Millainen työnantaja ei koskaan kutsu puolisoita juhliin?
Ihmetyttää. Miehen työpaikalla on bileitä useammin kuin kerran vuodessa, ja aina vaan omille työntekijöille. Ymmärrän, että pitää olla tilaisuuksia joissa on vain se oma porukka, mutta että ikinä ei edes omakustanteista iltaa, joihin puolisotkin voisivat tulla. Mun mielestä ois mukava tavata miehen työkavereita ja heidän puolisoitaan, kun muutenki nykyään on niin vaikea tutustua uusiin ihmisiin... mutta ei. Oon kuullut, että monessa paikassa kyllä välillä kutsutaan kumppanitkin.
Kommentit (144)
..ja kanalaumahan saa aina riidan aikaiseksi, jos syytä ei ole niin sellainen keksitään.
Minä ”ymmärrän” aloittajaa, toivon itsekin että mieheni työpaikka järjestäisi avec juhlia. Ei ole mikään järjestänyt, ja johtajana hän on ollut vain sen verran pienissä paikoissa, että juhlia ei muutenkaan ole isolla mittakaavalla.
Toivon itse noita juhlia, koska olen utelias ja seurallinen. Mieheni ei toivo mitään työpaikan juhlia, koska saa/joutuu käymään ihan tarpeeksi työssään kaikenmaailman kemuissa (ulkomailla), eikä hän ole kiinnostunut enempää. Ymmärrän hyvin.
Mutta tosiaan, avec juhlat eivät kuulu nykyaikaan työpaikoilla. Ei ole mikään itsestään selvyys että edes puolella henkilöstöstä olisk perinteinen ”vaimo ja lapset perheidylli”.
Niin joo, ja mistä ihmeen sisäisestä markkinoinnista aloittaja puhuu? Ehkä jollain tupperware yrityksellä sellainen on olennaista, mutta ei kai monilla muilla? Oikeasti
Henkilökohtaisen avustajan työnantaja.
Minun kahdenkymmenen vuoden työurani aikana ei ole kukaan neljästä työnantajasta järkännyt bileitä, jonne oltaisiin kutsuttu puolisot mukaan. Yhteistä työnantajille on ollut se, että kaikki ovat olleet noin 600-700 hengen organisaatioita, aika iso juhlapaikka tarvitaan pelkästään omalle väelle. Yhdessä julkishallinnon työpaikassa oli vain joulujuhlat, jotka järjestettiin työpaikan omissa tiloissa ja nekin juhlat olivat omakustanteiset.
Mies taas on aina työskennellyt pienissä, korkeintaan muutaman kymmenen hengen it-firmoissa, joissa on ollut myös juhlia, joihin on kutsuttu puolisotkin.
Siis oman kokemuksen mukaan puolisoita eivät kutsu mukaan juhliin isot työnantajat eivätkä julkishallinnon työnantajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ikinä tullut mieleenkään ihmetellä tätä.En ole ikinä ollut työpaikassa. (Valtio,yksityinen,pörssiyritys,yksityinen) jossa olisi kutsuttu enkä ole kuullut ystäviltänikään ko.tavasta.
Itse olen sekä kuullut että ollut työn puolesta ko. tapahtumissa paljonkin töissä. Eivät ne siis ole pelkkää urbaanilegendaa.
Mun mielestä niitä kannattaa järjestää koska pidän sisäistä markkinointia tärkeänä yritykselle kuin yritykselle. Ajattelen myös että työntekijän lisäksi kannattaa sitouttaa myös työnantajan lähipiiriä. Erityisesti alalla, joissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Parhaiten menestyvät yritykset tämän asian kyllä ovat tiedostaneet.ap
Mitä tarkoitat sisäisellä markkinoilla ja kuinka työntekijän puoliso sitä voisi edistää?
