Lue keskustelun säännöt.
Perintöasiaa - voiko vaatia?
07.02.2018 |
Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.
Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.
Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?
Kommentit (228)
Miksi te alkaisitte vaatimaan yhtään mitään?
Minä tiedän että omilla vanhemmillani on sellainen keskinäinen testamentti, että toisen kuollessa koko omaisuuden hallintaoikeus siirtyy leskelle ja jos joku lapsista vaatii pesänjakoa saa hän vain lakiosuuden.
Meidän lapsien puolisoilla ei ole osaa eikä arpaa tuohon tulevaan omaisuuteen.
Minulla ja miehelläni on avioehto, joka suojaa molempien omaa omaisuutta ( firmojen osuudet, tulevat perinnöt jne ), sekä keskinäinen testamentti jossa leskelle jää hallintaoikeus toisen kuollessa.
Toisaalta olemme jo tehneet järjestelyjä omistusoikeuksissa vanhempiemme omaisuuteen, sukupolven vaihdos metsä- ja maataloustilaan , sekä osakkeisiin.
Lähinnä sijoitukset jäävät jakoon sitten joskus.
ja olen pyytänyt että tekevät mahdollisimman selväksi tahtonsa mökkinsä ja muun kiinteän omaisuuden jakamisesta.
ja todella toivon ettei kukaan sisarusteni puolisoista ole noin kiinnostunut miten omaisuutta hoidetaan/jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin kuoltua kaikki jätettiin niin kuin ne oli eikä mitään jaettu vaikka kyseessä oli paljon metsämaita, tontteja, asunto ja mökki. Maksoimme vain perintöverot. Isän kuoltua tehtiin vasta jako.
Noin toimitaan aika usein.
Fiksumpaa olisi jakaa omaisuutensa lapsilleen jo eläessään. Näin vältytään samalla perintöriidalta ja muiltakin riidoilta jos tekee jaon oikeudenmukaisesti ja lasten kanssa aiheesta keskustelleen. Myös perintöveroja voi suunnitella pienemmäksi antamalla lahjoituksia virallisesti ja ruskeassa kirjekuoressa sekä pitämällä luovutettuun omaisuuteen elinikäisen hallintaokeuden, jolloin verotusarvo pienenee.
Aina ei voida jakaa jo eläessään, omaisuutta ei ole niin paljon että jaetaan.
Isoisäni kuoli 1960 ja jäljelle jäi leski ja 6 alaikäistä lasta. No taloa ei myyty eikä pesää ei jaettu tietenkään, kun leski siinä talossa asui, myöhemmin lapset käytti kesämökkinä. Olisi kyllä ollut viisasta myydä. Mummi kuoli 2015 ja nyt ollaan sitten kusessa, kun mummin lapsia on kuollut ja tilalle on tullut serkkuja. Ja osa asuu ulkomailla, eikä yhteydenotoista huolimatta halua tai tajua että pitäisi allekirjoittaa valtakirja, jolla talo saadaan myytyä. Vaikka eivät ikinä edes käyneet mummia katsomassa.
Ja muut maksaa kiinteistöveroja ja sähköjä ja ja ja....ja talo rappeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Kuolemantapauksessa avioliiton purkaminen suoritetaan ensin, eli puolisojen välillä varat jaetaan tasan. Näin siis jos leskellä on omissa nimissään 200 000 € varallisuutta ja kuolleella 0€, niin varat jaetaan, jolloin molemmilla on 100 00€. Tämän jälkeen sitten jaetaan perintö, mutta huomioon täytyy ottaa tietenkin lesken asumissuoja. Sen sijaan en ole ikinä ymmärtänyt, mikä tarve lapsilla ja muilla perillisillä on heti mennä haaskalle ja vaatia hetinyt omaa perintöään. Sen perinnön ehtii saada sittenkin, kun toinenkin vanhempi kuolee. Itse en missään nimessä toisen vanhempani kuollessa alkaisi vaatimaan mitään perintöä. vaan annan lesken elää niiden kanssa.
