Erityislapsi pilaa lapseni koko kouluvuoden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun ulkopuolisella ajalla näiden erityislasten kanssa ei onneksi tarvitse viettää aikaa. Sen pystyt vanhenpana kieltämään.

Vaan enpä pysty. Lapseni liikuntaharrastukseen tuotiin juuri yksi häirikkö ihan sossun toimesta. Kaupunki maksaa harrastuksen (tiedän, kun hoidan tilejä), mutta lapsi lykätään sinne ilman avustajaa (joka päivän on lapsen apuna koulussa). Tämä lapsi ei pysty olemaan ryhmässä kunnolla ja ilmeisesti näiden taitojen harjaannuttamiseksi tungettu nyt myös illalla ryhmäliikuntaan. Kivasti sotkee toisten harrastuksen.

Kerro tarkemmin esumerkinomaisesti miten sotkee toisten harrastuksen?

Ihan siksi koska suurin osa ihmisistä ei halua tajuta mistä on kysymys ellei rautalangasta väännä mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta voin opettajana kertoa, mitä toisten liikuntaharrastuksen pilaaminen tarkoittaa. Se menee esimerkiksi näin: Jalkapalloharkat alkaa. Ensimmäiset 10 minuuttia sujuu ihan ok, mutta sitten, koska erityislapsi ei saanut kaverin syöttämää palloa kiinni, suuttuu ja heittää pallon kentältä pois. Valmentaja pyytää (sitten käskee) lasta hakemaan pallon, mutta tämä ei hae. Valmentaja luovuttaa, koska ei voi pakottaakaan toista liikkumaan ja uusi pallo tulee pallottelukavereille. Sama toistuu. Nyt ei ole enää ylimääräisiä palloja, mutta ei se mitään, harjoitus vaihtuu, ryhdytään pelaamaan ja yksi pallo riittää koko porukalla. Taaskaan ei syötöt onnistu ja lapsi heittää pallon pois ja raivoaa. Valmentaja koittaa jättää kohtauksen omaan arvoonsa ja ohjeistaa peliä jatkumaan, mutta raivoava lapsi tulee seisomaan muiden eteen, häiritsee ja kamppaa toisia nurmikkoon, niin ettei normaalista harjoituksesta oikein tahdo tulla mitään. Valmentaja ei voi fyysisesti poistaa yhteistyökyvytöntä lasta kentältä. Häntä ruetaan hyvittelemään: "Mitä tekisit jotta suostuisit yhteistyöhön?" Muut ryhtyvät joustamaan ja muuttamaan roolejaan kentällä niin, että tämä yksi saadaan mukaan toimintaan. Hetken kaikki taas sujuu hyvin, kunnes tulee uusi pettymys... Toiset lapset hermostuvat ja alkavat painostaa jatkuvasti kohtauksia saavaa lasta.  Valmentaja koittaa toppuutella. Nyt lapsi on kiusattu ja ottaa uhrin roolin. Menee mököttämään kentän reunalle.  Seuraavalla kerralla on aika kostaa toisten aiheuttama nöyryytys...

Hyvin kuvattu esimerkinomaisesti. Nimenomaan tätä näin ja sama luokkahuoneessa. Joka päivä. Joka tunti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lahjakas ja rauhallinen aistiherkkä asperger tyttö. Hänen koulupäivänsä menevät pilalle kun tavalliset äidin kultamussukat kiusaavat häntä ja meluavat tunnilla. Haluaisi opiskella vaan rauhassa, mutta häntä kiusataan, kun haluaisi vetäytyä sivuun huutavista suurista lapsiryhmistä eikä ymmärrä muiden lasten sosiaalista "peliä" ja erilaisuuden vieroksumista, joka on näemmä aika kovaa jo alaluokkalaisilla tytöillä. Onneksi joku kiva fiksu kaveri löytyy kuitenkin.

Kivittäkää vaan, mutta halusin tuoda myös tämän näkökulman, ei ne tavislapsetkaan aina enkeleitä ole

Lapseni luokalla on samanlainen lapsi kuin tyttösi. Todella hankalaa on tavislasten kommunikoida tämän erityisen kanssa. Itkee joka asiaa, jopa äänensävyä jolla hänelle puhutaan. Mikään ei kelpaa, pitäisi antaa olla rauhassa mutta sitten syytetään syrjinnästä ja kiusaamisesta. Aistiherkkä lapsi kokee helposti normaalit asiatkin hankalina. Eivät lapset osaa miettiä mistä joku erityislapsi milloinkin pahoittaa mielensä.

Se on totta, että aspergerit voivat tulkita tilanteita aika erikoisella tavalla. Sitä se sosiaalisten taitojen puute poikii, että tilanteita luetaan poikkeavalla tavalla!

Mutta äärimmäisen harvoin siinä kyllä on kyse siitä, että ihan vaan muiden keskenään touhuilu alkaisi assia ärsyttää. Se on vaan ns. tavislapsien yleisin tulkinta, että "ei me sitä olla kiusattu, se vaan kävi ilman syytä päälle" kun on ensin viikkokaupalla pilkattu, lällätelty, suljettu sivuun, piiloteltu tavaroita ja naureskeltu tunnilla tämän vastauksille.

