Työskentelen musiikkialalla ja nyt on aivan pakko avautua!
Helsingissä vaikutan (ylläri) ja isompia liikkeitä ollaan tekemässä. En halua kertoa tarkemmin omasta työstäni, jotta minua ei tunnistettaisi, mutta on eräs asia, josta on pakko avautua anonyymisti.
Mä olen aivan kurkkuani myöten täynnä tätä suomalaista musiikkibisnestä. Ongelma on ilman muuta myös globaali, mutta ärsyttää aivan vietävästi se, että näitä läppä-youtube-artiseja signeerataan levy-yhtiöihin, vaikka eivät osaa mitään. Sit tehdään huonoja biisejä, joissa ei ole yhtään sielua, talenttia eikä pätkänkään vertaa taidetta, ja jengi kuuntelee tällaisia ''artisteja''. Maksavat heidän keikoistaan ja fanittaa.
En suomalaisia ala tässä nyt nimeltä luettelemaan tietyistä syistä, mutta ulkomaalaisista kappaleista Man's not hot on tästä oiva esimerkki tai Cardi B:n Bodak Yellow. Tulee mieleen myös artisteja, kuten Bebe Rexha, Zara Larsson, Fifth Harmony yms. Kaikki tekevät sitä samaa kuraa ja koko ajan nousee uusia, jotka jatkavat samoja jalanjälkijä. Kotimaastammekin löytyy mm. yksi, joka lähtenyt ulkomaille toteuttamaan isoa unelmaansa, mutta hänkin tekee valitettavasti samaa listapoppia. Eikä ole edes niin tunnettukaan tai lahjakas vielä, mitä meidän media antaa hänen suosiostaan ymmärtää. Maksettuja keikkoja ja haastatteluita.
Sitten on näitä, jotka tekevät ihan tosissaan musaa, mutta se ei ole mitenkään omaperäistä, eli kopioidaan tai matkitaan jonkun toisen tyyliä ja soundia. Tehdään biisejä, jossa äänehdellään studiolla ja käytetään hitosti kompressoria ja autotunea, mut sit livenä onkin meininki aivan jotain muuta, ellei turvauduta playbackiin.
En todellakaan ole katkera tai kateellinen tämmösille tyypeille (uskokaa pois, nään tätä todellisuutta ihan tarpeeksi työkuvioissa), vaan lähinnä harmittaa se, että oikeat artistit jäävät tuollaisen paskan varjoon. Suomestakin löytyy lahjakkaita ja monipuolisia artisteja, mutta ''sisälle'' päästetään vain ne, jotka ovat valmiita myymään sielunsa ja tekemään paskaa. Tai sit näitä, jotka maksavat levytyssopparista tai sit jonkun isukki tuntee esim. levy-yhtiön pomon. Olen nähnyt ja kuullut kaikenlaista. :) Näissä piireissä tapahtuu myös paljon hyväksikäyttöä, kiristystä, manipulointia ja selkäänpuukotusta. Melkein kaikki käyttää jotain aineita sekä ovat itseriittoisia ja ahneita. Hyviäkin tyyppejä löytyy ilman muuta. En dumaa kaikkia. Enhän minä muuten työskentelisi tällaisessa ympäristössä, jos ei olisi mitään positiivista sanottavaa.
Suurin osa näistä uusista sekä vanhoista ''artisteista'' hamuaa vain julkisuutta, rahaa ja mainetta. Sitä intohimoa ja lahjakkuutta harvemmin on, vaan se halu olla '' jotain''. Sen huomaa jo avaamalla sosiaalisen median tai seuraamalla X-factoria, Idolsia ja The Voicea.
Nykyään kaikki haluavat olla artisteja, ja koska laulajien ja kappaleiden taso on laskenut kuin lehmän häntä, niin se on näille julkisuuden nälkäisille pyrkyreille mahdollista. Levy-yhtiöiden vika myös, kun ovat antaneet mahdollisuuden näin helpolle systeemille, mutta loppupeleissähän se on niin, että raha ratkaisee...
Tähän loppuun Emma Gaalasta poimittua: ''Soosoo, mää on fakin legenda, pane pane, kotona junnut on töis, bisset läikkyy ja mun on pakko twerkkaa että saisin fyrkkaa!''
