Rescuekoirien suuret pelastajat
Eivät ymmärrä mikä kierre se on tarhoilla kun adoptoit koiran, teet vain tilaa uudelle.
Monet koirat ovat niissä tarhoissa vuosiakin, mikä ei todellakaan ole koiran elämää se.
Suomessakin on tarhoilla kotia kaipaavia koiria, heitä ei huolita koska ei ole muodikasta ottaa koiraa kotimaan tarhoilta kun ei päästä leijumaan että tämä onkin Espanjasta, tämä Virosta ja tämä Romaniasta etc.
Ovatko koirat mihinkään vähentyneet näiden maiden tarhoilta? Eivät.
Lisää tulee päivittäin. Ja aika karuja ne tarhat ovat. Pressuin suojattuja häkkejä.
Entäs taudit sitten tai niiden riskit?
Riski on aina olemassa. Kaikkialla.
Rescueihmiset sulkevat silmänsä ja korvansa heti, kun joku asiasta mainitseekin.
Kukaan ei kerro mitä niille koirille tapahtuu jos ja kun jokin tauti löydetään? Miksi niistä vaietaan?
Niistä vaikenevat myös rescuen ottaneet ihmiset. Miksi?
Rescuen omistaja näkee asian näin:
"Pelastan yhden koiran ja olen pelastanut koko koirapopulaation"
Mutta todellisuudessa asia menee näin:
"Pelastan yhden koiran ja teen vain tilaa uudelle joka ei ehkä koskaan tule valituksi kenenkään kotiin".
Kysymys.
Käyttekö siellä tarhalla valitsemassa koiran vai teettekö sen päätöksen nettiin tehdyn esittelyn perusteella?
Niitä esittelyjä lukeneena, niin aika ruusuisesti on kirjoitettu ja hollywood- nyyhkytarina muotoon....
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Joillekin taudeille esim se koira on parempi kantaja kuin ihminen.
Mille taudeille? Ja mitkä niistä tarttuu ihmiseen?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat ok toiminnalla? Minä etsin uutta koiraa sekä Suomesta että ulkomailta. Aikuista koiraa. Suomessa olisin saanut 6-vuotiaan kolmanteen kotiinsa tulevan koiran 850 eurolla ja myyjä oli epämääräinen.
Lopulta eri vaihtoehdoista päädyin koiraan, joka oli tuolla ankealla tarhalla (jota ei enää ole vaan tänä päivänä tuon järjestön eläimillä on astetta asianmukaisemmat tilat
http://www.protectoramalaga.com/index.html).
Kysehän ei minun osatani ollut tarhan hyväksymisestä tai tukemisesta vaan siitä, että tuolla kammottavalla tarhalla oli koira, joka ilmiselvästi tarvitsi muutosta elämäänsä ja tuo yksilö tuntui minulle sopivalta vaihtoehdolta. Koirasta muodostuikin "elämäni koira" niiden 8 vuoden aikana, jotka se sai elää kanssani.
Noita tarhoja ei olisi, ellei espanjalaisilla olisi esineellistävä ja välinpitämätön asenne eläimiä kohtaan. Onneksi sielläkin asenteet muuttuvat nuoremman polven myötä empaattisemmiksi ja vastuullisemmiksi.
Eli kaikki vaan tutkimusten jälkeen samaan häkkiin vaan? Myös sterkkauksen jälkeen laumaan toipumaan?
Ei hyvää päivää.....
Järkyttävää
Monelle rescue-koirat ovat ongelma joko siksi, että he eivät yleensäkään pidä koirista, tai siksi, että ihmisten kiinnostus sekarotuisia rescue-koiria kohtaan vähentää ihmisten halukkuutta ottaa kotimaisia puhdasrotuisia koiria eli kyse on silloin yksinkertaisesti siitä, että rescue-koirat ovat huono asia kotimaiselle kennel-toiminnalle. Kun kysyntä vähenee, vähenee rahantulokin.
