Lue keskustelun säännöt.
Miten IHMEESSÄ sanoa työkaverille, etten halua ystävystyä, loukkaamatta!?
26.02.2018 |
Töissä on yksi tyyppi, joka vaikuttaa yksinäiseltä, ja vaikka minun käykin hitusen häntä sääliksi, en voi kyllä sanoa että syy olisi muissa. On aikatavalla rasittava ja itsekeskeinen minäminäminä-ihminen.
No, nyt hän kuitenkin on ryhtynyt pommittamaan minua, on kysellyt kahvilaan, leffaan, lenkille, ja yrittänyt järjestää suht samanikäisille lapsillemme leikkitreffejä että itse kahvittelisimme siinä samalla ym..
Minä olen vältellyt parhaani mukaan häntä töissä, ja yhtä kertaa lukuunottamatta (tämän kerran poikkesin töiden jälkeen kahvilassa kanssaan, kun tuppasi seuraani töistäpäästyämme) kieltäytynyt kaikista ehdottamistaan tapaamisista vedoten epämääräisesti kiireisiini, harrastuksiini ja muihin "ennaltasovittuihin menoihin". No, tämän huomattuaan hän onkin nyt siirtynyt toiseen taktiikkaan, kutsui että jos tulisin hänelle kahville 1,5 kk päästä, "merkkaa kalenteriis sinne joku päivä, ettei sulla vielä ole menoa? Eikö olisi mukavaa kahvitella ja vaikka istua iltaa?"
Mitä hittoa tällaiseen voi vastata ihmiselle, jonka kanssa jatkossakin pitäisi pysyä väleissä? Ei kai voi/pidä suoraan sanoa, että ei, todellakaan en halua viettää kanssasi aikaa vähällä vapaa-ajallani?!
Mä tyydyin vaivautuneena sopertelemaan jotain että "no niin, voishan se olla, katotaan lähempänä.."
APUA!! Miten hoitaa tilanne fiksusti? Mulla ei ihan oikeasti ole halua alkaa kaveeraamaan tämän ihmisen kanssa, eikä siihen aikaakaan.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi ap millainen luuseri olet :(
Pidätkö sä kaikista ihmisistä? Et taatusti pidä.
Ap on fiksu kun yrittää säilyttää välit työpaikalla, mutta ei tehdä sitä oman vapaa-aikansa kustannuksella.
Ilmeisesti sä olet niitä työpaikkojen ihmisiä jotka luulee että kaikki tykkää sinusta, mutta ihmettelee mielessään miten joku jaksaa päivästä toiseen olla tyly muille.
Järkevät ihmiset ei ala riitelemään työpaikalla, koska sen jälkeen siellä on vaan kaikilla ikävää olla.
Mutta siinähän menee välit lopullisesti jos joutuu halventavan feidauksen kohteeksi. En todellakaan pidä kaikista eikä kaikki pidä minusta. Mutta odotan ihmisiltä suoraselkäisyyttä sanoa suoraan ja olla loukkaamatta. Sellaiset hiljaiset feidaajat ei nauti kunnioitusta mun silmissä koska pidän sellaisia vähän vässyköinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen vaikeasti lähestyttävä (en päästä ihmisiä kuoreni alle helposti, jos koskaan) ja todella ehdoton ystävien suhteen. Minkäs sitä luonteelleen voi. P*ska luonne, mikä p*ska luonne. Itsestäni kyllä just hyvä tai ainakin ihan tyypillinen geeniperimää ajatellen, mitä olen meikäläisistä lukenut. Pilipali versioista en tiedä..
Sano, että tällä hetkellä vapaa-aika on niin kortilla ettet oikein ehdi hengailemaan. Että otat itse yhteyttä, jos joskus tahdot nähdä.
Noin itse tekisin. Tuo on aika suora tapa ilmaista asia kuitenkaan loukkaamatta toista. Jos ei hän ole aivan tumpelo sosiaalisilta taidoiltaan, osaa lukea asian niin ettet myöskään ole kovinkaan kiinnostunut eikä sitten enää ehdottele enempää. Jos ehdottelee, voit sanoa suorempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisenä on tosi kurja lukea näitä :( Yleensähän kai yksinäisille ehdotellaan työpaikalla tai harrastuksissa ystävystymistä
No, kyllä sen tunnistaa, onko ystävystymisen halu molemminpuolista. Toivon todella, että löydät kaverin vaikkapa työpaikalta tai harrastuksen parista.
