Miten suhtautua ystävään joka tiesi että mieheni pettää mutta ei kertonut minulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana kerroin ystävälleni ja sain syytökset ja vihat päälle ja just toi kateus kortti vedettiin esiin että minä olin kuulemma kade parisuhteesta ja miehestä. Hah,tyyppi vokotteli ties ketä ja kävi ennen ja jälkeen harrastuksien painamassa jotain mimmejä. Tämän jälkeen olen pitänyt todellakin suuni kiinni ja en sekaannu toisten asioihin.

Minäkin kerroin kerran ystävälleni puolisonsa syrjähypyistä (huom.monikko). Yksinkertaisesti siitä syystä, että yhdessäolomme, vanhojen ystävien, oli jotenkin niin valheellista kun toinen oli autuaan tietämätön siippansa kuvioista jotka minä tiesin mutkien kautta, halusin tai en. Ja kyllä - mietin asiaa tosi pitkään että jos kuviot olisivat olleet toisin päin - olisin halunnut tietää totuuden.  Niin vain kävi, että myrsky nousi ja minä sain sekä vihat niskaani että juoruilijan maineen. Se ystävyys päättyi siihen mitä en kyllä ikinä olisi uskonut.  Esimerkki siitäkin että hyvä ystävä on vaikea löytää mutta joskus helppo menettää hetkessä.

Täytyy vain ihmetellä miksi juuri se viestintuoja ammutaan? Olisin itse halunnut tietää enkä kärvistellä kuukausitolkulla, tuntien että jotakin on vialla, mutta kun kielletään ja "vaan ne jotka itse pettää, epäilee toisia pettäjäksi" lausetta toistetaan niin olisin mitä tahansa antanut kyseisestä varmistuksesta.

Helpoimmalla pääsee kun ei sekaannusta muiden asioihin. Ei mieti sitä että joku varmasti pettää kun tulee vastaan jonkun muun kuin oman puolisonsa kanssa. Jälkeenpäin ajatellen muutamakin melko selvä pettäminen on tullut vastaan jota tapahtuma hetkellä en todellakaan ole ajatellut pettämisenä. Minulle ei oikeastaan kuulu se miksi joku varaa yön hotellista "yksin" tai miksi toinen halailisit läheisesti jokun muun kuin oman kumppaninsa kanssa.

Viestinviejä ammutaan ensin kirjoitti:

En minäkään puuttuisi kavereideni pettävien puolisoiden tekemisiin. Siinä käy helposti niin, että viestinviejä ammutaan ensimmäisenä. Kaikki kun eivät halua kultamussukastaan pahaa uskoa vaan pitävät kaveriaan valehtelijana.

Mikä siinä nyt on niin kamalaa vaikka ensimmäinen reaktio kohdistuisikin viestinviejään? Johonkin sitä pitää pettymyksensä purkaa ja joskus se todella on se joka tiedon tuo.

Mutta kun asiat pikkuhiljaa selviävät johonkin suuntaan niin ystävä tajuaa kyllä että on tarkoittanut hyvää ja inhonnut sitä kurjaa tilannetta jossa petetty, joka on siis oma ystävä ,saa tietää v,iimeisenä.

Ellei kerro niin se asia kaihertaa ystävien välissä, vaikka petetty ei tiedäkään mikä tekee oudon tunnelman.

Ystävyys voi silläkin tavalla saada särön jos sitä pelkää.

Vierailija kirjoitti:

Olisi ollut ystävältä viisainta pitää suunsa kiinni. Minäkin olen tiennyt ja/tai epäillyt monenkin ystäväni puolison pettäneen heitä mutta olen pitänyt visusti turpani kiinni vaikka miehet ovat aika aktiivisesti vikitelleet minuakin tai avoimesti kertoneet naisjutuistaan.

Kun jutut ovat paljastuneet omia aikojaan olen ollut lohduttamassa petettyä mutta se ei todellakaan ole lohduttamista että pamauttaa tienneensä miesten metkuista jo pitkän aikaa, joissakin tapauksissa mies on järkiintynyt ja lopettanut, toisinaan taas lähtenyt ja elävät onnellisina entisen salarakkaansa kanssa.

Kertoisitteko ystävänne miehelle jos tiedätte ystävänne pettävän häntä vai avustatteko tarjoamalla alibin? Miksi pitäisi kertoa jos tilanne onkin niin että ystäväänne petetään.

En menisi kertomaan jos ystäväni pettäisi mutta en antaisi alibiakaan.

Todennäköisesti ottaisin vähän etäisyyttä sellaiseen ystävään.

TODELLAKAAN en sotkisi ystäviäni siihen että itse pettäisin vaan pitäisin heidät visusti asian ulkopuolella.

