Poliisi sai lapseni tänään itkemään
Tosi mukava ja kiva matka oli takana, oltiin oltu viisi yötä Espanjassa. Kyseessä oli 4-vuotiaan ensimmäinen ulkomaan matka, ja tyttö oli tosi hyvällä tuulella, kun palasimme Suomeen. Kävelimme normaalisti laukkuhihnalta terminaaliin, ja matkalla seinän vierustalla seisoi poliisi (tai mikä tullimies nyt olikaan) koiran kanssa, ilmeisesti huumeita varten päivystämässä.
Kun tyttäreni käveli meidän kanssa heidän ohi, koira kurkotti nuuhkimaan vähän. Tyttö pysähtyi iloisena, hän pitää koirista, ja ojensi kätensä koiran nuuhkittavaksi, niinkuin hänelle on opetettu vieraiden koirien kanssa toimittavan. Olin juuri sanomassa lapselleni, että jatketaan matkaa ja annetaan koiran työskennellä rauhassa (en siis siinä ihmisvilinässä heti huomannut, että tyttö oli pysähtynyt koiran luokse), kun koiran ohjaaja ärjäisi todella vihaisesti, että "älä koske siihen koiraan!". Tyttäreni pelästyi ja alkoi itkeä, kun vieras mies, vieläpä poliisi, alkaa aggressiivisesti läksyttää, kun hän ei edes itse tiennyt tehneensä mitään pahaa.
Tyttö itki koko matkan autolle ja ison osan matkasta kotiin. Koitettiin selittää hänelle, että poliisi on kiireinen ja että poliisikoiriin ei saa koskea. Tyttö on muutenkin todella herkkä, saattaa alkaa itkeä jo siitä, jos me vanhemmat puhumme yhtään tiukemmin. Niin tämä varmasti tulee pyörimään mielessä vielä monta päivää.
Minusta poliisi toimi tässä väärin. Ymmärrän kyllä, että poliisikoiria ei saa mennä koskemaan, mutta onko mitään järkevää syytä, miksei pienelle lapselle voi puhua vähän pehmeämmin sen sijaan että korottaa heti äänensä?
Kommentit (246)
Tässä taitaa olla pari asiaa sekaisin: 1) kuinka lapsi on opetettu lähestymään koiraa ja 2) poliisin reaktio. Äiti reagoi tietenkin lapsen reaktioon ja lapsi taas herkkänä reagoi tiukkasävyisiin puheisiin.
Lapsi oli päässyt vilinässä hetkeksi pysähtymään. Poliisi saattoi pelästyä koiransa puolesta ja korottaa ääntään. Jospa hän ei ollut varma koirasta, sillä tarkkaan opetettu työkoirakin saattaa tehdä joskus virheen. Koiraa on ehdittävä kieltää ennakoivasti siinä vaiheessa kun se vasta aikoo jotain.
Eiköhän tämä tästä. Lapsi oppii ettei työssä olevaa koiraa saa huomioida. Myös käden ojentaminen koiraa kohti kannattaa lopettaa, ele ei alunperinkään ole hyvä idea.
Sekä aloittja että kommentaattorit viestivät poliisin, koiran ja työtön kärsimyksen lisäksi paria tärkeää asiaa: Naisilla pitää totta jumalauta olla muutakin ajateltavaa kuin pennut. Ilo pitää kaivaa muusta kuin toisen elämän kaivelusta. Eli siis naisten työssäoloastetta pitää kiireesti nostaa. (On tässä maassa muuten ongelmat.)
Huvitun ajatuksesta, koska oma koirani ei osoittaisi minkäänlaista mielenkiintoa muksuasi kohtaan..Akita kyseessä.
Minkälainen äiti päästää väkijoukossa 4 vuotiaan pois silmistään ja kosketusetäisyyttä pidemmälle. Normaali vanhempi pitää kyllä tiukasti kädestä kiinni. Tää on provo.
Vierailija kirjoitti:
Lol, av-mammat on täällä ihan tohkeissaan kun pääsee taivastelemaan sitä, kuinka Ap ei huomannut lapsen pysähtyneen heti saman tien. Kas, kun Av-mamma tulee crocseissaan ja vyölaukussaan Teneriffan-matkalta, niin keskittyminen on sataprosenttista. Lapset eivät pääse sekunniksikaan pois silmistä.
