Perintöasiaa - voiko vaatia?

Mitään itsekästä ei ole sellaisessa tilanteessa vaatia lakiosaansa, jossa joutuu maksamaan veroja ja muita kuluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Usein omaisuutta on ainoastaan asunto. Eikä lesken tarvitse sitä myydä, vaikka joku lapsista haluaisi lakiosansa. Olisi muuten kiva tietää, mitä tapahtuu lapsen lopulle perintöosalle, jos hän vaatii lakiosaa, koska sehän on vain puolet siitä, minkä hän muuten saisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Usein omaisuutta on ainoastaan asunto. Eikä lesken tarvitse sitä myydä, vaikka joku lapsista haluaisi lakiosansa. Olisi muuten kiva tietää, mitä tapahtuu lapsen lopulle perintöosalle, jos hän vaatii lakiosaa, koska sehän on vain puolet siitä, minkä hän muuten saisi.

Totta. Mutta jos omaisuutta on vaikka sen lisäksi mökki, niin se  voidaan realisoida. Joka tapauksessa lakiosan saa vaatia, ja se on maksettava vaikka sitten pankkilainalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Usein omaisuutta on ainoastaan asunto. Eikä lesken tarvitse sitä myydä, vaikka joku lapsista haluaisi lakiosansa. Olisi muuten kiva tietää, mitä tapahtuu lapsen lopulle perintöosalle, jos hän vaatii lakiosaa, koska sehän on vain puolet siitä, minkä hän muuten saisi.

Totta. Mutta jos omaisuutta on vaikka sen lisäksi mökki, niin se  voidaan realisoida. Joka tapauksessa lakiosan saa vaatia, ja se on maksettava vaikka sitten pankkilainalla.

Lopun perinnön (eli toisen puolen) perijä saa lesken kuoltua (tai luovuttua hallintaoikeudestaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Jos on vain asunto, ei tarvitse maksaa mitään lakiosaa vaativalle.

Usein omaisuutta on ainoastaan asunto. Eikä lesken tarvitse sitä myydä, vaikka joku lapsista haluaisi lakiosansa. Olisi muuten kiva tietää, mitä tapahtuu lapsen lopulle perintöosalle, jos hän vaatii lakiosaa, koska sehän on vain puolet siitä, minkä hän muuten saisi.

Totta. Mutta jos omaisuutta on vaikka sen lisäksi mökki, niin se  voidaan realisoida. Joka tapauksessa lakiosan saa vaatia, ja se on maksettava vaikka sitten pankkilainalla.

Olen aina luullut, että lakiosaa voi vaatia vain, jos on kyse omistusoikeustestamentista. Hallintaoikeustestamentissahan lapset perivät kuolleen vanhempansa ja leski saa vain hallintaoikeuden tähän omaisuuteen ja lapset maksavat perintöverot - hallintaoikeus huojentaa veroja.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina luullut, että lakiosaa voi vaatia vain, jos on kyse omistusoikeustestamentista. Hallintaoikeustestamentissahan lapset perivät kuolleen vanhempansa ja leski saa vain hallintaoikeuden tähän omaisuuteen ja lapset maksavat perintöverot - hallintaoikeus huojentaa veroja.

Googlettaamalla itse löysin tietoa. Testamentti on "heikompi" kuin lakiosa.

Jospa joku tietävämpi vielä vastaisi.

Vierailija kirjoitti:

Asia ei kuulu millään lailla miniälle tai vävylle.

Antakaa vainajan levätä ja korpit pois haaskalta. Todella sivistymätöntä kysellä edes asiaa.

Korpeiksi nimittely ja haaskasta puhuminen kertoo sivistymättömyydestäsi. Ei se ole tyhmä, joka yrittää selvitellä asioita. Parisuhteissa selvitellään välillä toisenkin ja perheen asioita.

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

"Hallintaoikeus ei saa loukata perillisen lakiosaa".

Laki24

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Lakiosaa voi vaatia, mutta aika usein nämä keskinäiset hallintaoikeustestamentit on laadittu siten, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa, niin hän saakin vain lakiosansa eli menettää puolet siitä perinnöstä, jonka hän muuten saisi. Näin myös tässä lähipiirini tapauksessa.

118

Lakiosa on vähimmäisosa ja sitä voi lapsi vaatia, jos vainaja on testamentannut omaisuutensa muille kuin lapsilleen. Jos vainaja on vaikka testamentannut 100.000 euron omaisuutensa kissanhoitoyhdistykselle, voi vainajan lapsi vaatia lakiosaansa, joka on tässä tapauksessa 25.000€. Kissanhoitoyhdistys saisi siis 75.000€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Lakiosaa voi vaatia, mutta aika usein nämä keskinäiset hallintaoikeustestamentit on laadittu siten, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa, niin hän saakin vain lakiosansa eli menettää puolet siitä perinnöstä, jonka hän muuten saisi. Näin myös tässä lähipiirini tapauksessa.

118

Miten menettää? Vainaja ei voi testamentata pois mitään. Kuka ottaa lakiosaansa vaatineen lopun osuuden ja millä perusteella?

Toki elossa oleva puoliso voi testamentata omaa varallisuuttaan pois lakiosan vaatineelta, muttei jo kuolleelta jäänyttä perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Mitään itsekästä ei ole sellaisessa tilanteessa vaatia lakiosaansa, jossa joutuu maksamaan veroja ja muita kuluja.

