Perintöasiaa - voiko vaatia?

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Kannattaa neuvotella asianajajan kanssa mitä kannattaa tehdä vaikka maksaakin kolmisen sataa tunti. Ja vain oikean asianajajan eli joka kuuluu liittoon. Heillä on velvollisuus tehdä asiat oikein eikä vain huijata rahaa. Ihmiset tuppaavat huijaamaan omaisiaankin perintöasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmat sukupolvet ovat sentään jättäneet maat ja talot nuoremmille polville jo eläessään, jotta suku säilyisi kun nuorilla on elämisenmahdollisuudet. Nykyiset vanhukset vaativat että heille rahoitetaan palvelut maksamalla valtiolle perintöverot etukäteen vaikka sitten myymällä nuoren perheen asunnot ja näkemättä perintörahoista koskaan puupenniäkään.

Eivät kai he vaatisi, jos nuoremmat sukupolvet ottaisivat isät, äidit, apet ja anopit nurkkiinsa asumaan, kuten ennen tehtiin.

Ei vaan paljon ollut niitä vaihtoehtoja ja nyt ollaan menossa siihen suuntaan takaisin.

https://www.laki24.fi/keskinainen-testamentti-lakiosa/

Tuossa selvästi sanotaan, että lakiosa menee hallinnan yli. 

Mitähän se käytännössä tarkoitaa, kun leskellä kuitenkin on elinikäinen oikeus asua asunnossa, jota ei siksi pidä realisoida? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.

Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi  lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.

Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.

Ja hän vastaa omistamallaan osuudella myös asunnon remonttikuluista.

Jaa, jos hän ei vaadi lakiosaansa, mutta on kuolinpesän osakas, joutuu hän siltä osin huolehtimaan tietyistä kuluista joka tapauksessa (putkiremppa jne.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.

Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi  lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.

https://www.minilex.fi/a/lakiosa-ja-lesken-hallintaoikeus

Eikö se tuossa sanota? Eli asunto voidaan myydä, toki hallintaoikeuden kanssa, ja perillinen saa rahat.

Mieheni isoisä kun kuoli, päätti mummo laitetaan talo myyntiin.

Huuto.net oli juuri keksitty ja me uudella pokkarilla otettiin kuvia huonekaluista ja kauppa kävi.

Talon myyntiaika maalla oli pitkä, mutta kyllä sitä irtaimistoakin oli.

Kun asunto reilu vuoden jälkeen meni kaupaksi, antoi mummo puolet asunnon arvosta lain mukaan lapsilleen ja osti kaupungista tosi kivan kolmion.

Me kimpassa se laitettiin, maalattiin, tapetoitiin, mummo osti uudet keittiön kaapit ja kunta asensi lisälaitteita.

Viime vuonna mummo kuoli ja oli kyllä huomattavasti helpompaa asunnon tyhjentäminen. Sijainti oikea, asunto meni heti kaupaksi ja koska irtaimiston myyminen on tänä päivänä vaikeampaa, ei haitannut, kun kolmiossa, karsitussa sellaisessa ei mm sitä pikkusälää ollut lainkaan.

Asunnon arvokin oli melkoisesti noussut.

Appivanhemmat asuvat maalla ja kyllä tämä avasi heidän silmiään ja mekin saatiin viimeksi käydessään isot säkit mm ser-jätettä ja vanhoja lehtiä. Heillä kun ei kumpaakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.

Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi  lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.

Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.

Ja hän vastaa omistamallaan osuudella myös asunnon remonttikuluista.

Jaa, jos hän ei vaadi lakiosaansa, mutta on kuolinpesän osakas, joutuu hän siltä osin huolehtimaan tietyistä kuluista joka tapauksessa (putkiremppa jne.).

Hallintaoikeuden haltija maksaa remontit ja muut. Ainakin sillä summalla, minkä verran asumisoikeus tuo rahallista etua, esim. 500-700e /kk. Jos on asunut 10 vuotta ja tulee putkiremontti, hallintaoikeudenhaltija maksaa siitä 10v x 5-700e x 12kk = euroa. Esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Juuri näin. Luin eilistä keskustelua ja lakiosan ymmärsi vain harva ja heitä alapeukutettiin.

Lakiosaa voi vaatia, jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin perinnönjaossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.

Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi  lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.

Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.

Ja hän vastaa omistamallaan osuudella myös asunnon remonttikuluista.

Jaa, jos hän ei vaadi lakiosaansa, mutta on kuolinpesän osakas, joutuu hän siltä osin huolehtimaan tietyistä kuluista joka tapauksessa (putkiremppa jne.).

Hallintaoikeuden haltija maksaa remontit ja muut. Ainakin sillä summalla, minkä verran asumisoikeus tuo rahallista etua, esim. 500-700e /kk. Jos on asunut 10 vuotta ja tulee putkiremontti, hallintaoikeudenhaltija maksaa siitä 10v x 5-700e x 12kk = euroa. Esimerkiksi.