Keskustelussa ovat olleet aktiivisia ne useimmiten perheelliset ihmiset, joilla perhe-elämän kuviot vie oikeasti valtaosan vapaa-ajasta.
Suurin osa tunnistaa, kaikki ei. Joillekin joutuu sanomaan aika lailla suoraan ennen kuin menee jakeluun. Mun kohdalle on sattunut pari tällaista. Toinen oli jonkin sortin asperger, jolla oli muutenkin haasteita sosiaalisissa tilanteissa. Toinen taas oli sellainen pirteän pirtsakka kaikkien kaveri, jolle oli mahdotonta ymmärtää, että minulla ei riitä aikaa tavata vapaa-ajalla, vaikka ihan mielelläni muuten hänen kanssaan juttelen.
Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksinäinen, mutta minusta ei olisi ystäväksi ellei olisi ihan tosi spesiaali tapaus. Minä olen siis näitä perheellisiä, joilla on on mies, lapset, lemmikki, omia harrastuksia, lasten harrastuksia, vanhoja ystäviä, sukua, ikääntyvät vanhemmat, omakotitalo, mökki yms. Ei vaan repeä enää enempää, kun ei ehdi niitä vanhojakaan ystäviä nähdä niin paljon kuin haluaisi.
Tai helposti lähestyttävä, mutta vaan tiettyyn rajaan saakka. Liian tuttavalliset utelut vierailta ihmisiltä saa mut lähes haukkomaan henkeäni. Nro 83
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta eikä mitään välttelyä ja teeskentelyä. Välttely ja teeskentely on työpaikkakiusaamista. Puhut asian ystävällisesti ja loukkaamatta suoraan. Jos et osaa niin mene johonkin sosiaalisten taitojen kurssille.
Suora puhe se sitä työpaikkakiusaamista on.
Vai onko nämä suoraan sanotut asiat mielestäsi ok
*miksi sä olet niin rasittava
*miksi sä syöt noin epäterveellisesti, sä oot lihonutkin
*sulla on kyllä aina aika hirveitä vaatteita
*voisitko sä joskus olla hiljaa, ei sua kukaan jaksa kuunnella
Vai olisko parempi vaan pitää mielipiteet ominaan, ja toivotella kaikille hyvät huomenet, jutustella ystävällisesti ja olla kohtelias,vaikka se sun mielestä on teeskentelyä?Älä viitsi saivarrella. Tässä ketjussahan on tullut jo monta hyvää esimerkkiä miten sanoa suoraan kohteliaasti. Nämä sinun kärjistetyt esimerkkisi ovatkin vit*tuilua. Koko viestisi kertoo sosiaalisten taitojesi puutteesta ja että sä et vaan osaa. Silloin onkin ehkä parempi olla hiljaa.
Ikävä ihminen tämä. Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa. Koska työssä sinun on tultava ihmisten kanssa toimeen. Vapaa-aikaa ei tarvitse käyttää siihen. Suoraan voi sanoa ettei pidä miten toinen on hoitanut jonkun työhön liittyvän asian jos se on oikeasti sanomisen arvoinen ja työn kannalta oleellista. Mutta ei sanota toisen persoonasta mitään, se ei vaan kuulu työpaikan etikettiin.
Jos osaa sanoa nätisti ettei kemiat kohtaa niin se on ok. Mutta jokainen tietää miltä pakit tuntuu, ajattele jos silti pitäisi olla naimisissa sen tyypin kanssa. Pakit on helpompi sulattaa jos toinen on jo naimisissa eli on sitonut aikansa perheeseen, lapseen, harrastukseen jne. eli jo aiemmin sovittuun. Myös se, että kaipaa työpäivän jälkeen rauhallista perhe-elämää tai hiljaisuutta on erittäin hyvä syy. Ja voihan brassailla että oma persoona on ambivertti, työssä sosiaalinen ja vapaa-aikana täysin erakko voi olla aika säväyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta eikä mitään välttelyä ja teeskentelyä. Välttely ja teeskentely on työpaikkakiusaamista. Puhut asian ystävällisesti ja loukkaamatta suoraan. Jos et osaa niin mene johonkin sosiaalisten taitojen kurssille.
Suora puhe se sitä työpaikkakiusaamista on.
