Perintöasiaa - voiko vaatia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuus kannattaa kerryttää niin, että se on suunnilleen puoliksi puolisojen kesken jakaantunut (varsinkin kun tyhjästä lähdetään, elleei toisella ole jotain suuria perintöjä). Ja sitten testamentilla omistusoikeus toiselle puolisolle, niin tulee noita taisteluja ja verojen maksua perijöille vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet, ellei ole onnistunut sitä omaisuutta itse eläessään käyttämään.

Paitsi että noin menetellen verottaja kiittää, kun saa välistä yhdet ylimääräiset perintöverot. 

Mitkä ylimääräiset?

Leski maksaa tietenkin perintöverot puolisolta perimästään omaisuudesta.  Kun leski heittää lusikan nurkkaan, lapset puolestaan maksavat perintöverot koko potista (olettaen, että perittävää on vielä siinä vaiheessa).  Eli tuo ensiksi kuolleen perintö tulee verotetuksi kahteen kertaan. 

Eihän leski tässä vaiheessa ole perinyt yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Testamentissa pitää lukea, ettei ole AVIO-oikeutta peritttyyn omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että jos lapsen ja miniän/vävyn avioliitto purkautuu, niin jäävät nuolemaan näppejään puolisonsa perityn omaisuuden osalta.

Aivan niin, kannattaisi siis alunperinkin tietää mistä puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsäomaisuuden arvo oli pienempi kuin muut yhteensä eli metsä noin miljoona ja muut 1,4 miljoonaa. Ongelma on, että metsä yhtiöitettiin ja puoliso suostui siihen. Anopilla ja apella yhteensä neljä lasta.

Oliko anopilla varaa maksaa lahjaverot 1,4 miljoonasta?

Ei anoppi maksanut mitään lahjaveroja. Se sijoitusasunto nyt oli selvä, kun oli anopin äidin entinen ja mökki rakennettu anopin maille. Mutta asunto oli jostain syystä myös anopin, vaikka yhdessä sitä maksoivat ja osakkeet oli anopin nimissä myös. Appi kuitenkin ollut suurituloisempi ja anoppi hoitanut kymmenen vuotta lapsia, eikä tuolloin ansainnut.

Joku epäili vävyksi, mutta yhä enemmän kuulostaa miniältä.

Jätä nyt homma rauhaan, ja koittakaa pärjäillä sillä metsämiljoonan neljäsosalla. Hoidatte yhtiötä hyvin, niin ihan kivan lisätulon sieltä vuosittain saa.

On se ikävää, kun ei oletusmiljonäärin hirmuisista rahoista saakaan itselle vapaalippua yläluokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Eiköhän tuossa tarkoiteta, että perinnöksi jäävä omaisuus on määrätty avio-oikeuden ulkopuoliseksi. Eli perijän puolisolla ei ole oikeutta omaisuuteen ero- tai kuolemantapauksessa, olipa parilla avioehtoa tahi ei.

Mutta perillinen voi toki testamentata perinnöksi saamansa omaisuuden myös puolisolleen, jolloin tämä lopulta saa sen suunnitteli anoppi mitä hyvänsä. Perillinen voi myös myydä halvalla puolisolleen tai lahjoittaa. Tai myydä pois sen alkuperäisen perinnön ja jonkun ajan päästä ostaa jotain uutta puolison kanssa yhteiseksi, sanoen, että tämä ei ole ”sijaan tullutta” omaisuutta. Näin meillä on tehty...

Näin voi vietysti toimia, jos haluaa, mutta ainakin vanhemmat tekivät aikanaan parhaansa lastensa omaisuuden suojelemiseksi. Jos haluaa toimia fiksusti, niin jos perillinen myy perintöään ja sijoittaa siitä saamansa rahat vaikka perheen yhteiseen kesämökkiin, tuosta osuudesta kannattaa tehdä paperi, joka suojaa perintöosuuden edelleen. 