Kaikki remontitko? Myös putkiremontin, johon ei voi itse vaikuttaa, vaan joka liittyy taloyhtiön kuntoon?

"Ainakin sillä summalla, minkä verran asumisoikeus tuo rahallista etua" - putkiremontit isossa asunnossa voivat olla todella kalliita, joten kuka maksaa, jos menee rahallisen edun yli? Käsittääkseni kuolinpesä, olenko väärässä?

Hyvä tietää, jos asukas maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Juuri näin. Luin eilistä keskustelua ja lakiosan ymmärsi vain harva ja heitä alapeukutettiin.
Lakiosaa voi vaatia, jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin perinnönjaossa.

Lakiosaa voi vaatia aina, jos on tehty testamentti, oli se minkälainen tahansa. Jos ei ole testamenttia, tulee perinnönjako automaattisesti (silloinkin voi kieltäytyä perinnöstä).

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu vävypojalle koko juttu!

Meillä oli just samanlainen vävyretale joka yriti tunkea perunkirjoitustilausuuteen.

Hahah, paskiainen häädettiin ulos.🤣🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Juuri näin. Luin eilistä keskustelua ja lakiosan ymmärsi vain harva ja heitä alapeukutettiin.
Lakiosaa voi vaatia, jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin perinnönjaossa.

Lakiosaa voi vaatia aina, jos on tehty testamentti, oli se minkälainen tahansa. Jos ei ole testamenttia, tulee perinnönjako automaattisesti (silloinkin voi kieltäytyä perinnöstä).

Nimenomaan näin. Mieheni isällä oli testamentti jossa määrättiin kaikki hänen omaisuutensa jaettavaksi puoliksi mieheni ja hänen sisarensa kesken, ja määrättiin myös että jos mieheni kuolee lapsettomana, hänen jälkeensä omaisuus menee hänen sisarensa lapsille.

Mieheni vaati lakiosansa tuosta testamenttimääräyksestä vapaana ja sai sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Juuri näin. Luin eilistä keskustelua ja lakiosan ymmärsi vain harva ja heitä alapeukutettiin.
Lakiosaa voi vaatia, jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin perinnönjaossa.

Lakiosaa voi vaatia aina, jos on tehty testamentti, oli se minkälainen tahansa. Jos ei ole testamenttia, tulee perinnönjako automaattisesti (silloinkin voi kieltäytyä perinnöstä).

Nimenomaan näin. Mieheni isällä oli testamentti jossa määrättiin kaikki hänen omaisuutensa jaettavaksi puoliksi mieheni ja hänen sisarensa kesken, ja määrättiin myös että jos mieheni kuolee lapsettomana, hänen jälkeensä omaisuus menee hänen sisarensa lapsille.

Mieheni vaati lakiosansa tuosta testamenttimääräyksestä vapaana ja sai sen.

Testamentissa määrättiin miehesi perinnöstä?  Ei onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

https://www.laki24.fi/keskinainen-testamentti-lakiosa/

Tuossa selvästi sanotaan, että lakiosa menee hallinnan yli. 

Mitähän se käytännössä tarkoitaa, kun leskellä kuitenkin on elinikäinen oikeus asua asunnossa, jota ei siksi pidä realisoida? 

pi

Miten vaikea voi olla käsittää, että se lakiosa tarkoittaa sitä, että jos sinut on suljettu testamentilla pois perijöistä, niin sinulla on oikeus vaatia lakiosaasi, joka on puolet siitä, mitä olisit saanut, jos perintö jaettaisiin tasan perijöiden kesken.

Siis kun vaadit ja saat lakiosasi, se tarkoittaa että pääset muiden perijöiden joukkoon ja siitä sittten se perinnön jakaminen etenee byrokraattisesti perurukirja jne

Eli jos olet vaikka saanut perinnön normaaliin tapaan tasan jaettuna sisarusten kesken, unohda koko lakiosa sana.

Sinulla ei ole mitään oikeutta vaatia mitään erityistä pikaperintöä ennen kuin kaikki asiat on käyty läpi. Pääset siis kuolinpesän osakkaaksi, jossa sitten niitä perintöjä jaetaan aikanaan. Jaettavaksi yleensä tulee puoliksi lesken kanssa vainajan rahat, ja jos on jotain kiinteää omaisuutta on lesken asunnon lisäksi (josta leski on perinyt puolet) niin sitä voidaan myydä kuolinpesän osakkaiden yhteisellä päätöksellä. Jos ovat yksimielisiä myymisestä.

Tietysti voi vaatia kuolinpesän osakkaita myymään jotain vaikka mökkiomaisuus, mutta yleensä ei kannata, riita vie vain rahaa.

