Perintöasiaa - voiko vaatia?
Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.
Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.
Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
This is the end kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Mieheni edesmennyt isä laittoi tuon ehdon testamenttiinsa.
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta, joista 6 vuotta naimisissa.
Oman perintöni käytin meidän kummankin hyväksi.
Ei jäänyt häävit perinnöt...mies maksoi niillä jotain meidän yhteisiä lainoja pois.
Oli hyvät välit apen kanssaja tarinan opetus oli...?
Tarinan opetus tulee siinä vaiheessa kun eroatte.
Mieheni isän perintö on jo käytetty yhteisiin lainoihin
Rakastan miestäni..miksi eroaisin?
Hieno homma sinulle ja toivottavasti avioliittonne säilyy onnellisena ja ehjänä elämänne loppuun saakka. Valitettavasti kaikilla ei käy näin hyvin, vaan vanhempansa perinyt ja perinnön yhteisiin menoihin antanut puoliso saattaa huomata tulleensa jätetyksi, kun syystä tai toisesta - esim. Juuri näiden näiden taloudellisten etujen saamisen jälkeen - kumppani on saanut "hyötynsä" siitä avioliitosta.
rikas mies jos oisin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön. Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä.
Matti ja Gunilla menee naimisiin. Heille syntyy yksi lapsi Sampo.
Gunillan isä Nils-Åke kuolee ja jättää Gunillalle 3 miljoonan perinnön johon Matilla (tai mulla puolisolla ei ole oikeutta).
Myöhemmin Gunilla käy vieraissa, Matti suuttuu ja ottaa avioeron. Yhteinen omaisuus on 5.100.000e. Josta Gunillan perintö on 3m joka on hieman kasvanu.
Yhteinen omaisuus jaetaan niin että Gunilla saa 5m50k, ja Matti saa 50k.öh..entäs se 2000000? eiks 5.100.000-3000100=2000050?[/
Gunillan perinnön arvo oli kasvanut.
Meillä kaikki omaisuus on minun nimissäni.
Ollessani opiskelija, 90 luvulla, voitin lotossa.
Sain loistavan neuvon, ostin nykyisen kodin, 3 sijoitusasuntoa ja maksoin veljeni asuntolainan.
Annan veljelleni sen, mitä voi antaa, hän maksaa 0 % korolla 500 e kk.
Mieheni maksaa kaikki mikä riippuu kotiin, yhtiövastikkeen, sähkön, veden ja lomamatkat ja minä maksan tuloillani kaikki lapsien ja omat kuluni ja ruuan plus siivoojan palkan. Aikoinaan maksoin lastenhoitajan palkan.
Lapset eivät tiedä lottovoitostani eikä sijoitusasonnoista. Miehelläni on omia sijoituksia, niistä minä en tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kuolemantapauksessa avioliiton purkaminen suoritetaan ensin, eli puolisojen välillä varat jaetaan tasan. Näin siis jos leskellä on omissa nimissään 200 000 € varallisuutta ja kuolleella 0€, niin varat jaetaan, jolloin molemmilla on 100 00€. Tämän jälkeen sitten jaetaan perintö, mutta huomioon täytyy ottaa tietenkin lesken asumissuoja. Sen sijaan en ole ikinä ymmärtänyt, mikä tarve lapsilla ja muilla perillisillä on heti mennä haaskalle ja vaatia hetinyt omaa perintöään. Sen perinnön ehtii saada sittenkin, kun toinenkin vanhempi kuolee. Itse en missään nimessä toisen vanhempani kuollessa alkaisi vaatimaan mitään perintöä. vaan annan lesken elää niiden kanssa.
Jälkeläisillä on kiire, koska omaisuuden arvo voi hävitä jäljelle jääneen lesken elinaikana. Esimerkiksi talo voi palaa tai homehtua, jolloin mitään perintöä ei koskaan tule. Jälkeläiset yleensä joutuvat kuitenkin masamaan perintöverot jo ensimmäisen kuolemantapausken jälkeen, vaikka eivät saisi mitään todellista käsiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
This is the end kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Mieheni edesmennyt isä laittoi tuon ehdon testamenttiinsa.
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta, joista 6 vuotta naimisissa.
Oman perintöni käytin meidän kummankin hyväksi.
Ei jäänyt häävit perinnöt...mies maksoi niillä jotain meidän yhteisiä lainoja pois.
Oli hyvät välit apen kanssaja tarinan opetus oli...?
Tarinan opetus tulee siinä vaiheessa kun eroatte.
