Lue keskustelun säännöt.
Miehelle nettona 4500 e/kk, mulle 1800 e/kk: miten jakaisitte?
Eli miehelle jää palkasta käteen 4500 e/kk ja mulle 1800 e/kk. Meillä oma asunto, auto ja useampi lapsi.
Miten jakaisitte perheen menot, jos kuukausittaiset menot on 3000 e/kk ja loput jää yli?
Nyt molemmat maksetaan 1500 e/kk yhteiselle tilille, mutta musta se ei ole reilua. Itse kannattaisin esim. sitä, että molemmilta 70-80 % tuloista yhteiselle tilille ja loput omaan säästöön/sijoituksiin/menoihin.
Kommentit (1065)
Vierailija kirjoitti:
50/50, kenenkään ei kuulu elättää toista.
Sama. Koskee myös yhteiskunta laamemminkin, poislukien vammaiset tai muuten heikommassa asemassa olevat. Sukupuolta en vielä laske tuohon erityistuettavien ryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enymmärrä kirjoitti:
Mikä sellainen avioliitto on jossa on "sinun" ja "minun" rahat tai "minun" ja "sinun" omaisuus. Kun mennään naimisiin niin on vain meidän yhteiset rahat, koska ollaan yksi perhe. Ei se ole rakkautta jos omaisuutta aletaan jaottelemaan. Olkaa mielummin menemättä naimisiin, kun nykymaailman käsitys avioliitosta on noin vääristynyt. Oksettavaa käytöstä aikuisilta ihmisiltä jotka väittävät rakastavansa puolisoaan.
Tuossa on 1 syy miksi mulla "vain" pitkä avoliitto menossa. Oksettaa nuo me-lässytykset siihen malliin. Jokainen vastaa itsestään ja parisuhde on vain bonus oman hyvän elämän lisänä. Ikinä et siitä toisesta tiedä, mitä se seuraavan 25 vuoden aikana keksii....
Vai sinua oksettaa. Minäminäminä-lässytys oksettavaa taas minua.
Oletko onnellinen "vapaudessasi"? Mistä tämä kaikki kylmyys ja sitoutumispelko?
Onni on sitoutua ja luottaa toiseen, mutta sitäpä et voi tietää kun et ole kokeillut. Sinun menetys, harmi sulle.
Ehkä elämä opettaa vielä sinuakin.
Aina kannattaa tehdä avioehto.
Jos tienaisin hirveän paljon vähemmän kuin poikaystäväni, en edes haluaisi avioon, koska tuntisin koko ajan itseni mitättömäksi luuseriksi. Samalta sosioekonomiselta tasolta on puoliso oltava, niin ei tule rahariitoja. Tai molempien pitää olla yhtä fiksuja ja hyväksyvät faktat, joiden mukaan toisen tienaa enemmän ja voi kerryttää omaisuuttakin enemmän. Kukaan vanhempi ei ole kouluttanut omaa lastaan toisen suvun lystien maksajaksi, esim. kuoleman tai avioeron tapahtuessa. Ja niitä todella tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis omistukset on 50/50 enkä niitä mihinkään vaihda.
Lähinnä nyt ottaa päähän se, että miehelle jää säästöön rahaa ja mulla menee melkein kaikki elämiseen. Mun mielestä naimisissa oleva ihminen ei voi käyttäytyä niin.
Haluaisin kuulla, kuinka moni pitäisi reiluna sitä, että molemmilla menisi palkasta suurin osa yhteiselle tilille? Mun mielestä ei ole reilua että toinen saa muhkean osuuden säästöön, kun pienempipalkkaiselta kaikki menee elämiseen.
ap
No mitä sitten valitat, omaisuutesi kertyy koko ajan? Olisit mitoittanut elämisesi omien tulojesi mukaan, etkä miehen. Nyt selität että miehen pitäisi jostain syystä elättää sinua. Olen täysin varma, tilanteen ollessa päinvastoin, et tekisi asialle mitään.