Antibioottiresistenssi sen sijaan on erittäin tärkeä ja vakavasti otettava asia. Mutta ei vain koirien kohdalla vaan kaikkien kohdalla. Tällä hetkellä jotkut tuntuvet pelkäävän lähes hysteerisesti koirien mukanaan tuomia bakteereja, mutta eivät ole lainkaan huolissaan siitä, että heidän lapsensa tai he itse ovat kenties päivittän tekemisissä ihmisten kanssa, jotka kantavat jotain antibioottiresistenttiä bakteeria. Heille on aivan ok, että heidän lapsensa on kaverillaan leikkimässä, kaveri ei vessassa käydessään pesekään huolellisesti käsiään ja ottaa karkkia samasta karkkipussista kuin heidän lapsensakin. Jostain syystä tämä ei ole millään tavalla huolestuttavaa eikä pelättävää.
Olen samaa mieltä monen kanssa, että nämä bakteerit tulisi tutkia jokaiselta Suomeen tuotavalta koiralta. Niin rescue-koirilta kuin ulkomaisista kenneleistä hankituilta rotukoiriltakin. Rescue-koirakaan ei ole ottajalleen ilmainen vaan siitä nimenomaan joutuu maksamaan vähintään eläinlääkärikäynneistä ja kuljetuksista aiheutuneet kulut. Jos Suomessa katsotaan, että ulkomaalainen eläinlääkäri ei ole pätevä tutkimusta tekemään ja todistusta koirasta kirjoittamaan, mielestäni silloin voidaan vaatia, että nuo tutkimukset ja lausunnot hoitaa suomalainen eläinlääkäri. Se maksaa koiran ottajalle jonkin verran, mutta kuten sanoin, koiran ottaminen maksaa muutenkin. Jos koiran lemmikikseen haluavalla ei ole varaa tällaiseen investointiin, ei hänellä tule olemaan varaa koiran muuhunkaan hoitoon ja sellaiselle ei pitäisi koskaan koiraa edes luovuttaa.
Rescue-koirailmiössä pidän huolestuttavana sen tunteisiin vetoavuutta. Ihmiset näkevät kuvia söpöistä koiraparoista, tuntevat sääliä ja päättävät koiraa auttaakseen ottaa koiran. Mielestäni päätös koiran hankkimisesta pitää tehdä jo kauan ennenkuin edes miettii, mistä ja millaisen koiran ottaa. Jos koiran hankkiminen on liian helppoa, käy samalla tavalla kuin nk kesäkissoillekin eli kun eläimen saa halvalla ja pian, se otetaan hetken mielijohteesta ja jos kaikki ei menekään niinkuin Strömsössä, kissa jätetään ulos heitteille ja koira laitetaan uudelleen kiertoon.
Vierailija kirjoitti:
Monelle rescue-koirat ovat ongelma joko siksi, että he eivät yleensäkään pidä koirista, tai siksi, että ihmisten kiinnostus sekarotuisia rescue-koiria kohtaan vähentää ihmisten halukkuutta ottaa kotimaisia puhdasrotuisia koiria eli kyse on silloin yksinkertaisesti siitä, että rescue-koirat ovat huono asia kotimaiselle kennel-toiminnalle. Kun kysyntä vähenee, vähenee rahantulokin.
Antibioottiresistenssi sen sijaan on erittäin tärkeä ja vakavasti otettava asia. Mutta ei vain koirien kohdalla vaan kaikkien kohdalla. Tällä hetkellä jotkut tuntuvet pelkäävän lähes hysteerisesti koirien mukanaan tuomia bakteereja, mutta eivät ole lainkaan huolissaan siitä, että heidän lapsensa tai he itse ovat kenties päivittän tekemisissä ihmisten kanssa, jotka kantavat jotain antibioottiresistenttiä bakteeria. Heille on aivan ok, että heidän lapsensa on kaverillaan leikkimässä, kaveri ei vessassa käydessään pesekään huolellisesti käsiään ja ottaa karkkia samasta karkkipussista kuin heidän lapsensakin. Jostain syystä tämä ei ole millään tavalla huolestuttavaa eikä pelättävää.