Merkonomi Mikkonen selostakoon tämän tällä kertaa, näytti kirjoittaneen perusasiat selkeästi niin että mä säästyn ylimääräiseltä kirjoittamiselta.
http://merkonomi.hannumikkonen.com/markkinointi/sismarkk.html
Vierailija kirjoitti:
AP:lle tuntuu olevan tärkeää päästä tutustumaan puolison työkavereihin. Jostain syystä hän haluaa muuttaa koko maan työpaikkakulttuurin sen sijaan, että järjestäisi itse kutsut miehen lähimmille työkavereille aveceineen. Veikkaan, että ap joutuu vielä moneen kertaan turhautumaan yrityksessään. Mutta kannattaahan jankutusta tietysti jatkaa, voihan olla että jonkun suuren yrityksen menestyvä pomo viettää lauantai-iltaansa vauvalehden palstalla ja päättää ap:n innostamana alkaa järjestää perhejuhlia työntekijöilleen. Olkoonkin, että 99 % tähänkin ketjuun vastanneista on sitä mieltä, etteivät ne edes kuulu työelämään.
Tuosta kun ottaa vttuilun pois, jää tyhjä laatikko. Arvostan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ikinä tullut mieleenkään ihmetellä tätä.En ole ikinä ollut työpaikassa. (Valtio,yksityinen,pörssiyritys,yksityinen) jossa olisi kutsuttu enkä ole kuullut ystäviltänikään ko.tavasta.
Itse olen sekä kuullut että ollut työn puolesta ko. tapahtumissa paljonkin töissä. Eivät ne siis ole pelkkää urbaanilegendaa.
Mun mielestä niitä kannattaa järjestää koska pidän sisäistä markkinointia tärkeänä yritykselle kuin yritykselle. Ajattelen myös että työntekijän lisäksi kannattaa sitouttaa myös työnantajan lähipiiriä. Erityisesti alalla, joissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Parhaiten menestyvät yritykset tämän asian kyllä ovat tiedostaneet.ap
Mitä tarkoitat sisäisellä markkinoilla ja kuinka työntekijän puoliso sitä voisi edistää?
Merkonomi Mikkonen selostakoon tämän tällä kertaa, näytti kirjoittaneen perusasiat selkeästi niin että mä säästyn ylimääräiseltä kirjoittamiselta.
http://merkonomi.hannumikkonen.com/markkinointi/sismarkk.html
Mutta missä ihmeessä tuossa(kaan)nyt puhuttiin siitä, että avec -juhlat olis jotain sisäistä markkinointia?
Tiedän kyllä hyvin mitä sisäinen markkinointi on.
Yritysten juhlissa on aina joku agenda. Pyritään luomaan paitsi me - henkeä myös monesti lanseeraamaan jotain projektia, arvoja tai strategiaa. Puolisot vain häiritsevät tätä.
Mä olen lojaali mun miehen työnantajalle ihan siitä syystä, että se maksaa hyvän palkan aina ajoissa ja tarjoaa miehelle työn, mistä kovasti tykkää. Sen enempää mua ei tartte leyhytellä.
En siis kaipaa työpaikan avec-juhlia, enkä edes mielelläni niihin menisi. Miehen työkavereita + puolisoita olen kyllä tavannut ja heidän kanssaan juhlinutkin. Vapaa-ajalla siis ja osasta on tullut ihan ystäviäkin.
Omassa työpaikassa ei myöskään ole avec-juhlia, mutta jokunen puoliso on sielläkin tullut nähtyä, kun juhlien jälkeen olemme eksyneet samoihin baareihin.
Kieltämättä mielenkiintoista olla näin ekaa kertaa ap:na tällä palstalla. Ensinnäkin tuntuu siltä, että aihe herättää paljon tunteita, lähinnä vastaan. Mikä ei kerro tästä ajasta varsinaisesti mitään, vaan tästä palstasta jolla näyttää usein olevan ihan oma totuutensa verrattuna johonkin toiseen foorumiin, jossa taas on totuutensa.
Mutta voi kai sanoa tämän otoksen perusteella sanoa, että vauvapalstalaisista useimmat ei näe järkeä siinä, että puolisoilla olisi jotain tekemistä sen oman työminän kanssa. Pelätään että joku haluaa viedä sen viimeisenkin henkireiän pois, työkavereiden kanssa olemisen ilman turhaa pönötystä, siis omaa puolisoa. Kommenteissa näkyy myös, että asia on nimenomaan joko-tai, ei missään tapauksessa sekä-että.
