Mikä tää MUSKARI oikein on? Vauvan kanssa. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin esikoisen kanssa pari kertaa, sen jälkeen minua ei olisi saanut paikalle kirveelläkään. Ylipirteitä ylimammoja kehumassa omaa pulleropalleroaan ja taputtamassa ringissä. Voi luoja että mä kärsin, kuin olisi aivoamputoitujen kokoontumisajoihin joutunut.

Nyt lapset ovat jo isoja, soittavat pianoa ja ovat hyviä laulajia. Lisäksi erittäin hyviä koululaisia. Taisi se kotona sylittely, lukeminen, musiikin kuuntelu ja ulkoileminen riittää. Ilman hormonihuuruista kanalaumaa ympärillä.

Ai taivas mitä itseriittoisuutta ja muiden alentamista...

Ei ollenkaan, vaikka tuo viestini näköjään onkin poistettu..? Hmm.

Minä en nauttinut muskarista vaan tunsin olevani ihan väärässä paikassa. Olen siis ehkä ankeuttaja, olen nimittäin myös se ikävä ihminen, joka ei voi sietää tutustumisleikkejä tai työpaikan hauskoja yhteishenkihyppelyitä. Älytöntä väittää muskarin sun muiden olevan välttämättömän tärkeitä vauvan kehityksen suhteen, kun kuitenkin tärkeintä on se, mitä kotona tapahtuu. Vanhemmuuden suorittaminen ei ole lapsen etu.

Niin samaa mieltä.

Ja en itsekään tykkää väkisin väännetyistä tutustumisleikeistä yms.

Hyvin ovat lapset kehittyneet ilman näitä "harrastuksiakin"

Eikä vuonna yks ja kaks oo ollut muskareita . Ja aika hyvin nuo eläkkeellä olevat osanneet lapsensa kasvattaa toisin kuin nykyajan teinien vanhemmat . Lorviivat kotonaan ja en jaksa en halua väsyttäö ja ottaa aivoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Vauvalla ei ole harrastusta = syrjäytyminen?! Ihan tosi nyt. Vauvan kanssa voi kylällä, ulkoilla ja tehdä vaikka mitä muuta, ei tarvitse jäädä kotiin istumaan vaikkei muskari maistuisikaan. Aika yksioikoinen käsitys maailmasta sinulla.

Mä vien lapset mieluummin ulos ja metsään leikkimään. Luontoa tutkimaan. Motoriikka kehittyy siellä parhaiten. Sekä aistit....

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin pärjäsin koulussa vaikka missään vauvauinneissa ja muskareissa ei äitini mua raijannutkaan. Samoin mun lapset. Erittäin hyvin menestyvät koulussa. Tyttö oppi lukemaan 6-vuotiaana. Matemaattisesti lahjakas sekä kielet sujuu; ruotsi, englanti, saksa. Saksan aloitti 4. luokalla.

On nyt seiskalla.

Poika menestyy myös vaikka onkin ollut vaikeuksia, mutta pojat ovatkin erilaisia kun tytöt.

Meidän tyttöpäs oppi lukemaan 5- vuotiaana, ei opetettu eli ihan itsekseen vaan, on se niin etevä, Nyt kasilla ja lukee ranskaa, joka on paljon vaikeampaa kuin saksa. Lällälllää!

Tajuatko edes kuinka tyhmältä vaikutat siinä kehuskellessasi lapsiasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Puhutaankohan me nyt samanikäisistä lapsista? Minusta vauva niin pieni ettei se tarvitse muuta kuin äidin ja isin ja kaupan karkkihyllyä sen aistit tuskin riittävät edes hahmottamaan sieltä vaunuista/kantokopasta/rintarepusta. Karkkejakaan vauva ei ymmärrä, koska vauvan ruokaa on maito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin pärjäsin koulussa vaikka missään vauvauinneissa ja muskareissa ei äitini mua raijannutkaan. Samoin mun lapset. Erittäin hyvin menestyvät koulussa. Tyttö oppi lukemaan 6-vuotiaana. Matemaattisesti lahjakas sekä kielet sujuu; ruotsi, englanti, saksa. Saksan aloitti 4. luokalla.