Olen samaa mieltä monen kanssa, että nämä bakteerit tulisi tutkia jokaiselta Suomeen tuotavalta koiralta. Niin rescue-koirilta kuin ulkomaisista kenneleistä hankituilta rotukoiriltakin. Rescue-koirakaan ei ole ottajalleen ilmainen vaan siitä nimenomaan joutuu maksamaan vähintään eläinlääkärikäynneistä ja kuljetuksista aiheutuneet kulut. Jos Suomessa katsotaan, että ulkomaalainen eläinlääkäri ei ole pätevä tutkimusta tekemään ja todistusta koirasta kirjoittamaan, mielestäni silloin voidaan vaatia, että nuo tutkimukset ja lausunnot hoitaa suomalainen eläinlääkäri. Se maksaa koiran ottajalle jonkin verran, mutta kuten sanoin, koiran ottaminen maksaa muutenkin. Jos koiran lemmikikseen haluavalla ei ole varaa tällaiseen investointiin, ei hänellä tule olemaan varaa koiran muuhunkaan hoitoon ja sellaiselle ei pitäisi koskaan koiraa edes luovuttaa.
Rescue-koirailmiössä pidän huolestuttavana sen tunteisiin vetoavuutta. Ihmiset näkevät kuvia söpöistä koiraparoista, tuntevat sääliä ja päättävät koiraa auttaakseen ottaa koiran. Mielestäni päätös koiran hankkimisesta pitää tehdä jo kauan ennenkuin edes miettii, mistä ja millaisen koiran ottaa. Jos koiran hankkiminen on liian helppoa, käy samalla tavalla kuin nk kesäkissoillekin eli kun eläimen saa halvalla ja pian, se otetaan hetken mielijohteesta ja jos kaikki ei menekään niinkuin Strömsössä, kissa jätetään ulos heitteille ja koira laitetaan uudelleen kiertoon.
Kyllä kyllä. Ja mistä nämä järjestöt voivat tietää ettei koira päädy kiertoon? Miten he valvovat ettei koiraa aleta kierrättää?
Mulla on suomalainen kodinvaihtaja ja aika pian selvisi että olemme koiran kolmas koti ja koira kohta 3 vuotta.
Päätimme että koira on meillä lopun ikäänsä. Ja ihana koira onkin.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Tuleeko tuo resistenssi vain antibiooteista, joilla koiraa on hoidettu vai jostain muusta(kin)? Koirahan lihansyöjänä käyttää suuret määrät lihaa ja monessa maassa lihantuotannossa käytetään rutiininomaisesti antibiootteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Kiitos. Olen saanut erään kommentoijan kommenteista kuvan että hänen mielestään (???) vain ihmiset tuovat tauteja ja bakteereita mukanaan xD
Eivät eläimet......
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko tuo resistenssi vain antibiooteista, joilla koiraa on hoidettu vai jostain muusta(kin)? Koirahan lihansyöjänä käyttää suuret määrät lihaa ja monessa maassa lihantuotannossa käytetään rutiininomaisesti antibiootteja.
Olisiko myös teurasjätteistä saatu myös jos kulkukoirat pääsevät niihin käsiksi?
Mistä kukaan voi tietää mitä ne syövät kun nälkä on ja ruokaa on nuukasti?
Nehän voivat kantaa ko bakteereja jo tarhalle tullessaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle rescue-koirat ovat ongelma joko siksi, että he eivät yleensäkään pidä koirista, tai siksi, että ihmisten kiinnostus sekarotuisia rescue-koiria kohtaan vähentää ihmisten halukkuutta ottaa kotimaisia puhdasrotuisia koiria eli kyse on silloin yksinkertaisesti siitä, että rescue-koirat ovat huono asia kotimaiselle kennel-toiminnalle. Kun kysyntä vähenee, vähenee rahantulokin.