Vai onko nämä suoraan sanotut asiat mielestäsi ok
*miksi sä olet niin rasittava
*miksi sä syöt noin epäterveellisesti, sä oot lihonutkin
*sulla on kyllä aina aika hirveitä vaatteita
*voisitko sä joskus olla hiljaa, ei sua kukaan jaksa kuunnella
Vai olisko parempi vaan pitää mielipiteet ominaan, ja toivotella kaikille hyvät huomenet, jutustella ystävällisesti ja olla kohtelias,vaikka se sun mielestä on teeskentelyä?Älä viitsi saivarrella. Tässä ketjussahan on tullut jo monta hyvää esimerkkiä miten sanoa suoraan kohteliaasti. Nämä sinun kärjistetyt esimerkkisi ovatkin vit*tuilua. Koko viestisi kertoo sosiaalisten taitojesi puutteesta ja että sä et vaan osaa. Silloin onkin ehkä parempi olla hiljaa.
No lue se kommentti johon vastasin, ellet sitä itse kirjoittanut.
Työpaikoilla teeskentely ei ole työpaikkakiusaamista, vaan oikeastaan on vähän pakko teeskennellä että pitää ihmisistä joista ei pidä.
Juu, ja yksi niistä hyvistä, hyviksi mainituista, ehdotuksista oli minun kirjoittamani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse olla mikään aspergerkaan, jos ei vaan jaksa jauhaa koko ajan tuubaa. Myöskin verensokerien heilahtelut voi aiheuttaa esim sanojen löytämisen vaikeutta sillä hetkellä, kun eivät ole optimaalisella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisenä on tosi kurja lukea näitä :( Yleensähän kai yksinäisille ehdotellaan työpaikalla tai harrastuksissa ystävystymistä
No, kyllä sen tunnistaa, onko ystävystymisen halu molemminpuolista. Toivon todella, että löydät kaverin vaikkapa työpaikalta tai harrastuksen parista.
Keskustelussa ovat olleet aktiivisia ne useimmiten perheelliset ihmiset, joilla perhe-elämän kuviot vie oikeasti valtaosan vapaa-ajasta.
Yksi perheetön ainakin, mutta en halua työkavereita vapaa-aikana tavata. Vapaa-ajan haluan jättää omille kavereille ja omille jutuille, koska työkavereiden kans viettää aikaa jo muutenkin niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP kaikki eivät ymmärrä tuota joidenkin ehdottamaa hiljaista feidausta. Paras on että et ainakaan lupaa tälle henkilölle mitään ja sitten muuta mieltäsi. Minulla on tuttava joka ei osaa lukea mitään "hiljaisia" vihjeitä ja suuttuu helposti. Hän on aika hankala tapaus, mutta hänen kanssaan pärjää kun tuntee/tietää miten hänelle asiat esittää. Liekö hänellä jonkin sortin asberger. Hänelle on paras sanoa asia aina suoraan, mutta kaunistellen. Tilanteessasi tekisin niin että sanoisin "katsotaanpa seuraavalla kahvitauolla sitä tapaamisaikaa meille" ja sitten tekisi niin että kysyisi tältä henkilöltä mitä päivää ehdottaa ja leikkikatsoisi kalenteria sanoisi siihen että "voivoi kun lapsella on silloin harrastus tai jokunkun muun verukkeen" ja jatkaisi tätä vaikka loputtomiin, tai no jonkun aikaa jonka jälkeen sanoisi että "voivoi kun minulla on tämä kalenteri niin täynnä että enpä taida kyllä nyt mitenkään saada tapaamista sopimaan minun aikatauluuni". Tähän lisäsi että "en muuten tapaile työn jälkeen muitakaan työkavereita". Olisiko tosta jotain apua. Välit kannattaa säilyttää, mutta hiljainen feidaus toimii netissä mutta ei siinä tilanteessa kun ky henkilö tapaa töissä päivittäin.
Tuo se vasta loukkaavaa olisikin.
Paras vaan kertoa, kuten jo monta sivua sitten todettiin, että on niin paljon muuta, harrastuksia, entisiäkin kavereita pitäisi ehtiä joskus näkemään, perheen kanssa pitää ehtiä viettää aikaa ja vielä levätä, ei vaan riitä energiaa enää työpaivän jälkeen jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta eikä mitään välttelyä ja teeskentelyä. Välttely ja teeskentely on työpaikkakiusaamista. Puhut asian ystävällisesti ja loukkaamatta suoraan. Jos et osaa niin mene johonkin sosiaalisten taitojen kurssille.
Suora puhe se sitä työpaikkakiusaamista on.