Kommentit (283)
Joidenkin mielestä pitäisi pitää musiikista, joka on taiten tehtyä, pitkän linjaan muusikon tekemää. No, sama juttu kuin taitoluistelussa: katsojina ja kuuntelijoina vain lajin harrastajia ja heidän sukulaisiaan. Sitä paitsi rytminen alkuasukkaiden musiikki ei ole koulua käyneiden ammattilaisten säveltämää, ja silti toimii esikuvana monille "oikeille" taiteilijoille. Oletko kuullut kansanmusiikista?
Musiikki bisnes onkin kuraa.
Mun suosimat pumput ovat paasseet esille musa teollisuudesta huolimatta.
mm.
Black Sabbath
Kiss
Joan Jett
Rammstein
Musa busineksen mielesta nuo eivat osaneet soittaa ja niille ei ollut markkinoita.
Vierailija kirjoitti:
En luokittele ketään heidän musiikkimakunsa mukaan, enkä jaksa tunteilla jos joku tykkää jostain mistä minä en. Se kyllä ihmetyttää, miten kovasti joillain menee tunteisiin toisten erilainen maku, ja miten tietyn tyylin tykkääjät lytätään surutta maanrakoon.
Se on hei vaan musiikkia ;)
Monilla menee varmasti näin ja sinänsä ihan hyvä näkökulma, mutta osalle ihmisistä musiikki on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein harrastus ja tapa viettää vapaa-aikaa kuunnellen, soittaen, keikoilla tmv., ja siinä tapauksessa esim. potentiaalisen seurustelukumppanin musiikkimaku on aika olennainen juttu. Itse en pystyisi olemaan suhteessa, jossa joudun vapaa-ajallani kuuntelemaan jotain JVGn tai Petri Nygårdin tasoista kuraa, saati käymään heidän keikoillaan. Erilainen musiikkimaku sinänsä on ihan ok, jos se musiikki on taidolla ja ajatuksella tehtyä ja kestää kriittisempää tarkastelua.
Vau! Oon pitkään miettinyt samaa, mutta enpä olisi uskonut, että näin moni on huomannut -ja tajunnut- mitä on oikein isosti meneillään! Radiot, klubit, kuntosalit, tv ja media hypettää lähes ainoastaan tuota JVG, Cheek, Evelina ja Sanni- paskaa. Antti Tuiskua unohtamatta :D
Sit välillä nostetaan esille näitä uusia ja "lupaavia" artisteja, mutta nehän tekevät tuota ihan samaa shaibaa.
Myös samat näyttelijät ja somepersoonat kiertää pientä piiriä ja se vaan jatkaa pyörimistä. Kaikenmaailman Putoukset ja Talk show:t, temptationeita ja muuta paskaa. Laadukkaista ohjelmista ei ole minkäänlaista käsitystä. Tosi-tv:tä ja julkkiksia, hahhah.
Raha liikkuu ja ihmisten tyhmentäminen kiihtyy kovaa vauhtia. Ei varmaan ole helppoa tuollaista alaa edes lähteä muuttamaan. Minkä sitä muutama ihminen mahtaa biljoonia takovalle massakorporaatiolle... Kyllä lampaat on hölmöjä, ei voi muuta todeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En luokittele ketään heidän musiikkimakunsa mukaan, enkä jaksa tunteilla jos joku tykkää jostain mistä minä en. Se kyllä ihmetyttää, miten kovasti joillain menee tunteisiin toisten erilainen maku, ja miten tietyn tyylin tykkääjät lytätään surutta maanrakoon.
Se on hei vaan musiikkia ;)
Monilla menee varmasti näin ja sinänsä ihan hyvä näkökulma, mutta osalle ihmisistä musiikki on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein harrastus ja tapa viettää vapaa-aikaa kuunnellen, soittaen, keikoilla tmv., ja siinä tapauksessa esim. potentiaalisen seurustelukumppanin musiikkimaku on aika olennainen juttu. Itse en pystyisi olemaan suhteessa, jossa joudun vapaa-ajallani kuuntelemaan jotain JVGn tai Petri Nygårdin tasoista kuraa, saati käymään heidän keikoillaan. Erilainen musiikkimaku sinänsä on ihan ok, jos se musiikki on taidolla ja ajatuksella tehtyä ja kestää kriittisempää tarkastelua.
