksi näin, että sellaisiakin perheitä on joissa ei huudeta ja lyödä ja voi olla kiva toisia kohtaan. Hän oli todella ihana ja lämmin ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmästi tuntuu osa teistä suhtautuvan asiaan. Totta kai yksilö on loppuviimein itse vastuussa valinnoistaan. Totuus on kuitenkin se, että mitä nuorempana omaa tulevaisuutta koskevat valinnat pitäisi tehdä sitä suurempi on perhetaustan vaikutus näihin valintoihin. Oikeistohallitus pyrkii toimillaan juuri tähän.
Eli siis käytännössä tyhmien ihmisten lapset täytyisi adoptoida ja kasvattaa valtion toimesta vai miten muuten ajattelit että voidaan minimoida kodin vaikutus opiskeluhalukkuuteen? Meillä ei ole vanhemmat (DI ja lääkäri) tehneet meidän puolesta läksyjä vaan kyllä se kaikki uurastus koulun eteen on tehty ihan itse. Sitten vertaa vaikka joihinkin luokkatovereihin joiden kotona lähinnä naureskeltiin että hikipinkoko se siellä koululäksyjä vääntää, turhaa hommaa eihän tästä suvusta ole kukaan yliopistoon mennyt. Käytännössä kodin lamaannuttava vaikutus näkyy ja vaikuttaa hyvin pitkälle. Oikeistohallitus ei voi sinne kotiin mennä ja pakottaa vanhempia tukemaan lapsiaan. Muutenkin mietityttää mikä on oikeistohallituksen mukamas rooli tässä, nimenomaan jos oikeistohallitus kurjistaa elintapatyöttömien oloja niin tämänhän pitäisi kannustaa vanhempia pitämään huolta että omista lapsista tulee jotain aivan muuta.
Usein korkeasti koulutetut ovat älykkäämpiä ja laspet perivät sitä älykkyyttä. Samoin nämä vanhemmat kykenevät auttamaan lastaan opiskelussa. He myös ymmärtävät, että opiskelu ja hyvä ammatti ovat yleensä tärkeitä elämässä.
Töissä huomasin, että oppineiden lapset yleensä myös opiskelevat korkeakouluissa.
En ole korkeakoulutettu, mutta näin ajattelen. Sitä ei yleensä haluta tunnustaa, että älykkyyskin periytyy.
Jos olet älykäs kannattaa hyödyntää älykkyys ja opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuperäisessä tekstissä mainitaan: 1. Preppauskurssin käynyt pääsee varmemmin saa opiskelupaikan. 2. Korkeasti koulutettujen lapset useammin käyvät preppauskursseilla. Yhteensä= koulutettujen vanhempien lapsi pääse helpommin koulutukseen.
Täällä suurin osa mammoista ei ymmärrä mitään valmennuskursseista. Hyvin harvoin sillä on lopulta merkitystä, mutta porukkaa mielessään haluaa maksimoida mahdollisuutensa ja näin kilpavarustelukierre on valmis. Se työ opintoihin pääsemiseksi on tehtävä täysin itse, ei kurssilla istuminen sitä tietoa päähän tuo vaikka kuinka siitä maksaisi.
Lääketieteen kurssit ovat kalleimmat, mutta siellä käytännössä toistellaan juuri niitä samoja asioita mitä lukiossa. Aivan täysin ilman kursseja voi jokaiseen paikkaan päästä. Suurimmalla osalla ei ole niitä perslihaksia ja itsekuria mitä asiassa kaivataan - nämä ne tulokset näet todella ratkaisevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhumattakaan siitä, että valmennuskurssia ei kannata edes harkita kuin juuri lääkikseen ja oikikseen. Yliopistoon pääsee kyllä todella helposti ilmankin.
tyhmyystiivistyy kirjoitti:
Usein korkeasti koulutetut ovat älykkäämpiä ja laspet perivät sitä älykkyyttä. Samoin nämä vanhemmat kykenevät auttamaan lastaan opiskelussa. He myös ymmärtävät, että opiskelu ja hyvä ammatti ovat yleensä tärkeitä elämässä.
Töissä huomasin, että oppineiden lapset yleensä myös opiskelevat korkeakouluissa.
En ole korkeakoulutettu, mutta näin ajattelen. Sitä ei yleensä haluta tunnustaa, että älykkyyskin periytyy.
Jos olet älykäs kannattaa hyödyntää älykkyys ja opiskella.
Olen kanssasi eri mieltä. Älykkyys ei ole sidoksissa vanhempien koulutukseen. Ns. kasin oppilaita on valta-osa niistä pojista jotka eivät panosta kauheasti kouluun vanhempien koulutuksesta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että valmennuskurssia ei kannata edes harkita kuin juuri lääkikseen ja oikikseen. Yliopistoon pääsee kyllä todella helposti ilmankin.