Jos leskellä on hallintaoikeus asuntoon, niin sinulla on oikeus maksaa perintäprosenttisi mukaan oma osasi mm korjauskustannuksista ja yhtiövastikkeesta.

Jos ainoa omaisuus on vaikka vanha omakotitalo haja-asutusalueella ja leski on vielä hyvässä kunnossa, niin kannattaa miettiä koko perinnöstä luopumista, koska verot maksetaan nykyisen hinta-arvion mukaan ja 10 vuoden kulutta voi jo homehtuneen mökin purkamisesta aiheutuvat kulut olla suuremmat kuin tontin arvo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Mutta jos Paavo on saanut paljon lahjoja, ne voidaan ottaa huomioon etukäteisperintönä. Tällöin onkin ihan oikein, että siskot ovat jaolla eikä veli enää. 

Eikä pesän jakaminen tarkoita, että talo pitää panna lihoiksi, jos se on ainoa perintö. Silloinhan vain kuolinpesän sisältämä omaisuus jaetaan eli lapset kirjataan talon omistajiksi omilla prosenttiosuuksillaan.  Kun leskellä on oikeus pitää asunto hallinnassaan, sitä ei voi ilman omistajien yksimielisyyttä myydä, ja tuskin löytyy ketään, joka ostaisi sanotaan vaikka neljäsosan talosta, jota asuu vanha rouva toistaiseksi. Näin voi tulla tilanne, että perintöveroista selviäminen on vaikeaa. Pankista yleensä kyllä saa lainan sitä varten, mutta ellei saa, perillinen voi luopua perinnöstä. 

Ja perintöverothan menevät maksuun määräajan sisällä, jaettiin pesä heti tai vasta vuosien päästä, perintöverojen maksua ei voi siirtää hamaan tulevaisuuteen pitämällä pesä jakamatta.

Jos pesänjaon jättää tekemättä, voi olla että myöhemmin tulee vaikeuksia sen hoitamisessa. Kuolinpesän osakkaita saattaa vaikka kuolla, jolloin heidän osuutensa sirottuu näiden rintaperillisille, ja mitä enemmän väkeä kuolinpesään kuuluu, sitä vaikeammaksi asioiden hoitaminen käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.

Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi  lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.

https://www.minilex.fi/a/lakiosa-ja-lesken-hallintaoikeus

Eikö se tuossa sanota? Eli asunto voidaan myydä, toki hallintaoikeuden kanssa, ja perillinen saa rahat.

Siinähän nimenomaan sanotaan, että jos omaisuus koostuu vain yhteisenä kotina käytetystä asunnosta ja sen irtaimistosta, lakiosan toteuttamimen lykkääntyy siihen asti, kunnes lesken hallintaoikeus päättyy.

Toisin sanoen: asuntoa johon leskellä on hallintaoikeus ei myydä ilman lesken suostumusta.

Vierailija kirjoitti:

https://www.laki24.fi/keskinainen-testamentti-lakiosa/

Tuossa selvästi sanotaan, että lakiosa menee hallinnan yli. 

Mitähän se käytännössä tarkoitaa, kun leskellä kuitenkin on elinikäinen oikeus asua asunnossa, jota ei siksi pidä realisoida? 

Tuossa puhutaan testamentilla saadusta hallintaoikeudesta. Jos testamentilla on annettu leskelle hallintaoikeus esim. osakkeisiin, niin se ei estä perillistä vaatimasta ja saamasta lakiosuuttaan. Sen sijaan laissa on erikseen määrätty, että leskellä on hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon ja sen irtaimistoon, jos leskellä ei ole omistuksessaan toista sopivaa asuntoa. Tämä hallintaoikeus asuntoon on siis ihan siitä riippumatta, millaisia testamentteja on tehty tai onko niitä tehty lainkaan. Tätä hallintaoikeutta ei pysty mitenkään kumoamaan sillä, että perillinen vaatii lakiosaansa. Toki leski voi halutessaan vapaaehtoisesti luopua hallintaoikeudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan vaatiminen voi olla selkeämpää jos on muutakin omaisuutta kuin asunto.

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa, lakiosan vaatimisen voi tehdä siinä tapauksessa, että on aiheettomasti jätetty testamentissa pois. Jos vanhemmat, joilla on 3 lasta kirjoittaa testamentin jossa vaikka omaisuus jätetään siskoksille Saara ja Maria ja Paavolle ei mitään. Niin Paavolla on oikeus hakea lakiosaansa joka on puolet siitä, minkä hän olisi saanut jos perijöinä olisivat Maria,Saara ja Paavo. Perusteena voi vanhemmilla olla vaikka se, että Paavo on saanut lahjoituksia jo ennen vanhemman kuolemaa. Mutta sillä ei ole merkitystä, koska lahjoittaahan saa vaikka koko omaisuutensa kenelle tahansa.