Täällä toinen, joka ei kykenisi seurustelemaan ihmisen kanssa, jonka musamaku olisi tuollainen. Mielestäni musiikkimaku ja älykkyys korreloivat myös paljon keskenään. Ei voi olla kovin syvällinen ja välkky tyyppi kyseessä, jos kuuntelee Petri Nygårdia ja JVG:tä. Ja vieläpä maksaa niistä ja käy keikoilla. Itselläni on muutamia tämän tyyppisiä kavereita ja tuttuja. Mukavia ovat jne, mutta elävät ihan erilaisessa maailmassa kuin minä.
T. N22
Vierailija kirjoitti:
Vau! Oon pitkään miettinyt samaa, mutta enpä olisi uskonut, että näin moni on huomannut -ja tajunnut- mitä on oikein isosti meneillään! Radiot, klubit, kuntosalit, tv ja media hypettää lähes ainoastaan tuota JVG, Cheek, Evelina ja Sanni- paskaa. Antti Tuiskua unohtamatta :D
Sit välillä nostetaan esille näitä uusia ja "lupaavia" artisteja, mutta nehän tekevät tuota ihan samaa shaibaa.Myös samat näyttelijät ja somepersoonat kiertää pientä piiriä ja se vaan jatkaa pyörimistä. Kaikenmaailman Putoukset ja Talk show:t, temptationeita ja muuta paskaa. Laadukkaista ohjelmista ei ole minkäänlaista käsitystä. Tosi-tv:tä ja julkkiksia, hahhah.
Raha liikkuu ja ihmisten tyhmentäminen kiihtyy kovaa vauhtia. Ei varmaan ole helppoa tuollaista alaa edes lähteä muuttamaan. Minkä sitä muutama ihminen mahtaa biljoonia takovalle massakorporaatiolle... Kyllä lampaat on hölmöjä, ei voi muuta todeta.
Suuri syy miksi peleista on tullut yha suurempi piikki musa ja tv teollisuudelle
Emma-gaala on kyllä surkeuksien surkeus. Livenä näytetään vain se geneerinen huttu, joka perustuu lähinnä myyntiin. Sitten vaivihkaa vilautetaan, että joo, jaettiin me myös palkintoja jazzille, klassiselle, kriitikoiden valinnalle ym., eli niille ihmisille, jotka ovat itse tekemänsä musiikin takana tai sijoittaneet koko elämänsä taiteenlajin oppimiselle.
Ei siinä mitään, tietenkin suosittuja halutaan näyttää, mutta eipä se suomalaisten musiikkikäsitys ja -maku paljon laajene, jos televisiossa näytetään niitä 5-10 levy-yhtiöiden pumppaamaa artistia, radio soittaa näitä, spotify nostaa näitä tarjolle, lehdet tekee juttuja, sitten ne palkitaan ristiin rastiin isoimmissa gaaloissa.
Raikkaimpia juttuja tällä hetkellä suomalaisessa musiikissa on Litku KLemetti. Hän tekee ja esittää itse musiikkinsa ja vastaa sen levityksestäkin kai isosti itse. Ja on jo kohtuullisen suosittu. Eveliina kun koittais samaa omin avuin niin jännää ois :D
Ei enää arvosteta musikaalisuutta pätkääkään. Vai kuinka moni noista VOF/Idols/X Factor-finalisteista osaa soittaa mitään puhumattakaan biisien tekemisestä?
Nykyään riittää, että osaa laulaa (jotenkin) ja saa faneilta finaaliäänestyksessä ääniä. :) Ja että palkaksi riittää auto käyttöön ja kaiuttimet. :D
Jotenkin on sellainen fiilis, että vielä 90-luvun lopussa tehtiin hyväsaundisia levyjä, mutta nykyään pelkkää moskaa. No ei kai sillä ole väliä, kun 95% musiikista kuunnellaan häviöllisesti pakattuna kannettavilla laitteilla.
Universaali ilmiö joka ei rajoitu musiikkiin. Kulttuurissa ei ole enää aikaa syvyydelle tai sielukkuudelle, kaikki on muovista, helppoa ja tyrkkyä. En nyt tiedä onko se kuitenkaan musabisneksen vika, enemmänkin syyttäisin kulttuuria.