Assit ovat omalaatuisia käytökseltään ja puhetavaltaan. Harvoin he saavat olla rauhassa, mutta juuri sitä rauhassoloa he useinmiten haluavat. Ei tarvitse ottaa leikkeihin mukaan, vaan antaa olla rauhassa. Sekin vaan on usein liikaa pyydetty.

Normalailapset on usein todella pahoja petoja vähänkään sakista poikkeaville. He eivät häiriköi tunnilla kuten erityislapset, vaan puukottavat sosiaalisesti ja psykologisesti selkään välitunnilla.

No eikö olis kaikkien, kaikkien etu, että "tavalliset" ja "erikoiset" olisivat erikseen?

Kiusaamiselle nollatole.

Erikoisiakin on niin erilaisia. Herkkä autistinen rauhallinen lapsi järkkyy käytöshäiriöisten keskellä. Heitä ei pitäisi sekoittaa.

Juurikin näin. Ei mitään "poissa silmistä" -kaatoluokkaa! Erityislapsia on todella monenlaisia diabeetikoista keskittymishäiriöisiin, dysfaatikoita psyykkisesti sairaisiin.

Jokainen pitää diagnosoida ja hänelle pitää laatia henkilökohtainen tukisuunnitelma ja nykyään. Se, mikä mättää on, että kunnat ovat säästäneet osan tukimuodoista pois joten NE erityislapsista, jotka hyötyisivät pienryhmäopetuksesta, eivät sitä saa, eivätkä myöskään avustajaa normaaliluokalle.

KAIKILLE PIENRYHMÄ EI OLE PARAS VAIHTOEHTO, eikä pienryhmä siten ole mikään patenttiratkaisu.

Mutta NIITÄKIN PITÄÄ SILTI OLLA TARJOLLA NIILLE, JOTKA SELLAISTA TARVITSEVAT.

T. As-lapsen surullinen äiti

Diabeetikko tuskin aiheuttaa käytöksellään uhkaa luokkakavereilleen. Ainakaan diabeteksen takia. Käytöshäiriöitä voi toki olla diabeteksestä huolimatta, ei sen takia.

Minä sanoisin, että diabeetikolla voi olla käytöshäiriöitä diabeteksesta riippumatta, ei "huolimatta", diabetes kun ei tee kenestäkään myöskään kilttiä.

Ponttihan olikin juuri se, että tässä ketjussa puhutaan kaikista erityislapsista könttänä ja vedetään yhtäläisyysmerkki häirikköihin.

Kumminkin esimerkiksi adhd ei tee lapsesta sadistia koulukiusaajaa. Se vaikeuttaa lapsen kykyä istua paikoillaan ja keskittyä. Osalla on pelkkä keskittymishäiriö, ja he voivat olla siten hyvinkin kilttejä opettajan ja muun luokan kannalta, mutta alisuoriutuvat akateemisesti.

Soisin, että ei siten puhuttaisi nyt ollenakaan erityislapsista, vaan käytöshäiriöistä ja kiusaamisesta. Kun etsitään niihin ratkaisua, toki erityisopetuksen määrärahat ovat keskeinen kysymys. Muita ovat vaikkapa opettajien koulutus, alkuopetuksen yleiset ryhmäkoot, vanhempien kasvatustaidot jne.

Jos puhuttaisiin lähtökohtaisesti siis häiriköinnistä luokissa, saataisiin siten aikaan vähän tarkempaa ja syvemmälle menevää keskustelua kuin heittelemättä tyhmiä yleistyksiä.

T. As-lapsen surullinen äiti

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi sinun lapsellasikin olla oikeus opiskelurauhaan. Koko homma on mennyt ihan pelleilyksi, kun sellaiset lapset, jotka eivät selvästi kuulu tavalliselle luokalle, no tästä huolimatta he ovat normiluokalla häiritsemässä muiden oppilaiden opiskelua, ja eihän heidän omasta koulunkäynnistäänkään mitään tule.

Jos lapsesi luokasta on tulossa ns. häirikköluokka, niin olisiko mahdollista, että hän vaihtaa toiselle luokalle, tai toiseen kouluun?

Ymmärrän osittain tämän pointin. Mutta. Kaikki pienryhmässä olevatkaan eivät ole häiriköitä. Ei sellaisella nimellä luokkia koota. 

Oma lapseni on pienryhmässä mutta ei siksi että olisi häirikkö. Päin vastoin. Ei siis ole minunkaan pojalleni ns reilua että joutuu häiriköiden kanssa opiskeleman. 

Olen samaa mieltä ettei kenenkään lapsen tulisi kärsiä jonkun toisen äärimmäisestä käytöksestä. Kaikenlaisia lapsia on. Pitää vain oppia toimimaan kaikkien kanssa edes jotenkin. Ääritapaukset eivät varmasti  ole osaansa valinneet ja siksi toivonkin että olisi resursseja antaa heille henkilökohtaista opetusta edes osan päivästä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun ulkopuolisella ajalla näiden erityislasten kanssa ei onneksi tarvitse viettää aikaa. Sen pystyt vanhenpana kieltämään.