Itse tosin tiedän, että kun on ollut viisi yötä kersojen kanssa ulkomailla, niin sen jälkeen on kyllä todella väsynyt eikä välttämättä pysty katsomaan lapsen perään niin hyvin kuin pitäisi. Ulkomailla lasten perään katsominen on about 300 kertaa stressaavampaa kuin Suomessa.
Mitä hittoa!
Pysy hyvä ihminen kotona!
Ulkomaan matkan ajan jaksat siis vahtia lapsiasi ja kun matka on saatu kunnialla päätökseen niin ei sen niin väliä jos sitten Helsinki-Vantaalla eksyvät ja katoavat - kun äippä on niin väsy, niin väsy. Jessus sentään.
Nelivuotias ei lentokentällä seikkailee metriäkään yksinään eikä todellakaankaan mene rapsuttelemaan mitään koiria. AP on hyvä ja hengittää syvään ennen kuin soittaa iltapuku kertoakseen sydäntäriipivän tarinan lapsiraukastaan. Taisitte molemmat oppia jotain.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen äiti päästää väkijoukossa 4 vuotiaan pois silmistään ja kosketusetäisyyttä pidemmälle. Normaali vanhempi pitää kyllä tiukasti kädestä kiinni. Tää on provo.
Älkää pliis aloittako tätä provojankkausta.
Jos lapsi vielä kotimatkallakin on tuota asiaa itkenyt, niin jotain vikaa täytyy lapsessa olla. Ei 4-vuotias itke noin kauaa pientä säikähdystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole varmaan tottunut, että hänelle koskaan sanotaan mistään jämäkästi tai kovalla äänellä. Poliisi/tullimies taas käyttää sitä äänensävyä ja puhetyyliä, kun hän omassa työssään joutuu käyttämään ja mihin on koulutuksensa saanut. On myös turvallisuuskysymys, että kielletty asia lopetetaan heti siihen paikkaan eikä aleta lepertelemään niin kauan, että vahinko ehtii sattua. Huumekoira ei onneksi yleensä nappaa kiinni. Poliisikoira voi napatakin, ne ei ole mitään siliteltäviä sessejä. Nyt ei tullut muuta vahinkoa, kuin lapsesi aiheellinen pikku säikähdys ja sinun loukattu itsetuntosi. Neuvo lapsellesi paremmin, miten työkoiriin ja yleensä vieraisiin koiriin suhtaudutaan ja pidä jatkossa pikkutenava lentokentällä kädessä kiinni ja erillään vaaratilanteista - ja niele oma ylpeytesi ja mielipahasi. Ei ole mitään vaarallista sattunut. Auktoriteetteja on ihan järkevä kunnioittaa ja vähän pelätäkin.
Ai nyt mä olen paska äiti, koska lapselle ei ole huudettu tarpeeksi, että olisi tottunut siihen? Ei ole tarvinnut, lapsi on uskonut ihan rauhallisella puhumisellakin.
Ja poliisi ei siis "sanonut jämäkästi", vaan äänensävy oli todella vihainen ja äänenvoimakkuus kova. Sellainen, että itsekin olisin pelästynyt varmasti ja moni ympärillä oleva pysähtyi katsomaan silmät pyöreinä.
Kuules nyt, lopeta tuo uhriutuminen ja muiden syyttely! Opi virheestäsi ja kanna vastuu! Ja tämä oli napakasti sanottu, ei huutamalla.. Varmistan ettei tule taas toinenkin itku
Velikulta79 kirjoitti:
Siis oletko sä ihan täysi idiootti ??
Opetat että vieraitten koiria on ihan OK lääppiä ??
Ihan sama jos hiukan näykkäsee ??Erityisesti TYÖKOIRAT jätetään AINA rauhaan.
A I N A !!
Ihan saat omaan poliisi katsoa ja itsesäälissä mietiskellä.
Vika oli täysin SINUN.
