Millainen työnantaja ei koskaan kutsu puolisoita juhliin?

Vierailija kirjoitti:

Menestyvän bisnesmiehen tyttärenä on jotain jäänyt liike-elämästäkin käteen. Mm. se, että kannattaa aina panostaa sisäiseen markkinointiin.

Enkä ole saanut ideoita roskaromaaneista, vaan isän lisäksi yrityskeikoilta jotka ovat mun pääasiallinen työllistäjä. Tuntuu niitä avecillisia tapahtumia monet järjestävän. Ja miksi tämä olis vanhaa aikaa? Onko yhteisöllisyys ja työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi niin last season?

Ymmärrän toki, että julkisella puolella tilanne on erilainen.

Ap

Miksi yritystä pitäisi erityisesti markkinoida työntekijöiden puolisoille? Hyvää firmaahan tulee varmasti kehuneeksi puolisolleen ihan kotioloissakin.

Ammattimuusikkona saat varmasti järjestettyä itsesi keikalle miehen työpaikan juhliin, niin pääset näyttäytymään miehesi työkavereille.

Vierailija kirjoitti:

Ammattimuusikkona saat varmasti järjestettyä itsesi keikalle miehen työpaikan juhliin, niin pääset näyttäytymään miehesi työkavereille.

Hyvä idea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyvän bisnesmiehen tyttärenä on jotain jäänyt liike-elämästäkin käteen. Mm. se, että kannattaa aina panostaa sisäiseen markkinointiin.

Enkä ole saanut ideoita roskaromaaneista, vaan isän lisäksi yrityskeikoilta jotka ovat mun pääasiallinen työllistäjä. Tuntuu niitä avecillisia tapahtumia monet järjestävän. Ja miksi tämä olis vanhaa aikaa? Onko yhteisöllisyys ja työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi niin last season?

Ymmärrän toki, että julkisella puolella tilanne on erilainen.

Ap

Miksi yritystä pitäisi erityisesti markkinoida työntekijöiden puolisoille? Hyvää firmaahan tulee varmasti kehuneeksi puolisolleen ihan kotioloissakin.

No. Kumpi suhun vaikuttaa enemmän, se että puolisosi kehuu firmaa? Vai se, että firma lähettää sulle henkilökohtaisesti kutsun johonkin yhteiseen tapahtumaan, jossa viihdyt ja laajennat omaa verkostoasi?

Mun mies on esimerkiksi alalla, jossa on työntekijän markkinat, yrityksen tulos on suoraan riippuvainen siitä, saavatko osaavaa väkeä töihin. Perheet tekee yhdessä päätöksiä muuttavatko esim. toiselle paikkakunnalle, kuinka jakavat perhevapaat, onko valmiuksia ylitöihin ja joustoon. Mä esimerkiksi en viihdy paikkakunnalla jossa asumme nyt. On todennäköistä, että muutamme muualle. Mieskään ei ole erityisen lojaali juuri nykyiselle työnantajalleen, joten hänelle on samantekevää, minne asetumme. Jos työnantaja olisi fiksu, se huomaisi tällaiset tendenssit ja tekisi kaikkensa, että perheillä olisi parempi asua paikkakunnalla, ja että työnantajaa pidettäisiin perheidenkin kesken riittävän hyvänä, että kannattaa sen takia jäädä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ammattimuusikkona saat varmasti järjestettyä itsesi keikalle miehen työpaikan juhliin, niin pääset näyttäytymään miehesi työkavereille.

Kyllä mä saan kiitos muusikon töissä tarpeeksi pinnallista huomiota. Uusia kavereita ei vain oikein tahdo sillä tyylillä löytyä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattimuusikkona saat varmasti järjestettyä itsesi keikalle miehen työpaikan juhliin, niin pääset näyttäytymään miehesi työkavereille.

Kyllä mä saan kiitos muusikon töissä tarpeeksi pinnallista huomiota. Uusia kavereita ei vain oikein tahdo sillä tyylillä löytyä.