Tässä erään kotimaisten mimmien rap-yhtyeen biisin sanat:
Mä tiedän, mä tiedän, mä tiedän ei jengi tee mitää ku flexaa/
Mä kerron, mä kerron, mä kerron tä paska mulle ei natsaa/
Sä et oo mulle mikää veli, tää musa mailmaa on teille peli/
Mä näytän teille boss bitch/
Kysytkö sä vielä miks mä tuun oleen rich/
Tää on ku leikki/
Sä et oo muutaku feikki/
Sul ei oo pokkaa, sä et oo muuta ku nolla/
Soita vaikka 112/
Muista vaa et meitä on kaks/
Ak, Tainee ja Donatellaa/
'Bout to change this new era/
Nää jengi ne vlexaa x4
Ne vlexaa x12
Mä tuon suomiräppi geimin
Mä oon muija mä oon waavy
Mut kun mä tajuun mä oon se bleimi
Koko maailma, se on mun eimi
Ne radal puhuu ja flexaa
Nenä alasteen yli lexaa
Ne puhuu paskaa ja mä hitsaan
Sit ne luulee et mä give a fuck
Ne luulee et niil on hullu tyyli
Niil on floppi tyyli x2
Sit ne kävelee mun ohi
Nenä pystys niinku olis
Rahat taskus, mut ei oo
Nää jengi ne vlexaa x4
Ne vlexaa x12
Kertsi 2x
Tällaiseksi on taso mennyt.... ei viitsitä tehdä tosissaan mitään ja halutaan tehdä vain haippimusaa, jotta päästäisiin kuuluisuuksiin ja osingoille.
Mulla halkee pää, jos kuulen sekuntiakaan kauemmin näitä vinkuvia nuoria naislaulajia. Hei Eveliina, Rihanna lanseerasi ton sun laulutyylin jo 10 vuotta sitten. Keksi jotain omaa.
Mitä mieltä muut ja ap on Abreusta?
Keittää myös ihan perkeleesti ylimielinen asenne joka noilla nostetuilla artisteilla on. JVG:n jäbät etunenässä. Oikeesti kelatkaa, seitsemän voitettua Emmaa näillä lyriikoilla:
"
http://lyricstranslate.com/en/jvg-etenee-lyrics.html#ixzz56W8rBLuY
Taskus vaan femmoi
Nosteltu Emmoi
Haluunko istuu luennoil
vai istunko lennoil?
Ei jääty päätyyn lauleskeleen
Hommat etenee mut pystyy vielki silti vähän naureskeleen
Taas homma etenee
Taas homma etenee kun taakka kevenee
Lähetään vetelee
Moottori pärisee
On kolikoita, seteleitä semmosii
Epeleitä, ei ne tunne meitä"
Muuta Elämää kirjoitti:
Hyvää settiä. Onneksi musiikilla ja taiteella ei tarvitse olla mitään tekemistä tuon perinteisen levy-yhtiöbisneksen kanssa. Itse olen tuottanut musaa kotistudiossa harrastuksena pitkään ja nykyisin internetin ansiosta saan siitä tavallisen päivätyön verran rahaa kuussa. Tulot koostuvat pitkälti Spotifystä mutta myös Youtube mainostuloista ja lisenssimaksuista (mainosfirmat lisensöivät instrumentaalibiisejä käyttöön). En kuulu Teostoon, minulla ei ole lainkaan levysoppareita, ei keikkoja, kukaan ei käytännössä tiedä minusta mitään artistinimieni lisäksi ja juuri näin haluan asian olevankin. Vain musa ratkaisee. Jos julkaiset hyvää settiä, mikään ei estä sinua julkaisemasta sitä suoraan streamauspalveluihin ja iTunesiin ilman lafkoja ja koko maailma on potentiaalinen kuulijakuntasi. Sitten vaan vaaditaan hieman luovuutta ja tarmokkuutta markkinoinnissa ja homma alkaa toimimaan. Omalla kohdallani kuukausittaiset kuulijat yhteensä Spotifyssä menevät kohta yli 30,000 kuulijan ja statistiikkoja katsoessani minulla on kohta enemmän päivittäisiä kuunteluja kuin vaikkapa Anssi Kelalla. Ei hassumpaa ottaen huomioon että tämä on minulla kaikesta huolimatta harrastus ja ei tarvitse luopua anonymiteetin tuomasta rauhasta hillumalla Vain Elämäässä.
