AUTTAKAA! Mies sai raivarin ja mua pelottaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies42v. kirjoitti:

Kerrataanpa vielä.

Mies poltti päreensä; löi seinää, heitti vettä vaimon päälle. Lähti pois kotoa rauhoittumaan, ettei tulisi sanottua, jotain mitä katuu myöhemmin.

Tapahtuiko muuta pelottavaa?

Ymmärrän hyvin vastaavaa naisen puolelta (monta astetta rankempanakin) kokeneena, että on vakavan keskustelun ja anteeksipyynnön paikka, mutta syytä avioerolle en kyllä kertakaikkiaan keksi?

Onko liittonne niin huonoissa kantimissa, että jos toinen puoliso hihansa polttaa, niin heti ollaan eroamassa? Miettikää asiaa niin päin, että nainen suuttuu, huutaa, heittää juomat päälle ja särkee jotain. Olisiko ero silloinkin ainoa oikea ratkaisu rakastavassa liitossa.

Terv. Mies 42v.

Jos se olisi joku normaali riitelytilanne tai "hihojen poltto" mieheltä, niin nainen ei olis niin paljon säikähtänyt. Yleensä sitä normaalia miehen suuttumusta vaistoo hyvin, eikä pelkää, vaan pikemmin harmistuu tilanteesta.

Itselleni tulee mieleen kaikessa periksi antava mies joka pelon vuoksi ei uskalla ilmaista suuttumustaan ja patoaa kaiken "väärinkohtelun" sisäänsä.

Sitten jossain vaiheessa kuppi vain menee nurin, eikä pysty pitämään sisällä vellovaa tuskaansa.

Vaimollekin tulee yllätyksenä kuinka se nyt noi teki, niin kiltti ja kaikessa periksi antava mies ja "kriisi" on valmis.

Toiset vielä raukkaa yllyttävät, eroa, hakeudu turvakotiin.

Ja kyseessä seinään lyöminen ja lasillinen vettä.

Sääliksi käy miesparkaa ja jos heille ero tulee, toivoisin että mies osaisi tulevaisuudessa ottaa enemmän huomioon oman hyvinvointinsa ja pitäisi puoliaan alistamista/alistumista vastaan.

Viesti menee paljon paremmin perille jos "myrskyisäluonteinen" mies riitelyn sijaan poistuu hiljaa paikalta ja sulkee varovaisesti ovi lähtiessään. Se pistää toisen osapuolen miettimään tosissaan. Tuollainen henkinen voimannäyte mieheltä tekee suuren vaikutuksen yleensä. Ainakin meillä.

Jospa juuri tuollainen käyttäytymismalli on johtanut ko. tilanteeseen?

Poistuminen aina paikalta kun yhteisistä asioista pitäisi päättää, päätä sinä rakas, minä toteutan toiveesi (vaikka kuinka vituttaisi mutta kun ei uskalla riidan, erouhkausten pelossa sanoa) ja kun tarpeeksi usein alistuu toisen toiveiden toteuttajaksi, niin jossain vaiheessa alkaa olemaan mitta niin täynnä, että yhdenkin oman toiveen estyminen toisen kieltäytymisen vuoksi (ei huvita) saa pinnan katkeamaan ja kun ihmistä ei saa vahingoittaa, pamauttaa nyrkkinsä kiviseinään.

Poistuminen riitatilanteesta ei tarkoita periksi antamista tai toisen osapuolen mielistelyä, vaan henkistä kypsyyttä ja aikuisen ihmisen järkevyyttä.

Riitelyssä ei voi päätää yhteisistä asioista rakentavasti ynnä muuta, riitely on tuhoisa kamppailua, jossa ei ole voittajaa koskaan.

Ongelmista pitää kyetä keskustella ilman riitelyä ja nyrkkien pamauttamista. Vaatii kypsyyttä ja järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti mies on alistunut liikaa tahtoosi ja pimahti kerralla kunnolla.

Luultavasti tulee takaisin pian ja pyytää anteeksi käyttäytymistään.

Nyrkkiä seinään ja hajonnut vesilasi, ei mitään muuta vakavampaa.

Rauhoitu, soita sille tai lähetä tekstari :-)

No jos sinun ajatuksesi olisi totta niin eikö olisi parasta sekä miehen että naisen kannalta lopettaa suhde, jossa nainen alistaa miestä ja mies alkaa riehua, mitä pikimmin, eikä suinkaan rauhoittua ja soitella miehelle?

Ap:lle tsemppiä.

Enpä usko noin, sillä parisuhde on henkisen kasvun paikka molemmille osapuolille. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta ilman erimielisyyksiä suhde ei koskaan etene paremmaksi ja ilman riitaa monet parisuhdetta vahingoittavat asiat jäävät käsittelemättä.

Monesti toinen yrittää miellyttää toista ja antaa periksi asioissa joka pitkään jatkuessaan voi alkaa syömään itsetuntoa ja ellei asiaa pysty tuomaan pelon tai jonkun muun syyn vuoksi esiin, yksikin tilanne voi aiheuttaa käämien palamisen seinään lyömisineen ja veden heittämisineen.