Vaan enpä pysty. Lapseni liikuntaharrastukseen tuotiin juuri yksi häirikkö ihan sossun toimesta. Kaupunki maksaa harrastuksen (tiedän, kun hoidan tilejä), mutta lapsi lykätään sinne ilman avustajaa (joka päivän on lapsen apuna koulussa). Tämä lapsi ei pysty olemaan ryhmässä kunnolla ja ilmeisesti näiden taitojen harjaannuttamiseksi tungettu nyt myös illalla ryhmäliikuntaan. Kivasti sotkee toisten harrastuksen.

Kerro tarkemmin esumerkinomaisesti miten sotkee toisten harrastuksen?

Ihan siksi koska suurin osa ihmisistä ei halua tajuta mistä on kysymys ellei rautalangasta väännä mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta voin opettajana kertoa, mitä toisten liikuntaharrastuksen pilaaminen tarkoittaa. Se menee esimerkiksi näin: Jalkapalloharkat alkaa. Ensimmäiset 10 minuuttia sujuu ihan ok, mutta sitten, koska erityislapsi ei saanut kaverin syöttämää palloa kiinni, suuttuu ja heittää pallon kentältä pois. Valmentaja pyytää (sitten käskee) lasta hakemaan pallon, mutta tämä ei hae. Valmentaja luovuttaa, koska ei voi pakottaakaan toista liikkumaan ja uusi pallo tulee pallottelukavereille. Sama toistuu. Nyt ei ole enää ylimääräisiä palloja, mutta ei se mitään, harjoitus vaihtuu, ryhdytään pelaamaan ja yksi pallo riittää koko porukalla. Taaskaan ei syötöt onnistu ja lapsi heittää pallon pois ja raivoaa. Valmentaja koittaa jättää kohtauksen omaan arvoonsa ja ohjeistaa peliä jatkumaan, mutta raivoava lapsi tulee seisomaan muiden eteen, häiritsee ja kamppaa toisia nurmikkoon, niin ettei normaalista harjoituksesta oikein tahdo tulla mitään. Valmentaja ei voi fyysisesti poistaa yhteistyökyvytöntä lasta kentältä. Häntä ruetaan hyvittelemään: "Mitä tekisit jotta suostuisit yhteistyöhön?" Muut ryhtyvät joustamaan ja muuttamaan roolejaan kentällä niin, että tämä yksi saadaan mukaan toimintaan. Hetken kaikki taas sujuu hyvin, kunnes tulee uusi pettymys... Toiset lapset hermostuvat ja alkavat painostaa jatkuvasti kohtauksia saavaa lasta.  Valmentaja koittaa toppuutella. Nyt lapsi on kiusattu ja ottaa uhrin roolin. Menee mököttämään kentän reunalle.  Seuraavalla kerralla on aika kostaa toisten aiheuttama nöyryytys...

Hyvin kuvattu esimerkinomaisesti. Nimenomaan tätä näin ja sama luokkahuoneessa. Joka päivä. Joka tunti.

Niin, eiköhän tuossa ole valmentajan tehtävänä kertoa lapsen vanhemmille, että harrastus ei suju. Joko vanhemmista toinen tulee tukiohjaajaksi mukaan harkkoihin tai lapsi lopettaa ryhmässä. Ja maksu palautetaan perheelle. Millään seuralla kun ei ole velvollisuutta pitää sellaisia lapsia mukana ryhmässä, joilta harrastus ei suju.

Näin se normaalisti menee, mutta vaatii tietysti valmentajalta jämäkkyyttä.

Kouluilla sen sijaan on toinen tilanne. Suomen laki edellyttää, että jokainen lapsi käy koulua. Kuntien velvollisuutena on järjestää sopivat opetusryhmät ja tukitoimet.

Jos kunta väisrää vastuutaan, se ei ole vanhempien vika, ei edes sen oppilana vika. Murinat siis oikeaan osoitteeseen.

T. As-lapsen surullinen äiti

Peruskouluun tarvittaisiin

1. tarkkailuluokat niille, joilla syystä tai toisesta on voimakkaita käytöksen häiriöitä

2. apukoululuokat niille, jolla on voimakkaita oppimisen vaikeuksia

3. jäljelle jääneille taviksille tasokurssit ainakin matikkaan ja kieliin, jotta kaikille saataisiin oppimisen kokemuksia. Voisi olla perustaso (=nykyinen kaikille opetettava taso) ja syventävä taso, jossa perusasiat opeteltaisiin nopeutetusti ja jäljelle jäänyt aika käytettäisiin aiheen syventämiseen. Näiden tasojen välillä voisi vaihdella vähintään vuosittain ja molemmat takaisivat saman jatko-opintokelpoisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Miten lapsesi hoito onnistuu koulupäivien jälkeen? Oletko jäänyt kotiin?

