Minua on kohdeltu niin paljon väärin elämässä, että elämäni on sen vuoksi tavallaan mennyt pieleen
Eniten on kohdeltu henkisesti väärin. Niin että en edes tiennyt, että olen uhri. En minä ole koskaan kulkenut ymäriinsä selittämässä, miten olisin muiden uhri, enkä syytellyt muita, silti minun elämästäni ei koskaan tullut sellaista kuin halusin. Ei vaikka tein mitä, niin mulla ei ollut sellaista minää suojaavaa asennetta eikä tietoa sen väärin henkisesti kohdelluksi tulemisen ansiosta.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en mun lapsille vääryyttä tee. Ja opettelen myös katsomaan, ettei tee kukaan muukaan. Tai se joutuu kanssani tekemisiin. Lapseni luvalla, toki, sitten kun he ovat aikuisia, jos eivät itse selviydy jostain. Ja toivon, että heistä kasvaa oikeudenmukaisia, muilta vääryyttä hyväksynättömiä ja muille vääryyttä tekemättömiä ihmisiä.
Toki virheet eivät ole sama asia kuin vääryys, ja niihin on osattava suhtautua ymmärryksellä.
apSinä et ole lastesi kanssa tekemisissä nyt. Eivätkä he ole sinun kanssasi tekemisissä myöhemmin. Terapiaa tarvitsevat. Eikä auta. Narsistin onnettomat lapset
Mistä sinä sen tiedät, ovatko? Ja kunhan heille ei tee kukaan vääryyttä, so what?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä uhriudu.
Kaikkia meitä ihmisiä kohdellaan enemmän tai vähemmän väärin. Se on sitä elämää!
Nauti niistä elämän hyvistä puolista, äläkä käpertyä niihin huonoihin.
Suosittelen lämpimästi uskomista Isään, Poikaan Jeesukseen ja Pyhään Henkeen sekä Raamattua, niin pikku kiusat, eikä vähän isommat tunnu yhtään missään.
Kohdellaan ehkä väärin, mutta se ei ole mitään elämää, typerä runkkari.
tulihan se sieltä.Tuollaisia huutelet ihmisille, niin ei ole ihme että sinuun hermostutaan
Mietipä, miten paljon pitää lapsen hemoja kiristää, että lapsi alkaa huudella tuollaisia? Se on ihan sitä. Jos mulla ois itseni puolustamiseen ollut keinoja, niin äiti ois nähnyt minusta takavalot, eikä kuullut mitään rumaa. Ei vain ois saanut enää kasvattaa mua. Kumman kuvittelet, että äiti halusi? Menettää minut, kuten oikein ois ollut, vai huutaa minulle?
apSinä olet 45. Ja itse olet paha ihminen. Teet lapsillesi pahaa
Jos mun äiti ois tehnyt mulle oikein, se ois antanut mut pois, ja havainnut, että hän tekee vääryyttä lastaan kohtaan. Mutta arvaapa, haluaako äiti-ihmiset toimia niin? Vaan arvaapa kaksi kertaa, haluavatko he mieluummin huutaa lapsilleen kiusaten näitä?
apMutta silloinhan sinulla olisi kamala kasvattiäiti, jota syyttelisit siitä, että hän kohteli väärin.
Millainen olisi maailma, jossa kaikki olisivat kuin sinä eli täysin vailla oma selkärankaa kokemassa koko ajan vääryttä muiden taholta.
Niin, eikö olekin ikävää, että on ihmisiä, jotka eivät niele sun kaltaistesi vilunkivillejen väärin tekemisiä, vaan nostavat sut niistä vastuuseen?
Kohtele muita oikein, niin saat nukkua yösi rauhassa.
ap
Sinä koet kaiken vääryytenä, joten koko maailmako on vastuussa siitä, että haluat huonon elämän?
Vierailija kirjoitti:
No voi saatana miten nyyh.