Paavo voi myös kunnioittaa tesamenttia ja jättää lakiosan hakematta, jolloin Maria ja Saara jakavat perinnön kahtia.

Joku perijöistä voi vaatia perinnönjakoa (ei tietenkään voi häätää elossa olevaa vanhempaansa hallintaoikeusasunnostaan) ja se on sitten muiden perijöiden kanssa sovittava, ja onnistuukin jos on rahaa pesässä, mutta kiinteän omaisuuden jakovaatimus voi olla hankala, jos kaikki pesan osakkaat eivät halua myydä sitä.. Näistähän käydään riitoja.

Normaalisti joutuu odottamaanj senkin toisen vanheman kuoleman, ennenkuin niitä perintöä ruvetaan jakamaan, koska monilla on vain se asunto, ja on toki kohtuullista, että leski saa asua asunnossaan, jonka on itse puoliksi maksanut ja kenties rakentanutkin.

Siis oikus lakiosaan liittyy testamentin korjaukseen, ei tulevan perintönsä jakamiseen.

Juuri näin. Luin eilistä keskustelua ja lakiosan ymmärsi vain harva ja heitä alapeukutettiin.
Lakiosaa voi vaatia, jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin perinnönjaossa.

Lakiosaa voi vaatia aina, jos on tehty testamentti, oli se minkälainen tahansa. Jos ei ole testamenttia, tulee perinnönjako automaattisesti (silloinkin voi kieltäytyä perinnöstä).

Nimenomaan näin. Mieheni isällä oli testamentti jossa määrättiin kaikki hänen omaisuutensa jaettavaksi puoliksi mieheni ja hänen sisarensa kesken, ja määrättiin myös että jos mieheni kuolee lapsettomana, hänen jälkeensä omaisuus menee hänen sisarensa lapsille.

Mieheni vaati lakiosansa tuosta testamenttimääräyksestä vapaana ja sai sen.

Testamentissa määrättiin miehesi perinnöstä?  Ei onnistuisi.

Testamenttiin voidaan kirjoittaa myös määräyksiä toissijaisista perijöistä ja siitä, kelle perintönä jätetty omaisuus menee perijän kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Olet väärässä. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan.

Siten, että se ajaa yli lesken hallintaoikeuden ja esimerkiksi  lesken asunto menee myyntiin? Mielenkiintoista. Olisko sulla tarjota linkki johonkin tätä asiaa käsittelevään lähteeseen.

Jos ainoa omaisuus on asunto, johon leskellä on hallintaoikeus, niin lakiosaansa vaativa lapsi saa tällöin osan asunnosta, esim. 12,5 % asunnostaLeskellä on kuitenkin asuntoon asumisoikeus, joten käytännössä lapsella ei ole mitään iloa siitä, että hän omistaa asunnosta osan. Mikään ei määrää, että lakiosuus pitäisi antaa rahana tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.

Ja hän vastaa omistamallaan osuudella myös asunnon remonttikuluista.

Jaa, jos hän ei vaadi lakiosaansa, mutta on kuolinpesän osakas, joutuu hän siltä osin huolehtimaan tietyistä kuluista joka tapauksessa (putkiremppa jne.).

Hallintaoikeuden haltija maksaa remontit ja muut. Ainakin sillä summalla, minkä verran asumisoikeus tuo rahallista etua, esim. 500-700e /kk. Jos on asunut 10 vuotta ja tulee putkiremontti, hallintaoikeudenhaltija maksaa siitä 10v x 5-700e x 12kk = euroa. Esimerkiksi.

Kaikki remontitko? Myös putkiremontin, johon ei voi itse vaikuttaa, vaan joka liittyy taloyhtiön kuntoon?

"Ainakin sillä summalla, minkä verran asumisoikeus tuo rahallista etua" - putkiremontit isossa asunnossa voivat olla todella kalliita, joten kuka maksaa, jos menee rahallisen edun yli? Käsittääkseni kuolinpesä, olenko väärässä?

Hyvä tietää, jos asukas maksaa.

Hallintaoikeuden haltija vastaa asunnon kustannuksista asunnon käypään vuokra-arvoon asti. Jos esim. vastaavan asunnon vuokra olisi 800 eur / kk, hallintaoikeuden haltijan pitää maksaa asunnon kustannuksia 800 eur / kk (toki vähemmän, jos kustannuksia ei ole näin paljon). Putkiremontithan rahoitetaan usein yhtiölainalla, joten tällöin asukas maksaa niitä asunnon rahoitusvastikkeessa. Jos kustannukset ylittävät vastaavan asunnon käyvän vuokran, maksaa loppuosan asunnon omistaja eli käytännössä kuolinpesän osakkaat.