Lue keskustelun säännöt.
Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!
27.03.2018 |
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Kommentit (258)
En tunne yhtäkään yliopistoon päässyttä, joka olisi käynyt kalliin valmennuskurssin. Ihan omalla pänttäämisellä ovat päässeet. Lukio pohjalla, joten tietty vanhemmat ovat kustantaneet lukiokirjat. Opiskeluaikana on töitä paiskittu, jotta on saatu hirveät yliopistokaupungin vuokrat maksettua. Ihan normaalia elämää itse ponnistella ja tehdä töitä. Noloahan se olisi, jos vanhemmat paapoisi ihan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaako tai tietääkö kukaan, mikä oli virkatodistus?
Se oli semmoinen paperi, jonka sai kirkkoherranvirastosta, kirkkoon kuulumattomat maistraatista.
Jokaisen yliopiston ja korkeakoulun vaatimuksissa oli kaukaisella 1960-luvulla, että hakupapereiden joukossa oli oltava virkatodistus, jossa hakijan omien henkilötietojen lisäksi oli tiedot molemmista vanhemmista ja isän ammatista (äidin ammattia ei kysytty). Erikseen korostettiin, että tiedot vanhemmista on mainittava siinäkin tapauksessa, että hakija on täysi-ikäinen tai itsekin jo äiti tai isä.
Vieläköhän tämmöinen komento on voimassa?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tähän sanoo kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen?
Tällaiset asiat ovat liian vaikeita kyseiselle henkilölle.
Siis.. Onko tosiaan niin että hyvinvoivaisuus periytyy...? Eikai.. Siis lapset tosiaan ottavat vanhemmistaan mallia ja helposti suuntautuvat samaan suuntaan niin hyvässä kuin pahassa? Voiko olla..
Vierailija kirjoitti:
Siis.. Onko tosiaan niin että hyvinvoivaisuus periytyy...? Eikai.. Siis lapset tosiaan ottavat vanhemmistaan mallia ja helposti suuntautuvat samaan suuntaan niin hyvässä kuin pahassa? Voiko olla..
Ja onhan näitä WT-perheitä paljon, joissa vanhemmat ovat sitä mieltä, että koulutus on ajanhukkaa. Siinä on lapsella loistavat lähtökohdat korkeakouluopintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinään ponnistellessa vaikeinta on toisten dissaus.
Vierailija kirjoitti:
Muistaako tai tietääkö kukaan, mikä oli virkatodistus?
Se oli semmoinen paperi, jonka sai kirkkoherranvirastosta, kirkkoon kuulumattomat maistraatista.
Jokaisen yliopiston ja korkeakoulun vaatimuksissa oli kaukaisella 1960-luvulla, että hakupapereiden joukossa oli oltava virkatodistus, jossa hakijan omien henkilötietojen lisäksi oli tiedot molemmista vanhemmista ja isän ammatista (äidin ammattia ei kysytty). Erikseen korostettiin, että tiedot vanhemmista on mainittava siinäkin tapauksessa, että hakija on täysi-ikäinen tai itsekin jo äiti tai isä.
Vieläköhän tämmöinen komento on voimassa?
Ei ole. Ihan alkoholisti-isän lapsena pääsin yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.
Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.
Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.
Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein.
Jostain syystä meillä ei tutkita niitä, jotka eivät päässeet yliopistoon. Silti heitä käytetään verrokkiryhmänä. Jos pääsykokeisiin osallistuu vain akateemisten perheiden lapsia, niin voidaanko silloin sanoa, että vanhempien koulutuksella on vaikutusta? Koskaan kun ei ole selvitetty, miksi osa nuorista ei hae yliopistoon - myös akateemisten perheiden lapsia kuuluu tähän joukkoon! Tutkijat vetävät aika hätiköityjä johtopäätöksiä muutamasta seikasta ja sitten julistavat sitä totuutena.
Tuossa nyt keskusteltavassa selvityksessä kohteena on vain 3 alan valmennuskurssit ja tiedot on kysytty yksinkertaisella lomakkeella. Huomioitavaa on, että vastaajan kotipaikkaa ei ole mitenkään otettu huomioon, joten ei voida tietää, onko vanhempien maksukykyä suurempi merkitys kuitenkin sillä, miten pääset valmennuskurssille ja onko se ollut omassa lukiossasi "maan tapa". Eikä sitäkään tiedetä, miten ne ilman valmennuskurssia yliopistoon päässeet luku-urakkansa suorittivat. Monia liian vaoimia kysymyksiä päätelmien tekoon!