On nyt seiskalla.

Poika menestyy myös vaikka onkin ollut vaikeuksia, mutta pojat ovatkin erilaisia kun tytöt.

Meidän tyttöpäs oppi lukemaan 5- vuotiaana, ei opetettu eli ihan itsekseen vaan, on se niin etevä, Nyt kasilla ja lukee ranskaa, joka on paljon vaikeampaa kuin saksa. Lällälllää!

Tajuatko edes kuinka tyhmältä vaikutat siinä kehuskellessasi lapsiasi?

Mikäs nyt hiertää? Eivätkö omat lapsesi pärjää koulussa, vaikka on muskarit ja vauvauinnit ja ties mitkä taaperosuunnistukset käytynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Ei kai kukaan vauvalle syötä karkkeja? Isommalle lapselle sitten.

Äiti ne karkit syö, mutta se karkkihyllyn värikylläisyys on monen vauvan ainoa virike. Kotona saa sitten olla sitterissä tuijottamassa apaattisena kattoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Vauvalla ei ole harrastusta = syrjäytyminen?! Ihan tosi nyt. Vauvan kanssa voi kylällä, ulkoilla ja tehdä vaikka mitä muuta, ei tarvitse jäädä kotiin istumaan vaikkei muskari maistuisikaan. Aika yksioikoinen käsitys maailmasta sinulla.

Rautalankaa kärjistetysi: lasten syrjäytyminen alkaa jo vauva-aikana, jolloin osa äideistä käpertyy kotiin. Ns. ylempien sosiaaliluokkien väki on aikaa sitten keksinyt, että jos on joku kiinnostava juttu, niin sinne tulee lähdettyä vauvan kanssa. Siksi ne ns. menestyvien perheiden kersat päätyvät vanhempien tai hoitajan kanssa muskariin, jossa lapsi näkee vähän muutakin kuin kodin ja hoksaa, että aha, tällaistakin voi olla. Samat perhee kyläilee, harrastaa perheenä kaikenlaista, ulkoilee jne. eli kokemukset maailmasta kasaantuvat tietyille lapsille. Samaan aikaan pikkuisen alkoholismiin ja laiskuuteen taipuvaiset tyytyvät olemaan kotona, koska eihän se vauva mitään tarvitse. Koulussa sitten ihmetellään, miksi toinen lapsi on kehityksestä jäljessä pari vuotta, toinen motivoitunut, utelias ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ei vauva tarvitse muskaria, se on totta, mutta erilaisten kokemusten saaminen maailmasta turvallisesti vanhemman sylissä ovat tärkeitä asioita myöhemmän elämän kannalta. Meillä on ihan tarpeeksi lapsia, jotka tulevat päivähoitoon 3v iässä ymmärtämättä, että se vieressä oleva olento on toinen pieni ihminen eikä lelu, jota voi rääkätä.

Tää muskari on tässä ketjussa ihan sivuseikka mutta tässä paljastuu juuri se äitien elämänasenne, mikä välittyy myös lapselle. Sääliksi käy ne lapset, joiden äidit haukkuvat toisia hormoonihuuruisiksi tampioiksi, kun vievät lapsensa muskariin. Musiikkia kun voi kuunnella autossakin ja hakata vaikka kattiloita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin pärjäsin koulussa vaikka missään vauvauinneissa ja muskareissa ei äitini mua raijannutkaan. Samoin mun lapset. Erittäin hyvin menestyvät koulussa. Tyttö oppi lukemaan 6-vuotiaana. Matemaattisesti lahjakas sekä kielet sujuu; ruotsi, englanti, saksa. Saksan aloitti 4. luokalla.

On nyt seiskalla.

Poika menestyy myös vaikka onkin ollut vaikeuksia, mutta pojat ovatkin erilaisia kun tytöt.

Meidän tyttöpäs oppi lukemaan 5- vuotiaana, ei opetettu eli ihan itsekseen vaan, on se niin etevä, Nyt kasilla ja lukee ranskaa, joka on paljon vaikeampaa kuin saksa. Lällälllää!

