Lue keskustelun säännöt.
Miesvauvat parisuhteessa
Typeryydestäsakotetaan
06.02.2018 |
En varmasti ole ainut jota ihmetyttää naiset jotka parisuhteessa sietävät miesvauvoja, eli miehiä jotka eivät tee mitään, valittavat ja syövätkin ainoastaan jotain mautonta makaronimössöä. Ja sitten nämä naiset vielä perustavat perheen näiden isojen vauvojen kanssa ja ihmettelevät kun on raskasta kun äijä on kuin vetelä taikina joka ei tee mitään. Tai korkeintaan saa itsensä raahattua töihin ja loppuaika meneekin sitten soffalla tai tietokoneella samalla valittaen että missä makaronimössö ja puhtaat kalsarit.
Mikä teitä vaivaa? Olen ihan kyllästynyt kuuntelemaan naisten valitusta, kun se unelmien miesvauva ei muuttunutkaan mieheksi perheenlisäyksen johdosta. Eikö mikään hälytyskello soi että älä tee perhettä laiskan taikinan kanssa?? Ennemmin olisin yksin kun katselisin kotonani moista riippakiveä.
Kommentit (529)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dwerwwe kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fddfgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fdgdfgfd kirjoitti:
Lentolääkäri kirjoitti:
Tuo oli just niin hyvin kirjoitettu, että kyllä mies sitä ruokaa tekisi, kunhan se vain kelpaisi! Mutta kun ota huomioon tuo ja en tykkää tuosta ja tuo on epäterveellistä eikä tuota noin kuulu valmistaa...Ja ihan sama aika monessa kotihommassa. Eli "tee niin kuin haluat, kunhan se on minun tavallani tehty".Mutta johan täällä joku mussukka sanoikin, että sitten täytyy erota. No niin kai sitten, kaikki eroon vaan. Miesvauvat nääntyy nälkään pleikkansa ääreen (en muuten itse pelaa) ja naiset säilyvät hengissä tomerina, tietävinä mutta tosimiehen puutteessa nääntyen.
Voi kuule, ei pleikkarimiehet mihinkään näänny, he pyöräyttävät itsellen vartissa jotain syötäväksi kelpaavaa ja jatkavat syömisen jälkeen. Ei siihen muita tarvita. Mies tyytyy aika vähään, jos se vain hänestä olisi kiinni.
Miksi pleikkamies sitten edes tahtoo suhteen? Mitä hän siltä odottaa. Jos mukavampaa on pelata ja nopeesti syödä yksin jotain, niin eihän naisen kanssa kannata yhdessä asua.
Niinpä, kun heti kättelyssä sanoo että mä haluan pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä einespizzaa syöden, niin nainen tietää kiertää tämän tyypin kaukaa. Jos siitä huolimatta joku nainen jää roikkumaan, niin ihan naisen oma valinta ja vika.Mutta ei, ne esittää aikuista kunnes luulevat saaneet naisen nalkkiin lapsella, sitten paljastetaan se todellinen luonne.Ja miksi ei kelpaa palanut ruoka, kun kerran tahrainen pöytä on ihan ok? Samat säännöt molemmille, jos on ok tehdä huonosti, molemmilla pitää olla sama oikeus.
Koska tuo vertaus ontuu pahasti. Tahmainen pöytä täyttää edelleen kaikki pöydän tehtävät, mutta palanut ruoka on pilalla ja se on lisäksi tehty naisen toimesta tahallaan huonosti, ei vahingossa.
Ei, vaan vähän palanut ruoka on yhä ruokaa ja täyttää kaikki ruuan tehtävät, tulee maha täyteen. Likaisesta pöydästä voi saada vatsasairauden, toisin kun ylikypsästä lihasta.
Ihan samalla on hutiloinut kun on "vahingossa" jättänyt pöydän likaiseksi, ei ole kiinnostanut tehdä kunnolla, kun sulle on ihan sama, onko pöytä likainen. Mulle on ihan sama onko liha palanutta, syön salaattia joka tapauksessa. Molemmissa tapauksissa ei kiinnosta toisen mielipide pätkääkään. Ja se on suhteessa lopun alku.
Mutta miesvauva näkee vain omat tarpeensa, vauvat ovat itsekkäitä. Miesvauva vaatii että hänen tarpeensa täytetään, mutta ei vastavuoroisesti täytä naisen tarpeita, vauva kun ei ole mies.Ei, palanut ruoka ei täytä ruuan kulinaristisia tehtäviä ja ravinnollisetkin vain osittain. Likaisesta pöydästä ei voi saada vatsasairautta, ei vaikka nuolisi pöytää, jota terve ihminen ei yleensä tee. Mutta tietenkään etä välitä lihasta kun et itse syö sitä vaan muut kärsivät, tulihan se naisellinen narsisimi sieltä kun vähän jaksoi odottaa.
Kyllä huono ruoka täyttää tarpeita siinä missä likainen pöytäkin. Likaisesta pöydästä voi siirtyä käsien kautta moni bakteeri, mm salmonella ja coli. Mutta ylikypsä liha on vaaratonta.
Tuossa joko molemmat on narsisteja tai ei kumpikaan, kumpikin piittaa vain siitä mikä häntä itseä kiinnostaa. Molemmat toimivat väärin, mutta kun se miehelle pitää miesvauvan mukaan olla sallittua.
Eikä miestä saa edes neuvoa, tai mies lannistuu eikä tee enää koskaan mitään.
Miksi sama ei päde naiseen, jos naiselle neuvotaan että ensi kerralla tee toisin sen paistin kanssa, niin heittääkö nainen silloin masentuneena hanskat tiskiin eikä kokkaa enää koskaan mitään, vaan vetäytyy ja lamaantuu? Ellei, niin miksi se olisi miehelle sallittua?
Palanut ruoka sisältää karsinogeenisiä PAH-yhdisteitä ja aiheuttaa erityisesti vatsasyöpää. Se ei siis suinkaan ole vaaratonta.