Pahemmin aloittajan tapauksessa ei käynyt, mutta tilanne antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden asioiden rehelliseen käsittelemiseen ja hyvällä säkällä puolisot pystyvät ilmaisemaan asioita toisilleen ennenkuin ne patoutuvat ihmisen sisään aiheuttaen pahoinvointia jota ei uskalla puolisolleen ilmaista ja purkautuvat jossain vaiheessa seksuaalisena haluttomuutena tai väkivaltana, toivottavasti vain materiaalisia arvoja tuhoten.

Iljettää tämmöinen väkisin väännetty symmetria, ihan kuin se olisi kasvun paikka kahdelle, kun yksi taantuu napsahtamalla uhmaikäisen raivoon ulkoisesti vähäisestä syystä. Ihan kuin molemmat olisivat sortuneet olemaan olematta rehellisiä suhteessaan. Eivät ole. Ap:lle olisi varmasti kelvannut puhuminen. Tässä nyt ei ole riitaan tarvittu kahta, tässä nyt vain yksi osapuoli riehui. Älä normalisoi, maailmassa on paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse riehua.

Valitettavasti maailma on sellainen, että vaikka ihminen menisi kuinka monelle laskokselle ja pyrkisi kuinka paljon miellyttämään, että saisi olla parisuhteessa, voi silti ihmisten välillä olla isoja yhteensopimattomuuksia. Suhde ei välttämättä onnistu edes kaikella maailman mielistelyllä. Ihmisen nyt vain pitäisi ottaa riski ja olla oma itsensä ja tehdä kompromisseja vain silloin, kun siitä on oikeasti hyötyä.

Vaikka kuinka pingottaisi, voi käydä niin, että joku kerta kumppani onkin jostain syystä liian väsynyt johonkin yhdessä suunniteltuun ohjelmaan. Sellaista voi sattua kenelle hyvänsä. Ei ole mitään sellaista sääntöä, että puolison jaksamisen, tunnetilan tai terveydentilan pitää olla aina sama kuin toisen tai että pitää aina haluta samoja asioita, se paiskelun kohde on yksilö, joku muu ihminen.

Kyllä tässä kasvun paikka on, mutta se on vain yhden ihmisen paikka.

Tiedät koko episodista vain yhden version.

Kuuntelemalla toisen osapuolen kertomuksen samasta tilanteesta ja syyt mitkä siihen ovat johtaneet, voisimme saada hyvin erilaisen kuvan kokonaisuudesta.

Ei sinusta ainakaan rauhanneuvottelijaa tulisi tuolla asenteella, eikä oikeuden tuomaria :-)

Ehkä mahdollisuuksien rajoissa yleinen syyttäjä.

No kyllähän sieltä nyt uravalmennusta pukkaa. Kiitos vain, kutsumus ei vedä juridiikan puoleen, enkä halua ammattiymmärtäjäksikään, jätän nuo asiat ammattilaisille.

Toisen osapuolen versiota emme kuule, koska hän pitää nyt mykkäkoulua, eikä halua käsitellä osuuttaan tuohon purkaukselliseen tapahtumaan mitenkään. Todennäköisin syy on se, ettei hän halua ajatella asiaa. Ja kyllä, tähän mennessä kerrottu kuulostaa uskottavalta, juuri noin se tapahtuu, kuin puun takaa. Ei tuo sentään harvinaista ole, vaikkei arkipäiväistäkään.

Väkivalta ei ikinä tietenkään tapahdu syyttä. Useimmiten se on turhautumisen purkamisen muoto, jossa kohde ei useimmiten ole itse turhautumisen syy, mutta joskus se on. Naiset ovat kovia provosoimaan. Ja joskus väkivaltaan ei aja muu kuin puhdas vallan osoittamisen halu. Siihenkin naiset on kovia provosoimaan miestä.

Kirjoitapa vielä vähän lisää. On nimittäin hyödyllistä saada esimerkkejä parisuhdeväkivaltaisen ihmisen ajattelusta ja logiikasta.

Ei se vaadi muuta kuin pään pimenemisen alttiuden ja tottumuksen laittaa asiat "järjestykseen" väkivallalla. Ei siinä ole usein mitään pahuutta taustalla. Taipumuksen voi nähdä omista sukulaisistaan. Elämän joka suunnasta tuleva pehmentävä paine ei tietenkään paranna tilannetta.

Tuota, suuri(n) osa maailman pahuudesta johtuu todennäköisesti juuri taipumuksesta pään pimenemiseen ja väkivaltaan. Ei uhrille sillä hakkaajan intentiolla ja lapsuudentraumoilla ole väliä.

tuohan on ihan tavallinen suomalainen mies, raivoaa, hakkaa nyrkillä, syleksii päälle ja lattialle, hajottaa kodin seiniä, ovia, kodinkoneita, kalusteita, naisen tavaroita, ruokia, mutta ei omiaan. tässäkin huushollissa semmonen tavallinen suomalainen mies. 