Sulle on nyt päässyt syntymään vähän väärä käsitys tieteen toimimisesta. Sekoitat mediassa käytävän julkisen keskustelun siihen oikeaan tieteeseen. Nämä liikkuvat aivan eri sfääreissä, mutta tietenkin se todellinen tieteenteko on kansalle näkymätöntä, kun useimpien korkeakoulutettujenkin ymmärrys tieteen tekemisestä on jäänyt huonosti omaksutulle lukiotasolle ja akateeminen diskurssi on sitten täysin läpinäkymätöntä vaikka kaikki paperit olisivatkin täysin julkisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan tehdä selvitystä siitä, mistä lukioista yliopistoon päästään? Tai edes pyritään. Oma kokemus on se, että osassa lukioita tähdätään valmiiksi AMK-opintoihin, yliopistoja pidetään vain harvojen etuoikeutena. Osassa taas lähtökohtana on se, että jokainen tavoittelee paikkaa yliopistossa ja siihen myös kannustetaan kaikin keinoin.
Ihan hyvin tämä tutkimus voi ollakin olemassa. Usein kun joku kyselee miksi asiaa X ei tutkita, asiaa X on kyllä tutkittu mutta ei uutisoitu mediassa näkyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?
Shokkiuutinen: suhteilla hankitaan työpaikka, ainakin uran alkuvaiheessa kerätään työkokemusta vanhempien tai sukulaisten/perhetuttujen avulla hankituista paikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Sen tutkimuksen nimi on Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Media on nostanut esille tämän yhden asian ja kaiken lisäksi termeillä, jotka kansantajuisuudessaan aiheuttavat sen, että sanoman sisältö muuttuu.
On ihan totta, että perhetausta ei vaikuta sisäänpääsyyn. Siihen vaikuttavat vain sisäänpääsykriteerit eli tavallisesti todistuksesta tietyt arvosanat ja kirjallinen koe, joskus myös haastattelut, erilaiset etukäteen tehtävät näytetyöt jne. Perhetaustaa ei kysytä eikä se vaikuta.
Vaikuttaa, mutta välillisesti. Jos elätte niin pullossa, että ette ole hoksanneet muissakin asioissa tällaisten välillisten asioiden tutkimuksia viime aikoina, niin muistutan, että nämä välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuksen kohteita koska lopputulos on sama vaikutuksen välillisyydestä riippumatta.
Vrt. lakiin perustuva vs. tosiasiallinen syrjintä.
Vastaavasti voidaan väittää melkein mitä tahansa asiaa välillisesti sisäänpääsyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Äkkiseltään voin nimetä ratsastusharrastuksen, menestymisen kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, kavereiden kotitaustan, lukion, jossa opiskeli, sisarusten ammatinvalinnat sekä esivanhempien puolenvalinnan vuonna 1918.
Välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuskohteita, mutta johtopäätöksiä ei voi vetää hihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?
Shokkiuutinen: suhteilla hankitaan työpaikka, ainakin uran alkuvaiheessa kerätään työkokemusta vanhempien tai sukulaisten/perhetuttujen avulla hankituista paikoista.
Vielä karmeampi shokki: uran alkuvaiheessa (nyt keskeisenä kohteena olevan tutkimuksen aloilla eli kauppa-, lääke- ja oikeustide) opintomenestys merkitsee työpaikan saamisessa enemmän kuin sukulaisuus. Näin siksi, että jos pohjaamme mallia nyt tehtyyn selvitykseen, niin opiskelijajoukko on erittäin heterogeeninen eli samanlaisten perheiden lapsista koostuva, jolloin myös vanhempien suhteet työelämään ovat varsin samankaltaisia. Silloin erontekoa ei tehdä vanhempien statuksella, vaan omalla osoitetulla osaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Sen tutkimuksen nimi on Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Media on nostanut esille tämän yhden asian ja kaiken lisäksi termeillä, jotka kansantajuisuudessaan aiheuttavat sen, että sanoman sisältö muuttuu.
On ihan totta, että perhetausta ei vaikuta sisäänpääsyyn. Siihen vaikuttavat vain sisäänpääsykriteerit eli tavallisesti todistuksesta tietyt arvosanat ja kirjallinen koe, joskus myös haastattelut, erilaiset etukäteen tehtävät näytetyöt jne. Perhetaustaa ei kysytä eikä se vaikuta.
Vaikuttaa, mutta välillisesti. Jos elätte niin pullossa, että ette ole hoksanneet muissakin asioissa tällaisten välillisten asioiden tutkimuksia viime aikoina, niin muistutan, että nämä välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuksen kohteita koska lopputulos on sama vaikutuksen välillisyydestä riippumatta.
Vrt. lakiin perustuva vs. tosiasiallinen syrjintä.