Kyllä sen palaneen kohdan voi leikata pois, ei tarvitse uhriutua ja heittäytyä miesvauvaksi.
PAH-yhdisteet höyrystyvät kuumennettaessa ja tarttuvat myös niihin palamattomiin kohtiin, eli tuo ei valitettavasti riitä. Tässä se taas nähdään mitä tasoa ne naisten ylivertaiset neuvot ovat.
Jotenkaan miehet eivät itse grillatessaan kuitenkaan käristyneempääkään pintaa kavahda - ainakaan tälkaista miestä ei ole tullut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis apua millanen kuva naisista välittyy parin kommentoijan tekstistä. "Koska mies haluaa välttää riitelyä" Nainenko sitten siitä nauttii? Miksi ihmeessä nainen tahtoisi väkisin riitaa vääntää, huutaa ja tapella? Eikö ne naiset oikeesti puhu ja keskustele aivan normaalisti?
Tai että 95% tilanteista on naisen vika. Siis millasia suhteita teillä on? Eikö oikeesti voisi ottaa vastuuta omista teoistaan yhtään enempää kuin 5%.
Millaisina olentoina te oikein näette naiset, jos kuvittelette että se nauttii riitelystä, tappelusta, toisen mollaamisesta ja lyttäämisestä. Voiko kukaan ihminen olla oikeasti onnellinen siinä tilanteessa, minkä väitätte naisen itselleen asettavan? Mikä on se hyöty, mikä ajaisi naisen näin onnettomaan suhteeseen ja tilanteeseen.
Itse olin suhteessa, jossa keskustelin mieheni kanssa usein niin kuin juttelisin työkaverille tai ystävälle. Vuosia kerroin miltä musta tuntuu ja mitä tahtoisin tapahtuvan. Mies ei jostain syystä ottanut mua tosissaan. Eron jälkeen sanoi mulle näin. Ei ottanut tosissaan, vaikka usein puhuin ja yritin kaikkeni perustellakseni asian ymmärrettävästi. Se satutti eniten.
Mikä sitten sai mut eroamaan? Kerran pinna katkesi. Olin 4 vuotta jo kertonut, etten voi hyvin, ilman että mies kuunteli. Huusin vihasena vuosien tuskan. Mies kuunteli ja vihdoin otti mut tosissaan.
Tässä vaiheessa päätin erota, koska en tahdo suhdetta, jossa mun on huudettava, jotta toinen kuuntelee. En tykkää huutaa, en lähde siihen. Jätin miehen. Mies oli totaalisen yllättynyt "kun meillä meni niin hyvin" ja "mikset koskaan kertonut mulle". Helvetti. Vuosia yritin. Sanoi ettei tiennyt mun olevani tosissani....
Minä olen kyllä ihan ympärille katsellessani havainnut, että yllättävän monella naisella on suorastaan saatana*linen halu ottaa niskalenkki miehestään, vaikka se edellyttäisi suorastaan perhehelvettiin menoa, ennen päämäärään pääsemistä.
Sille, jonka mielestä 2 perunaa saa keittää viiden litran kattilassa jos haluaa. No saahan sitä, mutta miksi et vain voi ottaa neuvoa vastaan ja keittää perunat pienemmässä kattilassa? Onko se joku periaate kysymys, että pitää saada tehdä asiat just omalla tavalla?
Jos mun miehellä on joku hyvä neuvo johonkin asiaan, niin kuuntelen häntä. Tai jos joku asia on hänelle jostain syystä tärkeää tehdä juuri tietyllä tavalla (ja minulle yhdentekevää miten sen tekee) niin teen sen mieheni haluamalla tavalla. Koska se on minulle ihan saman tekevä asia ja hänelle selvästi tärkeä. Ja haluan tehdä hänelle hyvän mielen. Mieheni toimii samoin asioissa, jotka ovat minulle tärkeitä. Ja kuuntelee neuvoja. Olemmehan toisillemme rakkaita ja haluamme toimia toistemme hyväksi. Mulle esim. Just tuo, että energiaa ei tuhlata liian isossa kattilassa perunoiden keittämiseen on tärkeää. Ja se, että keittiön tasot on hyvin pyyhitty. Miehelleni nuo eivät ole tärkeitä asioita, joten hän valitsee tehdä asiat sen vaatimustason mukaan minkä jompikumpi kumpi meistä kokee tärkeämpänä. Itse toimin samoin: jotkut minusta yhdentekevät asiat obat hänelle tärkeitä ja teen parhaani, jotta hoidan asiat hänen vaatimustasonsa mukaisesti. Eikä tulisi mieleenikään ruveta uhmailemaan "että älä neuvo" tai nähdä asiaa jonain vallankäyttöä. Rakkaalleen yleensä haluaa tehdä hyvää, molemmat vastavuoroisesti tietenkin. Sinulle näyttää olevan tärkeämpää pitää oma pääsi noinkin vähäpätöisessä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teistä miehet ole alentava ajatus,että teille ei voisi antaa pienintäkään kritiikkiä toiminnasta koska egonne ja psyykkeenne ei sitä kestä? Minä uskon sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Uskon että mies on yhtä älykäs ja kykeneväinen pyyhkimään pöydän kuin nainenkin. Miestä ei tarvitse varoa,pitää kuin kukkaa kämmenellä,jatkuvasti varoa hänen mielen pahoittamistaan ja tyytyä siihen että yksinkertaisiakaan hommia ei tehdä kunnolla koska mies ei pysty parempaan. Tottakai pystyy,ihan samaan kuin naisetkin. Ellei sitten ole jotenkin jälkeenjäänyt tai vakavasti sairas,se on toki asia erikseen.