Vai onko nämä suoraan sanotut asiat mielestäsi ok
*miksi sä olet niin rasittava
*miksi sä syöt noin epäterveellisesti, sä oot lihonutkin
*sulla on kyllä aina aika hirveitä vaatteita
*voisitko sä joskus olla hiljaa, ei sua kukaan jaksa kuunnella
Vai olisko parempi vaan pitää mielipiteet ominaan, ja toivotella kaikille hyvät huomenet, jutustella ystävällisesti ja olla kohtelias,vaikka se sun mielestä on teeskentelyä?Älä viitsi saivarrella. Tässä ketjussahan on tullut jo monta hyvää esimerkkiä miten sanoa suoraan kohteliaasti. Nämä sinun kärjistetyt esimerkkisi ovatkin vit*tuilua. Koko viestisi kertoo sosiaalisten taitojesi puutteesta ja että sä et vaan osaa. Silloin onkin ehkä parempi olla hiljaa.
Ikävä ihminen tämä. Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa. Koska työssä sinun on tultava ihmisten kanssa toimeen. Vapaa-aikaa ei tarvitse käyttää siihen. Suoraan voi sanoa ettei pidä miten toinen on hoitanut jonkun työhön liittyvän asian jos se on oikeasti sanomisen arvoinen ja työn kannalta oleellista. Mutta ei sanota toisen persoonasta mitään, se ei vaan kuulu työpaikan etikettiin.
Jos osaa sanoa nätisti ettei kemiat kohtaa niin se on ok. Mutta jokainen tietää miltä pakit tuntuu, ajattele jos silti pitäisi olla naimisissa sen tyypin kanssa. Pakit on helpompi sulattaa jos toinen on jo naimisissa eli on sitonut aikansa perheeseen, lapseen, harrastukseen jne. eli jo aiemmin sovittuun. Myös se, että kaipaa työpäivän jälkeen rauhallista perhe-elämää tai hiljaisuutta on erittäin hyvä syy. Ja voihan brassailla että oma persoona on ambivertti, työssä sosiaalinen ja vapaa-aikana täysin erakko voi olla aika säväyttävää.
Eli sinä olet sellainen mukava ihminen joka ghostaa eron tullessa eikä rehdisti anna pakkeja sanomalla sitä. Kyllä oletkin ihailtava ja ihanan lämmin ihminen. Oikeen kadehdin sinua.
Eihän suoraan sanominen herranjestas tarkoita että mennään toisen persoonaa arvostelemaan, vaan suoraan sanotaan esimerkiksi ettei voi olla työkaverien kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ajanpuutteen tai ihan minkä vaan vuoksi. Sanotaan niin selvästi ettei sille työkaverille jää toivonkipinää että ehkä se sitten ensi kuussa haluaakin olla tekemisissä.
Pitääkö sinulle ratakiskosta vääntää? Suosittelen sinulle oikeasti jotain sosiaalisten taitojen kurssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi ap millainen luuseri olet :(
Pidätkö sä kaikista ihmisistä? Et taatusti pidä.
Ap on fiksu kun yrittää säilyttää välit työpaikalla, mutta ei tehdä sitä oman vapaa-aikansa kustannuksella.
Ilmeisesti sä olet niitä työpaikkojen ihmisiä jotka luulee että kaikki tykkää sinusta, mutta ihmettelee mielessään miten joku jaksaa päivästä toiseen olla tyly muille.
Järkevät ihmiset ei ala riitelemään työpaikalla, koska sen jälkeen siellä on vaan kaikilla ikävää olla.Mutta siinähän menee välit lopullisesti jos joutuu halventavan feidauksen kohteeksi. En todellakaan pidä kaikista eikä kaikki pidä minusta. Mutta odotan ihmisiltä suoraselkäisyyttä sanoa suoraan ja olla loukkaamatta. Sellaiset hiljaiset feidaajat ei nauti kunnioitusta mun silmissä koska pidän sellaisia vähän vässyköinä.
Aina, kun on tullut tilanne, että on pitänyt kieltäytyä jostain työkaverin ehdottamasta, niin olen sanonut suoraan että mulla on jo sovittuna asia x, mä olen menossa paikkaan x, mä en osallistu kun haluan viettää illan kotona/sovittuna asia x.
Sitä en tiedä pitääkö ihmiset sitten niitä tekosyinä, mutta olen aina sanonut ihan oikean syyn.
Meitä ihmisiä on niin paljon erilaisia, että moni varmaan pitää noita tekosyinä, mutta ne ei ikinä sitä ole.