Oletteko lähteneet niin sanotusti nollasta liikkeelle? Eli oletteko maksaneet ja rakentaneet alusta saakka kaiken yhdessä?
Eikös avioliitossa kuulukin elättää toinen ja kaiken olla yhteistä? Niin rahojen kuin omaisuuden, jos sitä yhdessä hankitaan ja eletään?
ap
Ei se kyllä ole yhteistä, jos toinen työllään ja ahkeruudellaan tienaa enemmän.
Kyllä on, jos toinen mahdollistaa toisen pitkät päivät ja työmatkat. Yleensä nämä työn sankarit jättävät lapset ja kotityöt toisen niskoille ja elävät kotona kuin hotellissa pitäen rahat itsellään. Niitä rahoja ei tulisi, jos toinen puolestaan hoitaisi lapsen tarhaan viennit ja haut ja olisi sairaan lapsen kanssa kotona.
”Toinen mahdollistaa toisen pitkät päivät ja työmatkat” :D En tiedä millä planeetalla elät, jos pitkät työpäivät ja työmatkat ovat joku kadehdittava meriitti, mutta ainakin siellä missä itse asun, arvostetaan vapaa-aikaa ja aikaa perheen kanssa. Turha siis yrittää kääntää vielä niin, että itsensä kipeäksi töissä raatava olisi vielä jossain kiitollisuudenvelassa sille, joka saa viettää enemmän aikaa kotona. Voithan kokeilla itse painaa pitkiä työviikkoa ja reissutyötä, ei se ole mitään herkkua, työuupumusta on paljon ja haluaisi vaan olla kotona perheen kanssa.
Ihan kieroutuneita asenteita naisilla täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis omistukset on 50/50 enkä niitä mihinkään vaihda.
Lähinnä nyt ottaa päähän se, että miehelle jää säästöön rahaa ja mulla menee melkein kaikki elämiseen. Mun mielestä naimisissa oleva ihminen ei voi käyttäytyä niin.
Haluaisin kuulla, kuinka moni pitäisi reiluna sitä, että molemmilla menisi palkasta suurin osa yhteiselle tilille? Mun mielestä ei ole reilua että toinen saa muhkean osuuden säästöön, kun pienempipalkkaiselta kaikki menee elämiseen.
ap
No mitä sitten valitat, omaisuutesi kertyy koko ajan? Olisit mitoittanut elämisesi omien tulojesi mukaan, etkä miehen. Nyt selität että miehen pitäisi jostain syystä elättää sinua. Olen täysin varma, tilanteen ollessa päinvastoin, et tekisi asialle mitään.
Oletteko lähteneet niin sanotusti nollasta liikkeelle? Eli oletteko maksaneet ja rakentaneet alusta saakka kaiken yhdessä?
Eikös avioliitossa kuulukin elättää toinen ja kaiken olla yhteistä? Niin rahojen kuin omaisuuden, jos sitä yhdessä hankitaan ja eletään?
ap
Ei se kyllä ole yhteistä, jos toinen työllään ja ahkeruudellaan tienaa enemmän.
Kyllä on, jos toinen mahdollistaa toisen pitkät päivät ja työmatkat. Yleensä nämä työn sankarit jättävät lapset ja kotityöt toisen niskoille ja elävät kotona kuin hotellissa pitäen rahat itsellään. Niitä rahoja ei tulisi, jos toinen puolestaan hoitaisi lapsen tarhaan viennit ja haut ja olisi sairaan lapsen kanssa kotona.
”Toinen mahdollistaa toisen pitkät päivät ja työmatkat” :D En tiedä millä planeetalla elät, jos pitkät työpäivät ja työmatkat ovat joku kadehdittava meriitti, mutta ainakin siellä missä itse asun, arvostetaan vapaa-aikaa ja aikaa perheen kanssa. Turha siis yrittää kääntää vielä niin, että itsensä kipeäksi töissä raatava olisi vielä jossain kiitollisuudenvelassa sille, joka saa viettää enemmän aikaa kotona. Voithan kokeilla itse painaa pitkiä työviikkoa ja reissutyötä, ei se ole mitään herkkua, työuupumusta on paljon ja haluaisi vaan olla kotona perheen kanssa.