Unohdit taidealat ja arkkitehtuurin
Vierailija kirjoitti:
Minä Aallossa ja sisko Yliopistossa ilman mitään kursseja. Lapsilisät menivät aina ruokaan.
So
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko otsikko sarkasmia?
Ei toki.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Yrititkö olla hauska?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako tai tietääkö kukaan, mikä oli virkatodistus?
Se oli semmoinen paperi, jonka sai kirkkoherranvirastosta, kirkkoon kuulumattomat maistraatista.
Jokaisen yliopiston ja korkeakoulun vaatimuksissa oli kaukaisella 1960-luvulla, että hakupapereiden joukossa oli oltava virkatodistus, jossa hakijan omien henkilötietojen lisäksi oli tiedot molemmista vanhemmista ja isän ammatista (äidin ammattia ei kysytty). Erikseen korostettiin, että tiedot vanhemmista on mainittava siinäkin tapauksessa, että hakija on täysi-ikäinen tai itsekin jo äiti tai isä.
Vieläköhän tämmöinen komento on voimassa?
Ei ole. Ihan alkoholisti-isän lapsena pääsin yliopistoon.
Niin minäkin. Isäni oli alkoholisti ja "käsityöläinen" (jääköön tarkempi ammatti kertomatta). Jos virkatodistuksessa olisi sanottu "käsityöläismestari", se olisi antanut paremman säväyksen. Mutta pelkkä "käsityöläinen" ei tuntunut missään.
Opiskeluni jäivät kesken rahapulan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.
Hyvä kirjoitus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
En kyllä yhtään ihmettele. Tulen yrittäjäperheestä, eli meillä ei varsinaisesti ollut köyhää tiettyjen perheenjäsenten keskuudessa, mutta mm. minun kohdalla rahasta oli aina pula ja jouduin omalla työllä kustantamaan alaikäisenä osan asioista, jotka jälkikäteen ajateltu olisi laillisesti todellakin kuulunut isäni maksettavaksi. Taloudellisen väkivallan lisäksi kotona sai nauttia myös henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Pääsin muuttamaan itsekseni 16-vuotiaana ja sen jälkeen en ole saanut pennin jeniä kotoa. Olin jossain vaiheessa isälleni jopa 5 senttiä velkaa. Mutta pohjustuksen jälkeen asiaan:
Olen joutunut työskentelemään aika paljonkin opiskelujen ohella, koska käyn samanaikaisesti terapiassa ihanan lapsuuteni takia. Terapian omavastuu maksaa jonkin verran. Lisänä lääkkeet sairauksiin mm. astmaan, joista kela on vähentänyt korvausosuutta. Tukia en saa kuin opintotuen miehen työn takia (hän tienaa 1500 kuussa eli ei riitä meidän molempien elättämiseen). Opinnot raahaa perässä töiden takia, tehtäviä on rästissä enkä pysy aikatauluissa. En aina oikein ymmärrä miten jaksan silti vain pusertaa eteenpäin. En ihmettele, jos suurin osa väsyy vastaavanlaisessa tilanteessa, mullakin on stressi mennyt pari kertaa siihen pisteeseen, etten saa enää nukuttua yöisin. Ainoat mitkä saa jatkamaan, on muutama ihana koulukaveri, ihana työpaikka ja terapia (sekä se että tiedän opiskelevani oikeaa alaa).
Opo kyseli jossain vaiheessa ihan ihmeissään, että enkö muka saa taloudellista tukea perheeltä. Jotenkin omituista, ettei opo tajua, ettei kaikilla ole sitä perhettä, joka maksaa ja tsemppaa.
Surullista luettavaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.
köyhyys ja kouluttamattomuus korreloi erittäin paljon älykkyysosamäärän kanssa, mikä on geneettinen ominaisuus.
linkkiä?
Älä pyydä. Jos laittaa, älä lue. Internet on täynnä paskaa pseudotiedettä (usein täysin eksplisiittistä natsipropagandaa) juuri älykkyysosamäärän periytyvyydestä. Tee itse oma tutkimustyösi niin ei mene sekään aika hukkaan etkä saastuta päätäsi maailmanhistorian valheellisimmalla "tieteellä". Aineisto on äärimmäisen yliyksinkertaistettua ja elitistille/rasistille/seksistille intuitiivista. Ikävä kyllä monien oikeiden akateemikkojen sympatiat on tällä puolella, ja ihan oikeaa vaikkakin motivoitunutta tutkimustyötä on olemassa paljon näiden kantojen validoimiseksi.
:D :D
Me mietittiin. Päätettiin jo ennen ensimmäisen lapsen syntymää, että lapsia tuetaan niin kauan, että saavat opiskelut loppuun. Nuorempi lapsi ei ollut edes eskarissa, vanhempi oli ekaluokkalainen, kun aloimme säästää heille opintoihin. Kun ajoissa aloitti, niin lopputuloskin oli ihan mukava vaikka säästetyt summat oli pieniä.