Jos hyvää ystävääni tämän mies pettäisi niin kyllä minä varovasti vihjaisin asiasta.

Sen jälkeen en puuttuisi asiaan enää koska ainoa motiivini olisi se että en itse haluaisi pettää ystävääni pitämällä tätä pimennossa.

Mutta tämä vain hyvien ystävien ollessa kyseessä. Minkään satunnaisille tuttaville tai kavereille joiden asioita en tunne hyvin, en lähtisi kertomaan elleivät kysyisi tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä ei olisi voinut tehdä pettämiselle mitään, joten melanoomavertaus vie harhaan.

Jos kuitenkin pettäminen paljastuu parissa vuodessa, voi petetty kokea menettäneensä nuo vuodet, jotka olisi voinut jo käyttää asioidensa korjaamiseen, ehkä uuden elämän rakentamiseen sen sijaan, että tietämättään on elänyt valheellisessa suhteessa.

Tässä taisi olla 2 kk...

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tiedä, kertoisinko, jos oisin ystävä, oikeesti aika vaikeita asioita.

Nimenomaan silloin kertoisin jos on ystävä. Vähänkään kaukaisempi tuttava tai kaveri jos olisi niin sitten en varmaan menisi kertomaan.

Mutta ystävälle voi ja oikeastaan pitää sanoa mitä on nähnyt tai kuullut, ei siinä tarvi sanoa että miehesi pettää.

Ja toki pitää olla varma tiedoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Aina nuo samat

"sekaantua toisten asioihin"

"ei ole minun asiani"

"ampua viestin tuoja"

Aktivoituvat automaattisesti. Kun ei päässä liiku yksikään aivosolu, niin nuo sieltä putkahtelevat.

Otetaas rautalankaa. Jos näen saunassa ystäväni selässä luomen, en ajattele, että enpä sekaannu toisten asioihin kertomalla luomesta. En ajattele, että luomi ei ole minun asiani vaan ystäväni asia. En ajattele, että ystäväni varmaan ampuisi minut, jos kertoisin luomesta.

Jos ystäväni myöhemmin kertoisi syöpädiagnoosistaan, sanoisin että joo huomasin sen luomen jo pari vuotta sitten, harmi ettei sille syövälle voi enää tehdä mitään tässä vaiheessa. En halunnut sekaantua sun asioihin. Ystävä sitten kyyneleet silmissä kiittelisi että en sekaantunut hänen asioihinsa.

Tähän sitten se että niimmutku se on ihan eri asia se pettäminen. Pettäminen, josta ystävä ei tiedä, on tietämättömän ystävän OMA ASIA. Niin kerta.

Minä yritin kertoa ystävälleni (nykyään entinen) että miehensä pettää, ja minä vielä näin miehen toisen naisen kanssa hyvinkin läheisissä väleissä kahvilassa (oli minuakin yrittänyt ja ahdistuin siitä niin etten tahtonut käydä kylässä jos mies oli kotona, sanoin tästäkin. )

Hän huusi ja väitti minua valehtelijaksi ja että minä vain haluan hänen miehensä. Välit menivät. Myöhemmin kuulin yhteiseltä tutulta että mies oli entiselle ystävälleni jäänyt kiinni pettämisestä kun mies oli tuonut hoitonsa heidän kotiinsa ja oli luullut saavansa olla siellä rauhassa tarpeeksi pitkään. Noh, jätti miehen, mutta minulta ei edes pyytänyt käytöstään anteeksi saati myöntänyt olleeni oikeassa. Emme ole puheväleissä vieläkään, mikä on harmi koska meillä niin paljon yhteisiä tuttuja..

Jälkikäteen olen miettinyt että olisinpa ollut hiljaa.

Minä olin aiemmin sellainen, että olisin tuollaisen kertonut. Sitten on elämä opettanut ja en kertoisi enää. Kyllä silti pidän itseäni hyvänä ystävä, mutta jos oikeasti uhataan kunnianloukkaussyytteellä, niin valitsen jatkossa kertomattomuuden.

Juu tämähän on yleinen satu pettävältä mieheltä vaimolleen. Se toinen nainen tai viestintuoja on kateellinen tai yrittänyt muka miestä iskeä, siksi yrittää miesparkaa mustamaalata kun ei onnistunut.

Kaikki te jotka olette tälläistä mieheltänne kuulleet, miettikää hyvin tarkkaan esimerkiksi sitä, onko miehellä ollut tapana valehdella aikaisemminkin varsinkin kun kyse on hankaluuksista joita pitää peitellä. Totuus voikin olla tarua ihmeellisempää.

