Lue keskustelun säännöt.
Poliisi sai lapseni tänään itkemään
12.02.2018 |
Tosi mukava ja kiva matka oli takana, oltiin oltu viisi yötä Espanjassa. Kyseessä oli 4-vuotiaan ensimmäinen ulkomaan matka, ja tyttö oli tosi hyvällä tuulella, kun palasimme Suomeen. Kävelimme normaalisti laukkuhihnalta terminaaliin, ja matkalla seinän vierustalla seisoi poliisi (tai mikä tullimies nyt olikaan) koiran kanssa, ilmeisesti huumeita varten päivystämässä.
Kun tyttäreni käveli meidän kanssa heidän ohi, koira kurkotti nuuhkimaan vähän. Tyttö pysähtyi iloisena, hän pitää koirista, ja ojensi kätensä koiran nuuhkittavaksi, niinkuin hänelle on opetettu vieraiden koirien kanssa toimittavan. Olin juuri sanomassa lapselleni, että jatketaan matkaa ja annetaan koiran työskennellä rauhassa (en siis siinä ihmisvilinässä heti huomannut, että tyttö oli pysähtynyt koiran luokse), kun koiran ohjaaja ärjäisi todella vihaisesti, että "älä koske siihen koiraan!". Tyttäreni pelästyi ja alkoi itkeä, kun vieras mies, vieläpä poliisi, alkaa aggressiivisesti läksyttää, kun hän ei edes itse tiennyt tehneensä mitään pahaa.
Tyttö itki koko matkan autolle ja ison osan matkasta kotiin. Koitettiin selittää hänelle, että poliisi on kiireinen ja että poliisikoiriin ei saa koskea. Tyttö on muutenkin todella herkkä, saattaa alkaa itkeä jo siitä, jos me vanhemmat puhumme yhtään tiukemmin. Niin tämä varmasti tulee pyörimään mielessä vielä monta päivää.
Minusta poliisi toimi tässä väärin. Ymmärrän kyllä, että poliisikoiria ei saa mennä koskemaan, mutta onko mitään järkevää syytä, miksei pienelle lapselle voi puhua vähän pehmeämmin sen sijaan että korottaa heti äänensä?
Kommentit (246)
Tapahtuiko porvoon lentokentällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol, av-mammat on täällä ihan tohkeissaan kun pääsee taivastelemaan sitä, kuinka Ap ei huomannut lapsen pysähtyneen heti saman tien. Kas, kun Av-mamma tulee crocseissaan ja vyölaukussaan Teneriffan-matkalta, niin keskittyminen on sataprosenttista. Lapset eivät pääse sekunniksikaan pois silmistä.
Itse tosin tiedän, että kun on ollut viisi yötä kersojen kanssa ulkomailla, niin sen jälkeen on kyllä todella väsynyt eikä välttämättä pysty katsomaan lapsen perään niin hyvin kuin pitäisi. Ulkomailla lasten perään katsominen on about 300 kertaa stressaavampaa kuin Suomessa.
Mitä hittoa!
Pysy hyvä ihminen kotona!
Ulkomaan matkan ajan jaksat siis vahtia lapsiasi ja kun matka on saatu kunnialla päätökseen niin ei sen niin väliä jos sitten Helsinki-Vantaalla eksyvät ja katoavat - kun äippä on niin väsy, niin väsy. Jessus sentään.
Nelivuotias ei lentokentällä seikkailee metriäkään yksinään eikä todellakaankaan mene rapsuttelemaan mitään koiria. AP on hyvä ja hengittää syvään ennen kuin soittaa iltapuku kertoakseen sydäntäriipivän tarinan lapsiraukastaan. Taisitte molemmat oppia jotain.Lässyti lässyn. Ihanko väität että sinulla itselläsi ei koskaan herpaannu keskittyminen sekunniksikaan, kun olet lasten kanssa liikkellä? Vaikka olisi viiden yön univaje, käsissä kaksi painavaa matkalaukkua, ympärillä kauhea määrä ihmisiä?
En mä nyt tahallani lapsiani päästä juoksentelemaan valtoimenaan, sanoin vaan, että ymmärrän että tuossa tilanteessa saattaa tulla jopa se kahden sekunnin katko näköyhteydessä.
