Lue keskustelun säännöt.
Perintöasiaa - voiko vaatia?
07.02.2018 |
Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.
Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.
Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.
Miksi pitäisi vaatia lakiosaa, kun lapset jo omistavat puolet? Taitaa termi lakiosa olla monelle epäselvä. Ja sotketaan hallinta- ja omistusoikeustestamentit. Hallintaoikeustestamentin mukaan lapset omistavat siinä tavallisimmassa tilanteessa puolet pesästä, mutta leski hallinnoi koko pesää ja saa myös tuotot itselleen. Omistusoikeustestamentin mukaan taas leski perii vainajan. Jos lapset haluavat, voivat he vaatia lakiosaansa, joka on puolet siitä perinnöstä, jonka he saisivat ilman testamenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.
Mutta jos leskellä on hallintaoikeus asuntoon, niin omistusoikeushan on lapsella jo muutenkin. Eihän hän sen lisäksi mitään lakiosaa vielä saa. Asunto on lesken hallinnassa, hän omistaa siitä puolet, toisen puolikkaan omistaa kuolleen lapsi/lapset tasaosuuksin. Lapset maksavat perintöveron kukin omasta omistusosuudestaan. Veroa pienentää se, että leski pitää kämppää hallussaan.
Täällä on jo aikaisemmissa viesteissä sanottu, että hallintaoikeus ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Miten asia käytännössä ratkaistaan lienee tapauskohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.
Mutta jos leskellä on hallintaoikeus asuntoon, niin omistusoikeushan on lapsella jo muutenkin. Eihän hän sen lisäksi mitään lakiosaa vielä saa. Asunto on lesken hallinnassa, hän omistaa siitä puolet, toisen puolikkaan omistaa kuolleen lapsi/lapset tasaosuuksin. Lapset maksavat perintöveron kukin omasta omistusosuudestaan. Veroa pienentää se, että leski pitää kämppää hallussaan.
Täällä on jo aikaisemmissa viesteissä sanottu, että hallintaoikeus ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Miten asia käytännössä ratkaistaan lienee tapauskohtaista.
Lisäys vielä: lakiosaa ei ole pakko vaatia. Mutta sitä on oikeus vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Jos perintöä ei ole jaettu, lapsi ei omista asuntoa tai osuutta siitä. Asunnon omistaa kuolinpesä, jonka osakas lapsi on. Se on eri asia kuin se, että lapsi omistaisi suoraan tietyn prosenttiosuuden. Jos lapsi vaatii lakiosuuttaan, hän saa sen mukaisen prosenttiosuuden asunnosta suoraan omistukseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.
Mutta jos leskellä on hallintaoikeus asuntoon, niin omistusoikeushan on lapsella jo muutenkin. Eihän hän sen lisäksi mitään lakiosaa vielä saa. Asunto on lesken hallinnassa, hän omistaa siitä puolet, toisen puolikkaan omistaa kuolleen lapsi/lapset tasaosuuksin. Lapset maksavat perintöveron kukin omasta omistusosuudestaan. Veroa pienentää se, että leski pitää kämppää hallussaan.
Täällä on jo aikaisemmissa viesteissä sanottu, että hallintaoikeus ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Miten asia käytännössä ratkaistaan lienee tapauskohtaista.
Lisäys vielä: lakiosaa ei ole pakko vaatia. Mutta sitä on oikeus vaatia.
En ole kyllä vielä koskaan törmännyt tilanteeseen, että hallintaoikeuden saanut vaatisi "lakiosaansa". Joskus leski tai muut lapset ostavat yhden osuuden pesästä. Mutta ei tässä ole kyse mistään lakiosasta.
Sen sijaan joskus omistusoikeustestamenttiin tyytymätön rintaperillinen vaatii lakiosansa. Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa lapsesta vieraantunut vanhempi on uudessa avioliitossa ja on testamentannut kaiken nykyiselle puolisolleen. Täytyy myös muistaa, että lakiosuutta on anottava tietyn ajan kuluessa siitä päivästä, kun anoja on saanut virallisen tiedon testamentista.
'Rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin'.
Jos sinä kuolisit, miltä tuntuisi, jos miniäsi/vävysi vaatisi samaa.
Rahaliikenne on aina hyvin arkista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Jos perintöä ei ole jaettu, lapsi ei omista asuntoa tai osuutta siitä. Asunnon omistaa kuolinpesä, jonka osakas lapsi on. Se on eri asia kuin se, että lapsi omistaisi suoraan tietyn prosenttiosuuden. Jos lapsi vaatii lakiosuuttaan, hän saa sen mukaisen prosenttiosuuden asunnosta suoraan omistukseensa.
