Lue keskustelun säännöt.
Vit uttaa toisten äitien neuvot vauvanhoitoon
27.01.2018 |
Meidän tapaus ei viihdy yksinään, ennen nukkumaanmenoa huutaa/känisee aina vähintään sen 2h,päiväunia nukutaan max 15min kerrallaan, kylässä huudetaan, kaupassa huudetaan, muuten vaan huudetaan. (Ja ennenkuin joku mamma tulee kysymään niin kyllä, allergia,refluksi ym suljettu pois).
Saan aivan naurettavia neuvoja toisilta äideitä, esim; pistät vaan vauvan sänkyyn nukkumaan kyllä se siihen tottuu / kyllä vauva viihtyy yksinään sitterissä/lattialla kun jätät vaan siihen ja huutelet ja juttelet sille mukavia / kyläilyt onnistuu kyllä kun käytte vaan ja näytät vauvalle että ei se ole sen ihmeellisempää.
Mitä helv... Siis ei siinä neuvomisessa mitään pahaa ole. MUTTA se että oletetaan että tämä ja tämä kyllä auttaa ja sitten ihmetellään miksei muka autakaan kun meilläkin auttoi.
Olen käynyt kyläilemässä, totutellut, yrittänyt kyllä kaikkeni. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki lapset ole samanlaisia? Pitäisi varmaan jonkun supermamman tulla päiväksi meille ja kokeilla noita "meillä ainakin on tyytyväinen lapsi kun tehdään näin!!!11" -konstejaan.
Pilkka osuu omaan nilkkaan viimestään siinä kohtaa kun tehdään lisää lapsia ja sitten sattuu kohdalle vähän hankalampi tapaus. Tarkoitan siis, että sokeakin näkee erot esim näiden äitien ja meidän lapsen välillä, meidän lapsemme on paljon vaativampi verrattuna heidän pienokaisiinsa.
Väkisinkin tulee sellainen huono äiti fiilis kun sitten ollaan suu ammollaan että ohhoh mites ei meidän perheen konstit auta teillä, on kyllä jotain kasvatuksessa pielessä, teetkö varmasti oikein jne.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en oikein ymmärrä, miksi sitten kertoo, että on vaikeaa vaikka sen vauvan kanssa, jos ei oikeastaan halua kuulla mitään kommentteja? Okei, myötätuntoa ja lohdutusta voi kaivata, mutta kun useimmat ihmiset haluavat nähdessään läheisen kärsivän tehdä jotain muutakin kuin voivotella.
Miksi niille täyspäisimmille vanhemmille aina osuu helpot lapset? Siis niille isille ja äideille, jotka osaavat olla ihmisiksi muiden kanssa, jotka kunnioittavat toisia, eivät haasta riitaa, eivät ole heti nenäkkäästi puuttumassa kaikkeen ja osaavat antaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos niiden parkuvauvojen vanhempien piikikkäät kommentit siitä, että flegmaattisten lasten vanhemmat eivät edes tiedä, mitä on oikeasti olla isä tai äiti.
Miksi jo päiväkodin vanhempainillassa voi ensisilmäyksellä sanoa, kenen lapsi on se kaikkia hakkaava Jere?
Vierailija kirjoitti:
Miksi niille täyspäisimmille vanhemmille aina osuu helpot lapset? Siis niille isille ja äideille, jotka osaavat olla ihmisiksi muiden kanssa, jotka kunnioittavat toisia, eivät haasta riitaa, eivät ole heti nenäkkäästi puuttumassa kaikkeen ja osaavat antaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos niiden parkuvauvojen vanhempien piikikkäät kommentit siitä, että flegmaattisten lasten vanhemmat eivät edes tiedä, mitä on oikeasti olla isä tai äiti.
Miksi jo päiväkodin vanhempainillassa voi ensisilmäyksellä sanoa, kenen lapsi on se kaikkia hakkaava Jere?
Ai jaa. Meidän esikoisen luokalla ainakin kaikkein kamalimman jeren vanhemmat on tosi fiksuja ja kivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niille täyspäisimmille vanhemmille aina osuu helpot lapset? Siis niille isille ja äideille, jotka osaavat olla ihmisiksi muiden kanssa, jotka kunnioittavat toisia, eivät haasta riitaa, eivät ole heti nenäkkäästi puuttumassa kaikkeen ja osaavat antaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos niiden parkuvauvojen vanhempien piikikkäät kommentit siitä, että flegmaattisten lasten vanhemmat eivät edes tiedä, mitä on oikeasti olla isä tai äiti.
Miksi jo päiväkodin vanhempainillassa voi ensisilmäyksellä sanoa, kenen lapsi on se kaikkia hakkaava Jere?
Niiiiiiin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo kahden teinin äiti. Edelleenkään mikään ei ärsytä niin paljon kuin ihminen, joka alkaa heti selostaa miten mitätön asiani on ja miten kaukaa viisaasti ja näppärästi hän on sen osannut hoitaa.