Toivotaan myös että kaltaiseni ruikuttava puoliso ottaisi itse hoitaakseen asian, joka on itseasiassa sen työyhteisön asia, määräytyy sen arvojen mukaan. En mä ala puolisoni työnantajan hommia hoitamaan. Mutta jos joskus perustan yrityksen, kuuntelen tarkalla korvalla mitä omat työntekijät ovat asiasta mieltä ja toimin sen mukaan.
Monet haluaa myös lukea rivien välistä, löytyiskö sieltä ad hominemin paikka. Mustasukkaista, takertuvaa, lapsellista isin pikku babya ja tietämätöntä roskaromaanien lukijaa ynnä muuta on tarjottu. Mielenkiintoinen tämä ihmisen halu loukata, jos joku on eri mieltä. Onko tänne kirjoittajalla todella niin suuri valta, että hänet täytyy yrittää vaientaa? Vai peilaavatko nämä nimikkeiden tarjoajat tekstiini jotain omasta elämästään? Onko tämä turvallinen areena sanoa sellaista, mitä ei kahvipöydässä ikinä kehdannut?
Mua kiinnosti, miltä lynkkaus tuntuu. Se kun joukolla alapeukutetaan, solvataan, vttuillaan ja käydään kimppuun. Aiheen ei tarvinnut olla tämän kummempi, kun sai jo hyvin esimakua tästä.
Loppuun haluan esittää hatunnoston kaikille julkisesti, omalla nimellään mielipiteitä esittävälle kirjoittajalle ja vaikuttajalle. Hienoa, että kestätte ja jaksatte tällaista! Onhan tämä kivaakin, mutta jos pitäis omalla nimellä olla niin huhhuh.
Samoin myös kiitokset asiallisesti kommentoineille, sekä puolesta että vastaan. Teitä oli muutama. Ihanaa viikonloppua teille 😘
Ap häippäsee nyt.
Vierailija kirjoitti:
Kun isikin...
Voi beibiä. Onneks toi on vaiva joka paranee, yleensä. Tervetuloa tähän maailmaan.
Sää et oo menestyvää yritystä kyllä nähnykään. Tervemonoa.
Ap:n selittelyistä huolimatta vastaan: Erittäin fiksu työnantaja ei kutsu puolisoita mihinkään työpaikan juhliin! Säästää rahaa, välttyy erilaisilta konflikteilta ja juhlijat tod.näk. tuntevat toisensa. Pelkkää plussaa siis ilman puolisoita!
N49
Vierailija kirjoitti:
Ap:n selittelyistä huolimatta vastaan: Erittäin fiksu työnantaja ei kutsu puolisoita mihinkään työpaikan juhliin! Säästää rahaa, välttyy erilaisilta konflikteilta ja juhlijat tod.näk. tuntevat toisensa. Pelkkää plussaa siis ilman puolisoita!
N49
Selittelyt - sanan ois hyvin voinut korvata neutraalilla sanalla perustelut. Ja ne samaiset perustelut ois voinut lisätä tähän kommenttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä 1% firmoista on sellaisia jotka kutsuu puolisotkin juhliin. Minusta olisi vähän outoa osallistua firman juhliin puolison kanssa...
Oisko sulla esittää jotain lähdettä tähän arvioon? Mä taas tiedän useampiakin työpaikkoja, joissa järjestetään avec-tilaisuuksia. Ei siis yksistään, vaan myös.
Ap
Tähän löytyy vastaus lainsäädännöstä, kun puhutaan henkilökunnan virkistyksestä, jos yritys vähentää kulut kirjanpidossaan ja verotuksessaan.
Tämä selittää sen, miksi kaikkiin juhliin ei kutsuta. Mutta jos luit aloituksen, etkä pelkkää otsikkoa, siinä kyllä mainitaan omakustanteisuus. Monet firmat järjestää tilaisuuksia, joihin ostetaan illalliskortti. Aloituksessa ei puhuttu mitään siitä, että touhu ei saisi maksaa osallistujille mitään. Vaan kysyttiin, miksi ikinä ei järjestetä avecillisia tilaisuuksia.
Ap + rautalanka
Ei tämä ole niin yksinkertainen asia. Miten kuvittelet tapahtuvan niiden työntekijöiden kohdalla, joilla on esim iso asuntolaina ja liuta lapsia? Ei ole varaa puolison illalliskorttiin? Aiheuttaako pahaa mieltä näille perheille? Vai käykö jopa niin, että työntekijä itsekään ei saa osallistua, koska perheessä ei puolison illalliskorttiin ole varaa? On paljon selkeämpää, että vain työntekijät kutsutaan.