Vastaavasti voidaan väittää melkein mitä tahansa asiaa välillisesti sisäänpääsyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Äkkiseltään voin nimetä ratsastusharrastuksen, menestymisen kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, kavereiden kotitaustan, lukion, jossa opiskeli, sisarusten ammatinvalinnat sekä esivanhempien puolenvalinnan vuonna 1918.
Välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuskohteita, mutta johtopäätöksiä ei voi vetää hihasta.
Totta kai voidaan väittää mitä tahansa, mutta eihän se tarkoita, että aletaan asian johdosta toimenpiteisiin, tai että joku, vaikkapa opponoija, ottaa tutkimuksen vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?
Shokkiuutinen: suhteilla hankitaan työpaikka, ainakin uran alkuvaiheessa kerätään työkokemusta vanhempien tai sukulaisten/perhetuttujen avulla hankituista paikoista.
Vielä karmeampi shokki: uran alkuvaiheessa (nyt keskeisenä kohteena olevan tutkimuksen aloilla eli kauppa-, lääke- ja oikeustide) opintomenestys merkitsee työpaikan saamisessa enemmän kuin sukulaisuus. Näin siksi, että jos pohjaamme mallia nyt tehtyyn selvitykseen, niin opiskelijajoukko on erittäin heterogeeninen eli samanlaisten perheiden lapsista koostuva, jolloin myös vanhempien suhteet työelämään ovat varsin samankaltaisia. Silloin erontekoa ei tehdä vanhempien statuksella, vaan omalla osoitetulla osaamisella.
Opintomenestyksellä on hyvin pieni rooli uraan. Vois jopa sanoa että keskiverto pärjää parhaiten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.
Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.
Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.
Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein.
Jostain syystä meillä ei tutkita niitä, jotka eivät päässeet yliopistoon. Silti heitä käytetään verrokkiryhmänä. Jos pääsykokeisiin osallistuu vain akateemisten perheiden lapsia, niin voidaanko silloin sanoa, että vanhempien koulutuksella on vaikutusta? Koskaan kun ei ole selvitetty, miksi osa nuorista ei hae yliopistoon - myös akateemisten perheiden lapsia kuuluu tähän joukkoon! Tutkijat vetävät aika hätiköityjä johtopäätöksiä muutamasta seikasta ja sitten julistavat sitä totuutena.
Tuossa nyt keskusteltavassa selvityksessä kohteena on vain 3 alan valmennuskurssit ja tiedot on kysytty yksinkertaisella lomakkeella. Huomioitavaa on, että vastaajan kotipaikkaa ei ole mitenkään otettu huomioon, joten ei voida tietää, onko vanhempien maksukykyä suurempi merkitys kuitenkin sillä, miten pääset valmennuskurssille ja onko se ollut omassa lukiossasi "maan tapa". Eikä sitäkään tiedetä, miten ne ilman valmennuskurssia yliopistoon päässeet luku-urakkansa suorittivat. Monia liian vaoimia kysymyksiä päätelmien tekoon!
Sulle on nyt päässyt syntymään vähän väärä käsitys tieteen toimimisesta. Sekoitat mediassa käytävän julkisen keskustelun siihen oikeaan tieteeseen. Nämä liikkuvat aivan eri sfääreissä, mutta tietenkin se todellinen tieteenteko on kansalle näkymätöntä, kun useimpien korkeakoulutettujenkin ymmärrys tieteen tekemisestä on jäänyt huonosti omaksutulle lukiotasolle ja akateeminen diskurssi on sitten täysin läpinäkymätöntä vaikka kaikki paperit olisivatkin täysin julkisia.
Helpottaako sinua yhtään, jos kerron olevani tohtori ja tiedän tieteestä ja tieteellisestä keskustelusta hieman keskivertokansalaista enemmän.
Akateemiseen diskurssiin ei kuulu toisen väheksyminen eikä edes se, että sinun tavallasi jättää näkemyksensä perustelematta. Vauva-palsta ei ole mitään tiedeyhteisö, mutta jos vetoat täällä tieteessä toimimiseen, niin silloin sinulta voi edellyttää mutun lisäksi myös faktaa.
Odotan innolla tieteellistä keskustelua kanssasi, joten näin aluksi voisit vähättelyn sijaan hieman avata sitä, miksi koet edellisen kommenttini sekoittavan mediassa käytävän keskustelun tiedemaailmassa käytävään ajatuksenvaihtoon. Todellinen tieteenteko voi olla varsin käytännönläheistä, mutta sillä on silti omat tarkasti määritellyt muotonsa ja lainalaisuutensa.
Ole hyvä, keskustelukenttä on vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?