Miksi hän tekisi niin? Jos vaikka perinnönjättäjällä on kaksi lasta, jotka yhdessä lesken kanssa omistavat lesken käytössä olevan asunnon. Miksi toinen lapsista haluaisi vaatia lakiosuuttaan tuossa tilanteessa, mitä hän voittaisi sillä, koska hänen omistusosuutensa leikkautuisi samalla puoleen entisestä?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että joku haluaa tuolla tavalla tehdä kiusaa omille lapsilleen. Eikö sitä lesken asemaa voi turvata muka muuten kuin kiristämällä ja uhkailemalla?
Ainakin yksi perintöasioihin erikoistunut helsinkiläinen lakiasiaintoimisto nimenomaan suosittelee tällaista testamenttia silloin, kun asiakkaana aviopari. Tuskin tuossa vanhemmat ovat halunneet tehdä kiusaa lapsilleen. He ovat vain ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta leski jos leski on dementian vuoksi edunvalvonnassa, se ei enää onnistukaan.
Mutta miksei niille lapsille voi antaa sitä perintöä silloin kun sen perinnön aika on? Kyllähän sen omaisuuden voi järjestellä niin, että siitä saa puolikkaan irrotettua. Jos kaapeissa tehdään kuolinsiivousta, ettei jää sotku jälkeläisten setvittäväksi, niin omaisuuden kanssa voi tehdä sitä myös. Turhat rönsyt pois, ylimääräiset mökit ja muut. Ne on parempi myydä jo ennen kuin palvelutalo kutsuu. Kun ei oma jaksaminen enää riitä ja lapset asuvat kaukana, niin turha jäädä roikkumaan niihin kiinni vaikka kuinka olisivat olleet itselle tärkeitä paikkoja. Asunnon voi vaihtaa pienempään tai mennä kokonaan vuokralle lihavan osinkosalkun kanssa.
Omilla appivanhemmilla on mökki vieläkin, vaikka kunto joka talven jälkeen huonompi ja mökillä olo on jäänyt vähäiseksi. Toinen olisi jo valmis luopumaan, mutta toinen haluaa pitää tunnesyistä kiinni, koska on oman suvun mailla. Mökkinaapureina olevien sukulaisten kanssa on veriset riidat ja vuosikausiin ei ole oltu edes puheväleissä. Turha toivoa että jälkipolvea kiinnostaa tuollaiseen sekaantua! En ymmärrä miksi pitää odottaa omaa kuolemaa kun tietää että mökki menee kuitenkin myyntiin heti kun ruumis on kylmennyt.
Ja onko mahdoton ajatus, että näistä juteltaisiin perillisten kanssa hyvissä ajoin, kun pää vielä pelaa? Haluaako joku mökin? Haluaako joku purjeveneen? Asiat voi järjestellä etukäteen niin on perinnönjako menee sitten ilman riitoja ja sotkua.
Meillä on omaisuus sellaisessa asennossa, että ei tule ongelmia lohkaista siitä puolikasta perilliselle. Ja jos leskeksi jään, niin pärjään tarvittaessa sillä omalla puolikkaallani. Muutan pienempään asuntoon ja elän nuukemmin. Ja jäähän leskelle vielä leskieläkekin paikkaamaan toimeentuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Jos perintöä ei ole jaettu, lapsi ei omista asuntoa tai osuutta siitä. Asunnon omistaa kuolinpesä, jonka osakas lapsi on. Se on eri asia kuin se, että lapsi omistaisi suoraan tietyn prosenttiosuuden. Jos lapsi vaatii lakiosuuttaan, hän saa sen mukaisen prosenttiosuuden asunnosta suoraan omistukseensa.
Anteeksi nyt, mutta en ymmärrä. Minkä ihmeen takia lapsi tekisi niin? Mitä hyötyä hän tuosta saa? Ainakin hän joutuu sitten osallistumaan mm. yhtiövastikkeeseen omistamallaan osuudella, kun normitilanteessa leski huolehtii siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että joku haluaa tuolla tavalla tehdä kiusaa omille lapsilleen. Eikö sitä lesken asemaa voi turvata muka muuten kuin kiristämällä ja uhkailemalla?