Vierailija kirjoitti:

Mies  menetti malttinsa riidan vuoksi ja löi seinää. So? Ja täällä ehdotellaan turvakotia! 

Minunkin mieheni joskus kimmastui  ja löi vastaan tullutta liikennemerkkiä. Ei se minun kimppuun koskaan ole käynyt, nyt tapauksen jälkeen naimisissa jo 30 vuotta. 

Pitääkö kadehtia?

Miksi ylipäätään pitää heiluttaa nyrkkiä? Ressukka liikennemerkki, palvelee tunnollisesti yhteistä turvallisuutta ja sai siitä turpiinsa suuttuneelta ohikulkijalta :( no, plussaksi luetaan että se kulkija on kuitenkin pysynyt kaukana jo 30 vuotta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti mies on alistunut liikaa tahtoosi ja pimahti kerralla kunnolla.

Luultavasti tulee takaisin pian ja pyytää anteeksi käyttäytymistään.

Nyrkkiä seinään ja hajonnut vesilasi, ei mitään muuta vakavampaa.

Rauhoitu, soita sille tai lähetä tekstari :-)

No jos sinun ajatuksesi olisi totta niin eikö olisi parasta sekä miehen että naisen kannalta lopettaa suhde, jossa nainen alistaa miestä ja mies alkaa riehua, mitä pikimmin, eikä suinkaan rauhoittua ja soitella miehelle?

Ap:lle tsemppiä.

Enpä usko noin, sillä parisuhde on henkisen kasvun paikka molemmille osapuolille. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta ilman erimielisyyksiä suhde ei koskaan etene paremmaksi ja ilman riitaa monet parisuhdetta vahingoittavat asiat jäävät käsittelemättä.

Monesti toinen yrittää miellyttää toista ja antaa periksi asioissa joka pitkään jatkuessaan voi alkaa syömään itsetuntoa ja ellei asiaa pysty tuomaan pelon tai jonkun muun syyn vuoksi esiin, yksikin tilanne voi aiheuttaa käämien palamisen seinään lyömisineen ja veden heittämisineen.

Pahemmin aloittajan tapauksessa ei käynyt, mutta tilanne antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden asioiden rehelliseen käsittelemiseen ja hyvällä säkällä puolisot pystyvät ilmaisemaan asioita toisilleen ennenkuin ne patoutuvat ihmisen sisään aiheuttaen pahoinvointia jota ei uskalla puolisolleen ilmaista ja purkautuvat jossain vaiheessa seksuaalisena haluttomuutena tai väkivaltana, toivottavasti vain materiaalisia arvoja tuhoten.

Iljettää tämmöinen väkisin väännetty symmetria, ihan kuin se olisi kasvun paikka kahdelle, kun yksi taantuu napsahtamalla uhmaikäisen raivoon ulkoisesti vähäisestä syystä. Ihan kuin molemmat olisivat sortuneet olemaan olematta rehellisiä suhteessaan. Eivät ole. Ap:lle olisi varmasti kelvannut puhuminen. Tässä nyt ei ole riitaan tarvittu kahta, tässä nyt vain yksi osapuoli riehui. Älä normalisoi, maailmassa on paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse riehua.

Valitettavasti maailma on sellainen, että vaikka ihminen menisi kuinka monelle laskokselle ja pyrkisi kuinka paljon miellyttämään, että saisi olla parisuhteessa, voi silti ihmisten välillä olla isoja yhteensopimattomuuksia. Suhde ei välttämättä onnistu edes kaikella maailman mielistelyllä. Ihmisen nyt vain pitäisi ottaa riski ja olla oma itsensä ja tehdä kompromisseja vain silloin, kun siitä on oikeasti hyötyä.

Vaikka kuinka pingottaisi, voi käydä niin, että joku kerta kumppani onkin jostain syystä liian väsynyt johonkin yhdessä suunniteltuun ohjelmaan. Sellaista voi sattua kenelle hyvänsä. Ei ole mitään sellaista sääntöä, että puolison jaksamisen, tunnetilan tai terveydentilan pitää olla aina sama kuin toisen tai että pitää aina haluta samoja asioita, se paiskelun kohde on yksilö, joku muu ihminen.

Kyllä tässä kasvun paikka on, mutta se on vain yhden ihmisen paikka.

Tiedät koko episodista vain yhden version.

Kuuntelemalla toisen osapuolen kertomuksen samasta tilanteesta ja syyt mitkä siihen ovat johtaneet, voisimme saada hyvin erilaisen kuvan kokonaisuudesta.

Ei sinusta ainakaan rauhanneuvottelijaa tulisi tuolla asenteella, eikä oikeuden tuomaria :-)

Ehkä mahdollisuuksien rajoissa yleinen syyttäjä.

No kyllähän sieltä nyt uravalmennusta pukkaa. Kiitos vain, kutsumus ei vedä juridiikan puoleen, enkä halua ammattiymmärtäjäksikään, jätän nuo asiat ammattilaisille.