Ihmiset on tällä palstalla ihan sekaisin. Ap selitti jo aikaisemmassa viestissä, että lapsi toimi vanhempien ohjeiden vastaisesti ja siis väärin, mutta tällainen vahinko nyt oli päässyt käymään. Ja täällä sitten raivohullut huutaa ja haukkuu idiootiksi. On tämä aika palsta... Tsemppiä ap, ikävä tapahtuma, mutta eiköhän tyttäresi siitä toivu kun käytte asiaa läpi ja selitätte, mistä tilanne johtui. Kertokaa, että syy oli teidän vanhempien eikä lapsen, kun ette huomanneet hänelle ajoissa kertoa, ettei työkoiriin saa koskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol, av-mammat on täällä ihan tohkeissaan kun pääsee taivastelemaan sitä, kuinka Ap ei huomannut lapsen pysähtyneen heti saman tien. Kas, kun Av-mamma tulee crocseissaan ja vyölaukussaan Teneriffan-matkalta, niin keskittyminen on sataprosenttista. Lapset eivät pääse sekunniksikaan pois silmistä.
Itse tosin tiedän, että kun on ollut viisi yötä kersojen kanssa ulkomailla, niin sen jälkeen on kyllä todella väsynyt eikä välttämättä pysty katsomaan lapsen perään niin hyvin kuin pitäisi. Ulkomailla lasten perään katsominen on about 300 kertaa stressaavampaa kuin Suomessa.
Mitä hittoa!
Pysy hyvä ihminen kotona!
Ulkomaan matkan ajan jaksat siis vahtia lapsiasi ja kun matka on saatu kunnialla päätökseen niin ei sen niin väliä jos sitten Helsinki-Vantaalla eksyvät ja katoavat - kun äippä on niin väsy, niin väsy. Jessus sentään.
Nelivuotias ei lentokentällä seikkailee metriäkään yksinään eikä todellakaankaan mene rapsuttelemaan mitään koiria. AP on hyvä ja hengittää syvään ennen kuin soittaa iltapuku kertoakseen sydäntäriipivän tarinan lapsiraukastaan. Taisitte molemmat oppia jotain.
Lässyti lässyn. Ihanko väität että sinulla itselläsi ei koskaan herpaannu keskittyminen sekunniksikaan, kun olet lasten kanssa liikkellä? Vaikka olisi viiden yön univaje, käsissä kaksi painavaa matkalaukkua, ympärillä kauhea määrä ihmisiä?
En mä nyt tahallani lapsiani päästä juoksentelemaan valtoimenaan, sanoin vaan, että ymmärrän että tuossa tilanteessa saattaa tulla jopa se kahden sekunnin katko näköyhteydessä.
Mutta sun mielestä äideille ei ilmeisesti saa tapahtua inhimillisiä virheitä? Ihme jeesustelija.
Et ole paska äiti, lapsesi ei ole tavallisesta poikkeava nelivuotias, eikä tullimies tehnyt mitään väärää. Kaikenkaikkiaan normaalitilanne, joita joskus sattuu. Turha avautuminen, lapsille on ihan ok joskus ärähtää, ei ne siitä hajoa. End of story.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole varmaan tottunut, että hänelle koskaan sanotaan mistään jämäkästi tai kovalla äänellä. Poliisi/tullimies taas käyttää sitä äänensävyä ja puhetyyliä, kun hän omassa työssään joutuu käyttämään ja mihin on koulutuksensa saanut. On myös turvallisuuskysymys, että kielletty asia lopetetaan heti siihen paikkaan eikä aleta lepertelemään niin kauan, että vahinko ehtii sattua. Huumekoira ei onneksi yleensä nappaa kiinni. Poliisikoira voi napatakin, ne ei ole mitään siliteltäviä sessejä. Nyt ei tullut muuta vahinkoa, kuin lapsesi aiheellinen pikku säikähdys ja sinun loukattu itsetuntosi. Neuvo lapsellesi paremmin, miten työkoiriin ja yleensä vieraisiin koiriin suhtaudutaan ja pidä jatkossa pikkutenava lentokentällä kädessä kiinni ja erillään vaaratilanteista - ja niele oma ylpeytesi ja mielipahasi. Ei ole mitään vaarallista sattunut. Auktoriteetteja on ihan järkevä kunnioittaa ja vähän pelätäkin.