Ihan kieroutuneita asenteita naisilla täällä.
Onpa kurja tilanne :( Onko mitään tehtävissä? Pienennät työaikaa, jopa downshiftaus? Oletko miettinyt alanvaihtoa, vaiko unelmahommaa kuitenkin?
Näitä kannattaa jokaisen miettiä. Et mihin uhraa elämänsä, ja onko vörttiä. Samaa mieltä, että kotona on kiva olla, siksi teenkin osa-aikaisesti töitä <3 Kaikkea ei rahalla mitata, todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuukausittaiset menot eivät mitenkään voi olla 3000€
Itse asiassa aliarvioin kuukausittaiset menot. Laskin viimeisten kuukausien kaikki menot (siis ihan kaikki matkoja myöten) ja 4200 e/kk oli lopputulos. Siis ihan järkyttävää. 4 henkinen perhe ja noin paljon menee kuussa vaikka jotakuinkin peruselämää ilman suurempaa luxusta elämme. Ei köyhää, muttei erityisen varakastakaan. Normivaatteet kaikilla, 2 vanhaa autoa ja omakotitalo kalliilla alueella. Vähän matkustelua, halpoja harrastuksia, harvoin ulkona syömässä ym. Eli aika perusnuukia olemme ja silti 4200 e/kk!!
Olemme viime aikoina maksaneet minä 33 % ja mies 66 % eli minä n. 1400 e/kk ja mies 2800 e/kk.
Tulot ovat hieman eläneet, mutta suunnilleen 400 e jää kuussa minulle ja 1700 e/kk miehelle säästöön.
Ehkä jotenkin reilumpaa nyt, vaikka kumpikaan meistä ei ole täysin tyytyväinen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on miehesi koulutus ja ammatti noilla palkoilla?
Haluisin vaan tietää että mitä nämä yli 5000 kuussa tienaavat tekee työkseen?
Rahoitusala, juridiikka, teollisuuden pikkupomot ja sitä ylemmät, lääkärit... Onhan noita vaikka kuinka.
...kaupunginjohtajat, kaupungin yhtiöiden johtajat, ammattiliittopomot, ministeriöiden johtavat virkamiehet jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis omistukset on 50/50 enkä niitä mihinkään vaihda.
Lähinnä nyt ottaa päähän se, että miehelle jää säästöön rahaa ja mulla menee melkein kaikki elämiseen. Mun mielestä naimisissa oleva ihminen ei voi käyttäytyä niin.
Haluaisin kuulla, kuinka moni pitäisi reiluna sitä, että molemmilla menisi palkasta suurin osa yhteiselle tilille? Mun mielestä ei ole reilua että toinen saa muhkean osuuden säästöön, kun pienempipalkkaiselta kaikki menee elämiseen.
ap
No mitä sitten valitat, omaisuutesi kertyy koko ajan? Olisit mitoittanut elämisesi omien tulojesi mukaan, etkä miehen. Nyt selität että miehen pitäisi jostain syystä elättää sinua. Olen täysin varma, tilanteen ollessa päinvastoin, et tekisi asialle mitään.
Oletteko lähteneet niin sanotusti nollasta liikkeelle? Eli oletteko maksaneet ja rakentaneet alusta saakka kaiken yhdessä?
Eikös avioliitossa kuulukin elättää toinen ja kaiken olla yhteistä? Niin rahojen kuin omaisuuden, jos sitä yhdessä hankitaan ja eletään?
ap
Ei se kyllä ole yhteistä, jos toinen työllään ja ahkeruudellaan tienaa enemmän.
Kyllä on, jos toinen mahdollistaa toisen pitkät päivät ja työmatkat. Yleensä nämä työn sankarit jättävät lapset ja kotityöt toisen niskoille ja elävät kotona kuin hotellissa pitäen rahat itsellään. Niitä rahoja ei tulisi, jos toinen puolestaan hoitaisi lapsen tarhaan viennit ja haut ja olisi sairaan lapsen kanssa kotona.