Up

Miksei ihmiset, jotka tietävät pettämisestä, aloita ihan suoraan kysymyllä näiltä petetyiksi joutuvilta ystäviltä, haluaisivatko vai eivätkö he haluaisi kuulla asiasta? Sillä se ratkeaa. Ei tarvitse arvuutella asiaa.

Samoin ap voi kysyä suoraan miksi ystävä teki kyseisen piilotteluvalinnan.

Sillä ne asiat selviät.

Monesti noissa pettämisjutuissa menettää uskonsa koko ihmiskuntaan ja myös itseensä, ja vetäytyy nuolemaan haavojaan jonnekin minne päivä ei paista, mutta kyllä se siitä. Tsemppiä!

Minä olen ollut sivukatsojana tilanteessa jossa ystäväni kertoi miten hänen parisuhteessa olevista ystävistä (eli sekä nainen ja mies olivat tämän minun ystäväni kavereita) mies petti vaimoaan. Oli siis mies aivan suoraan sanonut tälle minun kaverille mitä tekee ja pyytänyt tätä olemaan vaiti. Vaikea paikkahan tuo. Minä siihen sitten sanoin että ennemmin tai myöhemmin nainen saa tietää sekä sen että häntä petetään ja että sä tiäät sen ja varmasti tuntee olonsa loukatuksi. Ja niinhän siinä sitten kävikin ja nainen suuttui kummallekin.

Minä itse kyllä varmaan kertoisin jos tietäisin varmasti tai ehkä ottaisin puheeksi vihjailun asteella että onkohan kaikki ok. Sellaiset ihmiset jotka räjähtävät herkästi tai ovat muuten epävakaita vaikeiden asioiden kohdalla eivät oikein tunnu luontevilta omaan kaveripiiriini, joten sellainen voi lähteäkin jos on sikseen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut sivukatsojana tilanteessa jossa ystäväni kertoi miten hänen parisuhteessa olevista ystävistä (eli sekä nainen ja mies olivat tämän minun ystäväni kavereita) mies petti vaimoaan. Oli siis mies aivan suoraan sanonut tälle minun kaverille mitä tekee ja pyytänyt tätä olemaan vaiti. Vaikea paikkahan tuo. Minä siihen sitten sanoin että ennemmin tai myöhemmin nainen saa tietää sekä sen että häntä petetään ja että sä tiäät sen ja varmasti tuntee olonsa loukatuksi. Ja niinhän siinä sitten kävikin ja nainen suuttui kummallekin.

Minä itse kyllä varmaan kertoisin jos tietäisin varmasti tai ehkä ottaisin puheeksi vihjailun asteella että onkohan kaikki ok. Sellaiset ihmiset jotka räjähtävät herkästi tai ovat muuten epävakaita vaikeiden asioiden kohdalla eivät oikein tunnu luontevilta omaan kaveripiiriini, joten sellainen voi lähteäkin jos on sikseen.

Mä en ymmärrä, miksi ihmiset suojelevat tällaisia "ystäviä". Tuo mies siis tahallaan laittoi ystävänsä vaikeaan paikkaan, jotta sai todistusaineistoa, että kyseinen nainen on jopa valmis valehtelemaan miehen puolesta tämän vaimolle. Mulla menisi saman tien maku tuollaiseen tyyppiin. 

Ainoa tilanne, jossa itse kertoisin olisi se, että mulla on jotain todisteita, tiedän ettei ole avoin suhde ja tiedän varmasti, että ystävääni haittaa pettäminen. Jos nuo kriteerit ei täyty en sano mitään, koska mistä minä tiedän mikä toisten sopimus on ja kuinka vapaamielistä ajattelua ne harrastaa.

Kaksi kuukautta! Se ei ole pitkä aika. Eiköhän tuo nyt mene eläessä omaa elämää ja muutaman kerran miettiessä että pitäisiköhän kertoa pettämisestä ja miten. Älä nyt Ap rupea tyhmäksi kun on isompi oikea petos, mistä sinun kuuluisi olla vihainen. Vai etkä halua olla vihainen miehellesi? Etsitkö muita kohteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina nuo samat

"sekaantua toisten asioihin"

"ei ole minun asiani"

"ampua viestin tuoja"

Aktivoituvat automaattisesti. Kun ei päässä liiku yksikään aivosolu, niin nuo sieltä putkahtelevat.

Otetaas rautalankaa. Jos näen saunassa ystäväni selässä luomen, en ajattele, että enpä sekaannu toisten asioihin kertomalla luomesta. En ajattele, että luomi ei ole minun asiani vaan ystäväni asia. En ajattele, että ystäväni varmaan ampuisi minut, jos kertoisin luomesta.