Antibioottiresistenssi sen sijaan on erittäin tärkeä ja vakavasti otettava asia. Mutta ei vain koirien kohdalla vaan kaikkien kohdalla. Tällä hetkellä jotkut tuntuvet pelkäävän lähes hysteerisesti koirien mukanaan tuomia bakteereja, mutta eivät ole lainkaan huolissaan siitä, että heidän lapsensa tai he itse ovat kenties päivittän tekemisissä ihmisten kanssa, jotka kantavat jotain antibioottiresistenttiä bakteeria. Heille on aivan ok, että heidän lapsensa on kaverillaan leikkimässä, kaveri ei vessassa käydessään pesekään huolellisesti käsiään ja ottaa karkkia samasta karkkipussista kuin heidän lapsensakin. Jostain syystä tämä ei ole millään tavalla huolestuttavaa eikä pelättävää.
Olen samaa mieltä monen kanssa, että nämä bakteerit tulisi tutkia jokaiselta Suomeen tuotavalta koiralta. Niin rescue-koirilta kuin ulkomaisista kenneleistä hankituilta rotukoiriltakin. Rescue-koirakaan ei ole ottajalleen ilmainen vaan siitä nimenomaan joutuu maksamaan vähintään eläinlääkärikäynneistä ja kuljetuksista aiheutuneet kulut. Jos Suomessa katsotaan, että ulkomaalainen eläinlääkäri ei ole pätevä tutkimusta tekemään ja todistusta koirasta kirjoittamaan, mielestäni silloin voidaan vaatia, että nuo tutkimukset ja lausunnot hoitaa suomalainen eläinlääkäri. Se maksaa koiran ottajalle jonkin verran, mutta kuten sanoin, koiran ottaminen maksaa muutenkin. Jos koiran lemmikikseen haluavalla ei ole varaa tällaiseen investointiin, ei hänellä tule olemaan varaa koiran muuhunkaan hoitoon ja sellaiselle ei pitäisi koskaan koiraa edes luovuttaa.
Rescue-koirailmiössä pidän huolestuttavana sen tunteisiin vetoavuutta. Ihmiset näkevät kuvia söpöistä koiraparoista, tuntevat sääliä ja päättävät koiraa auttaakseen ottaa koiran. Mielestäni päätös koiran hankkimisesta pitää tehdä jo kauan ennenkuin edes miettii, mistä ja millaisen koiran ottaa. Jos koiran hankkiminen on liian helppoa, käy samalla tavalla kuin nk kesäkissoillekin eli kun eläimen saa halvalla ja pian, se otetaan hetken mielijohteesta ja jos kaikki ei menekään niinkuin Strömsössä, kissa jätetään ulos heitteille ja koira laitetaan uudelleen kiertoon.
Kyllä kyllä. Ja mistä nämä järjestöt voivat tietää ettei koira päädy kiertoon? Miten he valvovat ettei koiraa aleta kierrättää?
Mulla on suomalainen kodinvaihtaja ja aika pian selvisi että olemme koiran kolmas koti ja koira kohta 3 vuotta.
Päätimme että koira on meillä lopun ikäänsä. Ja ihana koira onkin.
Tuo on kieltämättä ongelma, mutta sama ongelma koskee myös puhdasrotuisia kotimaiselta kasvattajalta otettuja koiria. Onhan niitä tapauksia ollut, jossa rotukoiran ottanut on myynyt koiran eteenpäin, vaikka kasvattajan kanssa on alunperin sovittu koiran palaamisesta takaisin kasvattajalleen, jos koiran ostanut ei voikaan pitää koiraansa. Laki on kuitenkin omistajan eikä kasvattajan puolella, koska koira katsotaan omaisuudeksi ja omaisuudelleen saa tehdä mitä haluaa.