Kyllä näin, oma talous voi kaatua perintöverojen maksamiseen. Pankki kai antaa lainaa joissain tapauksissa perintöverojen maksuun, kun panttina on kiinteistö? On mutkikkaampaa, jos kuolinpesän osakkaita on useampi. Perintöasiat ovat mutkikkaampia, kun niistä ei puhuta etukäteen avoimesti perillisille. Vanhemmille sukupolville aihe vaikuttaa olevan tabu. Ongelma, miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Lakiosaa voi vaatia, mutta aika usein nämä keskinäiset hallintaoikeustestamentit on laadittu siten, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa, niin hän saakin vain lakiosansa eli menettää puolet siitä perinnöstä, jonka hän muuten saisi. Näin myös tässä lähipiirini tapauksessa.

118

Miten menettää? Vainaja ei voi testamentata pois mitään. Kuka ottaa lakiosaansa vaatineen lopun osuuden ja millä perusteella?

Toki elossa oleva puoliso voi testamentata omaa varallisuuttaan pois lakiosan vaatineelta, muttei jo kuolleelta jäänyttä perintöä.

Puolisot A ja B ovat eläessään tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin, jossa he määräävät, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen puolison kuoltua, saa hän vain lakiosansa myös toisen puolison kuoltua, ja se osuus perinnöstä, joka olisi muuten tullut hänelle, meneekin hänen sisaruksilleen. Tämä on hyvin yleinen määräys keskinäisissä testamenteissa. Sillä pyritään juuri estämään se, että joku lapsista vaatisi lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.

Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.

Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.

Lakiosaa voi vaatia, mutta aika usein nämä keskinäiset hallintaoikeustestamentit on laadittu siten, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa, niin hän saakin vain lakiosansa eli menettää puolet siitä perinnöstä, jonka hän muuten saisi. Näin myös tässä lähipiirini tapauksessa.

118

Miten menettää? Vainaja ei voi testamentata pois mitään. Kuka ottaa lakiosaansa vaatineen lopun osuuden ja millä perusteella?

Toki elossa oleva puoliso voi testamentata omaa varallisuuttaan pois lakiosan vaatineelta, muttei jo kuolleelta jäänyttä perintöä.

Vainaja on voinut eläessään tehdä testamentin, jossa hän määrää, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa hänen kuoltuaan, vaikka puoliso on vielä elossa, niin tämä lapsi saa vain lakiosansa eli menettää puolet siitä perinnöstä, joka hänelle muuten tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.

Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.

Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?

Et voi, et ole pesän osakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa terminä liittyy omistusoikeustestamenttiin. Tällöin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Yksinkertaistettuna tilanne, jossa molempien vanhempien omaisuus on 200.000 eli yhteensä 400.000 jakautuu ilman omistusoikeustestamenttia niin, että leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perivät toisen vanhemman osuuden eli 200.000. Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, perii leski puolisonsa(200.000+200.000) ja lapset jäävät ilman. Jos he vaativat lakiosaansa, saavat he puolet perinnöstä, joka heille kuuluisi ilman testamenttia eli 100.000 ja leskelle jää 200.000+100.000 eli 300.000.

Lakiosa terminä liittyy KAIKKIIN testamentteihin. Rintaperilisellä on AINA oikeus lakiosaan (lukuun ottamatta perinnöttömäksi tekemistä, mikä on harvinainen poikkeus).

Otetaanpa esimerkki:  pappa kuolee, häneltä jää perinnöksi puolikas talosta, hänellä on yksi rintaperillinen ja aviopuoliso, joka omistaa talon toisen puolen, eikä testamenttia ole. Leski ilmoittaa pitävänsä hallussaan asunnon irtaimistoineen. Tällöin lapsi perii talonpuolikkaan ja maksaa siitä rintaperillisen perintöveron, jota alentaa hallintaoikeusrasite. Tarkoitatko siis, että lapsi voi vaatia tässä tapauksessa vielä jotain, esim. asunnon myyntiä, saadakseen rakaa veroihin? En usko.

Tai vastaava esimerkki, mutta vanhemmilla on keskinäinen halintaoikeustestamentti. Käytännössähän se on sama tilanne. 

Mielestäni lakiosan vaatiminen kuuluu vain niihin tapauksiin, että omistusoikeutta on testamentattu rintaperillisten ulkopuolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiellettyä siirtää omaisuutta puolison nimiin.

Joudutte nyt vielä odottelemaan että se anoppikin heittää veivinsä, sitten pääsette tappelemaan perinnöstä. Toki sinullehan koko perintö ei edes kuulu.

"

45 § (8.11.2002/929)

Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle irtainta omaisuutta, lahjoituksesta on ilmoitettava maistraattiin siten kuin lahjanlupauslain 6 §:ssä säädetään, jotta lahjansaaja voisi saada suojaa lahjanantajan velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa."

Jos vainajalla ei ollut velkojia, jotka kärkkyvät osuuttaan perinnöstä, ei perillisillä ole mitään sanomista puolisoitten keskinäisiin lahjoihin. 

Ei voi vaatia yhtään mitään, sillä leski saa pitää omaisuutensa.