Ap

Enkä myöskään oo kiinnostunut miehen työkavereista varsinaisesti, vaan niiden rouvista. Ihan kaverimielessä siis.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap on sellainen salaa mustasukkainen ja näkyvästi hallitseva kontrollifriikki, joka ei pysty kestämään ajatusta että miehensä elämässä on jotain muutakin kuin hän. Lisäksi on huomionhakuinen, mikä nyt aiheuttaa suurinta ongelmaa kun ei pääse näyttämään erinomaisuuttaan miehensä kollegoille. 

Ei varmaan pitäs ruokkia trollia, mutta varmaan moni ajattelee just näin, onhan näistä pikkujoulujutuista käyty julkista keskustelua ennenkin. Niissä hallitseva ajatus tuntuu olevan, että pikkujoulut ilman omaa puolisoa jotenki kaatais parisuhteita.

No mä en ajattele niin. Edelleen, mun mielestä osa firman juhlista ihan omalla porukalla kuuluu asiaan. Eikä yksistään siksi, että mieheni tapauksessa siellä olis tarjollakin vain homosteluseuraa, josta hän ei tietääkseni ole kiinnostunut. Mä oon ennen äitiyslomaa ollut useimmat viikonloput pois kotoa. Miehellä taas on harrastuksia, joissa on naisia mukana. Käyvät sillä porukalla reissussa, ovat öitäkin pois..., ja saavat käydä. En estele, enkä kiukuttele enkä oo tunkemassa mukaan... näillä mittapuilla en ihan ehkä asetu tähän mustasukkaisen kontrollifriikin lokeroon.

Me mennään usein omia menojamme. Sitten välillä taas yhdessä. Itsellä kun kaikki työkaverit on ystäviä, tunnen kaikkien perheet jne, tuntuu oudolta, että jotkut haluaa rajata työminänsä niin tiukasti pois muusta elämästä. Ja samalla tavalla me työkavereiden kanssa vietetään aikaa välillä ilman puolisoita, välillä perhekunnittain. Ihmettelen, ettei tällaista tueta kaikkien firmojen puolelta, kun ei se oikeesti vaatis muuta kuin vähän asennetta. Mulle se näyttäytyy tosi vanhanaikaisena.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehen työpaikalla puolisot kutsutaan mukaan, niissä juhlissa käymme. Omalla työpaikalla ei kutsuta puolisoja mukaan, niissä tilaisuuksissa emme käy.

Ehehe..

Mulle tulee teistä kuva: Rumikset on löytäneen toisensa ja nyt molemmat pelkää, että joku nappaa puolison (kun on kerran kelvattu jollekin, varmaan joku muukin huolis). Ikää 25-26, matalahko koulutus.

Miksi pitää olla ne firman juhlat, joissa voi tutustua niihin työkavereihin ja heidän puolisoihinsa? Eikö vapaa-ajalla voi, edellyttäen toki, että myös työkaverit puolisoineen haluavat tutustua paremmin - vaikka jos eivät halua, niin ei se sitten tapahdu firmankaan juhlissa yhtään sen kummemmin.

Vierailija kirjoitti:

En usko että meidän miesvaltainen johtoporras haluaisi vaimojaan katselemaan örvellystään. Eihän se olisi enää hauskaa.

Meillä örveltää ihan muut kuin johto, on taitolaji poistua siinä vaiheessa kun ilo on ylimmillään, mutta känniääliöiden laskuhumalaiset avautumiset eivät ole vielä alkaneet.

Yleensä hauskuus on kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattimuusikkona saat varmasti järjestettyä itsesi keikalle miehen työpaikan juhliin, niin pääset näyttäytymään miehesi työkavereille.

Kyllä mä saan kiitos muusikon töissä tarpeeksi pinnallista huomiota. Uusia kavereita ei vain oikein tahdo sillä tyylillä löytyä.

Ap

Enkä myöskään oo kiinnostunut miehen työkavereista varsinaisesti, vaan niiden rouvista. Ihan kaverimielessä siis.

Ap

Miehellä ei siis ole naispuolisia työkavereita? Itse työskentelen miesvaltaisella alalla ja koulutus on sama kuin työpaikan miesten. Avec pikkujouluissa sitten tunnen juhlijoista hyvin suurimman osan miehistä, mutta naisia en ollenkaan. Sitten ei voi jutella tuttujen kanssa, kun osa vaimoista mulkoilee epäluuloisen näköisenä.