Asiaa ei voikaan varsinaisesti valvoa, mutta juuri siksi nämä yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden, että he etsivät koiralle uuden kodin. Koiran kanssa ongelmissa olevalle tämä on huomattavasti helpompi ja nopeampi ratkaisu kuin alkaa itse etsiä koiralle uutta kotia. Oma kodinvaihtajani tuli mulle parin päivän varoitusajalla yhdistyksen kautta. Tarkoitus oli, että pidän koiran vain sen aikaa, kun sille löytyy uusi koti. Olin kuitenkin jo pitkään suunnitellut ottavani koiran, joten kun koira oli ollut mulla muutaman päivän, ilmoitin yhdistykselle, ettei sille tarvitsekaan etsiä uutta kotia. Näillä yhdistyksillä on vapaaehtoisia, jotka ottavat tilapäisesti kodinvaihtajakoiria luokseen, ja tämä on se porkkana, jolla koirastaan luopuvat palauttavat koiran yhdistykselle eivätkä ala itse etsimään sille uutta kotia.
Myös sopimuksessa on kielletty koiran kiertoonlaitto vaan koira tulee palauttaa yhdistykselle, mikäli siitä halutaan eroon. Toki aina löytyy joku luupää, joka toimii vastoin allekirjoittamaansa sopimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle rescue-koirat ovat ongelma joko siksi, että he eivät yleensäkään pidä koirista, tai siksi, että ihmisten kiinnostus sekarotuisia rescue-koiria kohtaan vähentää ihmisten halukkuutta ottaa kotimaisia puhdasrotuisia koiria eli kyse on silloin yksinkertaisesti siitä, että rescue-koirat ovat huono asia kotimaiselle kennel-toiminnalle. Kun kysyntä vähenee, vähenee rahantulokin.
Antibioottiresistenssi sen sijaan on erittäin tärkeä ja vakavasti otettava asia. Mutta ei vain koirien kohdalla vaan kaikkien kohdalla. Tällä hetkellä jotkut tuntuvet pelkäävän lähes hysteerisesti koirien mukanaan tuomia bakteereja, mutta eivät ole lainkaan huolissaan siitä, että heidän lapsensa tai he itse ovat kenties päivittän tekemisissä ihmisten kanssa, jotka kantavat jotain antibioottiresistenttiä bakteeria. Heille on aivan ok, että heidän lapsensa on kaverillaan leikkimässä, kaveri ei vessassa käydessään pesekään huolellisesti käsiään ja ottaa karkkia samasta karkkipussista kuin heidän lapsensakin. Jostain syystä tämä ei ole millään tavalla huolestuttavaa eikä pelättävää.
Olen samaa mieltä monen kanssa, että nämä bakteerit tulisi tutkia jokaiselta Suomeen tuotavalta koiralta. Niin rescue-koirilta kuin ulkomaisista kenneleistä hankituilta rotukoiriltakin. Rescue-koirakaan ei ole ottajalleen ilmainen vaan siitä nimenomaan joutuu maksamaan vähintään eläinlääkärikäynneistä ja kuljetuksista aiheutuneet kulut. Jos Suomessa katsotaan, että ulkomaalainen eläinlääkäri ei ole pätevä tutkimusta tekemään ja todistusta koirasta kirjoittamaan, mielestäni silloin voidaan vaatia, että nuo tutkimukset ja lausunnot hoitaa suomalainen eläinlääkäri. Se maksaa koiran ottajalle jonkin verran, mutta kuten sanoin, koiran ottaminen maksaa muutenkin. Jos koiran lemmikikseen haluavalla ei ole varaa tällaiseen investointiin, ei hänellä tule olemaan varaa koiran muuhunkaan hoitoon ja sellaiselle ei pitäisi koskaan koiraa edes luovuttaa.
Rescue-koirailmiössä pidän huolestuttavana sen tunteisiin vetoavuutta. Ihmiset näkevät kuvia söpöistä koiraparoista, tuntevat sääliä ja päättävät koiraa auttaakseen ottaa koiran. Mielestäni päätös koiran hankkimisesta pitää tehdä jo kauan ennenkuin edes miettii, mistä ja millaisen koiran ottaa. Jos koiran hankkiminen on liian helppoa, käy samalla tavalla kuin nk kesäkissoillekin eli kun eläimen saa halvalla ja pian, se otetaan hetken mielijohteesta ja jos kaikki ei menekään niinkuin Strömsössä, kissa jätetään ulos heitteille ja koira laitetaan uudelleen kiertoon.