Mutta sun mielestä äideille ei ilmeisesti saa tapahtua inhimillisiä virheitä? Ihme jeesustelija.
Lässyn lässyn.
Saa tapahtua virheitä, ja tapahtuukin. Mutta jos jo lähtökohtaisesti tiedät stressaantuvasi ja väsyväsi matkustamisesta niin pahoin, ettet ole enää kykenevä vahtimaan lapsiasi niin silloin se matkailu ei ole teidän juttu.
Lapset ovat sinun ja mahdollisen puolisosi vastuulla, vaikka kuinka väsyttäisi. Vanhempien asia on katsoa, etteivät ne pikkuihmiset keekoile omillaan pitkin katuja, ostoskeskuksia ja lentokenttiä - vaikka enenevissä määrin onkin näitä vanhempia, joko olettavat että "ei sille mitään käy" tai että "kyllä joku sen perään kattoo, kun mä en millään jaksais".
Oikeasti? Eli koska olen väsynyt kun kävelemme lentokentällä viiden päivän matkan jälkeen, meidän ei pitäisi matkustella, koska lapset voivat parhaista yrityksistämme huolimatta jäädä sekunniksi valvomatta? En ole sysäämässä lastani muiden vastuulle, valvon lastani kyllä ihan itse, mutta joskus väsyneenä keskittyminen saattaa parhaista yrityksistä huolimatta herpaantua.
Jos asia on niin, niin miten teillä hoidetaan kaikki päivittäiset asiat? Jos väsyttää ja stressaa töiden takia ja lapsen kanssa pitäisi mennä kauppaan, niin jätätkö menemättä ja syötte yhdessä kynsiänne koska siellä kaupassa lapsi voisi mahdollisesti päästä silmistä lyhyeksi aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Tämä on oikein hyvä vastaus. Kärkkäitä kommentteja täällä muuten mutta kyllä oikeasti nyt äiti on loukkaantunut aivan liian herkästi. Kaikki osapuolet toimi ihan normisti. Toivon että ap on silti tavis järkevä ihminen eikä mene soittamaan iltalehteen tästä kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Velikulta79 kirjoitti:
Siis oletko sä ihan täysi idiootti ??
Opetat että vieraitten koiria on ihan OK lääppiä ??
Ihan sama jos hiukan näykkäsee ??Erityisesti TYÖKOIRAT jätetään AINA rauhaan.
A I N A !!
Ihan saat omaan poliisi katsoa ja itsesäälissä mietiskellä.
Vika oli täysin SINUN.
Ihmiset on tällä palstalla ihan sekaisin. Ap selitti jo aikaisemmassa viestissä, että lapsi toimi vanhempien ohjeiden vastaisesti ja siis väärin, mutta tällainen vahinko nyt oli päässyt käymään. Ja täällä sitten raivohullut huutaa ja haukkuu idiootiksi. On tämä aika palsta... Tsemppiä ap, ikävä tapahtuma, mutta eiköhän tyttäresi siitä toivu kun käytte asiaa läpi ja selitätte, mistä tilanne johtui. Kertokaa, että syy oli teidän vanhempien eikä lapsen, kun ette huomanneet hänelle ajoissa kertoa, ettei työkoiriin saa koskea.
Ei 4v voi edes odottaa sellaista kehitystä ja käytöstä, mitä vanhemmat ovat lasta ohjeistanut, vaan kyllä tuon ikäistä on vahdittava. On todella outoa jättää tuon ikäisen yksin ihmisvilinään ja äiti ei edes huomaa lapsen jääneen jälkeen ja pysähtyneen koiran luokse.
Ja työkoiria ei edes katsota, saati antaa niiden haistella, kuin koiran omistajan luvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Tämä on oikein hyvä vastaus. Kärkkäitä kommentteja täällä muuten mutta kyllä oikeasti nyt äiti on loukkaantunut aivan liian herkästi. Kaikki osapuolet toimi ihan normisti. Toivon että ap on silti tavis järkevä ihminen eikä mene soittamaan iltalehteen tästä kokemuksesta.
No en mene soittamaan Iltalehteen.