"Elämäni ei mennyt kuvitelmieni mukaan ja se on väkisinkin jonkun (muun) syy".Kenen elämä menee suunnitellusti?
Kelle ei ikinä ole sanottu rumasti?
Tee lista tärkeimmistä tavoitteistasi ja pyri niihin. Suosittelen panemaan ykkössijalle "Otan vastuun omasta elämästäni ja mielenterveydestäni", ja kakkoseksi "Lakkaan rypemästä itsesäälissä".
Sinulle on sanottu rumasti, koska sinä olet sen arvoinen. Mä taas en ollut. Siitä on kysymys.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä uhriudu.
Kaikkia meitä ihmisiä kohdellaan enemmän tai vähemmän väärin. Se on sitä elämää!
Nauti niistä elämän hyvistä puolista, äläkä käpertyä niihin huonoihin.
Suosittelen lämpimästi uskomista Isään, Poikaan Jeesukseen ja Pyhään Henkeen sekä Raamattua, niin pikku kiusat, eikä vähän isommat tunnu yhtään missään.
Kohdellaan ehkä väärin, mutta se ei ole mitään elämää, typerä runkkari.
tulihan se sieltä.Tuollaisia huutelet ihmisille, niin ei ole ihme että sinuun hermostutaan
Mietipä, miten paljon pitää lapsen hemoja kiristää, että lapsi alkaa huudella tuollaisia? Se on ihan sitä. Jos mulla ois itseni puolustamiseen ollut keinoja, niin äiti ois nähnyt minusta takavalot, eikä kuullut mitään rumaa. Ei vain ois saanut enää kasvattaa mua. Kumman kuvittelet, että äiti halusi? Menettää minut, kuten oikein ois ollut, vai huutaa minulle?
apSinä olet 45. Ja itse olet paha ihminen. Teet lapsillesi pahaa
Jos mun äiti ois tehnyt mulle oikein, se ois antanut mut pois, ja havainnut, että hän tekee vääryyttä lastaan kohtaan. Mutta arvaapa, haluaako äiti-ihmiset toimia niin? Vaan arvaapa kaksi kertaa, haluavatko he mieluummin huutaa lapsilleen kiusaten näitä?
apMutta silloinhan sinulla olisi kamala kasvattiäiti, jota syyttelisit siitä, että hän kohteli väärin.
Millainen olisi maailma, jossa kaikki olisivat kuin sinä eli täysin vailla oma selkärankaa kokemassa koko ajan vääryttä muiden taholta.
Niin, eikö olekin ikävää, että on ihmisiä, jotka eivät niele sun kaltaistesi vilunkivillejen väärin tekemisiä, vaan nostavat sut niistä vastuuseen?
Kohtele muita oikein, niin saat nukkua yösi rauhassa.
apSinä koet kaiken vääryytenä, joten koko maailmako on vastuussa siitä, että haluat huonon elämän?
En koe kaikkea vääryyteenä, ja en halua huonoa elämää :)
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä.
Itsellä takana todella rankka lapsuus. En käsitä miksi sitä napanuoraa ei jotkut vaan kykene katkaisemaan. Koko elämä kustaan nurkkiin koska sitä ja tätä kamalaa minulle joskus tehtiin. No mahtaisi se kiduttaja nauraa vielä haudassakin kun se tietäisi, että sieltäkin vielä säätää toisen elämää vaikka ei muuten kykene kuin olemaan matojen ruokaa.
Viime kädessä jokainen itse on vastuussa omasta elämästään. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaan veistää ittelleen puujalka ja kävellä sillä verisellä pätkällä, jota toiset jalaksi kutsuu. Jos sataa niin sitä kastuu.
Paras lääke kaikkiin henkisiin arpiin on elää elämäänsä tuskista huolimatta ja pitää päänsä pystyssä. Oppia hallitsemaan omia tunteitaan eikä olla niiden vietävänä kuin pieni lapsi.