Niinhän se oli Kari Tapiollakin kaikki vaimon nimissä, vaikka laulaja tienasi kaikki rahat. Näin avioton poika jäi ilman perintöä. Kun vaimo kuoli, aviolapset jakoivat äitinsä jättämän omaisuuden.

Miksi ihmeessä alkaa narina vävyistä ja miniöistä, jos joku ihmettelee palstalla perintöasioita. Siksi kysellään, kun ei tiedetä tai ymmärretä. Tuskin puoliso tietävämpi on, kun toinen puoliso yrittää selvitellä asiaa.

Tuskinpa tuota kannattaa riitauttaa. Pankki ja verottaja seuraavat tarkoin puolisojen(kin) välisiä rahan ja omaisuuden siirtoja ja jos ne eivät ole puuttuneet asiaan niin kaikki on laillista. Appi ja anoppi ovat varmaan ostaneet asunnon alunperinkin anopin nimiin, makselleet ehkä asuntolainan (jos ovat varakkaina sellaista tarvinneet) yhdessä ja nyt velaton asunto on yksin anoppisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Testamentissa pitää lukea, ettei ole AVIO-oikeutta peritttyyn omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että jos lapsen ja miniän/vävyn avioliitto purkautuu, niin jäävät nuolemaan näppejään puolisonsa perityn omaisuuden osalta.

Hieman off-topic, mutta eikö nimenomaan tuo AVIO-oikeutta lause testamentissa ole vaarallinen? Jos lapsi ei olekaan naimisissa, vaan AVOliitossa, niin silloinhan tuo poissulkeva ehto on pätemätön ja AVOeron tullessa miniä/vävy vie puolet.

Eli, mikä on oikea sanamuoto testamenttiin jotta se kattaa avioliiton lisäksi muutkin tapaukset (avoliitto, rekisteröity parisuhde,..) ja suojaa omaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsäomaisuuden arvo oli pienempi kuin muut yhteensä eli metsä noin miljoona ja muut 1,4 miljoonaa. Ongelma on, että metsä yhtiöitettiin ja puoliso suostui siihen. Anopilla ja apella yhteensä neljä lasta.

Oliko anopilla varaa maksaa lahjaverot 1,4 miljoonasta?

Ei anoppi maksanut mitään lahjaveroja. Se sijoitusasunto nyt oli selvä, kun oli anopin äidin entinen ja mökki rakennettu anopin maille. Mutta asunto oli jostain syystä myös anopin, vaikka yhdessä sitä maksoivat ja osakkeet oli anopin nimissä myös. Appi kuitenkin ollut suurituloisempi ja anoppi hoitanut kymmenen vuotta lapsia, eikä tuolloin ansainnut.

Joku epäili vävyksi, mutta yhä enemmän kuulostaa miniältä.

Jätä nyt homma rauhaan, ja koittakaa pärjäillä sillä metsämiljoonan neljäsosalla. Hoidatte yhtiötä hyvin, niin ihan kivan lisätulon sieltä vuosittain saa.

On se ikävää, kun ei oletusmiljonäärin hirmuisista rahoista saakaan itselle vapaalippua yläluokkaan.

Olen varma että ap on nimenomaan vävy, tyypillinen jannamies-vävy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Testamentissa pitää lukea, ettei ole AVIO-oikeutta peritttyyn omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että jos lapsen ja miniän/vävyn avioliitto purkautuu, niin jäävät nuolemaan näppejään puolisonsa perityn omaisuuden osalta.

Hieman off-topic, mutta eikö nimenomaan tuo AVIO-oikeutta lause testamentissa ole vaarallinen? Jos lapsi ei olekaan naimisissa, vaan AVOliitossa, niin silloinhan tuo poissulkeva ehto on pätemätön ja AVOeron tullessa miniä/vävy vie puolet.