Oma neuvoni on, että jos systeemi on paska ja et voi korjata sitä, ei kantsi jäädä systeemiin osaseksi vaan perusta oma systeemi, joka ei sisällä lainkaan vituttavia osia. Sitä kautta elämä voi olla muutakin kuin vain elämää.
Mielenkiintoinen kirjoitus! Saisinko tietää artistinimesi? :)
Vierailija kirjoitti:
Muuta Elämää kirjoitti:
Hyvää settiä. Onneksi musiikilla ja taiteella ei tarvitse olla mitään tekemistä tuon perinteisen levy-yhtiöbisneksen kanssa. Itse olen tuottanut musaa kotistudiossa harrastuksena pitkään ja nykyisin internetin ansiosta saan siitä tavallisen päivätyön verran rahaa kuussa. Tulot koostuvat pitkälti Spotifystä mutta myös Youtube mainostuloista ja lisenssimaksuista (mainosfirmat lisensöivät instrumentaalibiisejä käyttöön). En kuulu Teostoon, minulla ei ole lainkaan levysoppareita, ei keikkoja, kukaan ei käytännössä tiedä minusta mitään artistinimieni lisäksi ja juuri näin haluan asian olevankin. Vain musa ratkaisee. Jos julkaiset hyvää settiä, mikään ei estä sinua julkaisemasta sitä suoraan streamauspalveluihin ja iTunesiin ilman lafkoja ja koko maailma on potentiaalinen kuulijakuntasi. Sitten vaan vaaditaan hieman luovuutta ja tarmokkuutta markkinoinnissa ja homma alkaa toimimaan. Omalla kohdallani kuukausittaiset kuulijat yhteensä Spotifyssä menevät kohta yli 30,000 kuulijan ja statistiikkoja katsoessani minulla on kohta enemmän päivittäisiä kuunteluja kuin vaikkapa Anssi Kelalla. Ei hassumpaa ottaen huomioon että tämä on minulla kaikesta huolimatta harrastus ja ei tarvitse luopua anonymiteetin tuomasta rauhasta hillumalla Vain Elämäässä.
Oma neuvoni on, että jos systeemi on paska ja et voi korjata sitä, ei kantsi jäädä systeemiin osaseksi vaan perusta oma systeemi, joka ei sisällä lainkaan vituttavia osia. Sitä kautta elämä voi olla muutakin kuin vain elämää.
Mielenkiintoinen kirjoitus! Saisinko tietää artistinimesi? :)
30 000 kuukausittaisen kuuntelijan turvin ei kyllä Spotify-tilityksillä pääse millekään keskimääräisille kuukausiansioille, elleivät nämä 30 000 kuulijaa kuuntele ihan hiton tiuhaan musaasi. T. muusikon puoliso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten suht asiaa, mutta et voi tosissasi väittää etteikö Cardi B olisi hyvä räppäri. Bodak yellow on kova renkutus, ei musiikkia tarvitse aina ottaa niin vakavasti. :D Itsekin olen käynyt musiikkiopiston ja muutakin, eli olen siis klassisesti koulutettu, mutta silti tykkään kuunnella myös poppia, trappia ja näitä muitakin uusia vähän ehkä marginaalisempia genrejä. Ja Alma on muuten todella lahjakas pop-laulaja, ja joka muuta väittää ei tiedä laulamisesta mitään. :)
Mutta kaikki muu on kyllä valitettavasti noin kuin kirjoititkin, peli on kovaa ja raakaa ja moni suhteellisen lahjaton valitaan epäilyttävistä syistä alalle.
Jaa, millähän perusteella? Todella lahjakas = osuu suurinpiirtein nuotteihin suurimman osan ajasta?
Yritä nyt ymmärtää, että se käheä hieman puolihuolimattomalta vaikuttava laulutyyli on tarkoituksellista. :D Se on yleistä pop-musiikissa nykyään, ja minusta Alman laulu kuulostaa siinä mielessä hyvinkin taidokkaalta. En toki sitten tiedä kuinka paljon hänen ääntään käsitellään, mutta siinäkin on aina rajansa. Ei ääntä voi muokata loputtomiin.