Mulla ei ole kysymys mistään tunteiden hallinnsta, vaan siitä, että mua kohtaan on tehty vääryyttä.
ap
No haasta sitten väärintekijä oikeuteen. Ei kognitiivinen tai muukaan terapeutti ole tuomari, lakimies tai poliisi. Nykyinen ajattelusi haittaa ainoastaan sinua itseäsi ja on täysin hyödytöntä. Pyörit luupissa ja rajoitat itse omaa ainutkertaista elämääsi.
T: Se jolle vastasit
Mä en ole sen arvoinen, että mulle puhutaan rumasti, nimittäin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä.
Itsellä takana todella rankka lapsuus. En käsitä miksi sitä napanuoraa ei jotkut vaan kykene katkaisemaan. Koko elämä kustaan nurkkiin koska sitä ja tätä kamalaa minulle joskus tehtiin. No mahtaisi se kiduttaja nauraa vielä haudassakin kun se tietäisi, että sieltäkin vielä säätää toisen elämää vaikka ei muuten kykene kuin olemaan matojen ruokaa.
Viime kädessä jokainen itse on vastuussa omasta elämästään. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaan veistää ittelleen puujalka ja kävellä sillä verisellä pätkällä, jota toiset jalaksi kutsuu. Jos sataa niin sitä kastuu.
Paras lääke kaikkiin henkisiin arpiin on elää elämäänsä tuskista huolimatta ja pitää päänsä pystyssä. Oppia hallitsemaan omia tunteitaan eikä olla niiden vietävänä kuin pieni lapsi.
Mulla ei ole kysymys mistään tunteiden hallinnsta, vaan siitä, että mua kohtaan on tehty vääryyttä.
apNo haasta sitten väärintekijä oikeuteen. Ei kognitiivinen tai muukaan terapeutti ole tuomari, lakimies tai poliisi. Nykyinen ajattelusi haittaa ainoastaan sinua itseäsi ja on täysin hyödytöntä. Pyörit luupissa ja rajoitat itse omaa ainutkertaista elämääsi.
T: Se jolle vastasit
Tajuatko, ettei omaa vanhempaansa voi haastaa oikeuteen?
Miksi kuvittelet, että olisit mulle kauniistipuhumisen arvoinen? Vai kuvitteletko olevasi edes? Et nimittäin ole. Sä halveksit minua.
ap
Mun äitini halveksi minua, syyttä, siksi hän ei ollut minulle kauniistipuhumisen arvoinen. Mutta mä en lapsena halveksinut häntä, hän ehkä kuvitteli niin, mutta se oli kaikki van hänen päässään, joten mä en ollut hänelle rumastipuhumisennarvoinen, vaan kauniisti. Se ei toteutunut -> vääryys. Jne. Sama kaikessa muussakin, missä hänen pahat kuvitelmansa minusta määrittelivät hänen käytöstään minua kohtaan, ei se, millainen olin tai mitä oikeasti ajattelin. Siihen hän ei kyennyt tutustumaan ollenkaan. Se pska.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä.
Itsellä takana todella rankka lapsuus. En käsitä miksi sitä napanuoraa ei jotkut vaan kykene katkaisemaan. Koko elämä kustaan nurkkiin koska sitä ja tätä kamalaa minulle joskus tehtiin. No mahtaisi se kiduttaja nauraa vielä haudassakin kun se tietäisi, että sieltäkin vielä säätää toisen elämää vaikka ei muuten kykene kuin olemaan matojen ruokaa.
Viime kädessä jokainen itse on vastuussa omasta elämästään. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaan veistää ittelleen puujalka ja kävellä sillä verisellä pätkällä, jota toiset jalaksi kutsuu. Jos sataa niin sitä kastuu.
Paras lääke kaikkiin henkisiin arpiin on elää elämäänsä tuskista huolimatta ja pitää päänsä pystyssä. Oppia hallitsemaan omia tunteitaan eikä olla niiden vietävänä kuin pieni lapsi.