Yritän vain sanoa että ihmiset voi ymmärtää asiat eri tavoin, kun sanoja ne tarkoittaa, en sano töksäyttämällä, mutta en myöskään valehtele syytä miksi ei käy.
Ihan täysin käsittämättömiä vastauksia. Ihan oikeasti, vähintään 95% ihmisistä kokee todella kurjana ja loukkaavana sen, että heille sanotaan suoraan että en halua olla ystäväsi/en halua viettää aikaa kanssasi. On PALJON parempi toimia epäsuorasti tuollaisessa tilanteessa. En IKINÄ sanoisi noin ihmiselle, jota näen päivittäin, siitä seuraisi vain pahaa mieltä hänelle ja todella hankala sosiaalinen dynamiilla hamaan ikuisuuteen.
Tuntuu melkein siltä, että nämä vastaajat ovat vihaisia ap:lle koska hän ei halua viettää tämän henkilön kanssa aikaa, ja siksi keksivät syyttää häntä epärehellisyydestä, vaikka ovat oikeasti vihaisia siitä että ap ei halua ystäväkseen tätä ihmistä.
Tuosta taas että kyseessä on ajan puute vs. se ettei ap pidä hänestä: kyse on molemmista. Ja priorisoinnista. Jos aikaa olisi täysin rajattomasti, niin kyllä minäkin voisin kahvitella joskus jonkun tutun tutun kanssa jonka seurasta en niin välitä, jos tämä sitä toivoisi, mutta kun näin ei ole. Kun on pienet lapset ja työ niin aika on todella kallisarvoista. Ja esim mä en tällä hetkellä haluaisi uusia ystäviä, mulla on täysi työ ehtiä näkemään edes niitä olemassaolevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta eikä mitään välttelyä ja teeskentelyä. Välttely ja teeskentely on työpaikkakiusaamista. Puhut asian ystävällisesti ja loukkaamatta suoraan. Jos et osaa niin mene johonkin sosiaalisten taitojen kurssille.
Suora puhe se sitä työpaikkakiusaamista on.
Vai onko nämä suoraan sanotut asiat mielestäsi ok
*miksi sä olet niin rasittava
*miksi sä syöt noin epäterveellisesti, sä oot lihonutkin
*sulla on kyllä aina aika hirveitä vaatteita
*voisitko sä joskus olla hiljaa, ei sua kukaan jaksa kuunnella
Vai olisko parempi vaan pitää mielipiteet ominaan, ja toivotella kaikille hyvät huomenet, jutustella ystävällisesti ja olla kohtelias,vaikka se sun mielestä on teeskentelyä?Älä viitsi saivarrella. Tässä ketjussahan on tullut jo monta hyvää esimerkkiä miten sanoa suoraan kohteliaasti. Nämä sinun kärjistetyt esimerkkisi ovatkin vit*tuilua. Koko viestisi kertoo sosiaalisten taitojesi puutteesta ja että sä et vaan osaa. Silloin onkin ehkä parempi olla hiljaa.
Ikävä ihminen tämä. Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa. Koska työssä sinun on tultava ihmisten kanssa toimeen. Vapaa-aikaa ei tarvitse käyttää siihen. Suoraan voi sanoa ettei pidä miten toinen on hoitanut jonkun työhön liittyvän asian jos se on oikeasti sanomisen arvoinen ja työn kannalta oleellista. Mutta ei sanota toisen persoonasta mitään, se ei vaan kuulu työpaikan etikettiin.
Jos osaa sanoa nätisti ettei kemiat kohtaa niin se on ok. Mutta jokainen tietää miltä pakit tuntuu, ajattele jos silti pitäisi olla naimisissa sen tyypin kanssa. Pakit on helpompi sulattaa jos toinen on jo naimisissa eli on sitonut aikansa perheeseen, lapseen, harrastukseen jne. eli jo aiemmin sovittuun. Myös se, että kaipaa työpäivän jälkeen rauhallista perhe-elämää tai hiljaisuutta on erittäin hyvä syy. Ja voihan brassailla että oma persoona on ambivertti, työssä sosiaalinen ja vapaa-aikana täysin erakko voi olla aika säväyttävää.
Eli sinä olet sellainen mukava ihminen joka ghostaa eron tullessa eikä rehdisti anna pakkeja sanomalla sitä. Kyllä oletkin ihailtava ja ihanan lämmin ihminen. Oikeen kadehdin sinua.