Juuri näin! Minä ja mun vanhemmat ollaan hoidettu sairaat lapset ja mies ei pitänyt edes isyyslomia kun on mieluummin töissä ja työmatkoilla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tienaisin hirveän paljon vähemmän kuin poikaystäväni, en edes haluaisi avioon, koska tuntisin koko ajan itseni mitättömäksi luuseriksi. Samalta sosioekonomiselta tasolta on puoliso oltava, niin ei tule rahariitoja. Tai molempien pitää olla yhtä fiksuja ja hyväksyvät faktat, joiden mukaan toisen tienaa enemmän ja voi kerryttää omaisuuttakin enemmän. Kukaan vanhempi ei ole kouluttanut omaa lastaan toisen suvun lystien maksajaksi, esim. kuoleman tai avioeron tapahtuessa. Ja niitä todella tapahtuu.
"Kukaan vanhempi ei ole kouluttanut omaa lastaan toisen suvun lystien maksajaksi, esim. kuoleman tai avioeron tapahtuessa." Siis mitä mun vanhat silmät näkee :D Miettiikö joku oikeasti tällaisia? Käsittämätöntä...
Minun ainoa rukous aiheen tiimoilta on, että lapseni saisivat hyvät, kunnon uskovaiset rakastavat puolisot. Se riittää, todellakin.
Sanomattakin on selvää, että meillä on yhteiset rahat, samoin kun minun vanhemmilla ja mieheni vanhemmilla. Ei tulisi mieleenkään pihistellä tai ahneena kerätä itselle jotain. Niin kauan kuin rahaa on jommalla kummalla niin hyvä juttu. Ja onhan sitä, puolin ja toisin. Mutta me rakastetaankin toisiamme, samoin vanhempamme <3
Olisi kamalaa jos oma puoliso olisi pienempituloinen. Onneksi on löytynyt samaan tuloluokkaan kuuluva, mutta ennen kaikkea täydellisen ihana puoliso, jonka kanssa on hyvä elää. Elämä on helpompaa näin, eikä tarvitse tällaisiakaan avauksia tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestäni on vain hyvä, että miehet ovat heräämässä siihen, ettei heidän tarvitse olla mitään työjuhtia tai käveleviä lompakkoja 2010-luvulla. Naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käydä töissä tänä päivänä kuin miehillä. Typerää odottaa jonkun haluavan kustantaa omsn kotona makaamisen ja perseen levittämisen. Ja jollain tiskikoneen käynnistämisellä on turha kiristää. Muehet voivat yhtä lailla tehdä kotitöitä. Hienoa, että mennään kohti tasa-arvoa ja aataminaikaiset toimintamallit kyseenalaistetaan. Itse olen rakkausavioliitossa ja erittäin onnellinen. Kumpikin hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä. Ja kumpikin tienaa rahaa. Eikä tarvitse itkeä ap:n tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausittaiset menot eivät mitenkään voi olla 3000€
Itse asiassa aliarvioin kuukausittaiset menot. Laskin viimeisten kuukausien kaikki menot (siis ihan kaikki matkoja myöten) ja 4200 e/kk oli lopputulos. Siis ihan järkyttävää. 4 henkinen perhe ja noin paljon menee kuussa vaikka jotakuinkin peruselämää ilman suurempaa luxusta elämme. Ei köyhää, muttei erityisen varakastakaan. Normivaatteet kaikilla, 2 vanhaa autoa ja omakotitalo kalliilla alueella. Vähän matkustelua, halpoja harrastuksia, harvoin ulkona syömässä ym. Eli aika perusnuukia olemme ja silti 4200 e/kk!!
Olemme viime aikoina maksaneet minä 33 % ja mies 66 % eli minä n. 1400 e/kk ja mies 2800 e/kk.