Minun lapseni on teini ja menossa lukioon jo.

Erityislapsilla on ainakin Helsingissä, luullakseni muuallakin, oikeus hakea iltapäivähoitoa myös parin ekan luokan jälkeen. Omani oli iltapäiväkerhossa luokilla 1-3. Hyvin toimi, ja neljännellä hän pärjäsikin jo kotona iltapäivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Miten lapsesi hoito onnistuu koulupäivien jälkeen? Oletko jäänyt kotiin?

Miksi ihmeessä tähän tullut alapeukku? Ketjun mielenkiintoisin kysymys! Niinhän erityislasten vanhemmat joutuvat tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Tässä puhutaan nimenomaan väkivaltaisesta riehuja lapsesta.

Asia ei siis koske lastasi millään lailla

En ole kokenutkaan sen koskevan. Mutta tässä ketjussa on puhuttu erityislapsista könttänä ja vetäen heistä yhtäläisyysmerkit häiriköihin.

Ja syyllistetty häiriköivien erityislasten vanhempia ikään kuin he olisivat tulppana ratkaisuyrityksissä. Kun todellisuudessa monessa kunnassa on tilanne, ettei vaihtoehtoja OLE OLEMASSA. Tätä, erityisopetuksen ongelmatiikkaa olen tässä yrittänyt tuoda esille, ottaen välillä esimerkkejä oman perheemme kokemuksista. En todellakaan syyllisty keskustelusta, koska omaa lastani on kiusattu, eikä hän ole häiriköinyt vähäisimmässäkään määrin.

As-lapsen surullinen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Miten lapsesi hoito onnistuu koulupäivien jälkeen? Oletko jäänyt kotiin?

Minun lapseni on teini ja menossa lukioon jo.

Erityislapsilla on ainakin Helsingissä, luullakseni muuallakin, oikeus hakea iltapäivähoitoa myös parin ekan luokan jälkeen. Omani oli iltapäiväkerhossa luokilla 1-3. Hyvin toimi, ja neljännellä hän pärjäsikin jo kotona iltapäivät.

Erityislapset eivät usein koskaan opi olemaan yksin, heitä ei siis voi jättää hetkeksikään yksin eikä voi edes ajatella, että he menisivät koulusta itse kotiin! Siksi toisen vanhemmista on jäätävä töistä pois tai tehtävä lyhyttä päivää ja jäätävä koulun loputtua kokonaan pois töistä. Se on kova kohtalo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Miten lapsesi hoito onnistuu koulupäivien jälkeen? Oletko jäänyt kotiin?

Miksi ihmeessä tähän tullut alapeukku? Ketjun mielenkiintoisin kysymys! Niinhän erityislasten vanhemmat joutuvat tekemään.

Eivät joudu kuin osa. Vammaisdiagnoosin omaavilla ja erityisopetuspäätöksen saaneilla on oikeus hakea iltapäivähoitoa.

Jos ei ole erityisopetuspäätöstä, voi tosiaan olla vähän väliinputoaja, mutta sellaiset lapset usein kyllä jo toisen luokan jälkeen pärjäävätkin kotona iltapäivisin. Eivät kaikki.

Ehkä sait alapeukkua koska kysymyksesi menee aika lailla sivupolulle. Jos sinulla on joku pointti kysymyksesi takana, niin kerro.

T. As-lapsen surullinen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Miten lapsesi hoito onnistuu koulupäivien jälkeen? Oletko jäänyt kotiin?

Minun lapseni on teini ja menossa lukioon jo.

Erityislapsilla on ainakin Helsingissä, luullakseni muuallakin, oikeus hakea iltapäivähoitoa myös parin ekan luokan jälkeen. Omani oli iltapäiväkerhossa luokilla 1-3. Hyvin toimi, ja neljännellä hän pärjäsikin jo kotona iltapäivät.

Erityislapset eivät usein koskaan opi olemaan yksin, heitä ei siis voi jättää hetkeksikään yksin eikä voi edes ajatella, että he menisivät koulusta itse kotiin! Siksi toisen vanhemmista on jäätävä töistä pois tai tehtävä lyhyttä päivää ja jäätävä koulun loputtua kokonaan pois töistä. Se on kova kohtalo.

Minä taas väittäisin, että yleensä oppivat. Muistathan, että vammaisdiagnoosi oikeuttaa erityistukeen ja hakemana avustajaa vammaispalvelulain perusteella.

T. As-lapsen surullinen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi sinun lapsellasikin olla oikeus opiskelurauhaan. Koko homma on mennyt ihan pelleilyksi, kun sellaiset lapset, jotka eivät selvästi kuulu tavalliselle luokalle, no tästä huolimatta he ovat normiluokalla häiritsemässä muiden oppilaiden opiskelua, ja eihän heidän omasta koulunkäynnistäänkään mitään tule.

Jos lapsesi luokasta on tulossa ns. häirikköluokka, niin olisiko mahdollista, että hän vaihtaa toiselle luokalle, tai toiseen kouluun?

