Naapurienne oudot tavat

Aikoinaan naapurissa asui mies joka joka aamu  keitti kahvit,  meni tupakalle, juoksi sitä vessaan niin että lattiat jytisi ja räjäytti varpusparven pyttyyn.  Ilmeisesti kahvi ja tupakka sai mahan toimimaan vähän liiankin hyvin :D

Vierailija kirjoitti:

Entisellä naapurillani kerrostalossa asuessani, oli ilmeisestikin keuhkoahtaumatauti. Hänellä oli tapana putsata kurkkunsa aamuisin oikein räkäisesti. Siinä meni itseltä kyllä aamukahvit pilalle. Tuo tyyppi oli lisäksi ns. mielenterveyskuntoutuja, vahvassa lääkityksessä koko ajan. Ja hänen luonaan ravasi sellaista huumehörhöjen näköistä porukkaa. En tiedä myikö heille lääkkeitänsä tai antoiko ilmaiseksi saadakseen yksinäisyyteensä apua. Aiemmin tuossa asunnossa, joka oli jonkun säätiön omistuksessa, asui mies, joka veisasi öisin. Välillä hän ilmeisesti laittoi arkkienkeleitä järjestykseen komentelemalla: Gapriel, siihen, Mikael, siihen. Yhtenä yönä mieheni meni katsomaan oven raosta, että mitä rapussa tapahtuu. Ja hän kertoi sitten minulle, että siellä se mies taisi palvoa jotakin henkeä, tai ottaa ohjeita vastaan, katseli ylöspäin kädet koholla ja nyökkäili päätään ja hoki joo, joo.

Nykyisin asumme rivitalon päätyasunnossa, ja ne ainoat seinänaapurit ovat ihania. Mukavia ihmisiä, jotka itsekin rakastavat rauhallisuutta. Eikä outoja tapoja heillä. Mutta erilaisten säätiöiden omistamat asunnot ovat kyllä sellaisia, että naapuriksi ei kannata ryhtyä. Mitä vaan voi joutua kestämään.

Mistä tiedät, että hänellä on vahva lääkitys?

Ethän levittele perättömiä asioita!

Yläkerran ukolla on outo tapa hoitaa puhelut wc.ssä. ilmastoinnin kautta kuluuu kun kaikuvassa tilassa puhuu isoon ääneen. Hän myös ölisee ja päästelee ihmeellisiä ähinä ääniä. Lisäksi hän kolistelee, paukuttaa, rymyää ja ryskää. Tavarat putoilee, kengät jalassa lompsii pitkin asuntoa ja muutenkin elää äänestä päätellen kuin kerrostaloon täysin sopimaton henkilö.

Naapurin nuori äiti karjuu ja kiroilee taaperolleen niin kovaa, että kuuluu naapuriin asti.

Outoa minusta. "Mikä v***u sinua vaivaa!?"

Vierailija kirjoitti:

Naapurin eläkeläispariskunta saunoo sunnuntai-iltaisin niin, että kuulostaa kuin lauteet rakennettaisiin aina uudelleen kylpyhetkeä varten.

Ne bylsii siellä. Good for them. Romanssi kukoistaa vielä vanhoillakin vuosilla.

Kolaa lumet kuin reunat olisi veitsellä leikattu, en tiedä miten onnistuu mutta näyttää siltä.

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa on pariskunta joilla on ihan hullu ja villi koira (ei vihainen kuitenkaan), eivät ole saaneet sitä koulutettua useamman vuoden aikana, ei tottele mitään. Sunnilleen kerran viikossa koira karkaa ja pariskunta juoksee sen perässä ympäri naapurien pihoja saamatta koiraa kiinni, palaa sitten itse joskus kotiin kun sitä huvittaa. Kerran meidän ovelle eksyi joku koirankouluttaja, oli tullut väärälle ovelle kun oli naapuriin menossa... mutta ei näytä että olisi kouluttajasta ollut mitään apua. Parin muun naapurin kanssa on tullut vähän hymähdeltyä kun nähdään että jaahas, taas ne tuolla koiransa perässä juoksee...