Riippuu kyllä miten sen tuo esiin, jos vaimo repii rätin käsistä ja huutaa "v***u, sä et osaa mitään" tmv. niin mun puolesta ihana vaimo hoitaa pöydän pyyhkimisen ihan itse jatkossa. Jos sen sijaan kerrotaan miten sitä pöytää pitää pyyhkiä, ja mieluiten vielä perusteluiden kera niin voin pyyhkiä pöytää just niinkun vaimo haluaa. "Koska mä sanon niin" tai "näin olen aina tehnyt" eivät ole hyviä perusteluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dwerwwe kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fddfgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fdgdfgfd kirjoitti:
Lentolääkäri kirjoitti:
Tuo oli just niin hyvin kirjoitettu, että kyllä mies sitä ruokaa tekisi, kunhan se vain kelpaisi! Mutta kun ota huomioon tuo ja en tykkää tuosta ja tuo on epäterveellistä eikä tuota noin kuulu valmistaa...Ja ihan sama aika monessa kotihommassa. Eli "tee niin kuin haluat, kunhan se on minun tavallani tehty".Mutta johan täällä joku mussukka sanoikin, että sitten täytyy erota. No niin kai sitten, kaikki eroon vaan. Miesvauvat nääntyy nälkään pleikkansa ääreen (en muuten itse pelaa) ja naiset säilyvät hengissä tomerina, tietävinä mutta tosimiehen puutteessa nääntyen.
Voi kuule, ei pleikkarimiehet mihinkään näänny, he pyöräyttävät itsellen vartissa jotain syötäväksi kelpaavaa ja jatkavat syömisen jälkeen. Ei siihen muita tarvita. Mies tyytyy aika vähään, jos se vain hänestä olisi kiinni.
Miksi pleikkamies sitten edes tahtoo suhteen? Mitä hän siltä odottaa. Jos mukavampaa on pelata ja nopeesti syödä yksin jotain, niin eihän naisen kanssa kannata yhdessä asua.
Niinpä, kun heti kättelyssä sanoo että mä haluan pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä einespizzaa syöden, niin nainen tietää kiertää tämän tyypin kaukaa. Jos siitä huolimatta joku nainen jää roikkumaan, niin ihan naisen oma valinta ja vika.Mutta ei, ne esittää aikuista kunnes luulevat saaneet naisen nalkkiin lapsella, sitten paljastetaan se todellinen luonne.Ja miksi ei kelpaa palanut ruoka, kun kerran tahrainen pöytä on ihan ok? Samat säännöt molemmille, jos on ok tehdä huonosti, molemmilla pitää olla sama oikeus.
Koska tuo vertaus ontuu pahasti. Tahmainen pöytä täyttää edelleen kaikki pöydän tehtävät, mutta palanut ruoka on pilalla ja se on lisäksi tehty naisen toimesta tahallaan huonosti, ei vahingossa.
Ei, vaan vähän palanut ruoka on yhä ruokaa ja täyttää kaikki ruuan tehtävät, tulee maha täyteen. Likaisesta pöydästä voi saada vatsasairauden, toisin kun ylikypsästä lihasta.
Ihan samalla on hutiloinut kun on "vahingossa" jättänyt pöydän likaiseksi, ei ole kiinnostanut tehdä kunnolla, kun sulle on ihan sama, onko pöytä likainen. Mulle on ihan sama onko liha palanutta, syön salaattia joka tapauksessa. Molemmissa tapauksissa ei kiinnosta toisen mielipide pätkääkään. Ja se on suhteessa lopun alku.
Mutta miesvauva näkee vain omat tarpeensa, vauvat ovat itsekkäitä. Miesvauva vaatii että hänen tarpeensa täytetään, mutta ei vastavuoroisesti täytä naisen tarpeita, vauva kun ei ole mies.Ei, palanut ruoka ei täytä ruuan kulinaristisia tehtäviä ja ravinnollisetkin vain osittain. Likaisesta pöydästä ei voi saada vatsasairautta, ei vaikka nuolisi pöytää, jota terve ihminen ei yleensä tee. Mutta tietenkään etä välitä lihasta kun et itse syö sitä vaan muut kärsivät, tulihan se naisellinen narsisimi sieltä kun vähän jaksoi odottaa.
Kyllä huono ruoka täyttää tarpeita siinä missä likainen pöytäkin. Likaisesta pöydästä voi siirtyä käsien kautta moni bakteeri, mm salmonella ja coli. Mutta ylikypsä liha on vaaratonta.
Tuossa joko molemmat on narsisteja tai ei kumpikaan, kumpikin piittaa vain siitä mikä häntä itseä kiinnostaa. Molemmat toimivat väärin, mutta kun se miehelle pitää miesvauvan mukaan olla sallittua.
Eikä miestä saa edes neuvoa, tai mies lannistuu eikä tee enää koskaan mitään.
Miksi sama ei päde naiseen, jos naiselle neuvotaan että ensi kerralla tee toisin sen paistin kanssa, niin heittääkö nainen silloin masentuneena hanskat tiskiin eikä kokkaa enää koskaan mitään, vaan vetäytyy ja lamaantuu? Ellei, niin miksi se olisi miehelle sallittua?
Palanut ruoka sisältää karsinogeenisiä PAH-yhdisteitä ja aiheuttaa erityisesti vatsasyöpää. Se ei siis suinkaan ole vaaratonta.
Kyllä sen palaneen kohdan voi leikata pois, ei tarvitse uhriutua ja heittäytyä miesvauvaksi.
PAH-yhdisteet höyrystyvät kuumennettaessa ja tarttuvat myös niihin palamattomiin kohtiin, eli tuo ei valitettavasti riitä. Tässä se taas nähdään mitä tasoa ne naisten ylivertaiset neuvot ovat.
Sitten miehet kokkaavat jatkossa, joten kenenkään ei tarvitse syödä huonoa tai epäterveellistä ruokaa. Onhan se kiva, kun saa rauhassa odottaa ruuan valmistumista sohvalla, mies huhuilee syömään ja ruuan jälkeen pääsee taas sulattelemaan ruokaa, kun mies siivoaa keittiön. Kelpaisi minulle.
Olipas lapsellinen ratkaisu, ettet vain olisi naisvauva?