Eihän suoraan sanominen herranjestas tarkoita että mennään toisen persoonaa arvostelemaan, vaan suoraan sanotaan esimerkiksi ettei voi olla työkaverien kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ajanpuutteen tai ihan minkä vaan vuoksi. Sanotaan niin selvästi ettei sille työkaverille jää toivonkipinää että ehkä se sitten ensi kuussa haluaakin olla tekemisissä.
Pitääkö sinulle ratakiskosta vääntää? Suosittelen sinulle oikeasti jotain sosiaalisten taitojen kurssia.
Anteeksi hyvä neiti Suorasuu (olit sitten nainen tai mies) niin suoraan sanominen tarkoittaa, että sanoo suoraan, että olet mielestäni ikävä ihminen, liian päällekäyvä ja huumorintajuton, ja ennemmin nirhaan ranteeni auki tylsällä grillihaarukalla kuin vietän hetkeäkään kanssasi klo 16 jälkeen. Se on mitä ajattelen ja suoraan sanottuna.
Se että sinä verhoat negatiiviset ajatuksesi lauseeseen "En voi työkaverien kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ajanpuutteen tai ihan minkä vaan vuoksi" ei kuulosta sen paremmalta. Voisitko harkita lyhentäväsi sen esim. "ajanpuutteen vuoksi" ja jätät pois sen "tai ihan minkä vaan" siitä lopusta?
Jos siinä paukutat henskeleitä, että sanotaan rehellisesti niin sano sitten.
Minä sanoin näin: "Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa."
Miten kukaan voi verrata tilannetta pakkien antamiseen vastakkaisen sukupuolenedustajalle. Vaihda purut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta eikä mitään välttelyä ja teeskentelyä. Välttely ja teeskentely on työpaikkakiusaamista. Puhut asian ystävällisesti ja loukkaamatta suoraan. Jos et osaa niin mene johonkin sosiaalisten taitojen kurssille.
Suora puhe se sitä työpaikkakiusaamista on.
Vai onko nämä suoraan sanotut asiat mielestäsi ok
*miksi sä olet niin rasittava
*miksi sä syöt noin epäterveellisesti, sä oot lihonutkin
*sulla on kyllä aina aika hirveitä vaatteita
*voisitko sä joskus olla hiljaa, ei sua kukaan jaksa kuunnella
Vai olisko parempi vaan pitää mielipiteet ominaan, ja toivotella kaikille hyvät huomenet, jutustella ystävällisesti ja olla kohtelias,vaikka se sun mielestä on teeskentelyä?Älä viitsi saivarrella. Tässä ketjussahan on tullut jo monta hyvää esimerkkiä miten sanoa suoraan kohteliaasti. Nämä sinun kärjistetyt esimerkkisi ovatkin vit*tuilua. Koko viestisi kertoo sosiaalisten taitojesi puutteesta ja että sä et vaan osaa. Silloin onkin ehkä parempi olla hiljaa.
Ikävä ihminen tämä. Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa. Koska työssä sinun on tultava ihmisten kanssa toimeen. Vapaa-aikaa ei tarvitse käyttää siihen. Suoraan voi sanoa ettei pidä miten toinen on hoitanut jonkun työhön liittyvän asian jos se on oikeasti sanomisen arvoinen ja työn kannalta oleellista. Mutta ei sanota toisen persoonasta mitään, se ei vaan kuulu työpaikan etikettiin.
Jos osaa sanoa nätisti ettei kemiat kohtaa niin se on ok. Mutta jokainen tietää miltä pakit tuntuu, ajattele jos silti pitäisi olla naimisissa sen tyypin kanssa. Pakit on helpompi sulattaa jos toinen on jo naimisissa eli on sitonut aikansa perheeseen, lapseen, harrastukseen jne. eli jo aiemmin sovittuun. Myös se, että kaipaa työpäivän jälkeen rauhallista perhe-elämää tai hiljaisuutta on erittäin hyvä syy. Ja voihan brassailla että oma persoona on ambivertti, työssä sosiaalinen ja vapaa-aikana täysin erakko voi olla aika säväyttävää.
Eli sinä olet sellainen mukava ihminen joka ghostaa eron tullessa eikä rehdisti anna pakkeja sanomalla sitä. Kyllä oletkin ihailtava ja ihanan lämmin ihminen. Oikeen kadehdin sinua.