Sama asia kerrostalossa  itä Helsinki. Pieni koira haukuu kotinsa,vaikka kodissa eläkeläinen nainen ja eläkellä oleva naisen vanha poika: Haukuminen akaa kun postinjakaja liikuu portaikoissa,tai joku henkilö! Haukumista jatkunut 4 vuotta. Koiraa ulkoilutetaan vain kerrostalon piha-alue .Kulkuväyliää parkkipaikalla josta ihmiset liikuu työ/paluu tai muutoin.Vanha nainen siis asuu pakkaselakin koiransa kanssa tietyt kellon ajat,jos joku tulisi ja saisi juteltua.Koira voi todella olla kymissään istuessa siinä maassa,jos emäntänsä saanut jonkun kiini puheensa.Korona aika ravaa ainakin 2x päivä kaupalla maskitta.Näytää tien poskessakin juoruavan aina jonkun kanssa maskitta.Ei tietoa 1m väli ja ei maskia.Ei ymmärrä kun ihmiset menee ohi piha viemään roska katos roskat.Tai muualle tervehtivät jatkavat matkaa.Hän on niin terve ei tarvitse maski,ei 1m väli ja kyllä jokainen kyllästynyt hänen piha norkoominen ja ihmisten kyttäminen.Lapset ja nuoret heille karjuu,aivan syyttä ja syylistä pihapiiri heitä kaikessa.Kuin katu raivoo koulun pihalle,pois sieltä.Koulun pihan telineet on oikeuskätytää koulu ajan jälkeen.Mutta Koiran ulkoilu alue ei ole koulun piha .Vaan viereinen koira tarha,jonne vie tie erikseen.

Täälläkin tuttua tuo lapselle kiroilu ja karjuminen. Lapsi sitten karjuu takaisin. Yritä tässä sitten lukea pääsykokeisiin.

Alinan synnyttäjälle terkkuja. Yrittäisit edes olla äiti.

Myötähäpeä.

Vierailija kirjoitti:

1. Opiskellessani asuin kaupungin vuokra-asunnossa ja jokainen naapuri oli... oma persoonansa. Mutta pahin oli seinänaapuri, jolla oli pakko-oireita.

Kotoa lähtiessään hän varmisteli oveaan todella monta kertaa. Ja kun kerrostalossa ei oven ulkopuolella ollut kahvaa, hän varmisteli ovea työntämällä sormensa sinne oven ja karmin väliseen rakoon nitkuttaen ovea sormella. Ovi oli löystynyt niin paljon, että ovesta kuului kauhea rynkytys. Mies varmisteli ovea kiivaaseen tahtiin sellaisen kolmisenkymmentä kertaa, kuului töminä kun mies juoksi alemmalle tasanteelle, palasi takaisin ylös ovelleen ja vielä kerran varmisteli ovea sen kolmekymmentä kertaa. Joka ainoa kerta kun lähti eli joskus viisikin kertaa päivässä. Oli tosi hauska joskus sunnuntaina aamulla klo 7 herätä siihen, makuuhuoneeni oli asemoitu niin, että tuo ääni kuului aivan vierestä.

Jos tämä mies tuli rapussa vastaan, juoksi hän joko äkkiä takaisin kotiinsa tai jos kohtaamista ei voinut välttää, meni hän sivuttain aivan selkä seinää vasten painautuneena silmät lautasen kokoisina(talossa ei ollut hissiä). Aina ruskea nahkasalkku kädessä. Kun tulin kotiini ja kaivoin avaimia taskusta oveni edessä ja hän oli kotonaan, kuulin kuinka hän tömisteli katsomaan ovisilmästä kuka rapussa on ja hänen raskas hengityksensä kuului selkeästi.

Seinät olivat muutenkin paperia tässä talossa ja tuo mies katsoi kaiket päivät jotain vanhoja suomifilmejä äänistä päätellen, samoja kerrasta toiseen, koska osasi vuorosanat ulkoa ja toisteli niitä eri äänensävyin. Välillä huutaen ja oopperamaisesti niitä lausuen. Alkuun aina sellainen ihme kiekaisu, jota en sanallisesti osaa ilmaista.

Onkohan tälle joku oireyhtymälle joku nimi, nimittäin oma naapurini tekee samaa. Tosin hän repii aina oveaan työntäen kätensä postiluukusta sisään ja nykii sitä useampia kertoja putkeen?

Hän myös välillä huuto-kiroilee omassa kämpässään ja pyörii piha-alueella oudosti. Ilmaantuu aina jostain nurkan takaa. Kerran olin vienyt koiraa joskus 1-2 aikaan yöllä ulos kun sillä oli vatsa sekaisin, menin pimeään rappuun ja kun painoin valot päälle niin tämä naapuri seisoi kulman takana vain tuijottaen.

Sen huomasin, jos afrikkalaista syntyperää sattui aikanaan samaan rappuun, kun olin köyhänä opiskelijana, niin kulttuurierot ovat liian valtavat millään kielellä selostaa Suomen tapoja asua kerrostalossa. Ei vain toimi. Jatkuva häiriö. Afrikkalaisia kansantanssimusiikkia piti kuunnella milloin tahansa ja oikeastaan ei ollut mitään asiaa mitä olisi voinut tehdä hiljaa. He ajattelivatkin huutamalla. Tätä nykyä en itseäni kerrostaloihin en asuta ja pysyn kaukana, jos lähellä jokin viittaa kulttuurieroihin. Joitain asioita, ei voi vain muuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kolaa lumet kuin reunat olisi veitsellä leikattu, en tiedä miten onnistuu mutta näyttää siltä.