Käyn töissä, maksan puolet yhteisistä kuluista, huolehdin kaikki lasten asiat, käyn yli puolet kauppareissuista, siivoan, hoidan pyykit, muistan läheisten merkkipäivät, hoidan oman autoni asiat ja mitähän vielä. Minusta ei ole kohtuutonta, että mies tekee ruuan ja siivoaa jäljet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko, joku kerto tähän alapuolelle tarinansa siitä: Kuinka mies tuli valittamaan hänelle, että hän oli tehnyt, jonkun arkisen kotityön väärin/huonosti.
Nyksä ei ole miesvauva. Siksi viihdyn hänen kanssaan tästä huolimatta: Emme asu yhdessä ja minun kotiini tullessaan hänellä on tapana huomautella siisteydestä. Meillä on ihan perussiisti lapsiperheen koti, mutta kyllä täällä on välillä jonkun kengät sikin sokin eteisessä, sukka lattialla tai astioita tiskipöydällä ja tästä mies katsoo asiakseen valittaa. Hänen oman kotinsa siisteystaso ei ole sen kummoisempi ja tännekin hän yleensä jättää lähtiessään lisää sotkua jälkeensä. Silti minun omalla tavallani omassa kodissani tekemä siivous ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dwerwwe kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fddfgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fdgdfgfd kirjoitti:
Lentolääkäri kirjoitti:
Tuo oli just niin hyvin kirjoitettu, että kyllä mies sitä ruokaa tekisi, kunhan se vain kelpaisi! Mutta kun ota huomioon tuo ja en tykkää tuosta ja tuo on epäterveellistä eikä tuota noin kuulu valmistaa...Ja ihan sama aika monessa kotihommassa. Eli "tee niin kuin haluat, kunhan se on minun tavallani tehty".Mutta johan täällä joku mussukka sanoikin, että sitten täytyy erota. No niin kai sitten, kaikki eroon vaan. Miesvauvat nääntyy nälkään pleikkansa ääreen (en muuten itse pelaa) ja naiset säilyvät hengissä tomerina, tietävinä mutta tosimiehen puutteessa nääntyen.
Voi kuule, ei pleikkarimiehet mihinkään näänny, he pyöräyttävät itsellen vartissa jotain syötäväksi kelpaavaa ja jatkavat syömisen jälkeen. Ei siihen muita tarvita. Mies tyytyy aika vähään, jos se vain hänestä olisi kiinni.
Miksi pleikkamies sitten edes tahtoo suhteen? Mitä hän siltä odottaa. Jos mukavampaa on pelata ja nopeesti syödä yksin jotain, niin eihän naisen kanssa kannata yhdessä asua.
Niinpä, kun heti kättelyssä sanoo että mä haluan pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä einespizzaa syöden, niin nainen tietää kiertää tämän tyypin kaukaa. Jos siitä huolimatta joku nainen jää roikkumaan, niin ihan naisen oma valinta ja vika.Mutta ei, ne esittää aikuista kunnes luulevat saaneet naisen nalkkiin lapsella, sitten paljastetaan se todellinen luonne.Ja miksi ei kelpaa palanut ruoka, kun kerran tahrainen pöytä on ihan ok? Samat säännöt molemmille, jos on ok tehdä huonosti, molemmilla pitää olla sama oikeus.
Koska tuo vertaus ontuu pahasti. Tahmainen pöytä täyttää edelleen kaikki pöydän tehtävät, mutta palanut ruoka on pilalla ja se on lisäksi tehty naisen toimesta tahallaan huonosti, ei vahingossa.
Ei, vaan vähän palanut ruoka on yhä ruokaa ja täyttää kaikki ruuan tehtävät, tulee maha täyteen. Likaisesta pöydästä voi saada vatsasairauden, toisin kun ylikypsästä lihasta.
Ihan samalla on hutiloinut kun on "vahingossa" jättänyt pöydän likaiseksi, ei ole kiinnostanut tehdä kunnolla, kun sulle on ihan sama, onko pöytä likainen. Mulle on ihan sama onko liha palanutta, syön salaattia joka tapauksessa. Molemmissa tapauksissa ei kiinnosta toisen mielipide pätkääkään. Ja se on suhteessa lopun alku.
Mutta miesvauva näkee vain omat tarpeensa, vauvat ovat itsekkäitä. Miesvauva vaatii että hänen tarpeensa täytetään, mutta ei vastavuoroisesti täytä naisen tarpeita, vauva kun ei ole mies.Ei, palanut ruoka ei täytä ruuan kulinaristisia tehtäviä ja ravinnollisetkin vain osittain. Likaisesta pöydästä ei voi saada vatsasairautta, ei vaikka nuolisi pöytää, jota terve ihminen ei yleensä tee. Mutta tietenkään etä välitä lihasta kun et itse syö sitä vaan muut kärsivät, tulihan se naisellinen narsisimi sieltä kun vähän jaksoi odottaa.
Kyllä huono ruoka täyttää tarpeita siinä missä likainen pöytäkin. Likaisesta pöydästä voi siirtyä käsien kautta moni bakteeri, mm salmonella ja coli. Mutta ylikypsä liha on vaaratonta.
Tuossa joko molemmat on narsisteja tai ei kumpikaan, kumpikin piittaa vain siitä mikä häntä itseä kiinnostaa. Molemmat toimivat väärin, mutta kun se miehelle pitää miesvauvan mukaan olla sallittua.
Eikä miestä saa edes neuvoa, tai mies lannistuu eikä tee enää koskaan mitään.
Miksi sama ei päde naiseen, jos naiselle neuvotaan että ensi kerralla tee toisin sen paistin kanssa, niin heittääkö nainen silloin masentuneena hanskat tiskiin eikä kokkaa enää koskaan mitään, vaan vetäytyy ja lamaantuu? Ellei, niin miksi se olisi miehelle sallittua?
Palanut ruoka sisältää karsinogeenisiä PAH-yhdisteitä ja aiheuttaa erityisesti vatsasyöpää. Se ei siis suinkaan ole vaaratonta.