Mieheni isän perintö on jo käytetty yhteisiin lainoihin
Rakastan miestäni..miksi eroaisin?
No se sinun miehesi voi haluta eron vaikka kuinka paljon häntä rakastaisit. Näitä tarinoita on ihmisen historiassa 15 tusinassa. Sori!
Vierailija kirjoitti:
Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.
Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.
Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?
AP, SINÄ et voi vaatia mitään. Et yhtään mitään. Pariskunta saa järjestellä omaisuutensa miten haluaa. Sinä et ole kuolinpesään osallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolemantapauksessa avioliiton purkaminen suoritetaan ensin, eli puolisojen välillä varat jaetaan tasan. Näin siis jos leskellä on omissa nimissään 200 000 € varallisuutta ja kuolleella 0€, niin varat jaetaan, jolloin molemmilla on 100 00€. Tämän jälkeen sitten jaetaan perintö, mutta huomioon täytyy ottaa tietenkin lesken asumissuoja. Sen sijaan en ole ikinä ymmärtänyt, mikä tarve lapsilla ja muilla perillisillä on heti mennä haaskalle ja vaatia hetinyt omaa perintöään. Sen perinnön ehtii saada sittenkin, kun toinenkin vanhempi kuolee. Itse en missään nimessä toisen vanhempani kuollessa alkaisi vaatimaan mitään perintöä. vaan annan lesken elää niiden kanssa.
Jälkeläisillä on kiire, koska omaisuuden arvo voi hävitä jäljelle jääneen lesken elinaikana. Esimerkiksi talo voi palaa tai homehtua, jolloin mitään perintöä ei koskaan tule. Jälkeläiset yleensä joutuvat kuitenkin masamaan perintöverot jo ensimmäisen kuolemantapausken jälkeen, vaikka eivät saisi mitään todellista käsiinsä.
Tuo lainaamasi esimerkki ei edes pidä paikkaansa. Jos leskellä on 200.000 euron omaisuus ja vainajalla ei omaisuutta ole ollenkaan, ei ole mitään perittävääkään.
Muutenkin tuntuu inhottavalta, että kun vanhemmat yhdessä säästävät ja monesti rakentavatkin kodin, niin heti toisen kuollessa pitäisi antaa siitä puolet lapsille. Jos perintökaaren uudistus etenee kuten suunniteltu, niin puoliso perii, eikä lapsilla ole edes oikeutta lakiosiinsa. Näin on useimmassa länsimaassa, tosin niissä on pakollinen testamentti, jolla aina voi muuttaa perintökaarta.
Ei ole kyse Dynastiasta, mutta hyvin hoidetusta suhteellisen isosta osakesalkusta ja huomattavasta maa- ja metsäomaisuudesta sekä useammista kiinteistöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön. Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä.
Jos vävy/miniä sitten ottaa eron niin hän ei saa puolitusta perintökertymästä. Sitä se konkreettisesti tarkoittaa.
Tai jos vävyn/miniän puoliso kuolee ensin, niin isovanhempien perintö menee kuolleen lapsille, eikä vävylle/miniälle.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse Dynastiasta, mutta hyvin hoidetusta suhteellisen isosta osakesalkusta ja huomattavasta maa- ja metsäomaisuudesta sekä useammista kiinteistöistä.
Lesken ja vainajan keskinäinen omaisuuden järjestely ei kuitenkaan liity perillisiin mitenkään. Jos veroja on kierretty, niin se on verottajan huoli, mutta ei sekään muuta mitenkään perimistä. Paitsi tietenkin pienentää myöhemmin perittävää osuutta, jos joutuu veroja maksamaan.
Ja millä ihmeen oletuksella omaisuus olisi kokonaan miehen? Naisella on voinut olla omia perintöjä, työuraa ja silmää sijoittajana, ihan kuten miehelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse Dynastiasta, mutta hyvin hoidetusta suhteellisen isosta osakesalkusta ja huomattavasta maa- ja metsäomaisuudesta sekä useammista kiinteistöistä.
Lesken ja vainajan keskinäinen omaisuuden järjestely ei kuitenkaan liity perillisiin mitenkään. Jos veroja on kierretty, niin se on verottajan huoli, mutta ei sekään muuta mitenkään perimistä. Paitsi tietenkin pienentää myöhemmin perittävää osuutta, jos joutuu veroja maksamaan.
Ja millä ihmeen oletuksella omaisuus olisi kokonaan miehen? Naisella on voinut olla omia perintöjä, työuraa ja silmää sijoittajana, ihan kuten miehelläkin.