Tyyliin, että jos puuskahdan että teinin huone oli kuin sikolätti, hän selostaa, miten hän tajus ottaa jo yksivuotiaan mukaan siivoamaan ja miten hän ei koskaan kärsi sikolättiteinistä koska hän osasi olla kaukaa viisas ja hänen teininsä aina siivoaa.
No tuollaisesta "neuvosta" ei tietenkään ole mitään iloa.
Mutta jos joku taas kertoisi hyvän kokemuksen, miten itse on lahjonut/kiristänyt/uhkaillut sotkevan teinin siistiksi. Olisiko sekin kamalaa?
Miksi ihmeessä se joku sellaisen kertoisi? Onko kysytty?
Sitäpaitsi nykyään ei kasvateta lahjomalla, kiristämällä tai uhkailemalla. Kaikki huonoja kikkoja siis.
No jos kaveri valittaa, että teinin huone on sikolätti, pitääkö siihen sitten vaan todeta, että harmi?
Vai voisiko vaikkapa todeta, että joo sellaisia teinit tuppaavat olemaan, meillä kokeiltiin tällaista ... ja se on hieman auttanut?
Itse kyllä uhkailen, kiristän ja lahjon teinejä ihan huoletta. Toki myös keskustelen ja neuvottelen.
Olet siis todella huono äiti.
Etkä osaa lukea. Tuossahan luki, että jos ”puuskahdan”. En siis kysy että ”miten sinä hoitaisit” tai edes ”valita”.
Luoja olet hankala ihminen, onneksi suljin kaltaisesi pois tuttavapiiristä jo vuosia sitten.
Voi kulta, eiköhän se ole mennyt just toisinpäin.
Uskotte itsellesi mitä vaan mistä tulee parempi mieli.
Tässä vaiheessa, kun lapsia on jo 4 ja ikääkin jonkin verran, asioita osaa suhteuttaa. Ne oman äidin neuvot olivat itse asiassa ihan fiksuja yleensä, ei se neuvolantäti ilkeyttään joistain asioista kysellyt, eikä ne 50-luvun kasvatusvinkkejäkään jakaneet sukulaiset pahaa tahtoneet jne.
Ensimmäisen lapsen nuorena äitinä taas kaikki olivat pahantahtoisia ja halusivat vain päteä kustannuksellani. Muka.
Jokaisen pitää kasvaa kipuilun kautta vanhemmuuteen ja siihen kuuluu useimmilla vaihe, jossa on tarve pärjätä itse, omin neuvoin, oman vauvansa ainoana asiantuntijana. Helpompaa olisi, jos tämän vaiheen saisi jotenkin ohitettua, mutta kaippa se on väistämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
Vierailija kirjoitti:
Jälleen yksi syy miksi en vaikka kolmen äiti olenkin mene mihkään mammakerhoihin. Ja ei. Meillä ei ole sikakalliita merkkivaatteita. Ne tuntuvat todella turhille vauvalle joka ei niistä tajua yhtään mitään xD
Ja nykyäidit ovat muutenkin aivan naurettavia mitä vauvaryhmää olen seurannut (mikä on suuri virhe minkä raskaushormonipäissäni tein et moiseen ryhmään liityin) -.-
Maalaisjärki puuttuu kokonaan.....
No meilläpä katsottiin minua kieroon puhuttiin suureen ääneen kaikista kirppareista mitä alueellamme on kun menin vauvani kanssa perhekahvilaan. Vauvalla oli päällä Cupcaken mekko (nyk. taitaa olla Racoon). Sen ostin alennuksesta hintaan 5€, eli halvempi kuin moni H&M mekko uutena. Mutta se merkkivaate oli heille kuin punainen härälle. Ja jos ostin tytölle jonkun pinkin ulkopuvun, niin alettiin kysymään miksen kierrätä isoveljeltä pienemmälle. No ehkä siksi, että ne isoveljen vaatteet ovat väärän kokoisia kun ovat eri vuoden aikaan syntyneet. Ja jos joudun ostamaan tytölle oman, niin miksei se saisi olla tyttömäinen?
Turhaan siis sinullakin nämä ennakkoluulot on. Ne vaihtelee niin paljon riippuen millaisia ihmisiä missäkin käy. Itselleni on se ja sama mitä muut pukee lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
No sitten se on vain tyhjää lätinää vailla merkitystä.
Enkä muuten ymmärrä, että jos joku toteaa, että onpa liukasta, miksi ei voisi kertoa siihen kommentiksi, että ostin muuten tänä vuonna kokeiluun kenkiin kiinnitettävät nastat ja ne ovat ollet mielestäni hyvät/olivat pettymys/ovat hyvät liukkaalla, mutta hankalat käyttää/muu oma kokemus. Mitäs pahaa siinä taas on? Se on juuri sitä small talkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
No sitten se on vain tyhjää lätinää vailla merkitystä.
Enkä muuten ymmärrä, että jos joku toteaa, että onpa liukasta, miksi ei voisi kertoa siihen kommentiksi, että ostin muuten tänä vuonna kokeiluun kenkiin kiinnitettävät nastat ja ne ovat ollet mielestäni hyvät/olivat pettymys/ovat hyvät liukkaalla, mutta hankalat käyttää/muu oma kokemus. Mitäs pahaa siinä taas on? Se on juuri sitä small talkia.