Eli, mikä on oikea sanamuoto testamenttiin jotta se kattaa avioliiton lisäksi muutkin tapaukset (avoliitto, rekisteröity parisuhde,..) ja suojaa omaisuuden.

Avoliiton purkautuessa toisella ei ole oikeutta toisen omaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Testamentissa pitää lukea, ettei ole AVIO-oikeutta peritttyyn omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että jos lapsen ja miniän/vävyn avioliitto purkautuu, niin jäävät nuolemaan näppejään puolisonsa perityn omaisuuden osalta.

Hieman off-topic, mutta eikö nimenomaan tuo AVIO-oikeutta lause testamentissa ole vaarallinen? Jos lapsi ei olekaan naimisissa, vaan AVOliitossa, niin silloinhan tuo poissulkeva ehto on pätemätön ja AVOeron tullessa miniä/vävy vie puolet.

Eli, mikä on oikea sanamuoto testamenttiin jotta se kattaa avioliiton lisäksi muutkin tapaukset (avoliitto, rekisteröity parisuhde,..) ja suojaa omaisuuden.

Avoliiton purkautuessa toisella ei ole oikeutta toisen omaisuuteen.

Muutama vuosi sitten tehtiin lakimuutos, joka takaa avoliitossa samat oikeudet puolison omaisuuteen kuin avioliitossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Eiköhän tuossa tarkoiteta, että perinnöksi jäävä omaisuus on määrätty avio-oikeuden ulkopuoliseksi. Eli perijän puolisolla ei ole oikeutta omaisuuteen ero- tai kuolemantapauksessa, olipa parilla avioehtoa tahi ei.

Mutta perillinen voi toki testamentata perinnöksi saamansa omaisuuden myös puolisolleen, jolloin tämä lopulta saa sen suunnitteli anoppi mitä hyvänsä. Perillinen voi myös myydä halvalla puolisolleen tai lahjoittaa. Tai myydä pois sen alkuperäisen perinnön ja jonkun ajan päästä ostaa jotain uutta puolison kanssa yhteiseksi, sanoen, että tämä ei ole ”sijaan tullutta” omaisuutta. Näin meillä on tehty...

Näin voi vietysti toimia, jos haluaa, mutta ainakin vanhemmat tekivät aikanaan parhaansa lastensa omaisuuden suojelemiseksi. Jos haluaa toimia fiksusti, niin jos perillinen myy perintöään ja sijoittaa siitä saamansa rahat vaikka perheen yhteiseen kesämökkiin, tuosta osuudesta kannattaa tehdä paperi, joka suojaa perintöosuuden edelleen. 

Se on tietysti fiksua vain jos haluaa, ettei puoliso saa mitään.

Mutta jos sen sijaan haluaa, että puolisollekin kertyy omaisuutta (mikä voi olla ihan asiallista monessa tilanteessa, esimerkiksi jos toinen hoitaa kotia molempien puolesta tai maksaa omaisuuteen liittyviä kuluja jokapaiväisessä elämässä tai jos vaikka vaan halutaan, että onaisuutta krtyy avioliitossa tasaisesti molemmille), silloin on tietysti FIKSUA toimia tämän tarkoituksen mukaan ja kerryttää omaisuutta sille toisellekin puolisolle.

Fiksuus on siis tarkoitukseeta riippuvainen asia. Yhdelle yhtä, toiselle toista.

Kuten ilmeisesti aapeen appivanhemmat ovat thneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Tarkoittaa avio-oikeutta. Eli perintö on automaattisesti avioliiton ulkopuolista omaisuutta.

Perintö ei suinkaan ole automaattisesti avioliiton ulkopuolista omaisuutta (ilmeisesti tarkoitetaan avio-oikeutta liiton purkautuessa). Osituksessa huomioidaan laskennallisesti KAIKKI toisen omaisuus (myös perintönä saatu) eli avio-oikeus on myös perintöön ellei sitä poistettu avioehdolla tai testamentilla.