Ja joka tapauksessa vaikka kaikki olisi ollut miehen, olisi puoliso saanut tasinkona puolet eli 1,2 miljoonaa ja ihan ilman mitään perintö- tai lahjaveroja. Ihan niin kuin avioerossakin kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja pannaan puoliksi, jos ei ole avioehtoa.
Asia ei kuulu millään lailla miniälle tai vävylle.
Antakaa vainajan levätä ja korpit pois haaskalta. Todella sivistymätöntä kysellä edes asiaa.
This is the end kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.
Terveisin tuleva ex-anoppi.
Mieheni edesmennyt isä laittoi tuon ehdon testamenttiinsa.
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta, joista 6 vuotta naimisissa.
Oman perintöni käytin meidän kummankin hyväksi.
Ei jäänyt häävit perinnöt...mies maksoi niillä jotain meidän yhteisiä lainoja pois.
Oli hyvät välit apen kanssaja tarinan opetus oli...?
Tarinan opetus oli, että fiksu iskä teki juuri oikean liikkeen, kun halusi turvata lapsensa perinnön.
Olisihan hän voinut saada vaikka 90 miljoonan veikkausvoiton.
Lapselle jäi sitten harkintavalta, käyttääkö perinnön niin, että puolisokin siitä hyötyy, vai ei.
Ihmisten pitäisi ymmärtää, että tällaiset pykälät eivät (yleensä) ole henkilökohtainen kannanotto lapsen puolisoiden paskemaisuuteen tai lapsen huonoon mies/naismakuun, vaan puhtaasti taloudellis-oikeudellinen juttu. Minunkin vanhempani olivat tuon pykälän testamenttiinsa panneet, kun minä, heidän lapsensa, olin alta kouluikäinen ja he ehtivät puolisoni tuntea kauan ja pitivät hänestä kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat esittivät pyynnön, että ei vaadittaisi lakiosaa kun ensimmäinen vanhempi kuolee, vaan peritään vasta kun molemmat ovat kuolleet. En keksi yhtään ainutta syytä, miksi tähän emme suostuisi sisarusten kanssa. Se, mitä vanhemmat rahoillaan tekevät, ei kuulu muille. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi elää niin, että kerää ihan itse oman omaisuutensa, eikä kärky vanhempien tai appivanhempien omaisuutta.
Ap:n kumppanin vanhempi on nukkunut pois. Sen sijaan että surraan ja tuetaan kumppania menetyksen johdosta, kärkytään rahaa. Tyylikästä.
Perintö ei ole enää sen kuolleen omaisuutta, se on nimenomaan PERINTÖ. Se oli hänen omaisuuttaan hänen eläessään, ja silloin hän voi tehdä sillä mitä haluaa, testamentata vieraalle tai järjestölle tai vetää vaikka vessasta alas.
On itsekästä pyytää testamentissa, että lapset eivät vaadi lakiosaansa, koska lapsille kuitenkin lankeaa perintöverot ja mahdolliset omaisuudenhoitokulut yms. Kyse ei ole siis enää vainajan omaisuudesta vaan yksinkertaisesti perijöiden.
Siksi kannattaa käyttää omaisuus elinaikana sen sijaan, että yrittää ohjailla haudan takaa. Ja edelleen: eloon jäävän puoliso hyväksi voi tehdä elinaikana monenlaisia järjestelyjä.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat esittivät pyynnön, että ei vaadittaisi lakiosaa kun ensimmäinen vanhempi kuolee, vaan peritään vasta kun molemmat ovat kuolleet. En keksi yhtään ainutta syytä, miksi tähän emme suostuisi sisarusten kanssa. Se, mitä vanhemmat rahoillaan tekevät, ei kuulu muille. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi elää niin, että kerää ihan itse oman omaisuutensa, eikä kärky vanhempien tai appivanhempien omaisuutta.
Ap:n kumppanin vanhempi on nukkunut pois. Sen sijaan että surraan ja tuetaan kumppania menetyksen johdosta, kärkytään rahaa. Tyylikästä.