Toisen osapuolen versiota emme kuule, koska hän pitää nyt mykkäkoulua, eikä halua käsitellä osuuttaan tuohon purkaukselliseen tapahtumaan mitenkään. Todennäköisin syy on se, ettei hän halua ajatella asiaa. Ja kyllä, tähän mennessä kerrottu kuulostaa uskottavalta, juuri noin se tapahtuu, kuin puun takaa. Ei tuo sentään harvinaista ole, vaikkei arkipäiväistäkään.

Väkivalta ei ikinä tietenkään tapahdu syyttä. Useimmiten se on turhautumisen purkamisen muoto, jossa kohde ei useimmiten ole itse turhautumisen syy, mutta joskus se on. Naiset ovat kovia provosoimaan. Ja joskus väkivaltaan ei aja muu kuin puhdas vallan osoittamisen halu. Siihenkin naiset on kovia provosoimaan miestä.

Kirjoitapa vielä vähän lisää. On nimittäin hyödyllistä saada esimerkkejä parisuhdeväkivaltaisen ihmisen ajattelusta ja logiikasta.

Ei se vaadi muuta kuin pään pimenemisen alttiuden ja tottumuksen laittaa asiat "järjestykseen" väkivallalla. Ei siinä ole usein mitään pahuutta taustalla. Taipumuksen voi nähdä omista sukulaisistaan. Elämän joka suunnasta tuleva pehmentävä paine ei tietenkään paranna tilannetta.

Tuota, suuri(n) osa maailman pahuudesta johtuu todennäköisesti juuri taipumuksesta pään pimenemiseen ja väkivaltaan. Ei uhrille sillä hakkaajan intentiolla ja lapsuudentraumoilla ole väliä.

Suurin osa väkivallasta on juuri tuota, snägäri- ja taksijonojen jaloja villejä ja rampeja ja peroja kun katselee. Tuntuu, että toinen sanoo niin pahasti, että sitä ei voi kestää, sitten pimahdus ja kohta sitä ryyppykaveria ei enää ole, sitten pettymys, kun väkivallasta ei seuraakaan mitään hyvää. Mutta sitä on kuitenkin edeltänyt päätös juoda. Joillakin taas on enemmän itsekontrollia, sen näkee siitä, miten äkkiä väkivalta loppuu, jos joku ulkopuolinen pöllähtää paikalle. Silloin väkivallakko voisi hillitä käytöksensä, muttei ole motivoitunut tekemään niin.

sylkikuppi kirjoitti:

tuohan on ihan tavallinen suomalainen mies, raivoaa, hakkaa nyrkillä, syleksii päälle ja lattialle, hajottaa kodin seiniä, ovia, kodinkoneita, kalusteita, naisen tavaroita, ruokia, mutta ei omiaan. tässäkin huushollissa semmonen tavallinen suomalainen mies. 

Hyi, saatana. Oksetus.

Tuoko on "ihan tavallinen suomalainen mies"????

Onneksi en elä moisen kanssa.

Onneksi en elä miehen kanssa.

Toivon, että ap:llä on kaikki jotensakin hyvin.

Ei ole normaalia viskoa vesilaseja päin kasvoja eikä käyttäytyä idiootin tavalla.

sylkikuppi kirjoitti:

tuohan on ihan tavallinen suomalainen mies, raivoaa, hakkaa nyrkillä, syleksii päälle ja lattialle, hajottaa kodin seiniä, ovia, kodinkoneita, kalusteita, naisen tavaroita, ruokia, mutta ei omiaan. tässäkin huushollissa semmonen tavallinen suomalainen mies. 

Ei, ei ole tavallinen suomalainen mies. Onneksi hyvin harva on tuollainen, eli mielisairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti mies on alistunut liikaa tahtoosi ja pimahti kerralla kunnolla.

Luultavasti tulee takaisin pian ja pyytää anteeksi käyttäytymistään.

Nyrkkiä seinään ja hajonnut vesilasi, ei mitään muuta vakavampaa.

Rauhoitu, soita sille tai lähetä tekstari :-)

No jos sinun ajatuksesi olisi totta niin eikö olisi parasta sekä miehen että naisen kannalta lopettaa suhde, jossa nainen alistaa miestä ja mies alkaa riehua, mitä pikimmin, eikä suinkaan rauhoittua ja soitella miehelle?

Ap:lle tsemppiä.

Enpä usko noin, sillä parisuhde on henkisen kasvun paikka molemmille osapuolille. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta ilman erimielisyyksiä suhde ei koskaan etene paremmaksi ja ilman riitaa monet parisuhdetta vahingoittavat asiat jäävät käsittelemättä.

Monesti toinen yrittää miellyttää toista ja antaa periksi asioissa joka pitkään jatkuessaan voi alkaa syömään itsetuntoa ja ellei asiaa pysty tuomaan pelon tai jonkun muun syyn vuoksi esiin, yksikin tilanne voi aiheuttaa käämien palamisen seinään lyömisineen ja veden heittämisineen.