Tulot ovat hieman eläneet, mutta suunnilleen 400 e jää kuussa minulle ja 1700 e/kk miehelle säästöön.
Ehkä jotenkin reilumpaa nyt, vaikka kumpikaan meistä ei ole täysin tyytyväinen.
ap
Uskomatonta ja hatunnoston paikka, että saat säästöön! Meillä minulla netto reilu 2000€ ja miehellä n. 3500€, ja mitään ei saada säästöön. Ellei asuntolainaa ajattele pakkosäästämisenä. Lapsia kolme myös. Kaik mänöö! Mutta ei haittaa, elämä on kivaa, raha ei ole ykkönen =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni on vain hyvä, että miehet ovat heräämässä siihen, ettei heidän tarvitse olla mitään työjuhtia tai käveleviä lompakkoja 2010-luvulla. Naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käydä töissä tänä päivänä kuin miehillä. Typerää odottaa jonkun haluavan kustantaa omsn kotona makaamisen ja perseen levittämisen. Ja jollain tiskikoneen käynnistämisellä on turha kiristää. Muehet voivat yhtä lailla tehdä kotitöitä. Hienoa, että mennään kohti tasa-arvoa ja aataminaikaiset toimintamallit kyseenalaistetaan. Itse olen rakkausavioliitossa ja erittäin onnellinen. Kumpikin hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä. Ja kumpikin tienaa rahaa. Eikä tarvitse itkeä ap:n tapaan.
Sori, JOS luit niin me molemmat käydään töissä, hoidetaan lapsia (paitsi sairaat lapset yleensä minä) ja tehdään kotitöitä. Mikä tässä ei mennyt perille? Kumpikaan ei todellakaan makaa kotona. Molemmat tekee kaikkea, vain tulot eri. Kysymys olikin se, että jos molemmat tekee kaikkea, miten tulot ja menot pitäisi jakaa. Oon pahoillani jos liian vaikeaa tekstiä sulle luettavaksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausittaiset menot eivät mitenkään voi olla 3000€
Itse asiassa aliarvioin kuukausittaiset menot. Laskin viimeisten kuukausien kaikki menot (siis ihan kaikki matkoja myöten) ja 4200 e/kk oli lopputulos. Siis ihan järkyttävää. 4 henkinen perhe ja noin paljon menee kuussa vaikka jotakuinkin peruselämää ilman suurempaa luxusta elämme. Ei köyhää, muttei erityisen varakastakaan. Normivaatteet kaikilla, 2 vanhaa autoa ja omakotitalo kalliilla alueella. Vähän matkustelua, halpoja harrastuksia, harvoin ulkona syömässä ym. Eli aika perusnuukia olemme ja silti 4200 e/kk!!
Olemme viime aikoina maksaneet minä 33 % ja mies 66 % eli minä n. 1400 e/kk ja mies 2800 e/kk.
Tulot ovat hieman eläneet, mutta suunnilleen 400 e jää kuussa minulle ja 1700 e/kk miehelle säästöön.
Ehkä jotenkin reilumpaa nyt, vaikka kumpikaan meistä ei ole täysin tyytyväinen.
ap
Uskomatonta ja hatunnoston paikka, että saat säästöön! Meillä minulla netto reilu 2000€ ja miehellä n. 3500€, ja mitään ei saada säästöön. Ellei asuntolainaa ajattele pakkosäästämisenä. Lapsia kolme myös. Kaik mänöö! Mutta ei haittaa, elämä on kivaa, raha ei ole ykkönen =)
Niin, teillä menot siis 5500 e/kk, meillä 4200 e/kk. No, meillä 1 lapsi vähemmän eikä asuntolainaa niin siksi varmaan 1300 e/kk vähemmän menot.
ap
Vierailija kirjoitti:
Siis omistukset on 50/50 enkä niitä mihinkään vaihda.
Lähinnä nyt ottaa päähän se, että miehelle jää säästöön rahaa ja mulla menee melkein kaikki elämiseen. Mun mielestä naimisissa oleva ihminen ei voi käyttäytyä niin.