Kyllä kyllä. Ja mistä nämä järjestöt voivat tietää ettei koira päädy kiertoon? Miten he valvovat ettei koiraa aleta kierrättää?
Mulla on suomalainen kodinvaihtaja ja aika pian selvisi että olemme koiran kolmas koti ja koira kohta 3 vuotta.
Päätimme että koira on meillä lopun ikäänsä. Ja ihana koira onkin.Tuo on kieltämättä ongelma, mutta sama ongelma koskee myös puhdasrotuisia kotimaiselta kasvattajalta otettuja koiria. Onhan niitä tapauksia ollut, jossa rotukoiran ottanut on myynyt koiran eteenpäin, vaikka kasvattajan kanssa on alunperin sovittu koiran palaamisesta takaisin kasvattajalleen, jos koiran ostanut ei voikaan pitää koiraansa. Laki on kuitenkin omistajan eikä kasvattajan puolella, koska koira katsotaan omaisuudeksi ja omaisuudelleen saa tehdä mitä haluaa.
Asiaa ei voikaan varsinaisesti valvoa, mutta juuri siksi nämä yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden, että he etsivät koiralle uuden kodin. Koiran kanssa ongelmissa olevalle tämä on huomattavasti helpompi ja nopeampi ratkaisu kuin alkaa itse etsiä koiralle uutta kotia. Oma kodinvaihtajani tuli mulle parin päivän varoitusajalla yhdistyksen kautta. Tarkoitus oli, että pidän koiran vain sen aikaa, kun sille löytyy uusi koti. Olin kuitenkin jo pitkään suunnitellut ottavani koiran, joten kun koira oli ollut mulla muutaman päivän, ilmoitin yhdistykselle, ettei sille tarvitsekaan etsiä uutta kotia. Näillä yhdistyksillä on vapaaehtoisia, jotka ottavat tilapäisesti kodinvaihtajakoiria luokseen, ja tämä on se porkkana, jolla koirastaan luopuvat palauttavat koiran yhdistykselle eivätkä ala itse etsimään sille uutta kotia.
Aivan. Meihin otti yhteyttä koiran eka omistaja ja koira olisi kuulunut omistaja kakkosen hänelle palauttaa. Meille ei kerrottu tästä kun koira meille luovutettiin. Onneksi eka omistaja oli mukava ja ymmärsi että koira on nyt pysyvässä kodissa eikä enää lähde kiertoon :)
Hyvin sopeutui perheeseemme ja hyvän hermorakenteen omaa kun perhe kasvoi vauvalla :)
Vierailija kirjoitti:
Myös sopimuksessa on kielletty koiran kiertoonlaitto vaan koira tulee palauttaa yhdistykselle, mikäli siitä halutaan eroon. Toki aina löytyy joku luupää, joka toimii vastoin allekirjoittamaansa sopimusta.
Totta. Tämä taitaa olla myös kasvattajien yleinen ongelma.
Ihan hyvä jos luupäät toimivat vastoin yhdistysten ja kasvattajien sopimusta, niin loppuisi se ihmisten huijaaminen kohtuuttomilla ehdoilla.
Jouduin luopumaan rotukoirista ja otin mielelläni kasvattajiin yhteyttä. Mutta olen kuitenkin elänyt koirien kanssa vuosia ja täysin kykenevä sijoittamaan ne itsekin niin halutessani. Koirat lakkasivat millään tavalla kuulumasta kasvattajille, kun minä ne ostin.
Jännä miten fyysisistä vioista ja arkuudesta ei oteta mitään vastuuta, kaikki on aina ostajan syytä. Mutta jos ostaja myy tai antaa koiran, niin äkkiä koira onkin suuri kiinnostuksen kohde ja käyttäydytään kuin ostaja olisi varastanut kasvattajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Kiitos. Olen saanut erään kommentoijan kommenteista kuvan että hänen mielestään (???) vain ihmiset tuovat tauteja ja bakteereita mukanaan xD
Eivät eläimet......