Ongelmallisia tilanteita tulee myös niissä tapauksissa, kun toinen saanut perinnön ja sillä rahalla sitten ostetaan yhteistä omaisuutta. Erityisesti jos ostetaan perinnöllä yhteinen koti ja se laitetaan perinnönsaajan nimiin, niin perinnönsaajan kuollessa leskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon eikä perilliset voi siitä vinkua...

Fatalji

Vierailija kirjoitti:

Apen kuoleman jälkeen paljastui, että asunto, sijoitusasunto, mökki ja osakevarallisuus oli kaikki anopin nimissä. Vainajalla oli iso metsäomaisuus, joka on nyt yhtiöitetty ja perheen lapset siinä osakkaina.

Perunkirjoituksessa siis paljastui, että kaikki muu omaisuus oli pantu vaimon nimiin.

Voiko mitenkään vaatia, että puolisoiden rahaliikenne menneiltä vuosilta avattaisiin ja katsottaisiin, miksi näin on? Onko lahjoituksia tai muuta?

No et voi vaatia, koska et ole pesässä millään tavalla mukana. Ainoa mihin voisit ehkä yrittää puuttua, on se että jos epäilet tuossa tapahtuneen jotain rikollista, niin se voi kiinnostaa poliisia tai verottajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Testamentissa pitää lukea, ettei ole AVIO-oikeutta peritttyyn omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että jos lapsen ja miniän/vävyn avioliitto purkautuu, niin jäävät nuolemaan näppejään puolisonsa perityn omaisuuden osalta.

Hieman off-topic, mutta eikö nimenomaan tuo AVIO-oikeutta lause testamentissa ole vaarallinen? Jos lapsi ei olekaan naimisissa, vaan AVOliitossa, niin silloinhan tuo poissulkeva ehto on pätemätön ja AVOeron tullessa miniä/vävy vie puolet.

Eli, mikä on oikea sanamuoto testamenttiin jotta se kattaa avioliiton lisäksi muutkin tapaukset (avoliitto, rekisteröity parisuhde,..) ja suojaa omaisuuden.

Avoliiton purkautuessa toisella ei ole oikeutta toisen omaisuuteen.

Muutama vuosi sitten tehtiin lakimuutos, joka takaa avoliitossa samat oikeudet puolison omaisuuteen kuin avioliitossakin.

Höpö höpö. Ei todellakaan tehty. Tehtiin vain sellainen pieni muutos että voi vaatia edes jotain korvausta, jos on mahdllistanut toisen vaurastumisen esimerkiksi hoitamalla lapset kotona, jotta toinen voi keskittyä työhönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa on ehtona että lasten puolisolla ei ole oikeutta perintöön.

Terveisin tuleva ex-anoppi.

Haluaisitko tarkentaa, että mitä tällä tarkoitetaan? Eihän lasten puolisoilla muutenkaan ole oikeutta perintöön.  Mutta kun lapsi on saanut perintönsä, on hänen asiansa miten hän sen käyttää, vaikka puolisonsa kanssa yhdessä. 

Testamentissa pitää lukea, ettei ole AVIO-oikeutta peritttyyn omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että jos lapsen ja miniän/vävyn avioliitto purkautuu, niin jäävät nuolemaan näppejään puolisonsa perityn omaisuuden osalta.

Hieman off-topic, mutta eikö nimenomaan tuo AVIO-oikeutta lause testamentissa ole vaarallinen? Jos lapsi ei olekaan naimisissa, vaan AVOliitossa, niin silloinhan tuo poissulkeva ehto on pätemätön ja AVOeron tullessa miniä/vävy vie puolet.

Eli, mikä on oikea sanamuoto testamenttiin jotta se kattaa avioliiton lisäksi muutkin tapaukset (avoliitto, rekisteröity parisuhde,..) ja suojaa omaisuuden.