Aika usein jätämme bileet mieheni kanssa väliin.

Ap kaltaisia valittajia kestä kukaan - varsinkaan työpaikan virkistys- / ilmapiirin parantamisillassa - siksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen työpaikalla puolisot kutsutaan mukaan, niissä juhlissa käymme. Omalla työpaikalla ei kutsuta puolisoja mukaan, niissä tilaisuuksissa emme käy.

Ehehe..

Mulle tulee teistä kuva: Rumikset on löytäneen toisensa ja nyt molemmat pelkää, että joku nappaa puolison (kun on kerran kelvattu jollekin, varmaan joku muukin huolis). Ikää 25-26, matalahko koulutus.

Totuus on tarua ihmeellisempää.

Miksi ihmeessä viettäisin vapaa-aikaani työkavereiden kanssa ellei ole tarjolla jotain spessua? Näen niitä samoja naamoja ihan riittävästi työaikana, joten vapaa-ajalle kaipaisin jotain todella extraa jotta sinne viitsisin vääntäytyä. En ollenkaan ymmärrä ihmisiä jotka työporukalla viettävät aikaa vapaaehtoisesti. Mulla on muutakin, parempaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyvän bisnesmiehen tyttärenä on jotain jäänyt liike-elämästäkin käteen. Mm. se, että kannattaa aina panostaa sisäiseen markkinointiin.

Enkä ole saanut ideoita roskaromaaneista, vaan isän lisäksi yrityskeikoilta jotka ovat mun pääasiallinen työllistäjä. Tuntuu niitä avecillisia tapahtumia monet järjestävän. Ja miksi tämä olis vanhaa aikaa? Onko yhteisöllisyys ja työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi niin last season?

Ymmärrän toki, että julkisella puolella tilanne on erilainen.

Ap

Miksi yritystä pitäisi erityisesti markkinoida työntekijöiden puolisoille? Hyvää firmaahan tulee varmasti kehuneeksi puolisolleen ihan kotioloissakin.

No. Kumpi suhun vaikuttaa enemmän, se että puolisosi kehuu firmaa? Vai se, että firma lähettää sulle henkilökohtaisesti kutsun johonkin yhteiseen tapahtumaan, jossa viihdyt ja laajennat omaa verkostoasi?

Mun mies on esimerkiksi alalla, jossa on työntekijän markkinat, yrityksen tulos on suoraan riippuvainen siitä, saavatko osaavaa väkeä töihin. Perheet tekee yhdessä päätöksiä muuttavatko esim. toiselle paikkakunnalle, kuinka jakavat perhevapaat, onko valmiuksia ylitöihin ja joustoon. Mä esimerkiksi en viihdy paikkakunnalla jossa asumme nyt. On todennäköistä, että muutamme muualle. Mieskään ei ole erityisen lojaali juuri nykyiselle työnantajalleen, joten hänelle on samantekevää, minne asetumme. Jos työnantaja olisi fiksu, se huomaisi tällaiset tendenssit ja tekisi kaikkensa, että perheillä olisi parempi asua paikkakunnalla, ja että työnantajaa pidettäisiin perheidenkin kesken riittävän hyvänä, että kannattaa sen takia jäädä.

Ap

Ihanko todella viihtyisit paremmin paikkakunnalla ja miehesi pitäisi enemmän työpaikastaan, jos miehen työnantaja järjestäisi edes kerran vuodessa jonkun avec-tilaisuuden, johon sinäkin pääsisit osallistumaan?

Vastauksena ap:n alkuperäiseen kysymykseen: suomalainen työnantaja

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää. Miehen työpaikalla on bileitä useammin kuin kerran vuodessa, ja aina vaan omille työntekijöille. Ymmärrän, että pitää olla tilaisuuksia joissa on vain se oma porukka, mutta että ikinä ei edes omakustanteista iltaa, joihin puolisotkin voisivat tulla. Mun mielestä ois mukava tavata miehen työkavereita ja heidän puolisoitaan, kun muutenki nykyään on niin vaikea tutustua uusiin ihmisiin... mutta ei. Oon kuullut, että monessa paikassa kyllä välillä kutsutaan kumppanitkin.