Kyllä sen palaneen kohdan voi leikata pois, ei tarvitse uhriutua ja heittäytyä miesvauvaksi.
PAH-yhdisteet höyrystyvät kuumennettaessa ja tarttuvat myös niihin palamattomiin kohtiin, eli tuo ei valitettavasti riitä. Tässä se taas nähdään mitä tasoa ne naisten ylivertaiset neuvot ovat.
Sitten miehet kokkaavat jatkossa, joten kenenkään ei tarvitse syödä huonoa tai epäterveellistä ruokaa. Onhan se kiva, kun saa rauhassa odottaa ruuan valmistumista sohvalla, mies huhuilee syömään ja ruuan jälkeen pääsee taas sulattelemaan ruokaa, kun mies siivoaa keittiön. Kelpaisi minulle.
Olipas lapsellinen ratkaisu, ettet vain olisi naisvauva?
Käyn töissä, maksan puolet yhteisistä kuluista, huolehdin kaikki lasten asiat, käyn yli puolet kauppareissuista, siivoan, hoidan pyykit, muistan läheisten merkkipäivät, hoidan oman autoni asiat ja mitähän vielä. Minusta ei ole kohtuutonta, että mies tekee ruuan ja siivoaa jäljet.
Ja tämä taas liittyi tuohon "Sitten miehet kokkaavat jatkossa..."-settiin miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän täytyy todeta, että olen tavannut ja tuntenut huomattavasti enemmän nais- kuin miesvauvoja. Naisvauvan määritelmä tosin poikkeaa miesvauvasta siten kuin se on tässä ketjussa esitelty, mutta asiaa tuntevat tietävät varmasti mitä tarkoitan. Toisaalta olen myös luonnostani kiinnostuneempi persoonallisista kuin tasaharmaista ihmisistä, eikä ole tavatonta että sellaiset osoittautuvat muutenkin enemmän tai vähemmän epävakaiksi yksilöiksi, mikä ilmenee siis useamminkin kuin vain kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti on keskitysleiri, jonka komentoorana hääri Justiina, joka tietää miltä kodin tulee näyttää. Se on äideiltä perittyä ja sen näkemyksen jakaa lähes koko hameväki.
Mies selviäisi koko höskästä vähemmällä, mutta kun pitää olla se förmyntäri. Miksi pitää?
Kerro lisää kotioloistasi... Miksi kuvittelet, että kokemuksesi on yleistettävissä koskemaan kaikkia ihmisiä ja heidän parisuhteitaan?
Seuraa palstaa. Suurin ongelma parisuhteessa on siivous. Oli aloitus mikä hyvänsä päädytään puhumaan siivoamisesta.
Luemmeko samaa palstaa ja samaa ketjua? Tässä on nähdäkseni puhuttu pääasiassa miehistä, jotka eivät kykene ottamaan mitään vastuuta mistään vaan odottavat "äidin" ohjailevan, määräävän, päättävän ja hoitavan. Taidat itse olla yksi ensimmäisistä, joka otti MYÖS siivoamisen esille.
Tällaisia naisiakin on, jotka eivät kykenen ottamaan mitään vastuuta mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän täytyy todeta, että olen tavannut ja tuntenut huomattavasti enemmän nais- kuin miesvauvoja. Naisvauvan määritelmä tosin poikkeaa miesvauvasta siten kuin se on tässä ketjussa esitelty, mutta asiaa tuntevat tietävät varmasti mitä tarkoitan. Toisaalta olen myös luonnostani kiinnostuneempi persoonallisista kuin tasaharmaista ihmisistä, eikä ole tavatonta että sellaiset osoittautuvat muutenkin enemmän tai vähemmän epävakaiksi yksilöiksi, mikä ilmenee siis useamminkin kuin vain kerran kuussa.
Jännäjennan kanssa ei ole koskaan tylsää.. Tässä nyt on erona se, että sä suorastaan yrität saada haaviisi näitä temperamenttisia pirkahtelijoita ja nää vastentahtoiset varaäidit eivät etsimällä etsi vauvaksi taantuvia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.
Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.
Itse en jäisi suhteeseen, jossa arkiset asiat ovat valtataistelua. Kuulostaa uuvuttavalta.
Minulla on hyvä mies ja uskallan jättää hänet hoitamaan lapsia ja kotia, kun itse olen reissussa. Tai eihän se mitään uskaltamista ole, luotetaan molemmat toisiimme nin ettei kummankaan tarvitse miettiä tollasia pelkoja.En muutenkaan jaksa näitä valtapelijuttuja, tuntuu niin kummallisilta ja vierailta. Meillä se tekee, kumpi ehtii ja viikonloppuna tasaillaan tilannetta. Ei kumpikaan jaksa käydä toisen jälkiä tarkistamassa, meillä on muutakin hommaa.
Hanki parempi tasapainoisempi suhde ja elämä.
Ohis.
"Ensimmäisessä pitkässä suhteessa" ja "exäni" aavistuksen viittaavat siihen suuntaan että suhde on mennyt vaihtoon, vai mitä luulet?
Ehkä olisit itsekin sen huomannut jos ei olisi ollut niin kiire päästä laukomaan jotain alentuvaa humble bragilla höystettynä :)
Keskustelu viittaa myös siihen, että kaava olisi jatkunut myöhemmissäkin suhteissa "Ekassa vielä uskoin"
Myöhemmin tämä on käännetty suhteissa valtapeliksi. Ja just toi valtapaska laittaa kiehumaan. Nainen hakee valtaa siivouksessa pätemisellä? Miksi suhteen täytyy olla taistelua?