Eihän suoraan sanominen herranjestas tarkoita että mennään toisen persoonaa arvostelemaan, vaan suoraan sanotaan esimerkiksi ettei voi olla työkaverien kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ajanpuutteen tai ihan minkä vaan vuoksi. Sanotaan niin selvästi ettei sille työkaverille jää toivonkipinää että ehkä se sitten ensi kuussa haluaakin olla tekemisissä.
Pitääkö sinulle ratakiskosta vääntää? Suosittelen sinulle oikeasti jotain sosiaalisten taitojen kurssia.
No, ei tietenkään kenenkään persoonaa, ulkonäköä tai vaikka pukeutumista mennä arvostelemaan, ne ei liity mitenkään mihinkään ja on vaan suoranaista ilkeyttä ja työpaikkakiusaamista.
Toisen työtä ei myöskään arvostella, ellei kyseessä ole selkeä virhe ja osaa rakentavasti kertoa kuinka asiaa voisi parantaa, tai haluaa auttaa, mikäli se edes kuuluu työkavereiden tehtäviin/oikeuksiin vaan on esimiehen tehtävä. Tämä on hyvin työ ja työpaikkakohtainen asia, mistä voi sanoa ja milloin kannattaa olla sanomatta mitään. Ja siihen ei ehkä tässä kannata mennä, se on aina niin monesta asiasta kiinni.
Mutta se jos ei halua olla jonkun työkaverin kanssa vapaalla tekemisissä, niin ne "katsotaan myöhemmin, ehkä ensi viikolla yms" kannattaa unohtaa, ja miettiä joku suora ja kohtelias kieltäytyminen, joita on täällä ollutkin jo monia.
Ihan hyvä syy on vaikka se, että haluaa levätä työpäivän jälkeen, viettää aikaa perheen kanssa tms, ei sen tarvitse olla mikään meno jota ei voi perua, ihan hyvä syy on vaikka se,että haluaa lukea kirjaa työpäivän jälkeen, ei siitä kenenkään pitäisi suuttua ja on suoraan sanottu ettei käy. Tai ei kai mitään syytä edes tarvitse, sanoo vaan ettei nyt käy. Ja se pitää, tai ainakin pitäisi, toisen hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta eikä mitään välttelyä ja teeskentelyä. Välttely ja teeskentely on työpaikkakiusaamista. Puhut asian ystävällisesti ja loukkaamatta suoraan. Jos et osaa niin mene johonkin sosiaalisten taitojen kurssille.
Suora puhe se sitä työpaikkakiusaamista on.
Vai onko nämä suoraan sanotut asiat mielestäsi ok
*miksi sä olet niin rasittava
*miksi sä syöt noin epäterveellisesti, sä oot lihonutkin
*sulla on kyllä aina aika hirveitä vaatteita
*voisitko sä joskus olla hiljaa, ei sua kukaan jaksa kuunnella
Vai olisko parempi vaan pitää mielipiteet ominaan, ja toivotella kaikille hyvät huomenet, jutustella ystävällisesti ja olla kohtelias,vaikka se sun mielestä on teeskentelyä?Älä viitsi saivarrella. Tässä ketjussahan on tullut jo monta hyvää esimerkkiä miten sanoa suoraan kohteliaasti. Nämä sinun kärjistetyt esimerkkisi ovatkin vit*tuilua. Koko viestisi kertoo sosiaalisten taitojesi puutteesta ja että sä et vaan osaa. Silloin onkin ehkä parempi olla hiljaa.
Ikävä ihminen tämä. Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa. Koska työssä sinun on tultava ihmisten kanssa toimeen. Vapaa-aikaa ei tarvitse käyttää siihen. Suoraan voi sanoa ettei pidä miten toinen on hoitanut jonkun työhön liittyvän asian jos se on oikeasti sanomisen arvoinen ja työn kannalta oleellista. Mutta ei sanota toisen persoonasta mitään, se ei vaan kuulu työpaikan etikettiin.
Jos osaa sanoa nätisti ettei kemiat kohtaa niin se on ok. Mutta jokainen tietää miltä pakit tuntuu, ajattele jos silti pitäisi olla naimisissa sen tyypin kanssa. Pakit on helpompi sulattaa jos toinen on jo naimisissa eli on sitonut aikansa perheeseen, lapseen, harrastukseen jne. eli jo aiemmin sovittuun. Myös se, että kaipaa työpäivän jälkeen rauhallista perhe-elämää tai hiljaisuutta on erittäin hyvä syy. Ja voihan brassailla että oma persoona on ambivertti, työssä sosiaalinen ja vapaa-aikana täysin erakko voi olla aika säväyttävää.
