Kiusaaminen päiväkodissa
Miten olette käsitelleet päiväkodissa tapahtuvaa kiusaamista? Esim. 3-vuotiaat osaavat jo kiusata, mutta 4-vuotiaat osaavat kiusata jo joukkona.
Mitä tehdä sellaisten lasten ja erityisesti vanhempien kanssa, kun vanhempia ei kiinnosta puuttua kiusaamiseen?
Oletteko vain vaihtaneet päiväkotia tai onko löytynyt mitään keinoa pitää näitä purija- ja hyökkäilijälapsia kurissa?
Kommentit (57)
Mitä olette mieltä, pitääkö tietty määrä väkivaltaa hyväksyä päiväkodissa vai pitääkö siihen olla nollatoleranssi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette mieltä, pitääkö tietty määrä väkivaltaa hyväksyä päiväkodissa vai pitääkö siihen olla nollatoleranssi?
Ap
Lapsille pitää opettaa ihmisten monimuotoisuus ja että kiusaaminen toista ihmisistä satuttavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette mieltä, pitääkö tietty määrä väkivaltaa hyväksyä päiväkodissa vai pitääkö siihen olla nollatoleranssi?
Ap
Lapsille pitää opettaa ihmisten monimuotoisuus ja että kiusaaminen toista ihmisistä satuttavaa
Nykyään opetetaan ,että ihmiset ovat eriarvoisia. Eikä kaikilla ole ihmisoikeuksia tai arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette mieltä, pitääkö tietty määrä väkivaltaa hyväksyä päiväkodissa vai pitääkö siihen olla nollatoleranssi?
Ap
Nollatoleranssi. Omani kanssa tehtiin niin, että kiusaava lapsi ulkoili eri pihalla ja leikki eri ryhmissä. Samassa olivat vain, jos aikuisia oli läsnä.
No mutta mistä voit tietää kuka ALOITTI?
TÄMÄ KANNATTAA AINA HOKSATA KYSYÄ!
On tietysti lapsia jotka lyövät kiusatakseen mutta on myös lapsia jotka purevat puolustautuakseen. Tämän on ajateltu olevan normaali reaktio jos provosoidaan tai kiusataan, sotketaan leikit tai tullaan päälle istumaan vaikka hajareisin? Mitä muuta siinä pitäisi tehdä? Tuollainen tulee mieleen ...
Kannattaa kysellä henkilökunnalta ja pyytää laittamaan eri pikku porukoihin ja jututtaa omaakin lasta mitä tilanteessa tapahtui sitä ennen kuin lyöminen tai pureminen tapahtuu.
Aina kannattaisi muistaa että monesti konfliktiin tarvitaan 2 osapuolta.
Itse tiedän että lapseni saattaa alkaa puolustautua tönimällä mutta siihen tönimiseen tarvitaan sanallista kiusaamista.
Onko silloin vain minun lapseni kiusaaja kun hän tönäisee kun ei pärjää sanallisesti? Toinen lapsi on täysin viaton kun aikuiset eivä ole kuulleet kun lastani haukutaan tyhmäksi.
Toki tiedän että on olemassa myös niitä lapsia jotka ovat agressiivia ilman provokaatiota.
Heh kuvitelkaa nuo sit 4 tai 10 vuoden päästä, ovat varmaan ennen yläastett päässeet alkoholin ja huumeiden makuun.
Vierailija kirjoitti:
No mutta mistä voit tietää kuka ALOITTI?
TÄMÄ KANNATTAA AINA HOKSATA KYSYÄ!
On tietysti lapsia jotka lyövät kiusatakseen mutta on myös lapsia jotka purevat puolustautuakseen. Tämän on ajateltu olevan normaali reaktio jos provosoidaan tai kiusataan, sotketaan leikit tai tullaan päälle istumaan vaikka hajareisin? Mitä muuta siinä pitäisi tehdä? Tuollainen tulee mieleen ...
