Lue keskustelun säännöt.
Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!
27.03.2018 |
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kaksi lastamme opiskelee DI:ksi. Ilman mitään pääsykokeita pääsivät sisään, ensiyrittämällä.
Tekniikan alan pääsykokeet onkin lähinnä muodollisuus, noille aloille ei ole mikään kova karsinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua lukemalla näyttää siltä, että duunareiden lapsista voi tulla ainakin insinöörejä. Muistelen, että osaan dippainssikoulutuksista pääsi aiemmin lähes 100% hakijoista. Johtuiskohan tämä siitä?
Vierailija kirjoitti:
Kenelle tämä oli shokki? - Jos tämä uutinen oli shokki, niin ihemettelen, että missä ruususen unessa on oikein onnistunut nukkumaan, varovaisesti arvioiden viimeisen muutaman sadan vuoden ajan. - Toisaalta voisi kysyä, mitä asialle pitäisi nykyisestä tehdä, jottei syntyperä tai lasten vanhempien varallisuus voitaisiin sulkea pois taustalla vaikuttavina tekijöinä? - En nyt oikeinusko, että paras ratkaisu oliisi opiskeulupaikkojen arpominen,niihin pyrkivien kesken. - kummeksun myös ajatusta siitä, että kaikille pitäisi mahdollistaa sisäänpääsy ja vasta opintojen edetessä karsittaisiin opiskelijoita. - Tai ainakin kysyn, että mistä ne opiskelijat, jotka löytäisivät itselleen "kyvyn" opiekella, joilla ei sitä hallussa "jo" pääsykokeessa, jonka tehtävänä on tai ainakin pitäsi olla toimiminen osoittimena siitä, että opiskelupaikan saavalla on riittävät valmiudet ja kyvyt omaksua myöhemmin oeptettavaa ja opiskeltavaa asiaa. - Totta on, että pääsykokeisiin sisältyy luultavasti aina tietty stressi ja paine. - Mutta eikö muka olisi paineita yhtään, jos karsinta suoritettaisiin vasta opntojen edetessä? - Tai mistä löytyisi ne kaikki resurssit joilla tarjota kaikille n.n alasta kiinnostuneille mahdollisuus opiskella juuri tuota alaa ilman minkäänlaita (esi)karsintaa?
Ihmisiä pitäisi valistaa paremmin tulevien työpaikkojen määristä ja palkoista. Eiköhän silloin hakeuduttaisi muihinkin kuin vain hittiammatteihin. Esimerkkinä media-ala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kaksi lastamme opiskelee DI:ksi. Ilman mitään pääsykokeita pääsivät sisään, ensiyrittämällä.
Tekniikan alan pääsykokeet onkin lähinnä muodollisuus, noille aloille ei ole mikään kova karsinta.
Aika väheksyvä kommentti alasta, mikä on kuitenkin koko maan kärkikastissa lääkiksen ja arkkarien ohella.
Tämähän on jo pitkään ollut tiedossa, että erityisesti äidin koulutustaso vaikuttaa lapsen koulumenestykseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen.
Onhan se selvää: koulutetut äidit - siis tässä on tietty tosiaelämän sukupuolittunutta realismia, isät eivät edelleenkään osallistu niin paljon kuin äidit lasten asioihin, kokonaisuutena, osa osallistuu toki ja blaa blaa blaa, kyse suuresta kuvasta kun osa korkeakoulutetuista isistä on juuri niitä uraohjuksia, joilla kapasiteettiä, muttei aikaa - osaavat tukea lastaan ja myös avaavat horisontteja. Auttaa kotitehtävissä ihan alusta saakka siten, että aukkoja ei synny. Heillä on motivaatiota kannustaa. Ja lopulta myös kompetenssia autata ihan konkreettisesti. Matalaasti koulutyetut eivät kaikki edes kannusta vaan päin vastoin on tätä että koulutus ei kannata, kaikenmaailman teoreetikot, ei kannata, ammatikouluun vaan jne. Ja jos sinne lukioon mennään niin sitten koulutettu vanhempi on tukiopetus ja valmennuskurssikin omasta takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?
Helposti jos työskentelee myöhemmin vanhempien järjestämässä suojatyöpaikkassa :)
Tai ihan vain se, miten opiskeluaikana ei tarvitse tehdä samalla töitä niin, että koulun käynti kärsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis joo. Huomasihan se itsekin tuppukylällä kasvaneena, että ne vähän huonompien perheiden lapset päätyivät amikseen ja eivät jatkaneet siitä pidemmälle. Paremmista perheistä olevat menivät lukion kautta korkeakouluihin. Toki tähän vaikuttaa sekin, että monet näistä huonompien perheiden kasvateista alkoivat lisääntymäänkin hyvin nuorina.
Valmennuskurssejakin tärkeämpää on lasten "valmentaminen" syntymästä asti kohti parempaa tulevaisuutta. Kouluttautuneet vanhemmat tietävät mihin aineisiin lapsten kannattaa panostaa koulussa. Matkustelu, vanhempien työskentelyt ulkomailla, kielikurssit, harrastukset jne. tukevat lapsen menestymismahdollisuuksia vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kaksi lastamme opiskelee DI:ksi. Ilman mitään pääsykokeita pääsivät sisään, ensiyrittämällä.