Ärsyttää just tällaiset progeäijävinkujat, niin kuin joku sanoikin. :D Kuvittelevat, että vain joku "eeppisen progressiivinen" drone sludge krautrock on The Ainoaa Oikeaa Musiikkia. Tai sitten jotkut 50-luvun iskelmät, lol.
Ja Almaa tykkäätte vihata ihan tasan siksi, kun on ylipainoinen eikä mikään kedon kaunein kukkanen muutenkaan. Samalla sitten ulisette, että byhyy nykymusa on paskaa ja artistit nousee julkisuuteen vain ulkonäön perusteella... Hups?
Ymmärrän mielipahan siitä, että musaBISNES on epäreilua ja Cheekit, JVG:t ja muut suht lahjattomat tai muuten vain älyvapaat esittäjät nostetaan jonkun jumalan tasolla, en käsitä sitä itsekään.
Mutta silti mun mielestå musiikilla on monta funktiota niin kuin muillakin taiteilla, eikä kaiken musiikin tarvi olla aina jotain korkeakulttuuria. Pop erityisesti on kevyttä ja lähinnä sellaista hyvän mielen mättöä, jota ei kannata välttämättä ottaa niin kauhean vakavasti.
Tietysti jonkinlainen taso on oltava, että musiikista voi nauttia, ja en välitä itsekään kauheasti mistään känniörvellysbiiseistä tai muutenkaan pinnallisista sanoituksista, mutta kuuntelenkin kyllä pop-musiikkia ihan sen melodian ja rytmin vuoksi, en niinkään lyriikkojen, elleivät sitten ole poikkeuksellisen hyviä. :)Ettå mainstream on mitä mainstream on, ja löytyy sieltä helmiäkin, jos vain osaa kuunnella riittävän avarakatseisesti eikä leiki jotain elitistiä 24/7.
Musiikki on suhteutettava aina sen genreen ja aikakauteen.
Jos kaikki nykymusiikki on paskaa, niin menkää kuuntelemaan niitä pölyisiå lp-levyjänne tai tehkää itse parempaa.T: sopraano, pianisti ja säveltäjä, joka kuuntelee melkeinpä kaikkea klassisen, avant-garden, metallin, rockin, elektronisen ja popin väliltä. :)
Toi ”pop on kevyttä hyvän mielen mättöä” särähti korvaan. Huomaa, ettet tiedä popmusiikista paljon mitään. Popmusa pystyy kyllä käsittelemään muitakin tunteita kuin olla vain se iänikuinen tanssijalan nostattaja ja siellä nykypopin, 50 -luvun iskelmän ja progen välissä on paljon musiikillisesti korkeatasoista kamaa. Stevie Wonder, Michael Jackson, Beatles, Carole King, Carpenters.. ihan noin muutamia nimiä ihan sieltä mainstream -osastolta mainitakseni. Myös nykyään tehdään upeaa popmusiikkia, joka ei kyllä oikein missään soi, kun vaan ne toisiltaan kuulostavat hyväksytään radioon. Esim. suomalainen Tomi Malm. Pintapuolisesti voi olla kevyttä mutta lähdepä analyyttisesti tutkimaan harmonioita, melodiankuljetuksia, sooloja, rytmikudoksia. Saundeja, jotka on tehty sisällöllä, osaavalla sovituksella ja soittotaidolla. Tossa nykyisessä tusinatavarassa on toisin päin. Saundi on joka levyllä se sama korvia riipivä, sisältö nolla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä erään kotimaisten mimmien rap-yhtyeen biisin sanat:
Mä tiedän, mä tiedän, mä tiedän ei jengi tee mitää ku flexaa/
Mä kerron, mä kerron, mä kerron tä paska mulle ei natsaa/
Sä et oo mulle mikää veli, tää musa mailmaa on teille peli/
Mä näytän teille boss bitch/
Kysytkö sä vielä miks mä tuun oleen rich/
Tää on ku leikki/
Sä et oo muutaku feikki/
Sul ei oo pokkaa, sä et oo muuta ku nolla/Soita vaikka 112/
Muista vaa et meitä on kaks/
Ak, Tainee ja Donatellaa/
'Bout to change this new era/Nää jengi ne vlexaa x4
Ne vlexaa x12Mä tuon suomiräppi geimin
Mä oon muija mä oon waavy
Mut kun mä tajuun mä oon se bleimi
Koko maailma, se on mun eimi
Ne radal puhuu ja flexaa
Nenä alasteen yli lexaaNe puhuu paskaa ja mä hitsaan
Sit ne luulee et mä give a fuck
Ne luulee et niil on hullu tyyli
Niil on floppi tyyli x2Sit ne kävelee mun ohi
Nenä pystys niinku olis
Rahat taskus, mut ei ooNää jengi ne vlexaa x4
Ne vlexaa x12Kertsi 2x
Tällaiseksi on taso mennyt.... ei viitsitä tehdä tosissaan mitään ja halutaan tehdä vain haippimusaa, jotta päästäisiin kuuluisuuksiin ja osingoille.