Eli sinä olet sellainen mukava ihminen joka ghostaa eron tullessa eikä rehdisti anna pakkeja sanomalla sitä. Kyllä oletkin ihailtava ja ihanan lämmin ihminen. Oikeen kadehdin sinua.
Eihän suoraan sanominen herranjestas tarkoita että mennään toisen persoonaa arvostelemaan, vaan suoraan sanotaan esimerkiksi ettei voi olla työkaverien kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ajanpuutteen tai ihan minkä vaan vuoksi. Sanotaan niin selvästi ettei sille työkaverille jää toivonkipinää että ehkä se sitten ensi kuussa haluaakin olla tekemisissä.
Pitääkö sinulle ratakiskosta vääntää? Suosittelen sinulle oikeasti jotain sosiaalisten taitojen kurssia.
Anteeksi hyvä neiti Suorasuu (olit sitten nainen tai mies) niin suoraan sanominen tarkoittaa, että sanoo suoraan, että olet mielestäni ikävä ihminen, liian päällekäyvä ja huumorintajuton, ja ennemmin nirhaan ranteeni auki tylsällä grillihaarukalla kuin vietän hetkeäkään kanssasi klo 16 jälkeen. Se on mitä ajattelen ja suoraan sanottuna.
Se että sinä verhoat negatiiviset ajatuksesi lauseeseen "En voi työkaverien kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ajanpuutteen tai ihan minkä vaan vuoksi" ei kuulosta sen paremmalta. Voisitko harkita lyhentäväsi sen esim. "ajanpuutteen vuoksi" ja jätät pois sen "tai ihan minkä vaan" siitä lopusta?
Jos siinä paukutat henskeleitä, että sanotaan rehellisesti niin sano sitten.
Minä sanoin näin: "Kukaan, jolla on tunneälyä ei mene sanomaan työkaverille ettei halua olla tämän kanssa lähemmin tekemisissä. Sen sijaan sanotaan ettei valitettavasti ole aikaa."
Sinulla ei ole tunneälyä itselläsi. Se feidaamasi ihminen huomaa kyllä ettet hänestä pidä vaikka et sanoisikaan suoraan. Mutta jos sanoisit reilusti voisit säilyttää jonkun kunnioituksen hänen silmissään edelleen. Feidaamalla saat itsesi vaan vaikuttamaan nahjukselta ja vähän rassukalta. Miten sellaista tyyppiä voisi kunnioittaa enää työasioissakaan?
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi verrata tilannetta pakkien antamiseen vastakkaisen sukupuolenedustajalle. Vaihda purut..
Kysehän on pohjimmiltaan hylkäämisestä ja pettymyksen käsittelystä, siksi voi verrata. Miten sinä käsittelet pettymyksiä? Vastaus: huonosti.. ;) heh heh. Ja pakkeja voi antaa jopa samalle sukupuolelle. Ihan vinkkinä ettet kokemattomana joudu tilanteisiin mistä et pääse irti.
Mie saan antaa pakit eri sukupuolelle, mie saan antaa pakit vastakkaiselle sukupuolelle, mie saan antaa pakit..
Ja jumankekka sukupuolen edustaja ei ole yhdyssana mutta kansanedustaja on, ja sillekin saa antaa pakit silleen jaa ei tyhjä poissa
Täällä on porukalla kyllä kummallinen käsitys suorasta puheesta, kun joidenkin mielestä se on toisen persoonan rääpimistä. Ei ole taitoa keskustella asioista asiallisesti niiden oikeilla nimillä. Nyt ymmärrän miksi naisvaltaiset työyhteisöt ovat usein helvetin esikartanoita. Kuppikunnissa jauhetaan pjaskaa työtoveresta mutta kasvotusten ollaan niin maireita. Ei missään nimessä vaan puhuta asioita auki että _jokaisella_ työyhteisön jäsenellä olisi hyvä olla eikä vaan sillä kermalla.
Ei kai kyse olekaan siitä että ystäviä olisi jo liikaa, mutta kaikki ei vaan kaikkien ihmisten kanssa tule toimeen, mitä järkeä sellaisessa "ystävyydessä" on?
Sehän se hölmöä olisikin, että teeskentelisi vapaa-ajalla ystävää, vaikkei erityisemmin edes pidä kyseisestä ihmisestä.
Töissä on vaan fiksua yrittää parhaansa mukaan tulla toimeen kaikkien kanssa. Mutta vain työajalla.