Tekniikan alan pääsykokeet onkin lähinnä muodollisuus, noille aloille ei ole mikään kova karsinta.
Aika väheksyvä kommentti alasta, mikä on kuitenkin koko maan kärkikastissa lääkiksen ja arkkarien ohella.
En mä alasta mitään sanonut, vaan siitä pääsykokeesta. Olen itse tehnyt sen ja perehtynyt valintatilastoihin ja tunnen myös monen linjan opiskelija-aineksen keskimääräisen tason. On ihan tunnettu ilmiö miten eka opiskeluvuosi tulee monelle fuksille shokkina, kun sen keppoisen valintaprosessin jälkeen paljastuu että opinnoissa itsestä pitäisi saada jotain panostustakin irti. Muilla aloilla on pääsykokeen ja opintojen haastavuus paljon paremmassa tasapainossa.
Tietenkin vanhempien koulutustausta vaikuttaa lapsen koulutusmenestykseen. Vähän koulutetuilla ei ole esim tapana lukea kirjoja, eikä lapsikaan opi lukemaan huvikseen, sanavarastossa on iso ero jo nuorena.
Mieheni oli ennen yheessä vain naisten kanssa, jotka eivät ikinä lukeneet kirjoja, vaan enintään aikakauslehtiä. Ihmettelin, kun hän selitti niin painokkaasti harrastavansa kirjojen lukemista, kun itselleni se oli yhtä itsestäänselvää kuin iltapalan syöminen. Mutta hänen entiset kosmetologi-tyyliset tyttöystävänsä eivät kuulemma lukeneet mitään.
Oma asuinalueeni on sellainen, että lapsen luokkakavereiden vanhemmista n 99% on akateemisia ja se 1% vain amk-koulutettuja. Pyrittäessä yläasteelle todella moni ilmoitti lapsensa erikoisluokan pääsykokeisiin. Kaikki haluavat lapselle hyviä lähtökohtia ja monen lapsi on käynyt erikoiskoulujen pääsykokeissa jo 8-vuotiaana, osa pyrki pääsykokeissa jo päiväkotiin.
Tottakaikoulutus siis peritty. Jos itse ei ole saanut korkeakoulutusta, niin sitä voi kuitenkin kompensoida kannustamalla lasta lukemaan ja olemalla kiinnostunut koulunkäynnistä ja osoittamalla arvostavansa jatkokoulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.
köyhyys ja kouluttamattomuus korreloi erittäin paljon älykkyysosamäärän kanssa, mikä on geneettinen ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukemalla näyttää siltä, että duunareiden lapsista voi tulla ainakin insinöörejä. Muistelen, että osaan dippainssikoulutuksista pääsi aiemmin lähes 100% hakijoista. Johtuiskohan tämä siitä?
Joo, helposti ineen mutta aivan eri asia pääseekö ulos paperit kourassa.
Tämä "shokkiuutinen" oli tiedossa jo ainakin 80-luvulla, kenties aiemminkin: vanhempien sosioekonominen taustaa tuppaa vaikuttamaan lasten opiskeluun.
Perhetausta vaikuttaa jo paljon paljon aiemmin kuin korkeakouluun hakuvaiheessa. Wt-perheeseen syntynyt lahjakas lapsi ei edes haaveile korkeakouluopinnoista. Korkeintaan se kympin tyttö ohjataan amikseen kampaajalinjalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.
köyhyys ja kouluttamattomuus korreloi erittäin paljon älykkyysosamäärän kanssa, mikä on geneettinen ominaisuus.
Älykkyysosamäärä määräytyy nykyarvioiden mukaan karkeasti puoliksi ympäristön ja puoliksi geenien perusteella. Mutta nuo osuudet riippuvat elintasosta. Mitä rikkaampi, sitä enemmän geenit vaikuttavat. Köyhien geneettinen potentiaali ei pääse aktualisoitumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukemalla näyttää siltä, että duunareiden lapsista voi tulla ainakin insinöörejä. Muistelen, että osaan dippainssikoulutuksista pääsi aiemmin lähes 100% hakijoista. Johtuiskohan tämä siitä?
Joo, helposti ineen mutta aivan eri asia pääseekö ulos paperit kourassa.
Lisättäköön että aikoinani hain juosten kusten valmistuen paikallisen yliopiston kauppatieteelliseen, AMK-inssinä ja jo opiskellessani TTKK:lla. Varasijalle 10, kerran luin pääsykoekirjat (5kpl) läpi.
Entä jos olisin tosissani halunnut tuonne, ei epäilystäkään että päässyt sisälle.
(Tausta: faija oppikoulu-dropout mutta kohtuu menestynyt yrittäjä ennen alkoholisoitumistaan, äiti HuK-dropout kandityötä vaille)
Onko jotenkin yllättävää että valmennuskurssin käyneet pääsevät todennäköisemmin opiskelemaan?
Eihän kurssissa olisi mitään järkeä jos siitä ei saisi apua.