Miten itse tulkitsisit sen että miehesi koittaisi sanella sinulle miten pöydät tulee pyyhkiä tai pyykit ripustaa ja samaan aikaan itse koittaisi mennä siitä missä on aita on matalin ja tekisi samat hommat ihan miten sattuu? Kyse ei siis ole valtapelistä vaan ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dwerwwe kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fddfgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fdgdfgfd kirjoitti:
Lentolääkäri kirjoitti:
Tuo oli just niin hyvin kirjoitettu, että kyllä mies sitä ruokaa tekisi, kunhan se vain kelpaisi! Mutta kun ota huomioon tuo ja en tykkää tuosta ja tuo on epäterveellistä eikä tuota noin kuulu valmistaa...Ja ihan sama aika monessa kotihommassa. Eli "tee niin kuin haluat, kunhan se on minun tavallani tehty".Mutta johan täällä joku mussukka sanoikin, että sitten täytyy erota. No niin kai sitten, kaikki eroon vaan. Miesvauvat nääntyy nälkään pleikkansa ääreen (en muuten itse pelaa) ja naiset säilyvät hengissä tomerina, tietävinä mutta tosimiehen puutteessa nääntyen.
Voi kuule, ei pleikkarimiehet mihinkään näänny, he pyöräyttävät itsellen vartissa jotain syötäväksi kelpaavaa ja jatkavat syömisen jälkeen. Ei siihen muita tarvita. Mies tyytyy aika vähään, jos se vain hänestä olisi kiinni.
Miksi pleikkamies sitten edes tahtoo suhteen? Mitä hän siltä odottaa. Jos mukavampaa on pelata ja nopeesti syödä yksin jotain, niin eihän naisen kanssa kannata yhdessä asua.
Niinpä, kun heti kättelyssä sanoo että mä haluan pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä einespizzaa syöden, niin nainen tietää kiertää tämän tyypin kaukaa. Jos siitä huolimatta joku nainen jää roikkumaan, niin ihan naisen oma valinta ja vika.Mutta ei, ne esittää aikuista kunnes luulevat saaneet naisen nalkkiin lapsella, sitten paljastetaan se todellinen luonne.Ja miksi ei kelpaa palanut ruoka, kun kerran tahrainen pöytä on ihan ok? Samat säännöt molemmille, jos on ok tehdä huonosti, molemmilla pitää olla sama oikeus.
Koska tuo vertaus ontuu pahasti. Tahmainen pöytä täyttää edelleen kaikki pöydän tehtävät, mutta palanut ruoka on pilalla ja se on lisäksi tehty naisen toimesta tahallaan huonosti, ei vahingossa.
Ei, vaan vähän palanut ruoka on yhä ruokaa ja täyttää kaikki ruuan tehtävät, tulee maha täyteen. Likaisesta pöydästä voi saada vatsasairauden, toisin kun ylikypsästä lihasta.
Ihan samalla on hutiloinut kun on "vahingossa" jättänyt pöydän likaiseksi, ei ole kiinnostanut tehdä kunnolla, kun sulle on ihan sama, onko pöytä likainen. Mulle on ihan sama onko liha palanutta, syön salaattia joka tapauksessa. Molemmissa tapauksissa ei kiinnosta toisen mielipide pätkääkään. Ja se on suhteessa lopun alku.
Mutta miesvauva näkee vain omat tarpeensa, vauvat ovat itsekkäitä. Miesvauva vaatii että hänen tarpeensa täytetään, mutta ei vastavuoroisesti täytä naisen tarpeita, vauva kun ei ole mies.Ei, palanut ruoka ei täytä ruuan kulinaristisia tehtäviä ja ravinnollisetkin vain osittain. Likaisesta pöydästä ei voi saada vatsasairautta, ei vaikka nuolisi pöytää, jota terve ihminen ei yleensä tee. Mutta tietenkään etä välitä lihasta kun et itse syö sitä vaan muut kärsivät, tulihan se naisellinen narsisimi sieltä kun vähän jaksoi odottaa.
Kyllä huono ruoka täyttää tarpeita siinä missä likainen pöytäkin. Likaisesta pöydästä voi siirtyä käsien kautta moni bakteeri, mm salmonella ja coli. Mutta ylikypsä liha on vaaratonta.
Tuossa joko molemmat on narsisteja tai ei kumpikaan, kumpikin piittaa vain siitä mikä häntä itseä kiinnostaa. Molemmat toimivat väärin, mutta kun se miehelle pitää miesvauvan mukaan olla sallittua.
Eikä miestä saa edes neuvoa, tai mies lannistuu eikä tee enää koskaan mitään.
Miksi sama ei päde naiseen, jos naiselle neuvotaan että ensi kerralla tee toisin sen paistin kanssa, niin heittääkö nainen silloin masentuneena hanskat tiskiin eikä kokkaa enää koskaan mitään, vaan vetäytyy ja lamaantuu? Ellei, niin miksi se olisi miehelle sallittua?
Palanut ruoka sisältää karsinogeenisiä PAH-yhdisteitä ja aiheuttaa erityisesti vatsasyöpää. Se ei siis suinkaan ole vaaratonta.
Kyllä sen palaneen kohdan voi leikata pois, ei tarvitse uhriutua ja heittäytyä miesvauvaksi.
PAH-yhdisteet höyrystyvät kuumennettaessa ja tarttuvat myös niihin palamattomiin kohtiin, eli tuo ei valitettavasti riitä. Tässä se taas nähdään mitä tasoa ne naisten ylivertaiset neuvot ovat.
Sitten miehet kokkaavat jatkossa, joten kenenkään ei tarvitse syödä huonoa tai epäterveellistä ruokaa. Onhan se kiva, kun saa rauhassa odottaa ruuan valmistumista sohvalla, mies huhuilee syömään ja ruuan jälkeen pääsee taas sulattelemaan ruokaa, kun mies siivoaa keittiön. Kelpaisi minulle.
Olipas lapsellinen ratkaisu, ettet vain olisi naisvauva?
Käyn töissä, maksan puolet yhteisistä kuluista, huolehdin kaikki lasten asiat, käyn yli puolet kauppareissuista, siivoan, hoidan pyykit, muistan läheisten merkkipäivät, hoidan oman autoni asiat ja mitähän vielä. Minusta ei ole kohtuutonta, että mies tekee ruuan ja siivoaa jäljet.