Tajuatko edes kuinka tyhmältä vaikutat siinä kehuskellessasi lapsiasi?

Mikäs nyt hiertää? Eivätkö omat lapsesi pärjää koulussa, vaikka on muskarit ja vauvauinnit ja ties mitkä taaperosuunnistukset käytynä?

Nimenomaan pärjää mutta ei ole käyty muskarissa😅 Ärsyttää tuollainen päteminen lastensa kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Ei kai kukaan vauvalle syötä karkkeja? Isommalle lapselle sitten.

Äiti ne karkit syö, mutta se karkkihyllyn värikylläisyys on monen vauvan ainoa virike. Kotona saa sitten olla sitterissä tuijottamassa apaattisena kattoon.

Mistä ihmeestä tuon repäisit? Miksi vauvat tuijottelisivat kotona apaattisina kattoon? Ps. imettävän äidin ei kannata ihan hirveästi syödä karkkeja vaan ihan oikeaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Vauvalla ei ole harrastusta = syrjäytyminen?! Ihan tosi nyt. Vauvan kanssa voi kylällä, ulkoilla ja tehdä vaikka mitä muuta, ei tarvitse jäädä kotiin istumaan vaikkei muskari maistuisikaan. Aika yksioikoinen käsitys maailmasta sinulla.

Rautalankaa kärjistetysi: lasten syrjäytyminen alkaa jo vauva-aikana, jolloin osa äideistä käpertyy kotiin. Ns. ylempien sosiaaliluokkien väki on aikaa sitten keksinyt, että jos on joku kiinnostava juttu, niin sinne tulee lähdettyä vauvan kanssa. Siksi ne ns. menestyvien perheiden kersat päätyvät vanhempien tai hoitajan kanssa muskariin, jossa lapsi näkee vähän muutakin kuin kodin ja hoksaa, että aha, tällaistakin voi olla. Samat perhee kyläilee, harrastaa perheenä kaikenlaista, ulkoilee jne. eli kokemukset maailmasta kasaantuvat tietyille lapsille. Samaan aikaan pikkuisen alkoholismiin ja laiskuuteen taipuvaiset tyytyvät olemaan kotona, koska eihän se vauva mitään tarvitse. Koulussa sitten ihmetellään, miksi toinen lapsi on kehityksestä jäljessä pari vuotta, toinen motivoitunut, utelias ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ei vauva tarvitse muskaria, se on totta, mutta erilaisten kokemusten saaminen maailmasta turvallisesti vanhemman sylissä ovat tärkeitä asioita myöhemmän elämän kannalta. Meillä on ihan tarpeeksi lapsia, jotka tulevat päivähoitoon 3v iässä ymmärtämättä, että se vieressä oleva olento on toinen pieni ihminen eikä lelu, jota voi rääkätä.

Tossa lainaamassasi kommentissa kylläkin nimenomaan todettiin, että vauvan kanssa voi tehdä vaikka mitä muuta, vaikka ei muskarissa kävisikään. Maksuttomia juttuja, joita harrastaa vauvan kanssa on vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Ei kai kukaan vauvalle syötä karkkeja? Isommalle lapselle sitten.

Äiti ne karkit syö, mutta se karkkihyllyn värikylläisyys on monen vauvan ainoa virike. Kotona saa sitten olla sitterissä tuijottamassa apaattisena kattoon.

Mistä ihmeestä tuon repäisit? Miksi vauvat tuijottelisivat kotona apaattisina kattoon? Ps. imettävän äidin ei kannata ihan hirveästi syödä karkkeja vaan ihan oikeaa ruokaa.

Koska jos ei vie lasta muskariin, on köyhä ja syrjäytynyt alkoholisti, joka elää karkeista ja jonka lapsesta ei koskaan tule mitään. Paitsi ehkä tyhmä ja rikollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Vauvalla ei ole harrastusta = syrjäytyminen?! Ihan tosi nyt. Vauvan kanssa voi kylällä, ulkoilla ja tehdä vaikka mitä muuta, ei tarvitse jäädä kotiin istumaan vaikkei muskari maistuisikaan. Aika yksioikoinen käsitys maailmasta sinulla.