Pahemmin aloittajan tapauksessa ei käynyt, mutta tilanne antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden asioiden rehelliseen käsittelemiseen ja hyvällä säkällä puolisot pystyvät ilmaisemaan asioita toisilleen ennenkuin ne patoutuvat ihmisen sisään aiheuttaen pahoinvointia jota ei uskalla puolisolleen ilmaista ja purkautuvat jossain vaiheessa seksuaalisena haluttomuutena tai väkivaltana, toivottavasti vain materiaalisia arvoja tuhoten.

Iljettää tämmöinen väkisin väännetty symmetria, ihan kuin se olisi kasvun paikka kahdelle, kun yksi taantuu napsahtamalla uhmaikäisen raivoon ulkoisesti vähäisestä syystä. Ihan kuin molemmat olisivat sortuneet olemaan olematta rehellisiä suhteessaan. Eivät ole. Ap:lle olisi varmasti kelvannut puhuminen. Tässä nyt ei ole riitaan tarvittu kahta, tässä nyt vain yksi osapuoli riehui. Älä normalisoi, maailmassa on paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse riehua.

Valitettavasti maailma on sellainen, että vaikka ihminen menisi kuinka monelle laskokselle ja pyrkisi kuinka paljon miellyttämään, että saisi olla parisuhteessa, voi silti ihmisten välillä olla isoja yhteensopimattomuuksia. Suhde ei välttämättä onnistu edes kaikella maailman mielistelyllä. Ihmisen nyt vain pitäisi ottaa riski ja olla oma itsensä ja tehdä kompromisseja vain silloin, kun siitä on oikeasti hyötyä.

Vaikka kuinka pingottaisi, voi käydä niin, että joku kerta kumppani onkin jostain syystä liian väsynyt johonkin yhdessä suunniteltuun ohjelmaan. Sellaista voi sattua kenelle hyvänsä. Ei ole mitään sellaista sääntöä, että puolison jaksamisen, tunnetilan tai terveydentilan pitää olla aina sama kuin toisen tai että pitää aina haluta samoja asioita, se paiskelun kohde on yksilö, joku muu ihminen.

Kyllä tässä kasvun paikka on, mutta se on vain yhden ihmisen paikka.

Tiedät koko episodista vain yhden version.

Kuuntelemalla toisen osapuolen kertomuksen samasta tilanteesta ja syyt mitkä siihen ovat johtaneet, voisimme saada hyvin erilaisen kuvan kokonaisuudesta.

Ei sinusta ainakaan rauhanneuvottelijaa tulisi tuolla asenteella, eikä oikeuden tuomaria :-)

Ehkä mahdollisuuksien rajoissa yleinen syyttäjä.

No kyllähän sieltä nyt uravalmennusta pukkaa. Kiitos vain, kutsumus ei vedä juridiikan puoleen, enkä halua ammattiymmärtäjäksikään, jätän nuo asiat ammattilaisille.

Toisen osapuolen versiota emme kuule, koska hän pitää nyt mykkäkoulua, eikä halua käsitellä osuuttaan tuohon purkaukselliseen tapahtumaan mitenkään. Todennäköisin syy on se, ettei hän halua ajatella asiaa. Ja kyllä, tähän mennessä kerrottu kuulostaa uskottavalta, juuri noin se tapahtuu, kuin puun takaa. Ei tuo sentään harvinaista ole, vaikkei arkipäiväistäkään.

Väkivalta ei ikinä tietenkään tapahdu syyttä. Useimmiten se on turhautumisen purkamisen muoto, jossa kohde ei useimmiten ole itse turhautumisen syy, mutta joskus se on. Naiset ovat kovia provosoimaan. Ja joskus väkivaltaan ei aja muu kuin puhdas vallan osoittamisen halu. Siihenkin naiset on kovia provosoimaan miestä.

Kirjoitapa vielä vähän lisää. On nimittäin hyödyllistä saada esimerkkejä parisuhdeväkivaltaisen ihmisen ajattelusta ja logiikasta.

Ei se vaadi muuta kuin pään pimenemisen alttiuden ja tottumuksen laittaa asiat "järjestykseen" väkivallalla. Ei siinä ole usein mitään pahuutta taustalla. Taipumuksen voi nähdä omista sukulaisistaan. Elämän joka suunnasta tuleva pehmentävä paine ei tietenkään paranna tilannetta.

Tuota, suuri(n) osa maailman pahuudesta johtuu todennäköisesti juuri taipumuksesta pään pimenemiseen ja väkivaltaan. Ei uhrille sillä hakkaajan intentiolla ja lapsuudentraumoilla ole väliä.

Pahuus vaatii tarkoituksellisen, harkitun ja suunnitelmallisen intention. Musta raivo on luonteeltaan erilaista kuin esim. narsistin suunnitelmallinen, juonitteleva kokonaisvaltainen väkivallan muoto. Hyvä meinaan erottaa toisistaan.

Yksinolo - mikä ihana tekosyy saada olla rauhassa idiooteilta.

kannattaa jättää väkivaltaset raivareita saavat miehet samantien, he ei muuksi muutu.

Lähde ennen kuin olet henkisesti loppu ja fyysisesti kuollut.