Ainakin yksi perintöasioihin erikoistunut helsinkiläinen lakiasiaintoimisto nimenomaan suosittelee tällaista testamenttia silloin, kun asiakkaana aviopari. Tuskin tuossa vanhemmat ovat halunneet tehdä kiusaa lapsilleen. He ovat vain ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta leski jos leski on dementian vuoksi edunvalvonnassa, se ei enää onnistukaan.
Mutta miksei niille lapsille voi antaa sitä perintöä silloin kun sen perinnön aika on? Kyllähän sen omaisuuden voi järjestellä niin, että siitä saa puolikkaan irrotettua. Jos kaapeissa tehdään kuolinsiivousta, ettei jää sotku jälkeläisten setvittäväksi, niin omaisuuden kanssa voi tehdä sitä myös. Turhat rönsyt pois, ylimääräiset mökit ja muut. Ne on parempi myydä jo ennen kuin palvelutalo kutsuu. Kun ei oma jaksaminen enää riitä ja lapset asuvat kaukana, niin turha jäädä roikkumaan niihin kiinni vaikka kuinka olisivat olleet itselle tärkeitä paikkoja. Asunnon voi vaihtaa pienempään tai mennä kokonaan vuokralle lihavan osinkosalkun kanssa.
Omilla appivanhemmilla on mökki vieläkin, vaikka kunto joka talven jälkeen huonompi ja mökillä olo on jäänyt vähäiseksi. Toinen olisi jo valmis luopumaan, mutta toinen haluaa pitää tunnesyistä kiinni, koska on oman suvun mailla. Mökkinaapureina olevien sukulaisten kanssa on veriset riidat ja vuosikausiin ei ole oltu edes puheväleissä. Turha toivoa että jälkipolvea kiinnostaa tuollaiseen sekaantua! En ymmärrä miksi pitää odottaa omaa kuolemaa kun tietää että mökki menee kuitenkin myyntiin heti kun ruumis on kylmennyt.
Ja onko mahdoton ajatus, että näistä juteltaisiin perillisten kanssa hyvissä ajoin, kun pää vielä pelaa? Haluaako joku mökin? Haluaako joku purjeveneen? Asiat voi järjestellä etukäteen niin on perinnönjako menee sitten ilman riitoja ja sotkua.
Meillä on omaisuus sellaisessa asennossa, että ei tule ongelmia lohkaista siitä puolikasta perilliselle. Ja jos leskeksi jään, niin pärjään tarvittaessa sillä omalla puolikkaallani. Muutan pienempään asuntoon ja elän nuukemmin. Ja jäähän leskelle vielä leskieläkekin paikkaamaan toimeentuloa.
Useimmilla ei kuitenkaan ole enempää omaisuutta kuin se asunto ja vähän säästöjä vanhuuden varalle. Juristit kyllä suosittelevat kaikille vastaavassa tilanteessa oleville keskinäistä omistusoikeustestamenttia. Hallintaoikeudesta kun tulee paljon riitoja. Ja useimmat pitkään yhdessä olleet pariskunnat haluavat nimenomaan turvata puolisolleen hyvän vanhuuden. Menot pysyvät samana, mutta tulot putovat puoleen, kun toinen kuolee. Leskeneläke yhteensovitetaan ja kaksi samantuloista saa vain kymppejä tai korkeintaan satasen pari ja hyvätuloisempi leski ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Jos perintöä ei ole jaettu, lapsi ei omista asuntoa tai osuutta siitä. Asunnon omistaa kuolinpesä, jonka osakas lapsi on. Se on eri asia kuin se, että lapsi omistaisi suoraan tietyn prosenttiosuuden. Jos lapsi vaatii lakiosuuttaan, hän saa sen mukaisen prosenttiosuuden asunnosta suoraan omistukseensa.
Anteeksi nyt, mutta en ymmärrä. Minkä ihmeen takia lapsi tekisi niin? Mitä hyötyä hän tuosta saa? Ainakin hän joutuu sitten osallistumaan mm. yhtiövastikkeeseen omistamallaan osuudella, kun normitilanteessa leski huolehtii siitä.
Tuskin juuri kukaan noin tekeekään, koska siitä ei yleensä ole lapselle mitään hyötyä. Vastasin vain kysymykseen, mitä tapahtuu, jos lapsi vaatii lakiosaansa tilanteessa, jossa ei ole muuta perittävää kuin asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.