Kysyn nyt tosin ihan vakavasti: onko oikeasti teidän mielestänne lapsen voimakas itkureaktio tilanteeseen epänormaali? Kysyn ihan siksi, että tiedämme kyllä lapsen olevan herkkä, mutta onko hän sitten liian herkkä? Pitäisikö puhua esim. seuraavan kerran neuvolassa tästä? Meillä vanhemmilla ja esim. päiväkodissa on kyllä tiedossa se, että lapselle menee sana perille 90% tapauksista nätisti puhumalla ja loput 10% hoituu sillä, että käskyn toistaa vähän tiukemmin. Huutaminen, tiuskiminen ja ärjyminen saavat heti aikaan itkun.
Pitäisikö tästä huolestua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua aina kauhistuttaa kuinka tuollaiset ostoripsiset tollukat lisääntyy ja saavat varsinkin tyttäriä. Tämäkään instatollo ei erota poliisia tullimiehestä. Hiphei.
Jengin mielestä nelivuotiaalle olisi pitänyt ehtiä opettaa elämästä jo ihan kaikki ja varsinkin se, ettei työkoiriin kosketa, vaikka toisaalta häntä pitäisi kuitenkin tarkkailla ihan herkeämättä kaikissa tilanteissa huomion hetkeksikään herpaantumatta. Olisipa kiva tietää, minkälaisissa oloissa av-mammojen mukulat pyörivät, kun äidillä on naama kiinni ruudussa 24/7. Ap teki ison virheen siinä, että avautui harmistuksestaan tänne palstalle, jossa porukan ainoa missio on lyödyn lyöminen ja muiden kiusaaminen, toki anonyymeinä, koska kasvotusten uskalletaan tuskin naapuria tervehtiä porraskäytävässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Tämä on oikein hyvä vastaus. Kärkkäitä kommentteja täällä muuten mutta kyllä oikeasti nyt äiti on loukkaantunut aivan liian herkästi. Kaikki osapuolet toimi ihan normisti. Toivon että ap on silti tavis järkevä ihminen eikä mene soittamaan iltalehteen tästä kokemuksesta.
No en mene soittamaan Iltalehteen.
Kysyn nyt tosin ihan vakavasti: onko oikeasti teidän mielestänne lapsen voimakas itkureaktio tilanteeseen epänormaali? Kysyn ihan siksi, että tiedämme kyllä lapsen olevan herkkä, mutta onko hän sitten liian herkkä? Pitäisikö puhua esim. seuraavan kerran neuvolassa tästä? Meillä vanhemmilla ja esim. päiväkodissa on kyllä tiedossa se, että lapselle menee sana perille 90% tapauksista nätisti puhumalla ja loput 10% hoituu sillä, että käskyn toistaa vähän tiukemmin. Huutaminen, tiuskiminen ja ärjyminen saavat heti aikaan itkun.
Pitäisikö tästä huolestua?
On normaalia. Tai sanotaanko, että suurimmalla osalla varmasti tulisi itku säikähdyksestä, mutta se menisi hyvin nopeasti ohi. Teidän lapsi on varmasti keskivertoa herkempi, jos asia vaivaa vielä pidempään, mutta sekin on ihan ok. Toki asian voi ottaa puheeksi neuvolassa, jos kaipaatte neuvoja, kuinka herkän lapsen kanssa tulisi toimia. Mutta huolissani en olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Tämä on oikein hyvä vastaus. Kärkkäitä kommentteja täällä muuten mutta kyllä oikeasti nyt äiti on loukkaantunut aivan liian herkästi. Kaikki osapuolet toimi ihan normisti. Toivon että ap on silti tavis järkevä ihminen eikä mene soittamaan iltalehteen tästä kokemuksesta.
No en mene soittamaan Iltalehteen.
Kysyn nyt tosin ihan vakavasti: onko oikeasti teidän mielestänne lapsen voimakas itkureaktio tilanteeseen epänormaali? Kysyn ihan siksi, että tiedämme kyllä lapsen olevan herkkä, mutta onko hän sitten liian herkkä? Pitäisikö puhua esim. seuraavan kerran neuvolassa tästä? Meillä vanhemmilla ja esim. päiväkodissa on kyllä tiedossa se, että lapselle menee sana perille 90% tapauksista nätisti puhumalla ja loput 10% hoituu sillä, että käskyn toistaa vähän tiukemmin. Huutaminen, tiuskiminen ja ärjyminen saavat heti aikaan itkun.