Ei, vaan FAKTA on että ihmiset tuovat moninkertaisesti enemmän kuin rescuekoirat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Kiitos. Olen saanut erään kommentoijan kommenteista kuvan että hänen mielestään (???) vain ihmiset tuovat tauteja ja bakteereita mukanaan xD
Eivät eläimet......Ei, vaan FAKTA on että ihmiset tuovat moninkertaisesti enemmän kuin rescuekoirat.
Juuri näin. Tuo suhteellisuudentajua ihmisille, kun he ymmärtävät, että juuri hetki sitten otettuaan työpaikan kahvinkeittimestä kahvipannun, siihen pannuun oli hetkeä aikaisemmin koskenut työkaveri, joka ei ole koskaan ollut tekemisissä yhdenkään rescue-koiran kanssa, mutta joka silti on esim MRSA-bakteerin kantaja. Ja MRSA tarttuu kosketuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Kiitos. Olen saanut erään kommentoijan kommenteista kuvan että hänen mielestään (???) vain ihmiset tuovat tauteja ja bakteereita mukanaan xD
Eivät eläimet......Ei, vaan FAKTA on että ihmiset tuovat moninkertaisesti enemmän kuin rescuekoirat.
Kuten myös ne ihmiset jotka koiria tänne muualta tuovat, tuovat itsekin bakteerit mukanaan.
FAKTA!!! Ei ne koirat yksin lennä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Kiitos. Olen saanut erään kommentoijan kommenteista kuvan että hänen mielestään (???) vain ihmiset tuovat tauteja ja bakteereita mukanaan xD
Eivät eläimet......Ei, vaan FAKTA on että ihmiset tuovat moninkertaisesti enemmän kuin rescuekoirat.
Kuten myös ne ihmiset jotka koiria tänne muualta tuovat, tuovat itsekin bakteerit mukanaan.
FAKTA!!! Ei ne koirat yksin lennä!!
Kyllä ne siinä mielessä lentävät yksin, että se uusi omistaja ei lennä hakemaan koiraa vaan koira noudetaan lentokentältä. Toki koneessa on oltava joku ihminen, jonka vastuulla koira on, mutta hän olisi lentänyt muutenkin.
Bakteerin voi saada esim sieltä lentokentältä.
Mistä Tiedätte ettei koiraa tuovalla ole ko bakteeria itsellään? Kättelette, koskette samaan remmiin jne.
Niinpä. Ette mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä keskustelu koirista vai Aasian matkailusta?
Keskustelu on ollut hyvin pitkälti antibioottiresistenteistä bakteereista. Ja näitä tuovat maahan sekä ihmiset että eläimet.
Kiitos. Olen saanut erään kommentoijan kommenteista kuvan että hänen mielestään (???) vain ihmiset tuovat tauteja ja bakteereita mukanaan xD
Eivät eläimet......Ei, vaan FAKTA on että ihmiset tuovat moninkertaisesti enemmän kuin rescuekoirat.
Kuten myös ne ihmiset jotka koiria tänne muualta tuovat, tuovat itsekin bakteerit mukanaan.
FAKTA!!! Ei ne koirat yksin lennä!!
Kyllä ne siinä mielessä lentävät yksin, että se uusi omistaja ei lennä hakemaan koiraa vaan koira noudetaan lentokentältä. Toki koneessa on oltava joku ihminen, jonka vastuulla koira on, mutta hän olisi lentänyt muutenkin.
Ja kyseisellä henkilöllä voi olla ties mikä bakteeri.
Ette nyt ota kaikkia vaihtoehtoja huomioon :D
Tuttava otti Espanjan tuontikoiran. Tää sitten puri tuttavaani ja tuhosi kämpän. Lopulta päätyi kuoppaan tämä "ihana" rescue.