Mutta jos leskellä on hallintaoikeus asuntoon, niin omistusoikeushan on lapsella jo muutenkin. Eihän hän sen lisäksi mitään lakiosaa vielä saa. Asunto on lesken hallinnassa, hän omistaa siitä puolet, toisen puolikkaan omistaa kuolleen lapsi/lapset tasaosuuksin. Lapset maksavat perintöveron kukin omasta omistusosuudestaan. Veroa pienentää se, että leski pitää kämppää hallussaan.
Täällä on jo aikaisemmissa viesteissä sanottu, että hallintaoikeus ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Miten asia käytännössä ratkaistaan lienee tapauskohtaista.
Lisäys vielä: lakiosaa ei ole pakko vaatia. Mutta sitä on oikeus vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Jos perintöä ei ole jaettu, lapsi ei omista asuntoa tai osuutta siitä. Asunnon omistaa kuolinpesä, jonka osakas lapsi on. Se on eri asia kuin se, että lapsi omistaisi suoraan tietyn prosenttiosuuden. Jos lapsi vaatii lakiosuuttaan, hän saa sen mukaisen prosenttiosuuden asunnosta suoraan omistukseensa.
Miksi hän tekisi niin? Jos vaikka perinnönjättäjällä on kaksi lasta, jotka yhdessä lesken kanssa omistavat lesken käytössä olevan asunnon. Miksi toinen lapsista haluaisi vaatia lakiosuuttaan tuossa tilanteessa, mitä hän voittaisi sillä, koska hänen omistusosuutensa leikkautuisi samalla puoleen entisestä?
Hän saisi puolet perinnöstään omaan käyttöönsä (=lakiosan). Toisen osan lesken kuoltua.
Ei lakiosan vaatiminen tarkoita, että nenettäisi toisen osan perinnöstään (paitsi jos niin on kirjattu testamenttiin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.
Mutta jos leskellä on hallintaoikeus asuntoon, niin omistusoikeushan on lapsella jo muutenkin. Eihän hän sen lisäksi mitään lakiosaa vielä saa. Asunto on lesken hallinnassa, hän omistaa siitä puolet, toisen puolikkaan omistaa kuolleen lapsi/lapset tasaosuuksin. Lapset maksavat perintöveron kukin omasta omistusosuudestaan. Veroa pienentää se, että leski pitää kämppää hallussaan.
Täällä on jo aikaisemmissa viesteissä sanottu, että hallintaoikeus ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Miten asia käytännössä ratkaistaan lienee tapauskohtaista.
Lisäys vielä: lakiosaa ei ole pakko vaatia. Mutta sitä on oikeus vaatia.
En ole kyllä vielä koskaan törmännyt tilanteeseen, että hallintaoikeuden saanut vaatisi "lakiosaansa". Joskus leski tai muut lapset ostavat yhden osuuden pesästä. Mutta ei tässä ole kyse mistään lakiosasta.
Sen sijaan joskus omistusoikeustestamenttiin tyytymätön rintaperillinen vaatii lakiosansa. Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa lapsesta vieraantunut vanhempi on uudessa avioliitossa ja on testamentannut kaiken nykyiselle puolisolleen. Täytyy myös muistaa, että lakiosuutta on anottava tietyn ajan kuluessa siitä päivästä, kun anoja on saanut virallisen tiedon testamentista.
Googlaa esim hallintatestamentti ja lakiosa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.
Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).
Otetaanpa esimerkki: pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.
Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne.
Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle.
Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.
Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.
Lesken hallintaoikeus asuntoon on ehdoton tuossa tilanteessa. Asuntoa ei tarvitse realisoida. Ja en ymmärrä, miten lakiosa edes liittyy tähän, koska rintaperillinen jo omistaa osuuden asunnosta.
Helposti löytyy tietoa netistä. Lakiosa eli rintaperillisen oikeus osaan perinnöstä on vahvempi kuin testamentin tuoma hallintaoikeus. Lesken asumisoikeutta se ei poista, mutta lakiosan saa vastia, jolloin sen maksaminen on mahd esim rahana. Ja taasftapauskohtainen juttu.
Lakiosan vaatiminen =》 perinnönjako. Jos perintöä ei jaeta, asunnon omistaa kuolinpesä.
Sanonpa tähän väliin, että suuren sukupovien välittvyys ei ole empatiarikasta jälkeläisiä kohtaan. Sodan jälkeinen sukupolvi oli. Isoäideistä ja isistä saatiin terve arvomaailma, lapselapseina. Perinnöistä viis, kunhan selvittiin elossa suuren sukupolven itsekkäistä kasvatusmetodeista.
Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.
Tutki laki24-sivustoa.