Mulla ei ole kysymys mistään tunteiden hallinnsta, vaan siitä, että mua kohtaan on tehty vääryyttä.
apNo haasta sitten väärintekijä oikeuteen. Ei kognitiivinen tai muukaan terapeutti ole tuomari, lakimies tai poliisi. Nykyinen ajattelusi haittaa ainoastaan sinua itseäsi ja on täysin hyödytöntä. Pyörit luupissa ja rajoitat itse omaa ainutkertaista elämääsi.
T: Se jolle vastasit
Tajuatko, ettei omaa vanhempaansa voi haastaa oikeuteen?
Miksi kuvittelet, että olisit mulle kauniistipuhumisen arvoinen? Vai kuvitteletko olevasi edes? Et nimittäin ole. Sä halveksit minua.
ap
Sekin on viisautta jos ymmärtää ettei mitään ole tehtävissä ja jatkaa elämässään eteenpäin. Toisaalta jos tykkäät maata tossa lätäkössä ikuisesti niin sekin on sinun oikeutesi. Nauti sitten kanssa kunnolla vellonastasi ja myönnä itsellesi rehellisesti, että se on sinulle rakasta.
T: Se jolle vastasit
Kirjoita vaikka romaani äitisi kauheudesta.
T: Se jolle vastasit
En jaksa lukea ketjua, mutta edellisten perusteella olet narsisti, joten sulla ei ole mitään mahdollisuuksia tajuta että muita syyttelemällä ja heistä vikoja etsimällä et pääse eteenpäin vaan pyörit ikuisesti tässä luupissa jossa olet täällä pyörinyt varmasti jo pari vuotta. Huono mäihä, otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä.
Itsellä takana todella rankka lapsuus. En käsitä miksi sitä napanuoraa ei jotkut vaan kykene katkaisemaan. Koko elämä kustaan nurkkiin koska sitä ja tätä kamalaa minulle joskus tehtiin. No mahtaisi se kiduttaja nauraa vielä haudassakin kun se tietäisi, että sieltäkin vielä säätää toisen elämää vaikka ei muuten kykene kuin olemaan matojen ruokaa.
Viime kädessä jokainen itse on vastuussa omasta elämästään. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaan veistää ittelleen puujalka ja kävellä sillä verisellä pätkällä, jota toiset jalaksi kutsuu. Jos sataa niin sitä kastuu.
Paras lääke kaikkiin henkisiin arpiin on elää elämäänsä tuskista huolimatta ja pitää päänsä pystyssä. Oppia hallitsemaan omia tunteitaan eikä olla niiden vietävänä kuin pieni lapsi.
Mulla ei ole kysymys mistään tunteiden hallinnsta, vaan siitä, että mua kohtaan on tehty vääryyttä.
apNo haasta sitten väärintekijä oikeuteen. Ei kognitiivinen tai muukaan terapeutti ole tuomari, lakimies tai poliisi. Nykyinen ajattelusi haittaa ainoastaan sinua itseäsi ja on täysin hyödytöntä. Pyörit luupissa ja rajoitat itse omaa ainutkertaista elämääsi.
T: Se jolle vastasit
Sinä halveksit muita, omien ennakkoluulojesi perusteella, etkä sä ole minulle sen takia juuri minkään arvoinen. Sua ei ole kotonasi sivistetty, sä halveksit muita, olet jäänyt "sille tasolle", etkä koskaan sieltä kehity, koska et itse näe, millainen toisia halveksiva, matala olento oikeasti oletkaan. Sä voisit muuttua, mutta sä et näyrry siihen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä.
Itsellä takana todella rankka lapsuus. En käsitä miksi sitä napanuoraa ei jotkut vaan kykene katkaisemaan. Koko elämä kustaan nurkkiin koska sitä ja tätä kamalaa minulle joskus tehtiin. No mahtaisi se kiduttaja nauraa vielä haudassakin kun se tietäisi, että sieltäkin vielä säätää toisen elämää vaikka ei muuten kykene kuin olemaan matojen ruokaa.