Ai nyt mä olen paska äiti, koska lapselle ei ole huudettu tarpeeksi, että olisi tottunut siihen? Ei ole tarvinnut, lapsi on uskonut ihan rauhallisella puhumisellakin.
Ja poliisi ei siis "sanonut jämäkästi", vaan äänensävy oli todella vihainen ja äänenvoimakkuus kova. Sellainen, että itsekin olisin pelästynyt varmasti ja moni ympärillä oleva pysähtyi katsomaan silmät pyöreinä.
Kuules nyt, lopeta tuo uhriutuminen ja muiden syyttely! Opi virheestäsi ja kanna vastuu! Ja tämä oli napakasti sanottu, ei huutamalla.. Varmistan ettei tule taas toinenkin itku
No vittuile vaan siellä kun et muuta enää keksi. Säälittävä viisastelija.
No jooooh olisihan se tullimies voinut asian kauniimminkin ilmaista mutta ei tämä nyt kovin kauheaakaan lopulta voi olla. Työkoirat jätetään rauhaan ja tyttöä olisi pitänyt vahtia mutta niin nyt vaan ei käynyt ja teidän huomio herpaantui. Ei tyttö tuosta mitään traumoja nyt sentäs saa. Voi olla että tullimies on juuri laitettu päivystämään ja tarkkailemaan jotain tiettyä ihmistä ja koiran huomion täytyy pysyä työssä joten siksikin voi olla että mies ärjäisi toivottua pahemmin.
Ei kovin iso juttu. Ja älä ap välitä myöskään näistä aaveen tuomitsijoista jotka nyt tuon takia leimaavat sinut paskaäidiksi joka ei lastaan vahdi :D Täällähän tunnetusti kaikki ovat täydellisiä äitejä jotka toimivat 100% oikein aina eivätkä IKINÄ tee pientäkään virhettä.
En usko. Kukaan ei ala läksyttämään pientä lasta noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole varmaan tottunut, että hänelle koskaan sanotaan mistään jämäkästi tai kovalla äänellä. Poliisi/tullimies taas käyttää sitä äänensävyä ja puhetyyliä, kun hän omassa työssään joutuu käyttämään ja mihin on koulutuksensa saanut. On myös turvallisuuskysymys, että kielletty asia lopetetaan heti siihen paikkaan eikä aleta lepertelemään niin kauan, että vahinko ehtii sattua. Huumekoira ei onneksi yleensä nappaa kiinni. Poliisikoira voi napatakin, ne ei ole mitään siliteltäviä sessejä. Nyt ei tullut muuta vahinkoa, kuin lapsesi aiheellinen pikku säikähdys ja sinun loukattu itsetuntosi. Neuvo lapsellesi paremmin, miten työkoiriin ja yleensä vieraisiin koiriin suhtaudutaan ja pidä jatkossa pikkutenava lentokentällä kädessä kiinni ja erillään vaaratilanteista - ja niele oma ylpeytesi ja mielipahasi. Ei ole mitään vaarallista sattunut. Auktoriteetteja on ihan järkevä kunnioittaa ja vähän pelätäkin.
Ai nyt mä olen paska äiti, koska lapselle ei ole huudettu tarpeeksi, että olisi tottunut siihen? Ei ole tarvinnut, lapsi on uskonut ihan rauhallisella puhumisellakin.
Ja poliisi ei siis "sanonut jämäkästi", vaan äänensävy oli todella vihainen ja äänenvoimakkuus kova. Sellainen, että itsekin olisin pelästynyt varmasti ja moni ympärillä oleva pysähtyi katsomaan silmät pyöreinä.
Kuules nyt, lopeta tuo uhriutuminen ja muiden syyttely! Opi virheestäsi ja kanna vastuu! Ja tämä oli napakasti sanottu, ei huutamalla.. Varmistan ettei tule taas toinenkin itku
No vittuile vaan siellä kun et muuta enää keksi. Säälittävä viisastelija.