Kannattaa kysellä henkilökunnalta ja pyytää laittamaan eri pikku porukoihin ja jututtaa omaakin lasta mitä tilanteessa tapahtui sitä ennen kuin lyöminen tai pureminen tapahtuu.
Oma kokemus on, että purijalapset pääsääntöisesti ovat aggressiivisia muutenkin, heillä on heikko impulssikontrolli tai käytöshäiriö kehittymässä. Tyypillisin on, että he hyökkäävät muiden päälle, tönivät toisia kumoon, vetävät pipoja toisten silmille jne. Lähes aina syy on vanhempien eli sieltä tulee se hyväksyntä ja malli käytökselle.
Kai jokainen järkevä vanhempi opettaa omalle lapselleen, että ei saa purra missään tilanteessa? On tietenkin selvää, että jokaiseen tilanteeseen tulee puuttua ja keskustella kotona läpi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aina kannattaisi muistaa että monesti konfliktiin tarvitaan 2 osapuolta.
Itse tiedän että lapseni saattaa alkaa puolustautua tönimällä mutta siihen tönimiseen tarvitaan sanallista kiusaamista.
Onko silloin vain minun lapseni kiusaaja kun hän tönäisee kun ei pärjää sanallisesti? Toinen lapsi on täysin viaton kun aikuiset eivä ole kuulleet kun lastani haukutaan tyhmäksi.
Toki tiedän että on olemassa myös niitä lapsia jotka ovat agressiivia ilman provokaatiota.
Töniminen on aina väärin. Toiseen ei koskaan kajota ilman lupaa. Nimittelystä pitää osata sanoa, ettei noin saa sanoa, mutta kuvastaa huonoja sosiaalisia taitoja, jos tönii, potkii, puree tai lyö. Näitä on niillä, joilla on kielenkehityksen viivettä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kannattaisi muistaa että monesti konfliktiin tarvitaan 2 osapuolta.
Itse tiedän että lapseni saattaa alkaa puolustautua tönimällä mutta siihen tönimiseen tarvitaan sanallista kiusaamista.
Onko silloin vain minun lapseni kiusaaja kun hän tönäisee kun ei pärjää sanallisesti? Toinen lapsi on täysin viaton kun aikuiset eivä ole kuulleet kun lastani haukutaan tyhmäksi.
Toki tiedän että on olemassa myös niitä lapsia jotka ovat agressiivia ilman provokaatiota.
Töniminen on aina väärin. Toiseen ei koskaan kajota ilman lupaa. Nimittelystä pitää osata sanoa, ettei noin saa sanoa, mutta kuvastaa huonoja sosiaalisia taitoja, jos tönii, potkii, puree tai lyö. Näitä on niillä, joilla on kielenkehityksen viivettä.
Ap
Tee lasu näistä lapsista
Päiväkodin arjessa kiusaamista torjutaan suunnitelmallisella pedagogiikalla. Työkaluina käytetään tunne- ja kaveritaitojen opettelua, pienten leikkiryhmien muodostamista ja aikuisten jatkuvaa läsnäoloa lasten leikeissä. Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on oma paikallinen suunnitelmansa kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Jos sinulle tämä suunnitelma on epäselvä kannattaa keskustella tästä päiväkodin henkilökunnan kanssa.
On hyvä muistaa, että alle 3-vuotiaat lapset eivät kiusaa. Myöskään 3- 6-vuotiaiden lasten teot eivät aina ole tahallisia ja tietoisia vaan liittyvät siihen, että pienet lapset vasta opettelevat hallitsemaan tunteitaan ja käyttäytymistään.
Kiusaamisen selvittäminen on aina aikuisen vastuulla.
Vanhemman ei kannata sanallistaa kaikkea kiusaamisena. Voitte puhua myös epäreilusta tai loukkaavasta käytöksestä. Muita lapsia ei myöskään tule nimetä ja leimata kiusaajiksi.