Jos ystäväni myöhemmin kertoisi syöpädiagnoosistaan, sanoisin että joo huomasin sen luomen jo pari vuotta sitten, harmi ettei sille syövälle voi enää tehdä mitään tässä vaiheessa. En halunnut sekaantua sun asioihin. Ystävä sitten kyyneleet silmissä kiittelisi että en sekaantunut hänen asioihinsa.

Tähän sitten se että niimmutku se on ihan eri asia se pettäminen. Pettäminen, josta ystävä ei tiedä, on tietämättömän ystävän OMA ASIA. Niin kerta.

Minä yritin kertoa ystävälleni (nykyään entinen) että miehensä pettää, ja minä vielä näin miehen toisen naisen kanssa hyvinkin läheisissä väleissä kahvilassa (oli minuakin yrittänyt ja ahdistuin siitä niin etten tahtonut käydä kylässä jos mies oli kotona, sanoin tästäkin. )

Hän huusi ja väitti minua valehtelijaksi ja että minä vain haluan hänen miehensä. Välit menivät. Myöhemmin kuulin yhteiseltä tutulta että mies oli entiselle ystävälleni jäänyt kiinni pettämisestä kun mies oli tuonut hoitonsa heidän kotiinsa ja oli luullut saavansa olla siellä rauhassa tarpeeksi pitkään. Noh, jätti miehen, mutta minulta ei edes pyytänyt käytöstään anteeksi saati myöntänyt olleeni oikeassa. Emme ole puheväleissä vieläkään, mikä on harmi koska meillä niin paljon yhteisiä tuttuja..

Jälkikäteen olen miettinyt että olisinpa ollut hiljaa.

No kuule on varmaan niin häpeissään käytöksestään, ettei kehtaa enää ottaa yhteyttä. Ja mitä luultavammin uskoo, ettet edes haluaisi olla hänen kanssaan tekemisissä tuollaisen käytöksen jälkeen. Jos olet edelleen valmis lähentymään hänen kanssaan uudelleen, niin sitten sun täytyy olla se suurempi osapuoli tässä. Nolattu ja syyttömiä syytellyt kaverisi ei näköjään uskalla ryömiä takaisin pyytämään anteeksi. Mutta ehkä jos hän saa jonkin kädenojennuksen, tyyliin "olet ollut ajatuksissani ja toivon, että voit hyvin" -viestin, niin ehkä hän uskaltaa taas lähestyä ja jopa pyytää anteeksi.

Well... Parhaan ystäväni mies tunnusti minulle pettäneensä. Kerroin ystävälleni ja tämä mies väitti, että olisin ollut myös halukas hänen kanssaan sänkyyn. Juttu kääntyi täysin minua vastaan. Ystäväni mökötti minulle kuukauden ennen kuin sain vakuutettua, etten ollut kiinnostunut hänen miehestään.

Tietysti kertoisin ystävälleni, jos hänen miehensä pettää. Todellakin luotto ja suhde on siinä kunnossa, että ystävään voi luottaa ja että hän kertoo, kun sinua yritetään pissiä silmään! Ystäviä ollaan aina, parisuhde sen sijaan voi muuttua matkan varrella. Ei ystävyys ole sitä, että vain myötäillään ja voivotellaan, pitää olla pokkaa puhua myös ikävistä asioista. Kyllä minä ainakin tiedän ystävieni parisuhdekuviot niin perinpohjin, että tiedän ettei mistään avoimesta suhteesta ole kyse.

Eri asia on aina, jos hyvänpäiväntuttu tai kaverin kaveri tulee kertomaan pettämisistä, niihin kertomuksiin saakin suhtautua varauksella. Mutta jos minun ystäväni kertoo mieheni pettävän, minun on syytä olettaa, että ystäväni ajattelee minun parastani ja kertoo juuri siksi.

Mikään ei ehkä olisi pahempaa kuin tuo ap:n tilanne! En ehkä olisi valmis heittämään ystävyyttä kokonaan pois (tosin tiedän, ettei kukaan ystävistäni tekisi noin. Jos tekisi, en osaisi suhtautua), mutta kertoisin, että hänen kertomattomuutensa on nyt luonut loven ystävyyteemme. Kertoisin myös, että olen pettynyt hänen toimintaansa ja että vie aikaa, kunnes voin taas luottaa häneen.

Mulle ystävät on niitä ihmisiä, joiden vuoksi lähdetään vaikka keskellä yötä maan halki, jos toinen on pulassa.

Jos minulle paljastuisi se, että mies pettäisi ja ystäväni on tiennyt siitä eikä kertonut minulle, olisi ystävä entinen ystävä saman tien. Ikinä en enää puhuisi hänelle. Minulle riittäisi pettävä mies, ystävän pettämistä en siihen enää kaipaisi.