Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.

ihan saman opintolainan kaikki saa.

Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.

köyhyys ja kouluttamattomuus korreloi erittäin paljon älykkyysosamäärän kanssa, mikä on geneettinen ominaisuus.

linkkiä?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Niin, oliko joku sanonut, että tämä on mahdollista? Eniten ihmetyttää, että koulutetut ihmiset tulevat aina kertomaan tämän saman asian näihin "tausta vaikuttaa" uutisiin. 

Ilmeisesti todennäköisyys, korrelaatio ja kausaliteetti ovat jokseenkin vieraita käsitteitä, jopa DI:lle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukemalla näyttää siltä, että duunareiden lapsista voi tulla ainakin insinöörejä. Muistelen, että osaan dippainssikoulutuksista pääsi aiemmin lähes 100% hakijoista. Johtuiskohan tämä siitä?

Joo, helposti ineen mutta aivan eri asia pääseekö ulos paperit kourassa.

otaniemessä "helpoimpaan "linjaan pääsi 21,7% hakijoista. Varmaan kyllä helpommin pääsee jossain korvessa. http://www.aalto.fi/fi/midcom-serveattachmentguid-1e7cac1ab5a7a46cac111…

En ymmärrä, miksi tätä itketään. Palstalla on vähän väliä selvityksiä siitä, miten mainiosti elämässä pärjää peruskoulupohjalta, kun on riittävän fiksu eikä tuhlaa aikaansa koulutukseen. Sitten kerrotaan lukuisista tuttavista, jotka nauravat akateemisille pelleille eivätkä ikinä sellaista palkkaisi menestyvään suuryritykseensä, koska aina voi ottaa jonkun eteenpäinpyrkivän elämäm koululaisen.

Kysymys kuuluu kannattaako yhteiskunnan varoilla korkeakouluttaa ihmisiä tekemään tällaisia tutkimuksia joiden tuloksen näkee jokainen ihan ilman mitään tutkimuksia katselemalla ympärilleen. Onko nämä nyt niitä ns. suojatyöpaikkoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linkkiä tutkimukseen?

Ei ole laittaa linkkiä itse tutkimukseen mutta asiasta kerrotaan esimerkiksi Iltalehdessä

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803272200839664_pi.shtml

Se tutkimus löytyy n. 5 sekunnissa googlaamalla. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25605

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.

ihan saman opintolainan kaikki saa.

Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.

köyhyys ja kouluttamattomuus korreloi erittäin paljon älykkyysosamäärän kanssa, mikä on geneettinen ominaisuus.

linkkiä?

Älä pyydä. Jos laittaa, älä lue. Internet on täynnä paskaa pseudotiedettä (usein täysin eksplisiittistä natsipropagandaa) juuri älykkyysosamäärän periytyvyydestä. Tee itse oma tutkimustyösi niin ei mene sekään aika hukkaan etkä saastuta päätäsi maailmanhistorian valheellisimmalla "tieteellä". Aineisto on äärimmäisen yliyksinkertaistettua ja elitistille/rasistille/seksistille intuitiivista. Ikävä kyllä monien oikeiden akateemikkojen sympatiat on tällä puolella, ja ihan oikeaa vaikkakin motivoitunutta tutkimustyötä on olemassa paljon näiden kantojen validoimiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Niin, oliko joku sanonut, että tämä on mahdollista? Eniten ihmetyttää, että koulutetut ihmiset tulevat aina kertomaan tämän saman asian näihin "tausta vaikuttaa" uutisiin. 

Ilmeisesti todennäköisyys, korrelaatio ja kausaliteetti ovat jokseenkin vieraita käsitteitä, jopa DI:lle. 

:D :D

Vierailija kirjoitti:

Yllättyneitä olivat

-

-

-

ja

-

Sanni G-L

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Ihan olet tohtoriksi päässyt ymmärtämättä tilastoja tai sitä, mitä tarkoittaa 'anekdootti'. Tirskistä.

Sinäkin kirjoittelet, vaikka et ymmärtä lukemaasi? Veli oli se tohtori.

Minulle on shokkiuutinen, että oppimisella, osaamisella tai vaikka lukutaidolla ei olekaan mitään merkitystä sille, pääseekö opiskelemaan. Meillä on opetusministeriön mukaan erittäin hyvät edellytykset ihan jokaiselle opiskella keskiasteen koulutuksessa, on opintotuet ja -lainat ja silti valitetaan, että mikään ei riitä.

Ainoa keino puuttua nykyiseen eriarvoistumiseen on valita yliopistoon opiskelijat vanhempien tulojen mukaan. Jos isä ja äiti on koko ikänsä keplotelleet yhteiskunnan tukieuroilla, niin on ilman muuta oikeutettu valitsemaan minkä tahansa tiedekunnan ja pääaineen. Eri asia sitten on, valmistuuko milloinkaan, koska mahdollisuuden antaminen ei tälläkään hetkellä tarkoita sitä, että itse suostuisi tekemään jotain osatakseen. Tuskin maltan odottaa, että saamme ensimmäiset lääkärit, jotka saavat vapautuksen anatomianluennoista, koska latina on heille liian vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.