Tarve mennä haaskalle? Jos leski on narsisti, jonka kanssa lapset eivät halua olla missään tekemisissä, silloin ymmärrettävästi lapset mieluummin vaativat lakiosuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Väärin! Jos leskellä on 200.000 euron omaisuus ja kuolleella 0€, niin mitään varoja ei jaeta vaan leskellä on edelleen 200.000 euron omaisuus ja kuolleelta ei jää mitään perittävää.
Kyllä tuosta jää se 100 000 perittävää, sillä se on mahdollista jakaa perintökaaren mukaisesti. Koska kaikki on kuitenkin lasken omaisuutta, on hänen päätäntävallassaan jaetaanko tuo vai ei. Leski voi pitää tuon edelleen, tai määrätä sen jaettavaksi perintönä kokonaan tai osittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärin! Jos leskellä on 200.000 euron omaisuus ja kuolleella 0€, niin mitään varoja ei jaeta vaan leskellä on edelleen 200.000 euron omaisuus ja kuolleelta ei jää mitään perittävää.
Kyllä tuosta jää se 100 000 perittävää, sillä se on mahdollista jakaa perintökaaren mukaisesti. Koska kaikki on kuitenkin lasken omaisuutta, on hänen päätäntävallassaan jaetaanko tuo vai ei. Leski voi pitää tuon edelleen, tai määrätä sen jaettavaksi perintönä kokonaan tai osittain.
Höpö, höpö! Miksi ihmeessä leski jakaisi omia rahojaan, jos puoliso kuolee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äidin kuoltua kaikki jätettiin niin kuin ne oli eikä mitään jaettu vaikka kyseessä oli paljon metsämaita, tontteja, asunto ja mökki. Maksoimme vain perintöverot. Isän kuoltua tehtiin vasta jako.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Mieheni edesmennyt isä laittoi tuon ehdon testamenttiinsa.
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta, joista 6 vuotta naimisissa.
Oman perintöni käytin meidän kummankin hyväksi.
Ei jäänyt häävit perinnöt...mies maksoi niillä jotain meidän yhteisiä lainoja pois.
Oli hyvät välit apen kanssa
ja tarinan opetus oli...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te alkaisitte vaatimaan yhtään mitään?
Minä tiedän että omilla vanhemmillani on sellainen keskinäinen testamentti, että toisen kuollessa koko omaisuuden hallintaoikeus siirtyy leskelle ja jos joku lapsista vaatii pesänjakoa saa hän vain lakiosuuden.
Meidän lapsien puolisoilla ei ole osaa eikä arpaa tuohon tulevaan omaisuuteen.
Minulla ja miehelläni on avioehto, joka suojaa molempien omaa omaisuutta ( firmojen osuudet, tulevat perinnöt jne ), sekä keskinäinen testamentti jossa leskelle jää hallintaoikeus toisen kuollessa.
Toisaalta olemme jo tehneet järjestelyjä omistusoikeuksissa vanhempiemme omaisuuteen, sukupolven vaihdos metsä- ja maataloustilaan , sekä osakkeisiin.
Lähinnä sijoitukset jäävät jakoon sitten joskus.
ja olen pyytänyt että tekevät mahdollisimman selväksi tahtonsa mökkinsä ja muun kiinteän omaisuuden jakamisesta.
ja todella toivon ettei kukaan sisarusteni puolisoista ole noin kiinnostunut miten omaisuutta hoidetaan/jaetaan.
Oliko kyseessä dynastia? Öljy vai uusiutuvat luonnonvarat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolemantapauksessa avioliiton purkaminen suoritetaan ensin, eli puolisojen välillä varat jaetaan tasan. Näin siis jos leskellä on omissa nimissään 200 000 € varallisuutta ja kuolleella 0€, niin varat jaetaan, jolloin molemmilla on 100 00€. Tämän jälkeen sitten jaetaan perintö, mutta huomioon täytyy ottaa tietenkin lesken asumissuoja. Sen sijaan en ole ikinä ymmärtänyt, mikä tarve lapsilla ja muilla perillisillä on heti mennä haaskalle ja vaatia hetinyt omaa perintöään. Sen perinnön ehtii saada sittenkin, kun toinenkin vanhempi kuolee. Itse en missään nimessä toisen vanhempani kuollessa alkaisi vaatimaan mitään perintöä. vaan annan lesken elää niiden kanssa.
