Lue keskustelun säännöt.
Perintöasiaa - voiko vaatia?
07.02.2018 |
Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.
Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.
Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?
Kommentit (228)
Ap, turhaan sinä näitä pohdit. Et kuulu perikuntaan. Anna puolisosi hoitaa asia niinkuin hän tahtoo. Sinulla ei lain mukaan ole osaa eikä arpaa koko juttuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.laki24.fi/keskinainen-testamentti-lakiosa/
Tuossa selvästi sanotaan, että lakiosa menee hallinnan yli.
Mitähän se käytännössä tarkoitaa, kun leskellä kuitenkin on elinikäinen oikeus asua asunnossa, jota ei siksi pidä realisoida?
Tuossa puhutaan testamentilla saadusta hallintaoikeudesta. Jos testamentilla on annettu leskelle hallintaoikeus esim. osakkeisiin, niin se ei estä perillistä vaatimasta ja saamasta lakiosuuttaan. Sen sijaan laissa on erikseen määrätty, että leskellä on hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon ja sen irtaimistoon, jos leskellä ei ole omistuksessaan toista sopivaa asuntoa. Tämä hallintaoikeus asuntoon on siis ihan siitä riippumatta, millaisia testamentteja on tehty tai onko niitä tehty lainkaan. Tätä hallintaoikeutta ei pysty mitenkään kumoamaan sillä, että perillinen vaatii lakiosaansa. Toki leski voi halutessaan vapaaehtoisesti luopua hallintaoikeudestaan.
Kyllä, mutta lakiosan maksaminen on toteutettava jotenkin. Hallintaoikeus ja lakiosaoikeus ovat keskenään ristiriidassa, ja lakiosaoikeus on vahvempi. Näistä kai sitten riidellään lakituvassa.
Ei kannata lähteä lakitupaan. Lesken hallintaoikeus yhteisesti käytettyyn asuntoon on niin vahva, että jos muuta omaisuutta ei ole, lesken ei tarvitse ryhtyä realisoimaan omaisuutta. Tietysti voi itse yrittää myydä hallintaoikeuden alaista osuutta asunnosta, mutta ostajia voi olla vaikea löytää.
Leski voi ottaa pankkilainaa. Lakiosaoikeus on vahvempi kuin lesken hallintaoikeus. Sen sijaan lesken asumisoikeus on elinikäinen.
Miksi leski ottaisi pankkilainaa, kun hänen ei tarvitse maksaa perillisille yhtään mitään? Perilliset saavat lakiosuutensa omistusosuutena asunnosta, johon leskelle jää kuitenkin hallintaoikeus.
Jos leski haluaa mieluummin hoitaa asian niin. Muistakaa, että tässä ei puhuta siitä, että jäämistössä olisi vain asunto vaan yleisellä tasolla siitä, että jos lakiosaa vaatii, sen saa tavalla tai toisella. Se voi olla osuus asunnosta, mutta se voi olla myös rahaksi muutettu kesämökki tms.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiellettyä siirtää omaisuutta puolison nimiin.
Joudutte nyt vielä odottelemaan että se anoppikin heittää veivinsä, sitten pääsette tappelemaan perinnöstä. Toki sinullehan koko perintö ei edes kuulu.
Puolisokin maksaa lahjaveron, jos omaisuutta vain siirrellään toisen nimiin.
Lakiosakuviohan tarkoittaa sitä, että jos yksi lapsi vaatii lakiosaansa, silloin muidenkin pitäisi tehdä samoin - muussa tapauksessa lakiosan saanut saa loppupeleissä isomman osan perintöä kuin muut, eikö niin?
Esimerkki:
Aviopari ja kaksi lasta, Bo ja Pi.
Avioparilla on omaisuutta 200 000 + 200 000 = 400 000 ja keskinäinen omistusoikeuden siirtävä testamentti.
Toinen kuolee.
Testamentin mukaan leski saisi yhteensä 400 000 ja lapset eivät mitään.
Bo vaatii lakiosansa = puolet siitä mitä hän muuten saisi = 50 000. Pi ei tässä vaiheessa vaadi mitään.
Jaon jälkeen leskellä on siis 350 000 ja Bolla 50 000.
Leski kuolee. jakoon tulee 350 000, joka jakaantuu tasan lasten kesken = 175 000 + 175 000.
Näin ollen tämän jaon jälkeen Bo on saanut 225 000 ja Pi 175 000.
Menikö oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön. Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä.
Tolla viitataan avioeroon. Vaikka ei olisi avioehtoa, perinnöksi saatu on ja pysyy ehdon vuoksi rintaperillisellä, ei jaeta erossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ja pitää vaatia, varsinkin toisten omaisuutta pitää aina vaatia itselleen ja saada vähintäänkin raivari, jos vaatimuksiin ei suostuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Lakiosakuviohan tarkoittaa sitä, että jos yksi lapsi vaatii lakiosaansa, silloin muidenkin pitäisi tehdä samoin - muussa tapauksessa lakiosan saanut saa loppupeleissä isomman osan perintöä kuin muut, eikö niin?
Esimerkki:
Aviopari ja kaksi lasta, Bo ja Pi.
Avioparilla on omaisuutta 200 000 + 200 000 = 400 000 ja keskinäinen omistusoikeuden siirtävä testamentti.
Toinen kuolee.
Testamentin mukaan leski saisi yhteensä 400 000 ja lapset eivät mitään.
Bo vaatii lakiosansa = puolet siitä mitä hän muuten saisi = 50 000. Pi ei tässä vaiheessa vaadi mitään.
Jaon jälkeen leskellä on siis 350 000 ja Bolla 50 000.
Leski kuolee. jakoon tulee 350 000, joka jakaantuu tasan lasten kesken = 175 000 + 175 000.
Näin ollen tämän jaon jälkeen Bo on saanut 225 000 ja Pi 175 000.
Menikö oikein?
Keskinäiseen testamenttiin liitetään käytännössä aina määräys, jolla varmistetaan se, että kukaan lapsista ei hyödy toisiin nähden lakiosavaatimuksellaan. Eli tässä tapauksessa testamentissa olisi varmasti määräys, että jos toinen lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen puolison kuoltua, niin se otetaan huomioon jaossa toisen puolison kuoltua niin, että molemmat lapsista saavat loppujen lopuksi yhtä paljon.
Pitää tosiaan muistaa tässä keskustelussa, että hallintaomaisuuden alla voi olla paljon muuta omaisuutta kuin asunto. Voi olla kesämökki, osakkeita, pankkitalletuksia jne.