MD kirjoitti:

Mies saattoi raivostua kun lienee kertonut serkulle että tulette yhdessä ja kun ei toteudu, menettää kasvonsa serkun edessä kun serkku tajuaa ettei mies "hallitse sinua".

Onko lähellä turvakotia? Mene vaikka työkaverille, oma turvallisuutesi on  tärkeintä. Mies saattaa hävittää tavarasi, ota lähtiessä mukaan tärkeimmät. Loput tavarat haet kahden tuttusi kanssa, työkavereilla voi olla sopivia poikia, veljiä, puolisoita.... Älä vastaa miehesi puheluihin, älä lue tekstiviestejä.

Ystäväni hullulle miehelle menettäneenä ja hänet 37-vuotiaana haudanneena, lähde. Salaat tiedot ja vuokraat oman kämpän. Ihmiset haluavat auttaa, pyydä rohkeasti apua.  

 Muistui tilanne omasta menneisyydestä, läksin miehen kotoa salaa ja otin mukaan kaikki mitä voi kantaa. Mieletön raivari ja uhkailu "tavarat takaisin" vaikka kaikki olivat omiani:D Kannattaa tarkistaa, että mitään kirjaston kirjoja tai muiden ihmisten tavaroita ei jää vahingossa asuntoon joista tulee kuluja ja ongelmia, niitä ei välttämättä sieltä enää takaisin saa.

Suomessa on auttavia puhelimia. Niihin voisit soitella.

Jos anoppi selittää, että kyseessä on VAIN työstressi tms., se on poikansa puolta pitämistä. Ei mikään väsymys tai työstressi oikeuta tuollaiseen käytökseen. Älä turvaudu hirveästi anoppiisi, tämä olisi minunkin ohjeeni.

Olen huomannut, että miehen lähipiiri harvemmin auttaa miestä koskevissa asioissa - elleivät ne ole jotain millä auttaa miestä saamaan sadantonnin voitto tai uusi auto. He löytävät aina vian tai pienen epäilyksen miehen kumppanista, vaikka olisi aivan selvää että se on mies joka perseilee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En enää tiedä mitä tehdä. Mies raivostui kun en halunnut lähteä kauas hänen serkkunsa luokse vaan pysyä kotona lepäämässä. Heitti vesilasillisen päälleni ja sai jonkun ihan ihme raivokohtauksen, hakkasi nyrkillä seinää yms.

Minua pelottaa. Minulla ei ole mitään paikkaa minne mennä. Omat vanhempani asuvat ulkomailla ja olen ainoa lapsi. Kavereita ei juurikaan enää ole, työkavereitakin vain kaksi. Yhteinen vuokra-asunto muttei lapsia.

Mitä ihmettä mä oikein teen. Avioero ainakin pitää ottaa mutten halua asua tuon kanssa samassa asunnossa. Mies lähti nyt vanhemmilleen parin kilsan päässä eikä toivottavasti tule takaisin ihan heti.

Pelottaa jos alan pakkaamaan tavaroitani ja hän tuleekin takaisin niin tulisi vielä pahempi raivari. Minuun hän ei sentään käynyt käsiksi. Ainakaan vielä.

Tämä on musliminaisille arkipäivää ja sinäkin olet tätä kannattanut kannattamalla tulijoiden omaa "kulttuuria".

Sitten kun feministit alkaa oikeasti ajaa naisten asemaa, myös tulijoiden, voidaan katsoa uudelleen.

Nythän suomalaiset feministit on ra'sis'teja ulkomaalaistaustaisia naisia kohtaan, heille ei suoda samoja oikeuksia kuin suomalaiselle naiselle.

Verrataanpa sukupuolielinten silpomista tähän karmeaa tekoon, eli "heitti vettä päälle ja löi seinään"?

-Kukakohan sitä suojelua todellisuudessa kaipaa, tällaiset menevät ja täyttävät turvakodit?

No eiköhän ne sieltä turvakodista ole sanoneet jos ei heidän mielestään ole ollut sinne perusteita. Tämä on nyt taas tälläistä tekopyhää muiden puolesta "huolehtimista." Kas kummaa kun täällä ei ole yhtään perheväkivallan uhriksi joutunutta sanomassa ettei aloittajaa pitäisi päästää sinne.

Jos miehellä napsahtaa noin pahasti noin pienestä asiasta, pitäisi jo hankkia ammattiapua. Olkoonkin sterssin laukaisema reaktio, silloin mennää keskustelemaan stressinhallinnasta.

Miten ihmeessä tääläkin kommenteissa jotkut puolustelee miestä. Ei tuollainen ole normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti mies on alistunut liikaa tahtoosi ja pimahti kerralla kunnolla.

Luultavasti tulee takaisin pian ja pyytää anteeksi käyttäytymistään.

Nyrkkiä seinään ja hajonnut vesilasi, ei mitään muuta vakavampaa.