Tarve mennä haaskalle? Jos leski on narsisti, jonka kanssa lapset eivät halua olla missään tekemisissä, silloin ymmärrettävästi lapset mieluummin vaativat lakiosuutensa.
Kannattaako silti odottaa lesken kuolemaa jos on vanha niin perii sit enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärin! Jos leskellä on 200.000 euron omaisuus ja kuolleella 0€, niin mitään varoja ei jaeta vaan leskellä on edelleen 200.000 euron omaisuus ja kuolleelta ei jää mitään perittävää.
Kyllä tuosta jää se 100 000 perittävää, sillä se on mahdollista jakaa perintökaaren mukaisesti. Koska kaikki on kuitenkin lasken omaisuutta, on hänen päätäntävallassaan jaetaanko tuo vai ei. Leski voi pitää tuon edelleen, tai määrätä sen jaettavaksi perintönä kokonaan tai osittain.
Höpö, höpö! Miksi ihmeessä leski jakaisi omia rahojaan, jos puoliso kuolee?
No vaikka sellaisessa tapauksessa että perilliset eli lapset ovat yhteisiä, ja rakkaita myöskin leskelle, ja leski ymmärtää että on verotuksellisesti edullisempaa että lapset perivät ensin 100 000 euroa toiselta vanhemmaltaan, ja sitten 100 000 euroa myöhemmin toiselta vanhemmaltaan, kuin että he perisivät kerralla 200 000 euroa.
Kuten sanottu, leski voi vedota lesken tasinkoprivilegiin mutta mikään pakko hänen ei ole sitä tehdä.
Aika useinhan tuohon vedotaan silloin kun lapset ovat vain kuolleen puolison eivätkä lesken.
Esim. oma appiukkoni on sellainen että jos hänen vaimonsa kuolee ennen häntä (mikä näyttää todennäköiselta) niin tasan tarkkaan hän ei senttiäkään tule omasta omaisuudestaan antamaan vaimonsa lapsille, vaan tulee ehdottomasti vetoamaan tuohon tasinkoprivilegiin.
No tuo apen testamentin kohta konkretisoituu vasta jos eroatte.
Ei tietenkään nyt kun olette yhdessä, mutta tuo miehesi perinnön osuus lasketaan eron sattuessa pois osituksessa olevasta omaisuudesta miehesi hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
This is the end kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Mieheni edesmennyt isä laittoi tuon ehdon testamenttiinsa.
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta, joista 6 vuotta naimisissa.
Oman perintöni käytin meidän kummankin hyväksi.
Ei jäänyt häävit perinnöt...mies maksoi niillä jotain meidän yhteisiä lainoja pois.
Oli hyvät välit apen kanssaja tarinan opetus oli...?
Tarinan opetus tulee siinä vaiheessa kun eroatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin kuoltua kaikki jätettiin niin kuin ne oli eikä mitään jaettu vaikka kyseessä oli paljon metsämaita, tontteja, asunto ja mökki. Maksoimme vain perintöverot. Isän kuoltua tehtiin vasta jako.
Miksi?
Isä jäi asumaan tilalle ja hoitamaan metsää.
Meillä on niin paljon rahaa että välitöntä kotitilan pilkkomistarvetta ei ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön. Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä.
Matti ja Gunilla menee naimisiin. Heille syntyy yksi lapsi Sampo.
Gunillan isä Nils-Åke kuolee ja jättää Gunillalle 3 miljoonan perinnön johon Matilla (tai mulla puolisolla ei ole oikeutta).
Myöhemmin Gunilla käy vieraissa, Matti suuttuu ja ottaa avioeron. Yhteinen omaisuus on 5.100.000e. Josta Gunillan perintö on 3m joka on hieman kasvanu.
Yhteinen omaisuus jaetaan niin että Gunilla saa 5m50k, ja Matti saa 50k.
Vierailija kirjoitti:
This is the end kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Mieheni edesmennyt isä laittoi tuon ehdon testamenttiinsa.
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta, joista 6 vuotta naimisissa.
Oman perintöni käytin meidän kummankin hyväksi.