Työpaikallani on säästökuuri juhlien suhteen eli kutsutaan vain oma väki ilman aveceja. Juomia saa firman puolesta alkumaljan, yhden kaadon viiniä ruoan kanssa ja konjakin tai portviiniä lasillisen jälkiruoan yhteydessä. Jos haluaa juoda enemmän niin pitää kaivaa kuvetta. Monet eivät halua edes juoda alkoholia oman jaksamisensa vuoksi ja ikävä kyllä suomalaisravintoloissa ei ole herätty ottamaan valikoimiin myös alkoholittomia kuohareita ja viinejä. Siispä mennään iänikuisella Pommacilla, vedellä ja omenatuoremehulla juustolautasen kanssa ja vedellä muiden jälkiruokien kanssa.

Muistan kun joskus lapsena 80-90 -luvulla isän työpaikalla (iso firma) oli aika useinkin juhlia, joihin äidin kanssa lähtivät ja tulivat vasta yöllä kotiin. Se oli hauskaa, koska silloin tuli kotiin lapsenvahti ja sain syödä herkkuja mitä en normaalisti koskaan saanut, ja varmaan siksi tämän edelleen muistankin. :D

Tämän 80-90 -luvun ajan jälkeen en ole koskaan ollut missään muotoa tekemisissä minkäänlaisten työpaikan pippaloiden kanssa, joihin kutsuttaisiin avecit. Ei omalleni, ei puolison työpaikalle, enkä ole koskaan kuullut kenenkään kaverin puhuvan että olisivat menossa omien puolisoidensa työpaikan juhliin. Olisikohan tuo joku jo nykyään vanhanaikainen juttu? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyvän bisnesmiehen tyttärenä on jotain jäänyt liike-elämästäkin käteen. Mm. se, että kannattaa aina panostaa sisäiseen markkinointiin.

Enkä ole saanut ideoita roskaromaaneista, vaan isän lisäksi yrityskeikoilta jotka ovat mun pääasiallinen työllistäjä. Tuntuu niitä avecillisia tapahtumia monet järjestävän. Ja miksi tämä olis vanhaa aikaa? Onko yhteisöllisyys ja työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi niin last season?

Ymmärrän toki, että julkisella puolella tilanne on erilainen.

Ap

Miksi yritystä pitäisi erityisesti markkinoida työntekijöiden puolisoille? Hyvää firmaahan tulee varmasti kehuneeksi puolisolleen ihan kotioloissakin.

No. Kumpi suhun vaikuttaa enemmän, se että puolisosi kehuu firmaa? Vai se, että firma lähettää sulle henkilökohtaisesti kutsun johonkin yhteiseen tapahtumaan, jossa viihdyt ja laajennat omaa verkostoasi?

Mun mies on esimerkiksi alalla, jossa on työntekijän markkinat, yrityksen tulos on suoraan riippuvainen siitä, saavatko osaavaa väkeä töihin. Perheet tekee yhdessä päätöksiä muuttavatko esim. toiselle paikkakunnalle, kuinka jakavat perhevapaat, onko valmiuksia ylitöihin ja joustoon. Mä esimerkiksi en viihdy paikkakunnalla jossa asumme nyt. On todennäköistä, että muutamme muualle. Mieskään ei ole erityisen lojaali juuri nykyiselle työnantajalleen, joten hänelle on samantekevää, minne asetumme. Jos työnantaja olisi fiksu, se huomaisi tällaiset tendenssit ja tekisi kaikkensa, että perheillä olisi parempi asua paikkakunnalla, ja että työnantajaa pidettäisiin perheidenkin kesken riittävän hyvänä, että kannattaa sen takia jäädä.

Ap

Mä nyt jotenkin luulen silti että ne sun miehesi työnantajat tietävät paremmin mitä tekevät kuin sinä. 

Vierailija kirjoitti:

Ap kaltaisia valittajia kestä kukaan - varsinkaan työpaikan virkistys- / ilmapiirin parantamisillassa - siksi.

Ja sun kaltaisista päänaukojista omat äiditki toivoo, että sut vois jotenki n*ssia uusiksi. Huomaa että oot sietämätön taula, joka salaa tiedostaa tosiasian ja projisoi sen sitten johonkin tuntemattomaan kirjoittelijaan.