Lumilinko.

Seinänaapurimies alkaa aivastella leijonankarjaisutyylillä kympin uutisten jälkeen ja nakutella vasaralla.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on seinänaapurina joitain virolaisia ja heillä on kumma tapa kasata roskapusseja ym. jätettä rappukäytävään muutamaksi päiväksi ennen kuin ne sitten häviävät siitä oikeaan paikkaansa. Valittaisitko isännöitsijälle?

Jos jättää rappukäytävään roskapusseja, ulkokenkiä tai esim pitää siellä kynnysmattoa niin kaikki tämä ylimääräinen tavara vaikeuttaa rappukäytävän siivousta ja moppausta. Ihan siivoojan työtä ajatellen asiasta kannattaisi mainita naapurille ja isännöitsijälle.

Rastatukkainen mies asuu naapuri talossa lapsen kanssa. Se tulee pesuvadin kanssa aina ulos pesemään rastojaan. Myös talvella.

En yhtään ihmettele, jos sieltäpäin tuullessa ilmassa olisi aistittavissa jamaikalainen kannabis. ;)

Asun rivitalossa. Naapurin mies tulee aina pihalleen puhumaan puhelunsa. Ja hän puhuu aika lujaa. Tätä on keväästä syksyyn, kun sää sallii. Ei yhtään välitä kuka on kuulemassa. Viime kesänä naapurin rouvakin alkoi tehdä samaa. Ei se sinänsä häiritse, paitsi joskus kun olen nokosilla riippumatossa ja herään kun yhtäkkiä joku alkaa kailottaa kovaan ääneen parin metrin päässä pensasaidan toisella puolella. Muuten ovat ihan tavallisia ja miellyttäviä ihmisiä.

Edellisessä asunnossa asui naapurina oletettavasti paranoidia skitsofreniaa sairastava nainen, joka kirjoitteli ruutupaperille kirjeitä ja jätti niitä etupihan penkille. Keräilin niitä jonkinmoisen pinon talteen. Psykoosisairaus on ikävä asia mutta täytyy sanoa että kyllä nuo kirjeet olivat ihan viihdyttäviä vainoharhaisuudessaan. Kaiken pahan alku näissä kirjeissä oli yleensä eräs toinen naapurimme.

Samaa mitä teistä eilen. Huomasitko?!

Tupakoin paljon, ei aski riittänyt päiväksi. 10-vuotta tupakoin ja hengitys ryhtyi vinkumaan. Lopetin tupakoinnin kerrasta ja alkoi yskittää pienikin rehkiminen. Ilmeisesti vieroitusoire ja pitkiä sylkiä alkoi irrota rööreistä. Onneksi ei ollut sitä punaista ainetta. Olen ollut tupakatta yli 20-vuotta ja nyt on helppo hengittää.

Keskutelun kommenttien määrän perusteella monella on outo tapa kytätä naapureitaan

Vierailija kirjoitti:

Naapurin nuori äiti karjuu ja kiroilee taaperolleen niin kovaa, että kuuluu naapuriin asti.

Outoa minusta. "Mikä v***u sinua vaivaa!?"

Meiltä varmaan kuuluu ajoittain tätä. Rakastan lastani yli kaiken, hän on ihana pikku vipeltäjä. Halitaan ja touhutaan yhdessä paljon. Mutta. Joskus olen väsynyt, ja joinakin päivinä se, että joutuu sadannen kerran kieltämään/siirtämään taaperon muualle tekemästä jotain kiellettyä, on liikaa. Saatan huutaa että "Mikä v*ttu siinä on, ettei voi uskoa". Lapsi ei kyllä siitä ole moksiskaan, jatkaa vain menoaan. Kovapäinen kaveri ilmeisesti. Eli juu, korotan ääntäni, mutta fyysistä kuritusta en ikinä käyttäisi. Itse olen kyllä lapsena saanut siitä osani.

Oletkohan muuten meidän yläkerran naapuri? Sinun takiasi alunperin tähän ketjuun eksyin. Vuoden ajan on yläkerrasta kuulunut outo tömähtely. Sitä kuuluu päivittäin, ja aika voi olla mikä vain. Ääni kuulostaa siltä kuin kantapäällä jyskytettäisi lattiaan, mutta se ei ole kuitenkaan kävelyn ääntä. Siinä ei myöskään ole minkäänlaista rytmiä. Pakko vielä jotenkin saada tietää mistä se tulee! Ainiin, ja monesti kun ääni sitten loppuu, kuulostaa siltä kuin jotain tipahtaisi lattialle homman päätteeksi.