Pitäisikö tästä huolestua?
Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Vika on sinussa kun alat syyttämään tullivirkailijaa, vaikka hän ei ole tehnyt mitään väärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Tämä on oikein hyvä vastaus. Kärkkäitä kommentteja täällä muuten mutta kyllä oikeasti nyt äiti on loukkaantunut aivan liian herkästi. Kaikki osapuolet toimi ihan normisti. Toivon että ap on silti tavis järkevä ihminen eikä mene soittamaan iltalehteen tästä kokemuksesta.
No en mene soittamaan Iltalehteen.
Kysyn nyt tosin ihan vakavasti: onko oikeasti teidän mielestänne lapsen voimakas itkureaktio tilanteeseen epänormaali? Kysyn ihan siksi, että tiedämme kyllä lapsen olevan herkkä, mutta onko hän sitten liian herkkä? Pitäisikö puhua esim. seuraavan kerran neuvolassa tästä? Meillä vanhemmilla ja esim. päiväkodissa on kyllä tiedossa se, että lapselle menee sana perille 90% tapauksista nätisti puhumalla ja loput 10% hoituu sillä, että käskyn toistaa vähän tiukemmin. Huutaminen, tiuskiminen ja ärjyminen saavat heti aikaan itkun.
Pitäisikö tästä huolestua?
Ei pidä. Minä olin lapsena ihan samanlainen ja ihan normaaliksi kehityin 😂 Kyllä se siitä kun ikää tulee lisää!
Ihan ymmärrettävää , että tullivirkailija mikä lie sanoo heti käskevästi ja napakasti. Entä jos 4-vuotias ei olisikaan ollut tällainen herkkä joka uskoo norm. puhetta vaan itsepäisempi ja rajoihin tottumaton? Tämä ap:n kuivailema tullivirkailijan käytös johtaa tödennäköisesti asiakkaan kuin asiakkaan kohdalla turvallisempaan lopputulokseen, jos vertaa "nätisti" sanomiseen. Myös aikuisten kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lol, av-mammat on täällä ihan tohkeissaan kun pääsee taivastelemaan sitä, kuinka Ap ei huomannut lapsen pysähtyneen heti saman tien. Kas, kun Av-mamma tulee crocseissaan ja vyölaukussaan Teneriffan-matkalta, niin keskittyminen on sataprosenttista. Lapset eivät pääse sekunniksikaan pois silmistä.
Tää oli ihan paras!! NIIN touché!!! :D Kertoo ihan kaiken tästä palstasta, missä mammat on ihan tohkeissaan arvostelemassa toisiaan, vaikka siinä ruutua tuijotellessa tuskin edes muistavat oliko omia mukuloita 2 vai 4. :D :D
Siinä poliisisetä/tullimies teki tehokasta kasvatustyötä. Tästä lähtien tyttö alkaa hahmottaa töissä olevan koiran ja lemmikin eron, jos vielä keskusteluilla tilannetta käydään rakentavasti läpi jälkeenpäin. Kyyneleet kuivaa kyllä.
Ei tarvetta lytätä ap:ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pokliisi ei ole enää ystävämme! tyttösi kokema on vain yksi monesta rikoksesta
Ei ne poliisit tai tullimiehetkään etukäteen tiedä, että just sun lapsi en sellainen herkkis, jolle pitää lässyttää jämäkän sanomisen sijaan. Ei niillä ole aikaa jäädä tekemään mitään psykologisia arvioita vastaantulevien lasten herkkyystasoista
Jos jossain, niin lentokentällä pidän lapsesta koko ajan kädestä kiinni. Muuten voi olla vähän huolettomampi. Mut lentokentällä ei.