Ymmärrän osittain tämän pointin. Mutta. Kaikki pienryhmässä olevatkaan eivät ole häiriköitä. Ei sellaisella nimellä luokkia koota. 

Oma lapseni on pienryhmässä mutta ei siksi että olisi häirikkö. Päin vastoin. Ei siis ole minunkaan pojalleni ns reilua että joutuu häiriköiden kanssa opiskeleman. 

Olen samaa mieltä ettei kenenkään lapsen tulisi kärsiä jonkun toisen äärimmäisestä käytöksestä. Kaikenlaisia lapsia on. Pitää vain oppia toimimaan kaikkien kanssa edes jotenkin. Ääritapaukset eivät varmasti  ole osaansa valinneet ja siksi toivonkin että olisi resursseja antaa heille henkilökohtaista opetusta edes osan päivästä...

Ehdottomasti samaa mieltä. Ei mitään kaatoluokkia, jonne suljetaan pois silmistä kaikki erityislapset!

Vaan nimenomaan konstit ongelmien mukaan. Osa tarvitsee pienryhmää esimerkiksi aistiherkkyyden tai oppimisvaikeuksien takia, ja heille kovin levoton pienryhmä voi olla todella huono vaihtoehto.

Osa taas tarvitsee vertaisoppimista ja hyötyy normaaliluokasta, mutta tarvitsee joissain aineissa avustajaa.

Jnejne.

T. As-lapsen surullinen äiti

Vierailija kirjoitti:

Lapsen luokalle tuli eräs oppilas vähän ennen joululomaa. Sen jälkeen oppitunnit ovat sisältäneet kiinnipitoa, jatkuvaa huutamista, kiroilua, muiden oppilaiden (ja open) uhkailua, lyömistäkin...

Oma lapseni on tavallinen, reipas poika, mutta kouluun meno on alkanut pelottaa. Ymmärrän hyvin.

Olemme muiden vanhempien ollut yhteydessä rehtoriin, joka on yrittänyt saada tilanteeseen ratkaisua. Varmaankin jotain apua tälle, selvästi hyvin sairaalle lapselle yritetään kyllä löytää,mutta ei se minua paljon lohduta.

Tälle oppilaalle ei ilmeisesti löydy (sairaala?)koulupaikkaa tai muutakaan ratkaisua.

Onko minun lapsellani mitään oikeuksia? Opettajan arvion mukaan oppitunneista menee tähän yhden oppilaan showhun vähintään kaksi oppituntia joka päivä. Ja tietysti tuossa tilanteessa sitten myös muut lapset saa "vauhdin" päälle ja koulupäivä on sitten yhtä kaaosta. Open pinna ei kestä enää "tavallista" hälinää ja tunnelma on ilmeisen ikävä.

Säälittää sairas lapsi. Toisaalta toivon, että oman lapseni toive toteutuisi ja tämä toinen lapsi olisi kipeä ja poissa koulusta. Edes huomisen. :( tai hänet edes erotettaisiin.

Muuten hyvä, mutta on epäuskottavaa, että opettaja olisi noin tarkasti kertonut muiden oppilaiden vanhemmille jokapäiväisen "häirintäajan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Miten lapsesi hoito onnistuu koulupäivien jälkeen? Oletko jäänyt kotiin?

Miksi ihmeessä tähän tullut alapeukku? Ketjun mielenkiintoisin kysymys! Niinhän erityislasten vanhemmat joutuvat tekemään.

Eivät joudu kuin osa. Vammaisdiagnoosin omaavilla ja erityisopetuspäätöksen saaneilla on oikeus hakea iltapäivähoitoa.

Jos ei ole erityisopetuspäätöstä, voi tosiaan olla vähän väliinputoaja, mutta sellaiset lapset usein kyllä jo toisen luokan jälkeen pärjäävätkin kotona iltapäivisin. Eivät kaikki.

Ehkä sait alapeukkua koska kysymyksesi menee aika lailla sivupolulle. Jos sinulla on joku pointti kysymyksesi takana, niin kerro.

T. As-lapsen surullinen äiti

Mutta mille luokalle asti se iltapäivähoito on? Ja millainen valvonta siellä on? Olen ymmärtänyt, että siellä on kaaos, kun väsyneet lapset ovat siellä keskenään ja voi olla kiusaamista ja kaikenlaista. Silloinhan siellä on pelkkiä erityislapsia, ihan kauhea ympäristö. Käytöshäiriöiset mukana. En usko, että iltapäiväryhmä on hyvä asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehityksen suurin jarru tässäkin asiassa on loukkaantuvat vanhemmat

joiden vuoksi julkinen keskustelu on tehtävä niin silkkihansikkain että se on käytönnössä mahdotonta.

Aina kun asia otetaan esille tulevat vammaisten ja erituyislasten vanhemmat joukolla loukkaantumaan pahanmielen vallitessa oman lapsen puolesta ja kaikki otetaan henkilökohtaisesti koska on jouduttu niin paljon sitä omaa lasta puolustamaan niin heti ollaan karvat pystyssä ja hampaat irvessä uhriutumassa.