Kappas vaan, tiedän nämä mimmit tutun kautta. Eivät siis ole julkkiksia todellakaan, eivätkä edes kunnolla inessä musapiireissä. Tekivät ensin noin 4-6 biisiä englanniksi ja nyt julkaisivat ekan suomenkielisen biisinsä "Vlexaa".
Jalkoja yrittävät kovasti oven väliin laittaa, mutta lyriikoiden taso ihan samanlaista englanniksi. Ovat myös ylimielisiä kuten tuosta biisin sanoistakin tulee ilmi. Haukkuvat muita, mutta tekevät itse täsmälleen samaa tuubaa.
Taisivat jossain pikkulehden haastattelussa itkeä, miten heidän keikallaan ihmiset nyökkäilee mukana, mutta eivät koskaan palaa heidän musiikkiin tai lähesty keikan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
30 000 kuukausittaisen kuuntelijan turvin ei kyllä Spotify-tilityksillä pääse millekään keskimääräisille kuukausiansioille, elleivät nämä 30 000 kuulijaa kuuntele ihan hiton tiuhaan musaasi. T. muusikon puoliso
Riippuu.
Jos teet yksin, et joudu jakamaan mitään kenenkään kanssa. Tyypillinen diili jakelijan kuten Record Union kanssa on, että pidät 90% Spotify tilityksistä itse. Vertaa Anssi Kela, joka saa lopulta itse käteen käsittääkseni jotain 30% luokkaa. Jos on bändi kyseessä, saattaa olla, että henkilökohtaiset prosentit jäävät pienemmäksi vielä tuosta. Näin ollen jokainen Spotify play, jonka itse saan on minulle kolme kertaa arvokkaampi kuin esim. Anssille.
En väittänytkään, että pelkällä Spotifyllä pääsisin normaalin palkkatuloon, Spotify on yksi osa kokonaisuutta, joka omalla kohdallani muodostaa noin kolmasosan. Jako minulla menee suurin piirtein näin: Spotify+iTunes / Youtube / Lisenssit ja jokainen osanen on suurin piirtein yhtä arvokas.
Tällä hetkellä Spotify tilittää suurin piirtein 6-7 dollaria tuhannesta kuuntelusta. Jos kuukausittaiset kuuntelut ovat esimerkiksi 150,000 saa käteen siis n. 900 dollaria sen 10% jälkeen jonka jakelija ottaa. Jos jakajia on useampia niin sitten luvut tietenkin pienenevät nopeasti suht merkityksettömiksi, mutta tuo on ihan realistinen lukema jos saa edes jonkinlaista kansainvälistä näkyvyyttä jo tuolla 30,000 kuuntelijankin joukolla.
Tässä muuten on perää. Musiikkia on julman paljon, jopa hyvää musiikkia. Viihdyn mainiosti vanhojen vinyylieni pölypilvessä, mutta sieltä on hyvä tulla aika ajoin pois ja tuulettaa aivojaan ja asenteitaan uudemmalla musiikilla. Niitä vinyyleitä kuitenkin on nelinumeroinen määrä niin siellä kyllä olisi kuunneltavaa ilman että tarvii ikinä kokea mitään uutta. Ei siitä uudesta musiikista tarvi digata mutta sillekin on hyvä antaa mahdollisuus. Ja jos mainstream on kamalaa paskaa niin tonkii sitten korviinsa ei-mainstreambändejä. Aina sieltä jotain uutta ja mielenkiintoista osuu korviin, eikä aina jaksa niitä samoja vartin progesoolojakaan kuunnella.
#80 (vai oliko se #90) - ei muusikko mutta aktiivinen musiikinharrastaja