Rautalankaa kärjistetysi: lasten syrjäytyminen alkaa jo vauva-aikana, jolloin osa äideistä käpertyy kotiin. Ns. ylempien sosiaaliluokkien väki on aikaa sitten keksinyt, että jos on joku kiinnostava juttu, niin sinne tulee lähdettyä vauvan kanssa. Siksi ne ns. menestyvien perheiden kersat päätyvät vanhempien tai hoitajan kanssa muskariin, jossa lapsi näkee vähän muutakin kuin kodin ja hoksaa, että aha, tällaistakin voi olla. Samat perhee kyläilee, harrastaa perheenä kaikenlaista, ulkoilee jne. eli kokemukset maailmasta kasaantuvat tietyille lapsille. Samaan aikaan pikkuisen alkoholismiin ja laiskuuteen taipuvaiset tyytyvät olemaan kotona, koska eihän se vauva mitään tarvitse. Koulussa sitten ihmetellään, miksi toinen lapsi on kehityksestä jäljessä pari vuotta, toinen motivoitunut, utelias ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ei vauva tarvitse muskaria, se on totta, mutta erilaisten kokemusten saaminen maailmasta turvallisesti vanhemman sylissä ovat tärkeitä asioita myöhemmän elämän kannalta. Meillä on ihan tarpeeksi lapsia, jotka tulevat päivähoitoon 3v iässä ymmärtämättä, että se vieressä oleva olento on toinen pieni ihminen eikä lelu, jota voi rääkätä.

Tossa lainaamassasi kommentissa kylläkin nimenomaan todettiin, että vauvan kanssa voi tehdä vaikka mitä muuta, vaikka ei muskarissa kävisikään. Maksuttomia juttuja, joita harrastaa vauvan kanssa on vaikka mitä.

Aivan, kiitos! Eikä se maksuttomuuskaan ole se juttu, vaan se että löytää jotain, josta nauttii sekä vauva että äiti/isä. Tuskin vauvakaan muskarista nauttii, jos vaistoaa äidin olevan pahasti epämukavuusalueella.

Onpas ihmiset luonnosta vieraantuneet. Mutta ainahan sitä voi eläintarhaan mennä.

Itse boikotoin moisia kidutus-ja rahastuspaikkoja.

Eikö kukaan tee mitään muuta sisätiloista sisätiloihin menemistä??

Ai niin ne gugguut ja molot eivät rajuja leikkejä varmaan kestäisikään

Tuosta pitää ymmärtää, ettei noita juttuja ole varsinaisesti suunnattu niille lapsille, vaan lasten äideille.

Lapsi kykenee ihan hyvin kuuntelemaan musiikkia kotonaan radiosta tai levyiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perskuta rallaa mitä humpuukkia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me korjataan autoja ja hoidetaan hevosia vauvan kanssa

No tuo kuulostaa paljon älyllisiä taitoja kehittävämmältä, kuin "tilulilu lii tää tää puks poks" heiluttelu ja keinuttelu. Teitä kun olisi enemmän niin saataisiin myöhemmin tehtyä tutkimus kummat pärjäsivät elämässä paremmin. Muskareista, vauva uinneista, yms nykyäitien ajanvietto paikoista ei saa muuta kun flunssia, vatsatauteja sekä muita toinen toistaan lietsovia kummallisia villityksiä, millä ei ole mitään totuuden perää. Kauhulla aina odotin mitä milläkin kertaa on päähän tarttunut.

Onhan tuota tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Musiikkileikkikouluja on ollut jo reilusti yli 40 vuotta ja tutkimusten mukaan muskarilaiset menestyvät elämässä paremmin kuin ne, jotka eivät ole muskarissa olleet. Tätä tosin selitetään sillä, että jo valmiiksi syrjäytyneet perheet ei tuo lapsiaan muskariin eikä koe lapsen maailman avartamista musiikilla mitenkään tärkeäksi. Todella usein soittoharrastus liittyy ylempiin sosiaaliluokkiin samoin kuin muskarit muutenkin.