Mitään ei tapahdu ellette salli keskustelua yleisellä tasolla vakavasta asiasta! Siirtäkää hetkeksi tunteenne syrjään vaikka rintaa vihloisi! 

Kaikille kuuluu perusjärkevä opetustilanne , sekä erityislapsille että heille joilla erityistarpeita ei ole havaittu.

Pienryhmiä on lisättävä lakisääteisesti sekä päiväkodissa että kouluissa!

Kas kun keskustelua ei monikaan OSAA KÄYDÄ asiasta ja yleisellä tasolla, vaan esiin vedetään ennakkoluuloisia yleistyksiä kaikista erityislapsista ja omasta herrantertusta, joka on niiiiiiin kiltti (mitä nyt osallistuu toki sen erityislapsen kiusaamiseen, mutta ei se nyt mitään ole, mustelmia ei ole tiettävästi aiheutettu kovin montaa)....

Minä ainakin olen ensimmäisenä vaatimassa resursseja erityisopetukseen. Pienryhmiä lisää niille, jotka sellaista tarvitsevat. Ja avustajia normaaliluokkiin niille, joille integrointi on paras ratkaisu.

Ehdottomasti ongelmien kantasyy on pieleen menneessä perusopetuslaissa ja kustannuksien siirtämisessä kuntien maksettavaksi. Yksittäisen kunnan kun on äärimmäisen helppo lyhytnäköisesti säästää opetusmäärärahoissa.

Mutta en todellakaan pidä tämän ketjun hengestä, jossa kaikki erityisoppilaat on niputettu samaan kastiin häiriköiksi. Poskettomissa kommenteissa epäillään perheiden aiheuttaneen lapsensa erityisyyden, kehotetaan antamaan lapsensa pois tai irtisanoutumaan töistä ja opettamaan lapsiaan kotona.

Se on kumminkin lakiin kirjattu oikeus, että JOKAISEN lapsen on saatava opetusta. Jokaisen. Ei pelkästään sinun tai minun tai naapurin Jorman lapsen, vaan jokaisen.

Ja kuka sen perheen elättää, jossa vanhempi jää kotiin pitämään kotikoulua?

Ärsyttää, että tästä ei tosiaan voida puhua asiallisemmin. Mutta katson, että ikävimmin tässä asiassa kyllä kommentoivat ns. normaalilasten vanhemmat. Heillä ei selvästi ole tässä ketjussa juurikaan tietoa aihepiiristä, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja.

Erityislasten vanhemmat sentään kantapään kautta tietävät, mistä puhuvat.

T. As-lapsen surullinen äiti

Tässä puhutaan nimenomaan väkivaltaisesta riehuja lapsesta.

Asia ei siis koske lastasi millään lailla

En ole kokenutkaan sen koskevan. Mutta tässä ketjussa on puhuttu erityislapsista könttänä ja vetäen heistä yhtäläisyysmerkit häiriköihin.

Ja syyllistetty häiriköivien erityislasten vanhempia ikään kuin he olisivat tulppana ratkaisuyrityksissä. Kun todellisuudessa monessa kunnassa on tilanne, ettei vaihtoehtoja OLE OLEMASSA. Tätä, erityisopetuksen ongelmatiikkaa olen tässä yrittänyt tuoda esille, ottaen välillä esimerkkejä oman perheemme kokemuksista. En todellakaan syyllisty keskustelusta, koska omaa lastani on kiusattu, eikä hän ole häiriköinyt vähäisimmässäkään määrin.

As-lapsen surullinen äiti

Tässä on ongelman ydin myös tavislasten ja heidän vanhempiensa osalta.  Kun luokassa on häiriköitä yleensä vain kourallinen ja taviksia parikymmentä, herää kysymys siitä, onko oikein että kourallinen häiriköitä pilaa parinkymmenen lapsen opiskelun. Kun jonkun on väistyttävä, niin onko oikein että väistyjiä ja omista oikeuksista luopujia ovat aina ne tavislapset? Minua tavislapsen äitinä kiinnosta ensisijassa juuri sen oman mussukkani opiskelu ja tulevaisuus. Vaikka tunnen sympatiaa erityislapsia ja heidän perheitänsä kohtaan, olen kuitenkin sen verran itsekäs, etten halua uhrata oman lapseni opiskelua erityislapsen ongelmien vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen luokalle tuli eräs oppilas vähän ennen joululomaa. Sen jälkeen oppitunnit ovat sisältäneet kiinnipitoa, jatkuvaa huutamista, kiroilua, muiden oppilaiden (ja open) uhkailua, lyömistäkin...

Oma lapseni on tavallinen, reipas poika, mutta kouluun meno on alkanut pelottaa. Ymmärrän hyvin.

Olemme muiden vanhempien ollut yhteydessä rehtoriin, joka on yrittänyt saada tilanteeseen ratkaisua. Varmaankin jotain apua tälle, selvästi hyvin sairaalle lapselle yritetään kyllä löytää,mutta ei se minua paljon lohduta.