Viime kädessä jokainen itse on vastuussa omasta elämästään. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaan veistää ittelleen puujalka ja kävellä sillä verisellä pätkällä, jota toiset jalaksi kutsuu. Jos sataa niin sitä kastuu.
Paras lääke kaikkiin henkisiin arpiin on elää elämäänsä tuskista huolimatta ja pitää päänsä pystyssä. Oppia hallitsemaan omia tunteitaan eikä olla niiden vietävänä kuin pieni lapsi.
Mulla ei ole kysymys mistään tunteiden hallinnsta, vaan siitä, että mua kohtaan on tehty vääryyttä.
apNo haasta sitten väärintekijä oikeuteen. Ei kognitiivinen tai muukaan terapeutti ole tuomari, lakimies tai poliisi. Nykyinen ajattelusi haittaa ainoastaan sinua itseäsi ja on täysin hyödytöntä. Pyörit luupissa ja rajoitat itse omaa ainutkertaista elämääsi.
T: Se jolle vastasit
Tajuatko, ettei omaa vanhempaansa voi haastaa oikeuteen?
Miksi kuvittelet, että olisit mulle kauniistipuhumisen arvoinen? Vai kuvitteletko olevasi edes? Et nimittäin ole. Sä halveksit minua.
apSekin on viisautta jos ymmärtää ettei mitään ole tehtävissä ja jatkaa elämässään eteenpäin. Toisaalta jos tykkäät maata tossa lätäkössä ikuisesti niin sekin on sinun oikeutesi. Nauti sitten kanssa kunnolla vellonastasi ja myönnä itsellesi rehellisesti, että se on sinulle rakasta.
T: Se jolle vastasit
Sinä voisit tehdä tuolle toisten ihmisten halvennuksellesi paljonkin, mutta sinä et näe sitä vikaa itsessäsi, koska sinä olet narsistinen. Sinä olet halveksunnan opin uhri omasta kodistasi, etkä näe, että sait sieltä tuollaisen muita ihmisiä arvostamattoman lahjan eli taakan mukaasi. Etkä tee asialle mitään. Olet ikävä ihminen, kaltaisesi sopivat siltojen alle.
ap
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta edellisten perusteella olet narsisti, joten sulla ei ole mitään mahdollisuuksia tajuta että muita syyttelemällä ja heistä vikoja etsimällä et pääse eteenpäin vaan pyörit ikuisesti tässä luupissa jossa olet täällä pyörinyt varmasti jo pari vuotta. Huono mäihä, otan osaa.
Tämä muiden ihmisten avoin halveksija se ei pääse ikinä eteenpäin, koska ei kykene hakemaan edes apua ongelmaansa. Ei ole kotoaan saanut siihen resursseja. On luuseri jo syntyjään. Ehkä sinä myös.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä.
Itsellä takana todella rankka lapsuus. En käsitä miksi sitä napanuoraa ei jotkut vaan kykene katkaisemaan. Koko elämä kustaan nurkkiin koska sitä ja tätä kamalaa minulle joskus tehtiin. No mahtaisi se kiduttaja nauraa vielä haudassakin kun se tietäisi, että sieltäkin vielä säätää toisen elämää vaikka ei muuten kykene kuin olemaan matojen ruokaa.
Viime kädessä jokainen itse on vastuussa omasta elämästään. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaan veistää ittelleen puujalka ja kävellä sillä verisellä pätkällä, jota toiset jalaksi kutsuu. Jos sataa niin sitä kastuu.
Paras lääke kaikkiin henkisiin arpiin on elää elämäänsä tuskista huolimatta ja pitää päänsä pystyssä. Oppia hallitsemaan omia tunteitaan eikä olla niiden vietävänä kuin pieni lapsi.