Se perintökin saattaa ruveta kovasti kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun saa ensimmäisen vanhemman kuoltua 11000 euron perintöverolaskun, mutta itse perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin toinenkin vanhemmista kuolee, mihin voi mennä monta vuotta. Näin kävi lähipiirissäni (siis kaikki lapset saivat kukin tuon 11 000 euron laskun). Vanhemmat ovat varmaan alunperin suunnitelleet, että leski maksaa lasten perintöverot, mutta se ei onnistukaan, koska leski ei ole enää toimintakykyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat esittivät pyynnön, että ei vaadittaisi lakiosaa kun ensimmäinen vanhempi kuolee, vaan peritään vasta kun molemmat ovat kuolleet. En keksi yhtään ainutta syytä, miksi tähän emme suostuisi sisarusten kanssa. Se, mitä vanhemmat rahoillaan tekevät, ei kuulu muille. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi elää niin, että kerää ihan itse oman omaisuutensa, eikä kärky vanhempien tai appivanhempien omaisuutta.
Ap:n kumppanin vanhempi on nukkunut pois. Sen sijaan että surraan ja tuetaan kumppania menetyksen johdosta, kärkytään rahaa. Tyylikästä.
Se perintökin saattaa ruveta kovasti kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun saa ensimmäisen vanhemman kuoltua 11000 euron perintöverolaskun, mutta itse perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin toinenkin vanhemmista kuolee, mihin voi mennä monta vuotta. Näin kävi lähipiirissäni (siis kaikki lapset saivat kukin tuon 11 000 euron laskun). Vanhemmat ovat varmaan alunperin suunnitelleet, että leski maksaa lasten perintöverot, mutta se ei onnistukaan, koska leski ei ole enää toimintakykyinen.
Meillä leski maksoi verot. Ja sen voi kyllä kirjata sinne keskinäiseen testamenttiinkin, jolloin asia ei jää toisen kyvyistä ja tahdosta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te alkaisitte vaatimaan yhtään mitään?
Minä tiedän että omilla vanhemmillani on sellainen keskinäinen testamentti, että toisen kuollessa koko omaisuuden hallintaoikeus siirtyy leskelle ja jos joku lapsista vaatii pesänjakoa saa hän vain lakiosuuden.
Meidän lapsien puolisoilla ei ole osaa eikä arpaa tuohon tulevaan omaisuuteen.
Minulla ja miehelläni on avioehto, joka suojaa molempien omaa omaisuutta ( firmojen osuudet, tulevat perinnöt jne ), sekä keskinäinen testamentti jossa leskelle jää hallintaoikeus toisen kuollessa.
Toisaalta olemme jo tehneet järjestelyjä omistusoikeuksissa vanhempiemme omaisuuteen, sukupolven vaihdos metsä- ja maataloustilaan , sekä osakkeisiin.
Lähinnä sijoitukset jäävät jakoon sitten joskus.
ja olen pyytänyt että tekevät mahdollisimman selväksi tahtonsa mökkinsä ja muun kiinteän omaisuuden jakamisesta.
ja todella toivon ettei kukaan sisarusteni puolisoista ole noin kiinnostunut miten omaisuutta hoidetaan/jaetaan.
Siksi, että ei ole muuten varaa maksaa perintöveroja ja omaisuuden hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Pankkilaina ei ole vaihtoehto kaikissa tapauksissa.
Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.
Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuulkaa. Jos leski perii omistusoikeustestamentilla, myös perintöverot menee kaikki leskelle - lapsille ei tule perintöveroja (koska nehän tulee vain silloin kun jotain perii). Ei siis voi käydä niin että kun ei vaadi lakiosaans, saa silti hirveäst verot mmaksettavakseen muttei mitään millä ne maksaa.
Tuo tapaus, missä voi käydä niin että lapsille tulee perintövero, muttei itään millä sen maksaa liittyy tilanteeseen, jossa testamentti ei määrää leskeä (ainoaksi) perilliseksi, vaan leskelle jötetään ainoastaan hallintaoikeus tai jossa kuolinpesä jätetään jakamatta kunnes leskikin kuolee. Mutta tällöin lasten ei tarvitse eikä he voi vaatia lakiosaa, kska tavallaan he ovat jo perineet koko höskän -se on heidän, vaikka he eivät hallitse sitä.
Lakiosan voi vaatia myös silloin, kun on hallintatestamentti. Jos leski haluaa pitää kiinni hallintaoikeudestaan, voi hän maksaa lakiosan osuuttaan vaativalle perijälle esim rahassa.
Leski ei peri ilman testamenttia ( paitsi lapsettomassa avioliitossa). Leskellä on kuolemansa jälkeen avio-oikeuden perusteella mahdollisuus saada ositusta. Eli leskelle jää puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Osituksella saadusta ei tarvitse maksaa perintöveroa.