Tälle oppilaalle ei ilmeisesti löydy (sairaala?)koulupaikkaa tai muutakaan ratkaisua.

Onko minun lapsellani mitään oikeuksia? Opettajan arvion mukaan oppitunneista menee tähän yhden oppilaan showhun vähintään kaksi oppituntia joka päivä. Ja tietysti tuossa tilanteessa sitten myös muut lapset saa "vauhdin" päälle ja koulupäivä on sitten yhtä kaaosta. Open pinna ei kestä enää "tavallista" hälinää ja tunnelma on ilmeisen ikävä.

Säälittää sairas lapsi. Toisaalta toivon, että oman lapseni toive toteutuisi ja tämä toinen lapsi olisi kipeä ja poissa koulusta. Edes huomisen. :( tai hänet edes erotettaisiin.

Muuten hyvä, mutta on epäuskottavaa, että opettaja olisi noin tarkasti kertonut muiden oppilaiden vanhemmille jokapäiväisen "häirintäajan".

Olen eri, mutta lapseni luokalla on tällainen erityinen käytöshäiriöinen lapsi. Viimeksi kyseisen lapsen aiheuttamia häiriöitä (mm. seksuaalista häirintää - ovat 9-vuotiaita!!!) ja opetuksen vaikeutumista käsiteltiin luokan vanhempainillassa 60 minuutin ajan. Kuvastaa ehkä ongelman laajuutta ja meidän tavislasten vanhempien syvää huolta luokan tilanteesta. Tilanteesta on pakko puhua, eikä ongelmia saa lakaista salassapito tms. velvoitteiden taakse. Luokkatilanteet ovat julkisia, sinne saa kuka tahansa mennä seuraamaan. Oppilaat myös kertovat tapahtumista kotona ja aivan kaikilla on tiedossa kuka ne päivittäiset ongelmat aiheuttaa ja minkälaisesta mittakaavasta on kyse. Kuten arvata saattaa, kyseisen ongelmaoppilaan vanhemmat eivät vaivautuneet paikalle.  

Kaikki mita rakastan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mita rakastan kirjoitti:

Olet hirveä ja oksettava ihminen. Nimittelet lasta sairaaksi.

Entä jos kyseessä olisi oma lapsesi?

Sinulla on varamaan laittaa näkysille todisteet lapsen sairaudesta. Ai ei ole vai?

No tietenkin lapsi on sairas, jos käyttäytyy tuolla tavalla? Miksi sitä ei saisi sanoa?

Eri

Pitää olla veden pitävät todisteet jos rupeaa väittäämään muita sairaiksi.

Auta armias jos joku joskus omia lapsiani väittää sairaaksi niin että heidät kirjoituksesta tunnista niin ei hyvät heilu.

Kirjoittaja kyllä ramppaa käräjäoikeuden ovissa kun yrittää selitellä ja todistella lapsiani sairaiksi että ei joutuisi maksaamaan korvauksia lapsieni kunnianloukkaamisesta

Ok lapsesi eivät ole sairaita , vaan pikku k.sipäitä jotka ilkeyttää häiritsevät muita oppilaita

Tulee muuten aikuisena maksimi linnatuomiot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen luokalle tuli eräs oppilas vähän ennen joululomaa. Sen jälkeen oppitunnit ovat sisältäneet kiinnipitoa, jatkuvaa huutamista, kiroilua, muiden oppilaiden (ja open) uhkailua, lyömistäkin...

Oma lapseni on tavallinen, reipas poika, mutta kouluun meno on alkanut pelottaa. Ymmärrän hyvin.

Olemme muiden vanhempien ollut yhteydessä rehtoriin, joka on yrittänyt saada tilanteeseen ratkaisua. Varmaankin jotain apua tälle, selvästi hyvin sairaalle lapselle yritetään kyllä löytää,mutta ei se minua paljon lohduta.

Tälle oppilaalle ei ilmeisesti löydy (sairaala?)koulupaikkaa tai muutakaan ratkaisua.

Onko minun lapsellani mitään oikeuksia? Opettajan arvion mukaan oppitunneista menee tähän yhden oppilaan showhun vähintään kaksi oppituntia joka päivä. Ja tietysti tuossa tilanteessa sitten myös muut lapset saa "vauhdin" päälle ja koulupäivä on sitten yhtä kaaosta. Open pinna ei kestä enää "tavallista" hälinää ja tunnelma on ilmeisen ikävä.

Säälittää sairas lapsi. Toisaalta toivon, että oman lapseni toive toteutuisi ja tämä toinen lapsi olisi kipeä ja poissa koulusta. Edes huomisen. :( tai hänet edes erotettaisiin.

Muuten hyvä, mutta on epäuskottavaa, että opettaja olisi noin tarkasti kertonut muiden oppilaiden vanhemmille jokapäiväisen "häirintäajan".