En kyllä yhtään ihmettele. Tulen yrittäjäperheestä, eli meillä ei varsinaisesti ollut köyhää tiettyjen perheenjäsenten keskuudessa, mutta mm. minun kohdalla rahasta oli aina pula ja jouduin omalla työllä kustantamaan alaikäisenä osan asioista, jotka jälkikäteen ajateltu olisi laillisesti todellakin kuulunut isäni maksettavaksi. Taloudellisen väkivallan lisäksi kotona sai nauttia myös henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Pääsin muuttamaan itsekseni 16-vuotiaana ja sen jälkeen en ole saanut pennin jeniä kotoa. Olin jossain vaiheessa isälleni jopa 5 senttiä velkaa. Mutta pohjustuksen jälkeen asiaan:

Olen joutunut työskentelemään aika paljonkin opiskelujen ohella, koska käyn samanaikaisesti terapiassa ihanan lapsuuteni takia. Terapian omavastuu maksaa jonkin verran. Lisänä lääkkeet sairauksiin mm. astmaan, joista kela on vähentänyt korvausosuutta. Tukia en saa kuin opintotuen miehen työn takia (hän tienaa 1500 kuussa eli ei riitä meidän molempien elättämiseen). Opinnot raahaa perässä töiden takia, tehtäviä on rästissä enkä pysy aikatauluissa. En aina oikein ymmärrä miten jaksan silti vain pusertaa eteenpäin. En ihmettele, jos suurin osa väsyy vastaavanlaisessa tilanteessa, mullakin on stressi mennyt pari kertaa siihen pisteeseen, etten saa enää nukuttua yöisin. Ainoat mitkä saa jatkamaan, on muutama ihana koulukaveri, ihana työpaikka ja terapia (sekä se että tiedän opiskelevani oikeaa alaa).

Opo kyseli jossain vaiheessa ihan ihmeissään, että enkö muka saa taloudellista tukea perheeltä. Jotenkin omituista, ettei opo tajua, ettei kaikilla ole sitä perhettä, joka maksaa ja tsemppaa.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Niin, oliko joku sanonut, että tämä on mahdollista? Eniten ihmetyttää, että koulutetut ihmiset tulevat aina kertomaan tämän saman asian näihin "tausta vaikuttaa" uutisiin. 

Ilmeisesti todennäköisyys, korrelaatio ja kausaliteetti ovat jokseenkin vieraita käsitteitä, jopa DI:lle. 

Onko tällaisessa keskustelussa siis kiellettyä sanoa, että muukin on mahdollista? Jos näin, niin sittenhän tämä menee pelkäksi hymistelyksi.

Eikös sitten ole mainio uudistus se, että pääsykokeita ollaan poistamassa. Duunarinkin lapset kyllä voivat lukiossa opiskella ahrkerasti, jos vain älliä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Sen tutkimuksen nimi on Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Media on nostanut esille tämän yhden asian ja kaiken lisäksi termeillä, jotka kansantajuisuudessaan aiheuttavat sen, että sanoman sisältö muuttuu.

On ihan totta, että perhetausta ei vaikuta sisäänpääsyyn. Siihen vaikuttavat vain sisäänpääsykriteerit eli tavallisesti todistuksesta tietyt arvosanat ja kirjallinen koe, joskus myös haastattelut, erilaiset etukäteen tehtävät näytetyöt jne. Perhetaustaa ei kysytä eikä se vaikuta.

Kuka tai mikä estää nuorta pitämästä välivuotta lukion/amiksen ja yliopiston välissä. Käy töissä ja hankkii rahat siihen valmennuskurssiin.

Oma poika nyt kriisinhallintatehtävässä, kerää sieltä mukavat rahat että voi elää vähän leveämmin opiskellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.

Niin, oliko joku sanonut, että tämä on mahdollista? Eniten ihmetyttää, että koulutetut ihmiset tulevat aina kertomaan tämän saman asian näihin "tausta vaikuttaa" uutisiin. 

Ilmeisesti todennäköisyys, korrelaatio ja kausaliteetti ovat jokseenkin vieraita käsitteitä, jopa DI:lle. 

Onko tällaisessa keskustelussa siis kiellettyä sanoa, että muukin on mahdollista? Jos näin, niin sittenhän tämä menee pelkäksi hymistelyksi.

Tokihan kaikki on mahdollista. Mutta varmasti monta potentiaalista menestystarinaa on hukattu perhetaustan vuoksi

Kokoomusvetoisen hallituksen kaikki koulutusta koskevat uudistustoimethan lisäksi tähtäävät protektionistisesti oman jälkikasvun edun turvaamiseen. "Itsenäisen oppimisen" korostaminen suhteessa opettamiseen - vanhempien ja kodin rooli korostuu. Valinnavapaus johtaa koulujen välisten erojen kasvuun,, hyvät yhtäälle, huonot toisaalle, näkyy jo esimerkiksi Helsingin lukioiden polarisoitumisessa. Pääsykokeista luopuminen tarkoittaa lukion merkityksen kasvua, vrt. polarisoituminen. Valmistumisen nopeuttaminen = osan kun täytyy työskennellä opiskellessa niin tahti hidastuu. Puhumattakaan lukukausimaksupuheista ...