Rauhoitu, soita sille tai lähetä tekstari :-)

No jos sinun ajatuksesi olisi totta niin eikö olisi parasta sekä miehen että naisen kannalta lopettaa suhde, jossa nainen alistaa miestä ja mies alkaa riehua, mitä pikimmin, eikä suinkaan rauhoittua ja soitella miehelle?

Ap:lle tsemppiä.

Enpä usko noin, sillä parisuhde on henkisen kasvun paikka molemmille osapuolille. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta ilman erimielisyyksiä suhde ei koskaan etene paremmaksi ja ilman riitaa monet parisuhdetta vahingoittavat asiat jäävät käsittelemättä.

Monesti toinen yrittää miellyttää toista ja antaa periksi asioissa joka pitkään jatkuessaan voi alkaa syömään itsetuntoa ja ellei asiaa pysty tuomaan pelon tai jonkun muun syyn vuoksi esiin, yksikin tilanne voi aiheuttaa käämien palamisen seinään lyömisineen ja veden heittämisineen.

Pahemmin aloittajan tapauksessa ei käynyt, mutta tilanne antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden asioiden rehelliseen käsittelemiseen ja hyvällä säkällä puolisot pystyvät ilmaisemaan asioita toisilleen ennenkuin ne patoutuvat ihmisen sisään aiheuttaen pahoinvointia jota ei uskalla puolisolleen ilmaista ja purkautuvat jossain vaiheessa seksuaalisena haluttomuutena tai väkivaltana, toivottavasti vain materiaalisia arvoja tuhoten.

Iljettää tämmöinen väkisin väännetty symmetria, ihan kuin se olisi kasvun paikka kahdelle, kun yksi taantuu napsahtamalla uhmaikäisen raivoon ulkoisesti vähäisestä syystä. Ihan kuin molemmat olisivat sortuneet olemaan olematta rehellisiä suhteessaan. Eivät ole. Ap:lle olisi varmasti kelvannut puhuminen. Tässä nyt ei ole riitaan tarvittu kahta, tässä nyt vain yksi osapuoli riehui. Älä normalisoi, maailmassa on paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse riehua.

Valitettavasti maailma on sellainen, että vaikka ihminen menisi kuinka monelle laskokselle ja pyrkisi kuinka paljon miellyttämään, että saisi olla parisuhteessa, voi silti ihmisten välillä olla isoja yhteensopimattomuuksia. Suhde ei välttämättä onnistu edes kaikella maailman mielistelyllä. Ihmisen nyt vain pitäisi ottaa riski ja olla oma itsensä ja tehdä kompromisseja vain silloin, kun siitä on oikeasti hyötyä.

Vaikka kuinka pingottaisi, voi käydä niin, että joku kerta kumppani onkin jostain syystä liian väsynyt johonkin yhdessä suunniteltuun ohjelmaan. Sellaista voi sattua kenelle hyvänsä. Ei ole mitään sellaista sääntöä, että puolison jaksamisen, tunnetilan tai terveydentilan pitää olla aina sama kuin toisen tai että pitää aina haluta samoja asioita, se paiskelun kohde on yksilö, joku muu ihminen.

Kyllä tässä kasvun paikka on, mutta se on vain yhden ihmisen paikka.

Tiedät koko episodista vain yhden version.

Kuuntelemalla toisen osapuolen kertomuksen samasta tilanteesta ja syyt mitkä siihen ovat johtaneet, voisimme saada hyvin erilaisen kuvan kokonaisuudesta.

Ei sinusta ainakaan rauhanneuvottelijaa tulisi tuolla asenteella, eikä oikeuden tuomaria :-)

Ehkä mahdollisuuksien rajoissa yleinen syyttäjä.

No kyllähän sieltä nyt uravalmennusta pukkaa. Kiitos vain, kutsumus ei vedä juridiikan puoleen, enkä halua ammattiymmärtäjäksikään, jätän nuo asiat ammattilaisille.

Toisen osapuolen versiota emme kuule, koska hän pitää nyt mykkäkoulua, eikä halua käsitellä osuuttaan tuohon purkaukselliseen tapahtumaan mitenkään. Todennäköisin syy on se, ettei hän halua ajatella asiaa. Ja kyllä, tähän mennessä kerrottu kuulostaa uskottavalta, juuri noin se tapahtuu, kuin puun takaa. Ei tuo sentään harvinaista ole, vaikkei arkipäiväistäkään.

Väkivalta ei ikinä tietenkään tapahdu syyttä. Useimmiten se on turhautumisen purkamisen muoto, jossa kohde ei useimmiten ole itse turhautumisen syy, mutta joskus se on. Naiset ovat kovia provosoimaan. Ja joskus väkivaltaan ei aja muu kuin puhdas vallan osoittamisen halu. Siihenkin naiset on kovia provosoimaan miestä.

Kirjoitapa vielä vähän lisää. On nimittäin hyödyllistä saada esimerkkejä parisuhdeväkivaltaisen ihmisen ajattelusta ja logiikasta.

Ei se vaadi muuta kuin pään pimenemisen alttiuden ja tottumuksen laittaa asiat "järjestykseen" väkivallalla. Ei siinä ole usein mitään pahuutta taustalla. Taipumuksen voi nähdä omista sukulaisistaan. Elämän joka suunnasta tuleva pehmentävä paine ei tietenkään paranna tilannetta.