Mulla ei ole kysymys mistään tunteiden hallinnsta, vaan siitä, että mua kohtaan on tehty vääryyttä.
apNo haasta sitten väärintekijä oikeuteen. Ei kognitiivinen tai muukaan terapeutti ole tuomari, lakimies tai poliisi. Nykyinen ajattelusi haittaa ainoastaan sinua itseäsi ja on täysin hyödytöntä. Pyörit luupissa ja rajoitat itse omaa ainutkertaista elämääsi.
T: Se jolle vastasit
Tajuatko, ettei omaa vanhempaansa voi haastaa oikeuteen?
Miksi kuvittelet, että olisit mulle kauniistipuhumisen arvoinen? Vai kuvitteletko olevasi edes? Et nimittäin ole. Sä halveksit minua.
apSekin on viisautta jos ymmärtää ettei mitään ole tehtävissä ja jatkaa elämässään eteenpäin. Toisaalta jos tykkäät maata tossa lätäkössä ikuisesti niin sekin on sinun oikeutesi. Nauti sitten kanssa kunnolla vellonastasi ja myönnä itsellesi rehellisesti, että se on sinulle rakasta.
T: Se jolle vastasit
Joo kehu nyt itseäsi miten sinusta tulikaan tuollainen muiden halveksija? Mahtaa olla raskasta?
ap
Miksi te väännätte ketjussa jossa olisi mahdollisuus omien ja erilaisten kokemusten jakamisesta käsin etsiä ratkaisuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta edellisten perusteella olet narsisti, joten sulla ei ole mitään mahdollisuuksia tajuta että muita syyttelemällä ja heistä vikoja etsimällä et pääse eteenpäin vaan pyörit ikuisesti tässä luupissa jossa olet täällä pyörinyt varmasti jo pari vuotta. Huono mäihä, otan osaa.
Tämä muiden ihmisten avoin halveksija se ei pääse ikinä eteenpäin, koska ei kykene hakemaan edes apua ongelmaansa. Ei ole kotoaan saanut siihen resursseja. On luuseri jo syntyjään. Ehkä sinä myös.
ap
Tällä lailla jatkat mahdollisesti loppuelämäsi ymmärtämättä, että paraneminen alkaa siitä että lakkaat jauhamasta muista ihmisistä, näiden vioista ja syyllisyyksistä, ja käännät katseen omaan sisimpään.
Se on väärin halveksia muita, eikä nämä halveksijat tee mitään toiakseen oikein!
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta edellisten perusteella olet narsisti, joten sulla ei ole mitään mahdollisuuksia tajuta että muita syyttelemällä ja heistä vikoja etsimällä et pääse eteenpäin vaan pyörit ikuisesti tässä luupissa jossa olet täällä pyörinyt varmasti jo pari vuotta. Huono mäihä, otan osaa.
Tämä muiden ihmisten avoin halveksija se ei pääse ikinä eteenpäin, koska ei kykene hakemaan edes apua ongelmaansa. Ei ole kotoaan saanut siihen resursseja. On luuseri jo syntyjään. Ehkä sinä myös.
apTällä lailla jatkat mahdollisesti loppuelämäsi ymmärtämättä, että paraneminen alkaa siitä että lakkaat jauhamasta muista ihmisistä, näiden vioista ja syyllisyyksistä, ja käännät katseen omaan sisimpään.
Olen pitänyt focuksen sillä koko ajan. Kyllä minä tiedän, milloin koen jonkin asian vääryytenä, ja milloin en. Se on ollut eri asia, miten olen sen oman tunteeni mukaisesti saanut suojella itseäni, ja miten en.
ap
Mitä sä teet, jos sun äitisi puhuu sinulle rumasti? Mitä sä tekisit, jos kertoesasi siitä kaverillesi hän sanoisi, että ansaitsit sen? Ehkä sussa olikin vikaa. Ymmärrän. Mutta mussa katsos, ei ollut :)
ap