Jos olet matalapalkka-alan työnantaja, ymmärrän pulmasi. Oikeaa palkkaa saavilla on kyllä halutessaan varaa parinkympin illalliskorttiin. Ja hyvinhoidetulla yrityksellä on aina sen verran neuvotteluosaamista ja verkostotaitoa, että laadukaskin illallinen saadaan neuvotelluksi sopivan hintaiseksi. Ja hyväksyyhän lakikin sen työntekijöiden osuuden maksamisen firman puolesta.
Ap
Parinkympin illalliskortti? Mistä helkutista sä saat kunnon illallistarjoilun parillakympillä? No aabeeseeltä ehkä.
Siihen on laskettu yrityksen edustuskulujen verovähennysoikeus, 50%, mukaan. Siis yritys maksaa koko illallisen ja vähentää verotuksessa siitä puolet. Toisen puolikkaan maksaa se avec. Hyvä kirjanpitäjä pystyy kirjaamaan myös sen työntekijän aterian virkistystoiminnan täysimääräisesti vähennettäviksi kuluiksi, eli työntekijän ruuan maksaa käytännössä verottaja. Jolloin satasen kahden hengen illallonen maksais osallistukjille 25 e.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yritysten juhlissa on aina joku agenda. Pyritään luomaan paitsi me - henkeä myös monesti lanseeraamaan jotain projektia, arvoja tai strategiaa. Puolisot vain häiritsevät tätä.
Päinvastoin. Puolisot ovat puskaradion alku ja juuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritysten juhlissa on aina joku agenda. Pyritään luomaan paitsi me - henkeä myös monesti lanseeraamaan jotain projektia, arvoja tai strategiaa. Puolisot vain häiritsevät tätä.
Päinvastoin. Puolisot ovat puskaradion alku ja juuri.
Eh millä tavalla puskaradio auttaa lanseeraamaan esim. firman strategianmuutosta?
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä mielenkiintoista olla näin ekaa kertaa ap:na tällä palstalla. Ensinnäkin tuntuu siltä, että aihe herättää paljon tunteita, lähinnä vastaan. Mikä ei kerro tästä ajasta varsinaisesti mitään, vaan tästä palstasta jolla näyttää usein olevan ihan oma totuutensa verrattuna johonkin toiseen foorumiin, jossa taas on totuutensa.
Mutta voi kai sanoa tämän otoksen perusteella sanoa, että vauvapalstalaisista useimmat ei näe järkeä siinä, että puolisoilla olisi jotain tekemistä sen oman työminän kanssa. Pelätään että joku haluaa viedä sen viimeisenkin henkireiän pois, työkavereiden kanssa olemisen ilman turhaa pönötystä, siis omaa puolisoa. Kommenteissa näkyy myös, että asia on nimenomaan joko-tai, ei missään tapauksessa sekä-että.
Toivotaan myös että kaltaiseni ruikuttava puoliso ottaisi itse hoitaakseen asian, joka on itseasiassa sen työyhteisön asia, määräytyy sen arvojen mukaan. En mä ala puolisoni työnantajan hommia hoitamaan. Mutta jos joskus perustan yrityksen, kuuntelen tarkalla korvalla mitä omat työntekijät ovat asiasta mieltä ja toimin sen mukaan.
Monet haluaa myös lukea rivien välistä, löytyiskö sieltä ad hominemin paikka. Mustasukkaista, takertuvaa, lapsellista isin pikku babya ja tietämätöntä roskaromaanien lukijaa ynnä muuta on tarjottu. Mielenkiintoinen tämä ihmisen halu loukata, jos joku on eri mieltä. Onko tänne kirjoittajalla todella niin suuri valta, että hänet täytyy yrittää vaientaa? Vai peilaavatko nämä nimikkeiden tarjoajat tekstiini jotain omasta elämästään? Onko tämä turvallinen areena sanoa sellaista, mitä ei kahvipöydässä ikinä kehdannut?