Ja tämä taas liittyi tuohon "Sitten miehet kokkaavat jatkossa..."-settiin miten?
Se liittyy edelliseen kommenttiin, jossa arveltiin minun olevan naisvauva.
Typeryydestäsakotetaan kirjoitti:
En varmasti ole ainut jota ihmetyttää naiset jotka parisuhteessa sietävät miesvauvoja, eli miehiä jotka eivät tee mitään, valittavat ja syövätkin ainoastaan jotain mautonta makaronimössöä. Ja sitten nämä naiset vielä perustavat perheen näiden isojen vauvojen kanssa ja ihmettelevät kun on raskasta kun äijä on kuin vetelä taikina joka ei tee mitään. Tai korkeintaan saa itsensä raahattua töihin ja loppuaika meneekin sitten soffalla tai tietokoneella samalla valittaen että missä makaronimössö ja puhtaat kalsarit.
Mikä teitä vaivaa? Olen ihan kyllästynyt kuuntelemaan naisten valitusta, kun se unelmien miesvauva ei muuttunutkaan mieheksi perheenlisäyksen johdosta. Eikö mikään hälytyskello soi että älä tee perhettä laiskan taikinan kanssa?? Ennemmin olisin yksin kun katselisin kotonani moista riippakiveä.
Miehen kuuluu olla miesvauva. Se on miehen luonnollinen olotila. Ihme urputusta naisilla taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
dffgsddfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.
Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.
Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!
Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.
Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!
Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...
AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.
Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.
Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.
Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.
Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.
Koitan esimerkilläni avartaa katsettasi. Jos olen vaikka paistamassa lettuja/tiskaamassa/siivoamassa ja yhtä äkkiä naiseni pamahtaa paikalla sanoo: ei näin, ei näin, minä teen aina näin, ja alkaa tekemään asiaa. Kukaan mies ei nostaisi tästä meteliä, koskaan kellekään miehelle ei ole niin tärkeää, millä rätillä se pöytä pyyhitään tai paljon sitä fairya käytetään. Mies ajattelee ''okei, hoida sinä tämä''. Seuraavalla kerralla mies ajattelee ''vaimo hoitaa, hänelle se oli tärkeä''. Tämä alkuperäisen kirjoittajan esimerkki toimii juuri näin ja juuri tällaisissa arkisissa asioissa. Mielestäni on typerää väittää, että olisi idiootti, jos ei jaksa alkaa kinastelemaan tällaisissa asioissa. Jos häädätte aina sen miehen pois ja teette itse omalla tavallanne lopputulos on se, että se mies ei enää vaivaudu tekemään mitään. Anna vielä yhden omakohtaisen kokemuksen. Minä pyyhin pöydän. Naiseni tulee paikalle pyyhkii pöydän uudestaan, koska se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi puhdas. Alanko raivoamaan, että minusta pöytä oli tarpeeksi puhdas ja aiheutan turhan riidan, vai olenko hiljaa ja jätän pöydän pyyhkimisen ensikerralla naiselle.
Tämä esimerkki toimii täydellisesti juuri näihin pieniin arkisin asioihin. Sinun väittämäsi pitävät paikkaansa, jos kysymys on elämän suurimmista kysymyksistä lapsen hankinnasta tai naimisiin menosta. Harmittaa vain, että mammat alapeukuttavat ja ignooravat tämän ja jatkavat miesvauvansan ihmettelemistä
Tämä on NIIN TOTTA. Loistava esimerkki.
Ennenkuin kaikki naiset taas ignoraatte "typerän" kommentin, miettikääpä, jos se mies neuvoisi teitä pöydän pyyhkimisessä, tai (laita tähän muu arkinen tilanne, missä sinulla ja miehelläsi on erilainen tapa tehdä asia)Siinä tilanteessa minä kysyisin mieheltä, miksi pyykit pitäisi ripustaa siten, että ne jäävät ryppyisiksi ja kuivuessaan alkavat haisemaan tai miksi pöytää ei saisi pyyhkiä oikeasti puhtaaksi vaan siihen pitää jättää ne kahvitarhat tai miksi tyhjä rahkapurkki pitää jättää tiskipöydälle, eikä sitä voi laittaa roskikseen tai miksi kupit pitää laittaa tiskikoneeseen suu ylöspäin. Jos mies pystyy nämä asiat minulle hyvin perustelemaan, niin toki voidaan siirtyä siihen miehen toimintatapaan.
Hep! Tuota minäkään en ole ihan ymmärtänyt, miksi ripustettavaa pyykkiä ei voi edes sen verran suoria, että kuivuisi. Tämä siis on ainoa sääntö, mikä tässä huushollissa on pyykin ripustuksen suhteen. Tähän on varmaan joku hyvä miesselitys olemassa.
Eipä silti, nykyisin pesen melkein kaiken 60 asteessa, oli ekologista tai ei. Ei haittaa, vaikka olisi muesripustaja, ei edes vaikka unohtuisivat koneeseen.
Mitenkähän suoraksi ne kalsarit pitää sinne telineelle laittaa, jotta kuivuvat? Minulla kyllä pyykki on 90% kuivaa jo linkouksen jälkeen ja se vähä mitä märkyyttä jää, kuivaa kyllä vaikka sen vaatteen heittäisi vasemmalla kädella sinne telineelle.
Kun nyt joku kysyi, niin kerronpa. Jouduin kerran tosi kipeenä ohjeistamaan miehen (joka ei mielestään osannut), sanoin että oio vähän, ei paljoa. Ja kappas, se osasi ne ihan asiallisesti laittaa, kun oli pakko. Meillä tosiaan ei ole liikaa tilaa kerrostalossa kuivaamiseen, mutta kyllä ne kuivuu, kun eivät kovin monella mutkalla ole. Yön yli kuivuvat tai märällä ilmalla kahden. Hidasta kuivattamista ei suositella, mutta kuumassa pestyinä eivät ala haista. Vasemmalla kädellä viskeltyinä eivät kyllä oikein meillä kuivu.