En viisastellut, totesin vain että on lapsellista kannata viiden viestin ajan että 'kai mä nyt sit oon paska äiti, mä oon ihan paska äiti'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol, av-mammat on täällä ihan tohkeissaan kun pääsee taivastelemaan sitä, kuinka Ap ei huomannut lapsen pysähtyneen heti saman tien. Kas, kun Av-mamma tulee crocseissaan ja vyölaukussaan Teneriffan-matkalta, niin keskittyminen on sataprosenttista. Lapset eivät pääse sekunniksikaan pois silmistä.
Itse tosin tiedän, että kun on ollut viisi yötä kersojen kanssa ulkomailla, niin sen jälkeen on kyllä todella väsynyt eikä välttämättä pysty katsomaan lapsen perään niin hyvin kuin pitäisi. Ulkomailla lasten perään katsominen on about 300 kertaa stressaavampaa kuin Suomessa.
Mitä hittoa!
Pysy hyvä ihminen kotona!
Ulkomaan matkan ajan jaksat siis vahtia lapsiasi ja kun matka on saatu kunnialla päätökseen niin ei sen niin väliä jos sitten Helsinki-Vantaalla eksyvät ja katoavat - kun äippä on niin väsy, niin väsy. Jessus sentään.
Nelivuotias ei lentokentällä seikkailee metriäkään yksinään eikä todellakaankaan mene rapsuttelemaan mitään koiria. AP on hyvä ja hengittää syvään ennen kuin soittaa iltapuku kertoakseen sydäntäriipivän tarinan lapsiraukastaan. Taisitte molemmat oppia jotain.Lässyti lässyn. Ihanko väität että sinulla itselläsi ei koskaan herpaannu keskittyminen sekunniksikaan, kun olet lasten kanssa liikkellä? Vaikka olisi viiden yön univaje, käsissä kaksi painavaa matkalaukkua, ympärillä kauhea määrä ihmisiä?
En mä nyt tahallani lapsiani päästä juoksentelemaan valtoimenaan, sanoin vaan, että ymmärrän että tuossa tilanteessa saattaa tulla jopa se kahden sekunnin katko näköyhteydessä.
Mutta sun mielestä äideille ei ilmeisesti saa tapahtua inhimillisiä virheitä? Ihme jeesustelija.
Lässyn lässyn.
Saa tapahtua virheitä, ja tapahtuukin. Mutta jos jo lähtökohtaisesti tiedät stressaantuvasi ja väsyväsi matkustamisesta niin pahoin, ettet ole enää kykenevä vahtimaan lapsiasi niin silloin se matkailu ei ole teidän juttu.
Lapset ovat sinun ja mahdollisen puolisosi vastuulla, vaikka kuinka väsyttäisi. Vanhempien asia on katsoa, etteivät ne pikkuihmiset keekoile omillaan pitkin katuja, ostoskeskuksia ja lentokenttiä - vaikka enenevissä määrin onkin näitä vanhempia, joko olettavat että "ei sille mitään käy" tai että "kyllä joku sen perään kattoo, kun mä en millään jaksais".
Kuten joku jo sanoi, tällä palstalla pyörii todella sairaita ihmisiä ja kommentitkin ovat usein sen mukaisia.
Jokaisen ammattiryhmän edustajan pitäisi opetella kohtaamaan myös lapsiasiakkaita ja kyetä kommunikoimaan asiallisesti. Käskyt ja kiellot pitää osata antaa asiallisesti ja suhteuttaa ikäryhmään - ei nelivuotiaalle lapselle kuulu tuossa tilanteessa vihaisesti karjua. On niitä mukavia tullityöntekijöitä, vartijoita, poliiseja ym. jotka osaavat kohdata erilaisia asiakkaita ja toimia lasten kanssa, ja sitten niitä, jotka eivät osaa. Tässä tapauksessa poliisi ei selvästi osannut.
Ai nyt mä olen paska äiti, koska lapselle ei ole huudettu tarpeeksi, että olisi tottunut siihen? Ei ole tarvinnut, lapsi on uskonut ihan rauhallisella puhumisellakin.
Ja poliisi ei siis "sanonut jämäkästi", vaan äänensävy oli todella vihainen ja äänenvoimakkuus kova. Sellainen, että itsekin olisin pelästynyt varmasti ja moni ympärillä oleva pysähtyi katsomaan silmät pyöreinä.