Pienten lasten teot ovat usein ajattelemattomia mutta tahattomia. Lapsen ei ehkä ollut tarkoitus satuttaa toista, mutta hän ei kyennyt vielä tiedostamaan, miten pahaa mieltä hänen tekonsa tai sanansa toisessa aiheuttaa.
Ota lapsen kertomus aina vakavasti. Älä syytä lasta kiusaajaksi, vaan vakuuta, että asia hoidetaan ja aikuisten tehtävä on auttaa. Laita viesti tai soita oman ryhmän henkilökunnalle heti. Kerro tarkasti, mitä lapsi on kotona kertonut. Älä ota suoraan yhteyttä kiusaajaksi koetun lapsen vanhempiin. Päiväkodin työntekijät toimivat tilanteessa neutraaleina selvittelijöinä.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisen selvittäminen on aina aikuisen vastuulla.
Vanhemman ei kannata sanallistaa kaikkea kiusaamisena. Voitte puhua myös epäreilusta tai loukkaavasta käytöksestä. Muita lapsia ei myöskään tule nimetä ja leimata kiusaajiksi.
Pienten lasten teot ovat usein ajattelemattomia mutta tahattomia. Lapsen ei ehkä ollut tarkoitus satuttaa toista, mutta hän ei kyennyt vielä tiedostamaan, miten pahaa mieltä hänen tekonsa tai sanansa toisessa aiheuttaa.
Mutta jos joku lapsi esimerkiksi ottaa aina lapion ja lyö sillä toisia niin on varmaan oman lapsen turvallisuuden takia parasta neuvoa välttämään tällaista lasta? Näissä tilanteissa voi syntyä pahaa jälkeä. Sikäli opettaisin varomaan tiettyjä lapsia, onko kyseessä sitten kiusaamista tai ei, jos joku aina tätä tekee, vaikka se johtuisi kehitysviiveestä tai ymmärtämättömyydestä. Kyllähän 4-6-vuotiaan täytyy ymmärtää, että lyöminen on väärin. En pitäisi sitä vain epäreiluna käytöksenä,.
Ap
Vierailija kirjoitti:
On hyvä muistaa, että alle 3-vuotiaat lapset eivät kiusaa. Myöskään 3- 6-vuotiaiden lasten teot eivät aina ole tahallisia ja tietoisia vaan liittyvät siihen, että pienet lapset vasta opettelevat hallitsemaan tunteitaan ja käyttäytymistään.
Kyllä kiusaavat ja ovat jopa taitavia siinä. Hiekkalaatikolla sen näkee kun mennään raastamaan joku lelu pois toisen kädestä ja vielä tönäistään. Nämä ns ikärajat, että alle lkolmevuotias vasta opettellee hallitsemaan tunteitaan….höpöhöpö!
Tää on taas yksi näitä ns koulutettujen aikaansaannoksia, kun arkea ei olla eletty aamusta iltaan/illasta aamuun lasten kanssa!
Voidaan sanoa, että opettelee rajojaan olemalla toisten lasten kanssa erikoisesti jos aikuinen siinä puuttuu peliin, ettei toisen kädestä viedä tms!
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsen kertomus aina vakavasti. Älä syytä lasta kiusaajaksi, vaan vakuuta, että asia hoidetaan ja aikuisten tehtävä on auttaa. Laita viesti tai soita oman ryhmän henkilökunnalle heti. Kerro tarkasti, mitä lapsi on kotona kertonut. Älä ota suoraan yhteyttä kiusaajaksi koetun lapsen vanhempiin. Päiväkodin työntekijät toimivat tilanteessa neutraaleina selvittelijöinä.
Entäs jos päiväkoti ei välitä puuttua asioihin? Ongelmia salataan hyvin tyypillisesti. Jos lapselle ei voi luvata, että asia hoidetaan niin vähän paha mennä lupaamaan sellaista.
Ap
Jokaista remmillä perseelle kerran päivässä
Up