Olen eri, mutta lapseni luokalla on tällainen erityinen käytöshäiriöinen lapsi. Viimeksi kyseisen lapsen aiheuttamia häiriöitä (mm. seksuaalista häirintää - ovat 9-vuotiaita!!!) ja opetuksen vaikeutumista käsiteltiin luokan vanhempainillassa 60 minuutin ajan. Kuvastaa ehkä ongelman laajuutta ja meidän tavislasten vanhempien syvää huolta luokan tilanteesta. Tilanteesta on pakko puhua, eikä ongelmia saa lakaista salassapito tms. velvoitteiden taakse. Luokkatilanteet ovat julkisia, sinne saa kuka tahansa mennä seuraamaan. Oppilaat myös kertovat tapahtumista kotona ja aivan kaikilla on tiedossa kuka ne päivittäiset ongelmat aiheuttaa ja minkälaisesta mittakaavasta on kyse. Kuten arvata saattaa, kyseisen ongelmaoppilaan vanhemmat eivät vaivautuneet paikalle.  

Olisitte sitten voineet kivittää tämän ongelmalapsen vanhemmat. Ymmärrän että paikalle tuleminen ei varmasti ole helppoa. Se ei automaattisesti tarkoita ettei vanhempia kiinnosta. Olisiko heidän paikalle tuleminen auttanut asiaa miten?

Kaikki mita rakastan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mita rakastan kirjoitti:

Olet hirveä ja oksettava ihminen. Nimittelet lasta sairaaksi.

Entä jos kyseessä olisi oma lapsesi?

Sinulla on varamaan laittaa näkysille todisteet lapsen sairaudesta. Ai ei ole vai?

Miksi jankutat joka ketjuun vaikket edes lue aloituksia???

VAI OLETKO TÄÄLLÄ VAIN MAINOSTAMASSA BLOGIASI JA YRITÄT SAADA NARRATTUA IHMISILTÄ KLIKKAUKSIA SINNE?

Luin kyllä aloituksen.

Sinulla on vaan pakottava tarve vainota minua.

Kommenttini johon vastasit oli ensimmäinen tähän ketjuun joten en jankuta.

Änget jokaiseen palstan ketjuun huutelemaan ihmisille, ja sitten kun sinulle huomautetaan asiasta ja blogimainonnasta niin kuvittelet heidän vainoavan sinua!?! Vainoharhainenko??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen luokalle tuli eräs oppilas vähän ennen joululomaa. Sen jälkeen oppitunnit ovat sisältäneet kiinnipitoa, jatkuvaa huutamista, kiroilua, muiden oppilaiden (ja open) uhkailua, lyömistäkin...

Oma lapseni on tavallinen, reipas poika, mutta kouluun meno on alkanut pelottaa. Ymmärrän hyvin.

Olemme muiden vanhempien ollut yhteydessä rehtoriin, joka on yrittänyt saada tilanteeseen ratkaisua. Varmaankin jotain apua tälle, selvästi hyvin sairaalle lapselle yritetään kyllä löytää,mutta ei se minua paljon lohduta.

Tälle oppilaalle ei ilmeisesti löydy (sairaala?)koulupaikkaa tai muutakaan ratkaisua.

Onko minun lapsellani mitään oikeuksia? Opettajan arvion mukaan oppitunneista menee tähän yhden oppilaan showhun vähintään kaksi oppituntia joka päivä. Ja tietysti tuossa tilanteessa sitten myös muut lapset saa "vauhdin" päälle ja koulupäivä on sitten yhtä kaaosta. Open pinna ei kestä enää "tavallista" hälinää ja tunnelma on ilmeisen ikävä.

Säälittää sairas lapsi. Toisaalta toivon, että oman lapseni toive toteutuisi ja tämä toinen lapsi olisi kipeä ja poissa koulusta. Edes huomisen. :( tai hänet edes erotettaisiin.

Muuten hyvä, mutta on epäuskottavaa, että opettaja olisi noin tarkasti kertonut muiden oppilaiden vanhemmille jokapäiväisen "häirintäajan".

Kysyin opettajalta, pitääkö lapseni kuvaus paikkansa vai liiotteleeko lapsi. sillä viikolla lapsi oli kotona useampana päivänä kertonut tyyliin, että: "matikassa ei tehty mitään,kun xxx riehui. Äikässä luettiin omaa kirjaa, kun xxx ja ope jutteli rehtorin kanssa ja toisella äikän tunnilla aloitettiin kirjatehtävillä, mutta lopputunti luettiin, kun xxx rupesi juoksemaan luokassa ja repi yhden julisteen, sit ope vei xxx:n taas kai reksille"

Tuossa yhteydessä, kun kysyin pitääkö tämä paikkansa, niin ope kertoi, että monena päivänä saattaa mennä pari oppituntia lapseni kuvaamalla tavalla. Mitä hänen olisi pitänyt sanoa? Että lapseni valehtelee?

Ilmeisesti tälle lapselle on tulossa siirto jonnekin (oli itse kertonut muille lapsille, että vaihtaa koulua), mutta toivottasti tuo tapahtuu ennen kuin joku satuttaa itsensä.

T.Pitkästä aikaa ketjun AP