Mua kiinnosti, miltä lynkkaus tuntuu. Se kun joukolla alapeukutetaan, solvataan, vttuillaan ja käydään kimppuun. Aiheen ei tarvinnut olla tämän kummempi, kun sai jo hyvin esimakua tästä.
Loppuun haluan esittää hatunnoston kaikille julkisesti, omalla nimellään mielipiteitä esittävälle kirjoittajalle ja vaikuttajalle. Hienoa, että kestätte ja jaksatte tällaista! Onhan tämä kivaakin, mutta jos pitäis omalla nimellä olla niin huhhuh.
Samoin myös kiitokset asiallisesti kommentoineille, sekä puolesta että vastaan. Teitä oli muutama. Ihanaa viikonloppua teille 😘
Ap häippäsee nyt.
Anteeksi ap, mutta mä en voi kun nauraa näille sun jutuille. :D
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä mielenkiintoista olla näin ekaa kertaa ap:na tällä palstalla. Ensinnäkin tuntuu siltä, että aihe herättää paljon tunteita, lähinnä vastaan. Mikä ei kerro tästä ajasta varsinaisesti mitään, vaan tästä palstasta jolla näyttää usein olevan ihan oma totuutensa verrattuna johonkin toiseen foorumiin, jossa taas on totuutensa.
Mutta voi kai sanoa tämän otoksen perusteella sanoa, että vauvapalstalaisista useimmat ei näe järkeä siinä, että puolisoilla olisi jotain tekemistä sen oman työminän kanssa. Pelätään että joku haluaa viedä sen viimeisenkin henkireiän pois, työkavereiden kanssa olemisen ilman turhaa pönötystä, siis omaa puolisoa. Kommenteissa näkyy myös, että asia on nimenomaan joko-tai, ei missään tapauksessa sekä-että.
Toivotaan myös että kaltaiseni ruikuttava puoliso ottaisi itse hoitaakseen asian, joka on itseasiassa sen työyhteisön asia, määräytyy sen arvojen mukaan. En mä ala puolisoni työnantajan hommia hoitamaan. Mutta jos joskus perustan yrityksen, kuuntelen tarkalla korvalla mitä omat työntekijät ovat asiasta mieltä ja toimin sen mukaan.
Monet haluaa myös lukea rivien välistä, löytyiskö sieltä ad hominemin paikka. Mustasukkaista, takertuvaa, lapsellista isin pikku babya ja tietämätöntä roskaromaanien lukijaa ynnä muuta on tarjottu. Mielenkiintoinen tämä ihmisen halu loukata, jos joku on eri mieltä. Onko tänne kirjoittajalla todella niin suuri valta, että hänet täytyy yrittää vaientaa? Vai peilaavatko nämä nimikkeiden tarjoajat tekstiini jotain omasta elämästään? Onko tämä turvallinen areena sanoa sellaista, mitä ei kahvipöydässä ikinä kehdannut?
Mua kiinnosti, miltä lynkkaus tuntuu. Se kun joukolla alapeukutetaan, solvataan, vttuillaan ja käydään kimppuun. Aiheen ei tarvinnut olla tämän kummempi, kun sai jo hyvin esimakua tästä.
Loppuun haluan esittää hatunnoston kaikille julkisesti, omalla nimellään mielipiteitä esittävälle kirjoittajalle ja vaikuttajalle. Hienoa, että kestätte ja jaksatte tällaista! Onhan tämä kivaakin, mutta jos pitäis omalla nimellä olla niin huhhuh.
Samoin myös kiitokset asiallisesti kommentoineille, sekä puolesta että vastaan. Teitä oli muutama. Ihanaa viikonloppua teille 😘
Ap häippäsee nyt.
No nyt sillä meni herne nenään :D.
Miehenä tiedän erittäin hyvin, että firman juhlien pääasia on nimenomaan ryyppääminen ja on monesti ihan hauskaakin että jollain menee yli, kukaan ei kaipaa sinne naisia ilonpilaajaksi.
Entinen työkaveri sammui pikkujouluissa baariin ja oksensi päällensä -> putkaan. Vielä vuosien jälkeen asialle hyväntahtoisesti naureskellaan. Mitään tappeluita ei ole koskaan ollut mutta entä jos olisikin? Ei miehet yleensä kanna kaunaa sellaisesta.