Avopuolisolla ei ole erossa mitään oikeutta toisen omaisuuteen. Avoerohan jo sinänsä on melko perverssi käsite. Miten erota jotain missä ei ole koskaan liitytty mihinkään? Avopari yleensä asuu yhdessä, mutta yhdessä voi myös asua olematta avopari ja kai voisi olla avopari, vaikka ei asukkaan yhdessä. Avoparitermi sinänsä on jo melko epämääräinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuus kannattaa kerryttää niin, että se on suunnilleen puoliksi puolisojen kesken jakaantunut (varsinkin kun tyhjästä lähdetään, elleei toisella ole jotain suuria perintöjä). Ja sitten testamentilla omistusoikeus toiselle puolisolle, niin tulee noita taisteluja ja verojen maksua perijöille vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet, ellei ole onnistunut sitä omaisuutta itse eläessään käyttämään.

Paitsi että noin menetellen verottaja kiittää, kun saa välistä yhdet ylimääräiset perintöverot. 

Mitkä ylimääräiset?

Leski maksaa tietenkin perintöverot puolisolta perimästään omaisuudesta.  Kun leski heittää lusikan nurkkaan, lapset puolestaan maksavat perintöverot koko potista (olettaen, että perittävää on vielä siinä vaiheessa).  Eli tuo ensiksi kuolleen perintö tulee verotetuksi kahteen kertaan. 

Jos leki perii, niin hän maksaa perintöveroa, mutta se lienee melko harvinaista. Yleensähän leski saa avioliiton päättyessa osituksena oman osuutensa yhteisestä pesästä, jolloin hän ei maksa perintöveroa ja tämä on se tavallisempi tapa.

Siis miten tuo nyt menee? Eikö ap:n appivanhempien omaisuus ole avioliitossa ollut kaikki yhteistä, siitä huolimatta kumman nimissä mikäkin on? Eikö koko omaisuus lasketa yhteen, ja se puoliksi lesken ja lasten kesken?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuus kannattaa kerryttää niin, että se on suunnilleen puoliksi puolisojen kesken jakaantunut (varsinkin kun tyhjästä lähdetään, elleei toisella ole jotain suuria perintöjä). Ja sitten testamentilla omistusoikeus toiselle puolisolle, niin tulee noita taisteluja ja verojen maksua perijöille vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet, ellei ole onnistunut sitä omaisuutta itse eläessään käyttämään.

Paitsi että noin menetellen verottaja kiittää, kun saa välistä yhdet ylimääräiset perintöverot. 

Mitkä ylimääräiset?

Leski maksaa tietenkin perintöverot puolisolta perimästään omaisuudesta.  Kun leski heittää lusikan nurkkaan, lapset puolestaan maksavat perintöverot koko potista (olettaen, että perittävää on vielä siinä vaiheessa).  Eli tuo ensiksi kuolleen perintö tulee verotetuksi kahteen kertaan. 

Eihän leski tässä vaiheessa ole perinyt yhtään mitään. 

"Ja sitten testamentilla omistusoikeus toiselle puolisolle". Lue tuosta ylempää. Eikö tuo tarkoita, että puolisoilla on keskinäinen, omistusoikeuden siirtävä testamentti ja näin ollen leski perii puolison omaisuuden ja maksaa siitä perintöveron.  

Puolisohan voi joka tapauksessa saada tasinkoakin, jos kuolinpesän omistussuhteet ovat kovin eri paria. 

turhaan asiaa mielessäsi pohtit. kun aikanaan anoppi kuolee, niin omaisuus menee hänen lapsilleen, ellei ole tehnyt testamenttia. tietenkin jos epäilet että että on annettu lahjoja, eikä niistä ole lahjaveroja maksettu. mahdollisesti ajattelit ilmoittaa verottajalle. tuo ei ole kannaltasi järkevää, koska anopille tulevat veroseuraamukset voivat pienentää puolisosi osuutta perinnöstä. huonolla tuurila anoppi tekee testamentin, jossa puolisosi saa ainoastaan lakiosan.