Tuota, suuri(n) osa maailman pahuudesta johtuu todennäköisesti juuri taipumuksesta pään pimenemiseen ja väkivaltaan. Ei uhrille sillä hakkaajan intentiolla ja lapsuudentraumoilla ole väliä.

Pahuus vaatii tarkoituksellisen, harkitun ja suunnitelmallisen intention. Musta raivo on luonteeltaan erilaista kuin esim. narsistin suunnitelmallinen, juonitteleva kokonaisvaltainen väkivallan muoto. Hyvä meinaan erottaa toisistaan.

Tästä voidaan toki väitellä vaikka täällä netissä. Se ei muuta sitä, että ap:na häipyisin tuosta suhteesta saman tein enkä taakseni katsoisi. Aivan sama ap:lle johtuuko raivo kykenemättömyydestä tai haluttomuudesta hillitä itseään, vai narsismista. Musta silmä on musta silmä ja jatkuva pelko kotona on sietämätöntä riippumatta sen hakkaajan psyyken tilasta.

Nils kirjoitti:

Jos miehellä napsahtaa noin pahasti noin pienestä asiasta, pitäisi jo hankkia ammattiapua. Olkoonkin sterssin laukaisema reaktio, silloin mennää keskustelemaan stressinhallinnasta.

Miten ihmeessä tääläkin kommenteissa jotkut puolustelee miestä. Ei tuollainen ole normaalia.

Tässä ap:n nikki sitten pätee,,, tunnistanet jeesustelijan hetimiten kirjoitustyylistään.

Minä ainakin lähtisin vetämään välittömästi. Muutenkin kaikki agressiivisuus miehessä on aivan ehdoton turn off, mutta en siis jäisi suhteeseen hetkeksikään jos mies osoittaa agressiivisuuden merkkejä. Jos alkaisin miehen kanssa painimaan ei se voisi ikinä olla tasapuolinen taistelu. Painan 50 kg ja kuka tahansa mies saa minut nippuun halutessaan. Olen kyllä vähän itsepuollustusta opetellut mutta toivon etten tarvitse niitä taitoja ikinä koskaan milloinkaan. Ja ei kenenkään pitäisi joutua pelkäämään suhteessaan. Onneksi olen seurustellut vain hyvin rauhallisten miesten kanssa, en itsekään pidä mistään huutoriidoista tms. Kaikki on voitu aina selvittää ihan normaalisti keskustelemalla, niinkuin tasapainoiset aikuiset ihmiset tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En enää tiedä mitä tehdä. Mies raivostui kun en halunnut lähteä kauas hänen serkkunsa luokse vaan pysyä kotona lepäämässä. Heitti vesilasillisen päälleni ja sai jonkun ihan ihme raivokohtauksen, hakkasi nyrkillä seinää yms.

Minua pelottaa. Minulla ei ole mitään paikkaa minne mennä. Omat vanhempani asuvat ulkomailla ja olen ainoa lapsi. Kavereita ei juurikaan enää ole, työkavereitakin vain kaksi. Yhteinen vuokra-asunto muttei lapsia.

Mitä ihmettä mä oikein teen. Avioero ainakin pitää ottaa mutten halua asua tuon kanssa samassa asunnossa. Mies lähti nyt vanhemmilleen parin kilsan päässä eikä toivottavasti tule takaisin ihan heti.

Pelottaa jos alan pakkaamaan tavaroitani ja hän tuleekin takaisin niin tulisi vielä pahempi raivari. Minuun hän ei sentään käynyt käsiksi. Ainakaan vielä.

Tämä on musliminaisille arkipäivää ja sinäkin olet tätä kannattanut kannattamalla tulijoiden omaa "kulttuuria".

Sitten kun feministit alkaa oikeasti ajaa naisten asemaa, myös tulijoiden, voidaan katsoa uudelleen.

Nythän suomalaiset feministit on ra'sis'teja ulkomaalaistaustaisia naisia kohtaan, heille ei suoda samoja oikeuksia kuin suomalaiselle naiselle.

Verrataanpa sukupuolielinten silpomista tähän karmeaa tekoon, eli "heitti vettä päälle ja löi seinään"?

-Kukakohan sitä suojelua todellisuudessa kaipaa, tällaiset menevät ja täyttävät turvakodit?

Heyy concern troll

1. Sulla ei ole aavistustakaan, mitä keskustelijat/"feministit" mahdollisesti tekevät muissa kulttuureissa sorrosta kärsivien naisten hyväksi (ja itse asiassa monet feministijärjestöt tekevät paljonkin, veikkaanpa että enemmän kuin sinä). Ihmiset voivat olla huolissaan useammasta kuin yhdestä asiasta samaan aikaan.

2. Kenenkään ei tarvitse jäädä suhteeseen jossa mies käyttäytyy aggressiivisesti sen takia että joissain maissa naiset elävät todella alistettuina.