Lisäksi vauvamuskarissa tärkeässä roolissa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Jos sitä ei ole ja "musiikkia me kuunnellaan aina autossa", niin lapsen elämänennuste ei ole kaksinen.

Olin mäkin 80-luvulla muskarissa, mutta 4-vuotiaana, en vauvana.

Vauva ei tarvitse harrastuksia. Eikä muuten päiväkotia käyvät 1-5-vuotiaatkaan. 

Vauvalle tekee ihan hyvää huomata, että maailmassa on muutakin kuin äiti ja kaupan karkkihylly. Tarpeellinen ryhmään sopeutuminen on hyvä aloittaa vaikka muskarista, missä ollaan vanhemman kanssa tunti tai puolikas kerrallaan. Vauva näkee ympärillä muita lapsia, on motorisia taitoja kehittäviä asioita, on rytmiä, musiikkia, aisteille erilaista virikettä kuin kotona jne.

Suomalaiset äidit valittavat, että jäävät vauva-aikana yksin, vauva takertuu äitiin, elämä on pieni ja kamala, mutta jos ehdottaa yhteistä äiti-lapsi -harrastusta, niin saa kuulla, että vauva ei tarvitse harrastuksia. Syrjäytykööt rauhassa.

Vauvalla ei ole harrastusta = syrjäytyminen?! Ihan tosi nyt. Vauvan kanssa voi kylällä, ulkoilla ja tehdä vaikka mitä muuta, ei tarvitse jäädä kotiin istumaan vaikkei muskari maistuisikaan. Aika yksioikoinen käsitys maailmasta sinulla.

Rautalankaa kärjistetysi: lasten syrjäytyminen alkaa jo vauva-aikana, jolloin osa äideistä käpertyy kotiin. Ns. ylempien sosiaaliluokkien väki on aikaa sitten keksinyt, että jos on joku kiinnostava juttu, niin sinne tulee lähdettyä vauvan kanssa. Siksi ne ns. menestyvien perheiden kersat päätyvät vanhempien tai hoitajan kanssa muskariin, jossa lapsi näkee vähän muutakin kuin kodin ja hoksaa, että aha, tällaistakin voi olla. Samat perhee kyläilee, harrastaa perheenä kaikenlaista, ulkoilee jne. eli kokemukset maailmasta kasaantuvat tietyille lapsille. Samaan aikaan pikkuisen alkoholismiin ja laiskuuteen taipuvaiset tyytyvät olemaan kotona, koska eihän se vauva mitään tarvitse. Koulussa sitten ihmetellään, miksi toinen lapsi on kehityksestä jäljessä pari vuotta, toinen motivoitunut, utelias ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ei vauva tarvitse muskaria, se on totta, mutta erilaisten kokemusten saaminen maailmasta turvallisesti vanhemman sylissä ovat tärkeitä asioita myöhemmän elämän kannalta. Meillä on ihan tarpeeksi lapsia, jotka tulevat päivähoitoon 3v iässä ymmärtämättä, että se vieressä oleva olento on toinen pieni ihminen eikä lelu, jota voi rääkätä.

Ei, kyllä se vauvojen syrjäytyminen alkaa jo ennen syntymää.

Tuon vakavan ongelman välttämiseksi kannattaa odottavien äitien toisiaan tavatessaan aina painaa vatsansa toisiaan vasten, jolloin vauvojen tuleva syrjäytyminen estyy potkiskelukommunikaation avulla.

Lapsista tulee siis tyhmiä ja epäsosiaalisia ilman muskaria, just joo.

P.S. Ei paljoa tarvi ti-ti-nallea ymmärtäkään. Ei sillä tosin taida musiikinmaisteriksi päästä että ymmärtää vaikka Fröbelin palikoitakin ja tsutsitsatisaata tai kun osaa jonkin tietyn sormileikin.

Ulkona ne aistit vasta herääkin. Ja motoriikka kehittyy.

Miksi kaikki pönöttää vaan sisätiloissa?

Aina on puistot tyhjinä joka ikinen päivä. Ei näy lapsia ulkona. Missään.