Haluaisin kuulla, kuinka moni pitäisi reiluna sitä, että molemmilla menisi palkasta suurin osa yhteiselle tilille? Mun mielestä ei ole reilua että toinen saa muhkean osuuden säästöön, kun pienempipalkkaiselta kaikki menee elämiseen.
ap
Eihän se voi niinkään mennä että mies kerryttää omaisuuttasi maksamalla enemmän esimerkiksi asunnosta. Aiemmin ehdotettu omistussuhteiden muutos olisi oikeudenmukainen ratkaisu.
Se ettei itse pysty tekemään yhtä hyvää tiliä kuin toinen ei oikeuta sosialisoimaan toisen rahoja. Varsinkaan kun nykyaikana ei ole mitään takuuta suhteen kestämisestä, niin toiselle rahan heittely olisi tyhmää.
Jätä se sika, ap.
Minä voin ottaa hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis omistukset on 50/50 enkä niitä mihinkään vaihda.
Lähinnä nyt ottaa päähän se, että miehelle jää säästöön rahaa ja mulla menee melkein kaikki elämiseen. Mun mielestä naimisissa oleva ihminen ei voi käyttäytyä niin.
Haluaisin kuulla, kuinka moni pitäisi reiluna sitä, että molemmilla menisi palkasta suurin osa yhteiselle tilille? Mun mielestä ei ole reilua että toinen saa muhkean osuuden säästöön, kun pienempipalkkaiselta kaikki menee elämiseen.
ap
Menot ptiää suhteuttaa tuloihin. Ei se miehen vika ole, ettet ole käynyt kouluja, tehnyt töitä vakaamman talouden eteen, jne. Olisiko se ollut 60-luvulla, kun esim. perheiden yhteisverotuksesta luovuttiin ja siirryttiin yksilöverotukseen, kun tavoitteena oli tasa-arvo. Ja nyt sinusta tätä tasa-arvo pitäisi solveltaa miten se sattuu sopimaan sinun itsekäisiin tavoitteesiin? Luopumalla osasta omaisuudesta pystyt olemaan enemmän irrallinen miehestä, säästämään, jne, mutta et ole valmis ottamaan sitä todellista vastuuta?
Se että yhteisverotuksesta luopumisen tavoitteena oli muka tasa-arvo on poliitikkojen valehtelua. Tavoitteena oli saada kerättyä lisää verotuloja poliitikkojen hassattavaksi. Onhan se selvä että tiukka progressio tuottaa paljon enemmän kuin kaikki verotetaan erikseen, jolloin hyvin tienaavat löydään maanrakoon sikamaisella verotuksella.
Kaiken maailman pummeille revitään rahat väkisin ja vankilan uhalla jokaisesta palkasta. Vituttaa kun satasen palkankorituksesta jää itselle 40 € käteen. Joutuu pyytämään ihan älyttömiä korotuksia joka vuosi eikä se ole kohtuullista työnantajaa kohtaan.
Kun nait suomalaisen miehen, niin millaista elämää odotat? Turhaa odottaa mitään luksusta. Olisi kannattanut seurata ennen naimisiin menoa ja varsinkin omistusasunnon ostoa, että kuinka paljon se toinen on paljon ottamaan enemmän vastuuta taloudesta. Suomalainen mies yleensä kiskoo kaikki rahat naiseltaan, jos tämä tienaa vähemmän. Fakta, jota kukaan ei myönnä.
Kun/jos em. on totta ja yleisesti tiedossa, niin miksi ihmeessä naiset eivät kouluttaudu korkealle miesvaltaisille aloille? Onko liian monimutkainen päättelyketju tuo alanvalinta?
Ja miksi eivät pykälän vielä rohkeammat naiset ryhdy yrittäjiksi miesvaltaisille aloille, jolloin voivat sanella ihan sellaisia käytäntöjä kuin sattuu huvittamaan. Vai estääkö joku miesten salainen salaliitto tämänkin, eikä naisten oma rohkeuden puute?