Miksi se mies ei voi sanoa, että pitää siitä äitinsä tuomasta matosta? Eiköhän sille yhdelle matolle joku paikka löytyisi. Ja voihan niitä vaihdella välillä.
Toisaalta en mäkään haluaisi asua anopin sisustamassa kodissa. Ollaan yhdessä sisustettu kotia. Molemmat ovat sanoneet mielipiteitään asioista, joilla on ollut väliä. En käsitä, millainen ihminen ei saa suutaan auki jostain tällaisesta.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Tasa-arvoinen kulttuuri ("koska minäkin käyn töissä, haluan että mies hoitaa puolet kotitöistä") yhdistettynä siihen että netti/pelit tarjoavat miehelle aivan liian helpon keinon paeta vittumaista todellisuutta.
Nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin vaikea pitää yllä tasapainoista ja toimivaa parisuhdetta, koska roolimallia sellaiseen ei näe oikein missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän täytyy todeta, että olen tavannut ja tuntenut huomattavasti enemmän nais- kuin miesvauvoja. Naisvauvan määritelmä tosin poikkeaa miesvauvasta siten kuin se on tässä ketjussa esitelty, mutta asiaa tuntevat tietävät varmasti mitä tarkoitan. Toisaalta olen myös luonnostani kiinnostuneempi persoonallisista kuin tasaharmaista ihmisistä, eikä ole tavatonta että sellaiset osoittautuvat muutenkin enemmän tai vähemmän epävakaiksi yksilöiksi, mikä ilmenee siis useamminkin kuin vain kerran kuussa.
Jännäjennan kanssa ei ole koskaan tylsää.. Tässä nyt on erona se, että sä suorastaan yrität saada haaviisi näitä temperamenttisia pirkahtelijoita ja nää vastentahtoiset varaäidit eivät etsimällä etsi vauvaksi taantuvia miehiä.
Käsitit väärin, joten en kirjoittanut tarpeeksi selvästi. Pointti on juuri se, että myös näillä varaäideillä parisuhteet ovat olleet omia valintoja, ja täällä taivastellaan kilvan sitä, miksi itse ollaan jätetty aktiivisesti huomioimatta selvät pitemmän tähtäimen katastrofin tai vähintään ajanhukan merkit ja pidetään kiinni alun perin irrationaalisesta syystä tehdystä valinnasta. Pysyväksi ongelmaksi tämä muodostuu vain niille, jotka ovat kyvyttömiä tunnustamaan virheitään parinvalinnassa, mutta useimpien kohdalla Siperia opettaa.
Ei koskaan enää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän täytyy todeta, että olen tavannut ja tuntenut huomattavasti enemmän nais- kuin miesvauvoja. Naisvauvan määritelmä tosin poikkeaa miesvauvasta siten kuin se on tässä ketjussa esitelty, mutta asiaa tuntevat tietävät varmasti mitä tarkoitan. Toisaalta olen myös luonnostani kiinnostuneempi persoonallisista kuin tasaharmaista ihmisistä, eikä ole tavatonta että sellaiset osoittautuvat muutenkin enemmän tai vähemmän epävakaiksi yksilöiksi, mikä ilmenee siis useamminkin kuin vain kerran kuussa.
Jännäjennan kanssa ei ole koskaan tylsää.. Tässä nyt on erona se, että sä suorastaan yrität saada haaviisi näitä temperamenttisia pirkahtelijoita ja nää vastentahtoiset varaäidit eivät etsimällä etsi vauvaksi taantuvia miehiä.
Käsitit väärin, joten en kirjoittanut tarpeeksi selvästi. Pointti on juuri se, että myös näillä varaäideillä parisuhteet ovat olleet omia valintoja, ja täällä taivastellaan kilvan sitä, miksi itse ollaan jätetty aktiivisesti huomioimatta selvät pitemmän tähtäimen katastrofin tai vähintään ajanhukan merkit ja pidetään kiinni alun perin irrationaalisesta syystä tehdystä valinnasta. Pysyväksi ongelmaksi tämä muodostuu vain niille, jotka ovat kyvyttömiä tunnustamaan virheitään parinvalinnassa, mutta useimpien kohdalla Siperia opettaa.
No mitkä ne merkit on, joista tunnistaa, että ihan normaalin oloinen mies aikoo katalasti taantua, kunhan huusholliin vain ilmestyy oikeitakin vauvoja? Ei sillä, voihan lapsilta perheen aina hajottaa, mutta mielelläänhän sitä ei kukaan tee.
Taitaa tuo taantuminen olla ihan vain yleisinhimillinen piirre, ei niinkään sukupuoleen sidottu. Meillä minä olen ihan huomaamatta taantunut lapamadoksi monien kotitöiden suhteen, kun mies jäi työttömäksi ja alkoi hoitaa osan hommista. Ei nykyään tulis mieleenkään tarttua imuriin, hoitaa astianpesukonetta ja käsitiskejä, käydä kaupassa tai alkaa uuninlämmitykseen, vaikka ennen nuo olivat täysin minun vastuullani. Mies kun on nuo askareet ottanut kontolleen, en jotenkin enää edes tajua, että niitä voisi joskus itsekin tehdä.
Ihan vauvan tasolle en sentään ole päässyt taantumaan, kun kuitenkin käyn töissä sekä huolehdin ruuat ja pyykit, mutta jos nuo hommat joku muu hoitaisi, aika äkkiä varmaan harrastelisin vain illat pitkät omiani ihan hyvillä mielin puuttumatta ollenkaan kotitöihin.
Naiset, ei anneta miehelle tilaisuutta alkaa vapaamatkustajaksi! Jos laiskottelun makuun kerran pääsee, poisoppiminen on tosi kova homma!
No mutta miksi me edes sitten väittelemme asiasta koska olemme kerran samaa mieltä! Kaikki on ok eikä kukaan valita kun asiat tehdään noin, jos taas toinen esim ripustaa ne pyykit ryttyyn on siitä ok huomauttaa varmasti sinustakin! :)