Shokkiuutinen: suhteilla hankitaan työpaikka, ainakin uran alkuvaiheessa kerätään työkokemusta vanhempien tai sukulaisten/perhetuttujen avulla hankituista paikoista.
Vielä karmeampi shokki: uran alkuvaiheessa (nyt keskeisenä kohteena olevan tutkimuksen aloilla eli kauppa-, lääke- ja oikeustide) opintomenestys merkitsee työpaikan saamisessa enemmän kuin sukulaisuus. Näin siksi, että jos pohjaamme mallia nyt tehtyyn selvitykseen, niin opiskelijajoukko on erittäin heterogeeninen eli samanlaisten perheiden lapsista koostuva, jolloin myös vanhempien suhteet työelämään ovat varsin samankaltaisia. Silloin erontekoa ei tehdä vanhempien statuksella, vaan omalla osoitetulla osaamisella.
Opintomenestyksellä on hyvin pieni rooli uraan. Vois jopa sanoa että keskiverto pärjää parhaiten
Laitatko linkin kolmeen tutkimukseen, joissa näin on todettu.
Lisäksi nyt keskustellaan uran alkuvaiheesta. Usko tai älä, Boreniukselle on hankala päästä traineeksi, vaikka nimi olisi miten kuuluisa, mutta opintomenestys kolmosen luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Sen tutkimuksen nimi on Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Media on nostanut esille tämän yhden asian ja kaiken lisäksi termeillä, jotka kansantajuisuudessaan aiheuttavat sen, että sanoman sisältö muuttuu.
On ihan totta, että perhetausta ei vaikuta sisäänpääsyyn. Siihen vaikuttavat vain sisäänpääsykriteerit eli tavallisesti todistuksesta tietyt arvosanat ja kirjallinen koe, joskus myös haastattelut, erilaiset etukäteen tehtävät näytetyöt jne. Perhetaustaa ei kysytä eikä se vaikuta.
Vaikuttaa, mutta välillisesti. Jos elätte niin pullossa, että ette ole hoksanneet muissakin asioissa tällaisten välillisten asioiden tutkimuksia viime aikoina, niin muistutan, että nämä välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuksen kohteita koska lopputulos on sama vaikutuksen välillisyydestä riippumatta.
Vrt. lakiin perustuva vs. tosiasiallinen syrjintä.
Vastaavasti voidaan väittää melkein mitä tahansa asiaa välillisesti sisäänpääsyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Äkkiseltään voin nimetä ratsastusharrastuksen, menestymisen kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, kavereiden kotitaustan, lukion, jossa opiskeli, sisarusten ammatinvalinnat sekä esivanhempien puolenvalinnan vuonna 1918.
Välilliset tekijät ovat tärkeitä tutkimuskohteita, mutta johtopäätöksiä ei voi vetää hihasta.
Totta kai voidaan väittää mitä tahansa, mutta eihän se tarkoita, että aletaan asian johdosta toimenpiteisiin, tai että joku, vaikkapa opponoija, ottaa tutkimuksen vakavasti.
Tieteellisessä työssä väite on tapana perustella ja opponoija ottaa tutkimuksen vakavasti, jos perustelu on aukoton. Nyt tehdyssä selvityksessä niin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Ihan olet tohtoriksi päässyt ymmärtämättä tilastoja tai sitä, mitä tarkoittaa 'anekdootti'. Tirskistä.
Ei mitään tirskumista. Opiskelemaan pääsy ja opinnoissa menestyminen ns. hienosta taustasta huolimatta kertoo siitä, että Suomessa voi menestyä myös vaatimattomalla taustalla, eikä se ole mitenkään poikkeuksellistakaan. Totta on tietysti kuitenkin se, että varakkaat keski- yms. luokkaiset varakkaat vanhemmat voivat resursseillaan mahdollistaa lastensa etenemisen yliopistoon ohitse saman tai paremman suoritustason omaavien vaikkapa duunariperheiden lasten.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE) sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Luultavasti jotain näennäistutkimuksia, joita tehtaillaan selittämään milloin mitäkin. Koulutussosiologian tutkimuskeskus kuulostaa yhteiskuntatieteilijöiden suojatyöpaikalta.
Miksi ei koskaan tehdä selvitystä siitä, mistä lukioista yliopistoon päästään? Tai edes pyritään. Oma kokemus on se, että osassa lukioita tähdätään valmiiksi AMK-opintoihin, yliopistoja pidetään vain harvojen etuoikeutena. Osassa taas lähtökohtana on se, että jokainen tavoittelee paikkaa yliopistossa ja siihen myös kannustetaan kaikin keinoin.