Ei jäänyt häävit perinnöt...mies maksoi niillä jotain meidän yhteisiä lainoja pois.
Oli hyvät välit apen kanssaja tarinan opetus oli...?
Tarinan opetus tulee siinä vaiheessa kun eroatte.
Mieheni isän perintö on jo käytetty yhteisiin lainoihin
Rakastan miestäni..miksi eroaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön. Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä.
Matti ja Gunilla menee naimisiin. Heille syntyy yksi lapsi Sampo.
Gunillan isä Nils-Åke kuolee ja jättää Gunillalle 3 miljoonan perinnön johon Matilla (tai mulla puolisolla ei ole oikeutta).
Myöhemmin Gunilla käy vieraissa, Matti suuttuu ja ottaa avioeron. Yhteinen omaisuus on 5.100.000e. Josta Gunillan perintö on 3m joka on hieman kasvanu.
Yhteinen omaisuus jaetaan niin että Gunilla saa 5m50k, ja Matti saa 50k.
öh..entäs se 2000000? eiks 5.100.000-3000100=2000050?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaisuus kannattaa kerryttää niin, että se on suunnilleen puoliksi puolisojen kesken jakaantunut (varsinkin kun tyhjästä lähdetään, elleei toisella ole jotain suuria perintöjä). Ja sitten testamentilla omistusoikeus toiselle puolisolle, niin tulee noita taisteluja ja verojen maksua perijöille vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet, ellei ole onnistunut sitä omaisuutta itse eläessään käyttämään.
Perintöveroa ei voi tälläkään välttää. Ei edes hallintatestamentilla. Lakiosasta maksetaan vero kuitenkin, hallintaoikeus pienentää sitä jonkun verran.
Ei voi välttää, mutta kaiken kaikkiaan jos tulee vaikka ero tai sitten kuoleman jälkeen on vaikka toisella rintaperijöitä, niin ei tarvitse sen kummempia osituksia tehdä, kun puolisot omistavat sen, mikä nimissään on. Vieläkin on hirveän paljon vanhuksia, joilla vaikka miehellä on asunto jne pelkästään omissa nimissään.
Mikään ei estä täysivaltaista ihmistä joko tuhlaamasta tai lahjoittamasta koko omaisuuttaan elinaikanaan, vaikkapa viimeisinä elinkuukausinaan. Toki lahja omalle lapselle voidaan tulkita ennakkoperinnöksi.
Vaimo maksaa kiinteistölahjasta lahjaveron. Lahjanantaja voi pitää asunnon hallinnan itsellään, jolloin lahjaveron määrä pienenee. Lahjakirjan vahvistaa virallinen kaupanvahvistaja. Vaimon tulee hakea maistraatilta lainhuuto kuuden kuukauden sisässä sopimuksen allekirjoittamisesta, jolloin tehty sopimus saa lainvoiman.
Jos epäilee rikosta, veronkiertoa tai petosta, on tehtävä tutkintapyyntö poliisille tai ilmianto Verottajalle.
Lahjoittaa saa ja voi koko omaisuutensa, jos on täysissä järjissään, ja silloin saaja maksaa siitä lahjaveron. Lahjaverotaulukko on sama kuin perintöverotaulukko. Puoliso kuuluu ylempään veroluokkaan kuin rinta- tai selkäperillinen. Taulukko löytyy verottajan verkkosivuilta.
Vainajan perunkirjoituksessa selvitetään tämän velat ja varat kuolinhetkellä. Jos jotain perittävää on, se selviää perunkirjoituksessa, jossa samalla selvitetään myös lesken varat ja velat. Perukirjan perusteella verottaja päättää perintöveron määräämisestä. Leskellä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon, jos hän niin haluaa. Hallintaoikeus pienentää perintöveroa.
Ellei ap toimi vaimon valtuuttamana, hänellä ei ole mitään oikeutta tonkia asiaa.
Suullisia neuvoja saa puhelumaksun hinnalla laki24-palvelusta.
Väärin! Jos leskellä on 200.000 euron omaisuus ja kuolleella 0€, niin mitään varoja ei jaeta vaan leskellä on edelleen 200.000 euron omaisuus ja kuolleelta ei jää mitään perittävää.