Vierailija kirjoitti:
Jengin mielestä nelivuotiaalle olisi pitänyt ehtiä opettaa elämästä jo ihan kaikki ja varsinkin se, ettei työkoiriin kosketa, vaikka toisaalta häntä pitäisi kuitenkin tarkkailla ihan herkeämättä kaikissa tilanteissa huomion hetkeksikään herpaantumatta. Olisipa kiva tietää, minkälaisissa oloissa av-mammojen mukulat pyörivät, kun äidillä on naama kiinni ruudussa 24/7. Ap teki ison virheen siinä, että avautui harmistuksestaan tänne palstalle, jossa porukan ainoa missio on lyödyn lyöminen ja muiden kiusaaminen, toki anonyymeinä, koska kasvotusten uskalletaan tuskin naapuria tervehtiä porraskäytävässä.
Minä jo ensimmäisten kommentoijien joukossa totesin, että kaikki on hyvin ja että ap:n kannattaisi pistää palsta kiinni ja tehdä jotain muuta.
Mutta sitten alkoi paskaäitijankutus ja sen jälkeen kysely, onko lapsi sittenkin liian herkkis. En syytä ketään provoksi, mutta kyllä ap:lla selvästi on kaipuu jatkaa tätä ketjua mahdollisimman pitkään.
Jos lentokentällä oli paljon ihmisiä, oli siellä varmasti myös paljon melua, joten tietysti poliisin tai tullimiehen - kumpi sitten olikin - piti puhua kovalla äänellä varmistaakseen, että viesti menee perille. Jos pieni lapsi on lähestymässä kenties arvaamatonta koiraa, joka saattaa käydä kiinni, ei ehkä ole aikaa antaa monta varoitusta ja ottaa sitä riskiä, ettei ensimmäinen ehkä tule edes kuulluksi.
Ikävää jos lapsi säikähti, mutta sellaista sattuu, eikä lasta voi aina kaikelta pahalta mieleltä varjella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Tämä on oikein hyvä vastaus. Kärkkäitä kommentteja täällä muuten mutta kyllä oikeasti nyt äiti on loukkaantunut aivan liian herkästi. Kaikki osapuolet toimi ihan normisti. Toivon että ap on silti tavis järkevä ihminen eikä mene soittamaan iltalehteen tästä kokemuksesta.
No en mene soittamaan Iltalehteen.
Kysyn nyt tosin ihan vakavasti: onko oikeasti teidän mielestänne lapsen voimakas itkureaktio tilanteeseen epänormaali? Kysyn ihan siksi, että tiedämme kyllä lapsen olevan herkkä, mutta onko hän sitten liian herkkä? Pitäisikö puhua esim. seuraavan kerran neuvolassa tästä? Meillä vanhemmilla ja esim. päiväkodissa on kyllä tiedossa se, että lapselle menee sana perille 90% tapauksista nätisti puhumalla ja loput 10% hoituu sillä, että käskyn toistaa vähän tiukemmin. Huutaminen, tiuskiminen ja ärjyminen saavat heti aikaan itkun.
Pitäisikö tästä huolestua?
Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Vika on sinussa kun alat syyttämään tullivirkailijaa, vaikka hän ei ole tehnyt mitään väärää.
Mä ihan rehellisesti pyydän täällä apua ja neuvoja lapseni kanssa ja silti on pakko päästä haukkumaan? Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi kaikki kaverini sanovat että täältä ei kannata pyytää apua, jengi hyökkää päälle heti kuin hyeenalauma. Tiedänpähän olla kirjoittamatta tänne toiste. Anteeksi että häiritsin Täydellisten Äitien päivää aloituksellani.
Vetäkääs nyt henkeä. Ap ja ap:n haukkujat. Ei tässä mitään maailmanlopun onnettomuutta ole päässyt tapahtumaan. Harmi, että lapsi säikähti niin kovasti, mutta kyllä normaali nelivuotias tuosta yli pääsee.
Itse ymmärrän kyllä lasta. Hän toimi väärin, mutta itsekin olisin nelivuotiaana itkenyt, jos vieras poliisi korottaa ääntään. Ei se poliisin vika ollut, heidän kuuluu puhua napakasti, mutta itse olin nelivuotiaana todella ujo ja herkkä. Olisin varmasti itkenyt pitkään, en pelkästään pelästystä vaan myös sitä nöyryytystä, että kaikki pysähtyvät katsomaan tilannetta. Ja ihan normaali aikuinen minusta tuli.