BINGO! Niin on.
Se ei ole kutsu alkaa paasata/saarnata/ohjeista/tungetella. Se on ihan vaan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Tuo sinun tapasi ei ole mitään small talkia. Se on moukkamaisuutta. Se on just sitä käytöstä, että kun toinen kysyy How are you, sinä alat paasata sappikivistäsi. Huonoa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän kirjoituksen myötä kiitokset mun rakkaimmille ja parhaille ystäville että ootte <3 Jos mun teinin huone on sotkussa, kaveri alkaa muistella sotkuisimpia tyyppejä joita hän muistaa omilta teiniajoiltaan ja kohta nauretaan vedet silmissä. Tai jos vauva huutaa taukoomatta, vedetään asia reilusti mustan huumorin puolelle... ja asian alkaa näkemään heti valoisammin. Kun stressi on lauennut, on helpompaa alkaa yhdessä miettiä niitä ratkaisuja jos siltä tuntuu.
Kiitos ystäväni että teillä pelaa sekä huumori, järki, että myötätunto ja että ootte pelastaneet mut joutumasta kaiken maailman harmaiden tosikoiden pieneen, pieneen maailmaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
No sitten se on vain tyhjää lätinää vailla merkitystä.
Enkä muuten ymmärrä, että jos joku toteaa, että onpa liukasta, miksi ei voisi kertoa siihen kommentiksi, että ostin muuten tänä vuonna kokeiluun kenkiin kiinnitettävät nastat ja ne ovat ollet mielestäni hyvät/olivat pettymys/ovat hyvät liukkaalla, mutta hankalat käyttää/muu oma kokemus. Mitäs pahaa siinä taas on? Se on juuri sitä small talkia.
BINGO! Niin on.
Se ei ole kutsu alkaa paasata/saarnata/ohjeista/tungetella. Se on ihan vaan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Tuo sinun tapasi ei ole mitään small talkia. Se on moukkamaisuutta. Se on just sitä käytöstä, että kun toinen kysyy How are you, sinä alat paasata sappikivistäsi. Huonoa käytöstä.
Nyt ei olla jenkkilässä vaan Suomessa.
Eli kun nyt olet käytöstapojen virtuoosi, mikä on oikea vastaus, jos sanot vaikka töihin kahvihuoneeseen tullessa, että olipa liukasta. Hiljainen hymyily ja nyökyttely varmaankin? Mutistaan, joo niin oli ja ollaan taas hiljaa. Joku toinen toteaa, että oli muuten ruuhkaa. Taas myötäillään vaan?
Käy pirun tylsäksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
No sitten se on vain tyhjää lätinää vailla merkitystä.
Enkä muuten ymmärrä, että jos joku toteaa, että onpa liukasta, miksi ei voisi kertoa siihen kommentiksi, että ostin muuten tänä vuonna kokeiluun kenkiin kiinnitettävät nastat ja ne ovat ollet mielestäni hyvät/olivat pettymys/ovat hyvät liukkaalla, mutta hankalat käyttää/muu oma kokemus. Mitäs pahaa siinä taas on? Se on juuri sitä small talkia.
BINGO! Niin on.
Se ei ole kutsu alkaa paasata/saarnata/ohjeista/tungetella. Se on ihan vaan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Tuo sinun tapasi ei ole mitään small talkia. Se on moukkamaisuutta. Se on just sitä käytöstä, että kun toinen kysyy How are you, sinä alat paasata sappikivistäsi. Huonoa käytöstä.
Nyt ei olla jenkkilässä vaan Suomessa.
Eli kun nyt olet käytöstapojen virtuoosi, mikä on oikea vastaus, jos sanot vaikka töihin kahvihuoneeseen tullessa, että olipa liukasta. Hiljainen hymyily ja nyökyttely varmaankin? Mutistaan, joo niin oli ja ollaan taas hiljaa. Joku toinen toteaa, että oli muuten ruuhkaa. Taas myötäillään vaan?
Käy pirun tylsäksi..
Niin. Vastataan että "joo, niin on", "eiks olekin", "minäkin meinasin lentää", "toivottavasti hiekottavat pian" tms.
Ja mulla muuten on sekä erilliset naskalit kenkiin ja kahdet tukevat maastokengät - koska ulkoilutan kahta koiraa kelilla kuin kelillä.
Olet kyllä tosi moukka.
Vierailija kirjoitti:
Terveen vauvan pitäminen tyytyväisenä ei ole mitään rakettitiedettä. Syliä, ruokaa, puhdas vaippa, unta, seurustelua. Temperamenttieroja vauvoissa tottakai on, joku vaatii että tarpeisiin vastataan nanosekunnissa, toinen köllöttelee pitkiäkin aikoja tyytyväisenä, nukahtaa helposti jne.
Mutta jos vauva ei ole kipeä, ja nämä perustarpeet vauvan temperamentin mukaan tyydyttää, vauva ei itke koko ajan. Se on hyvä muistaa, vaikka on väsyneenä ja omaa aikaa kaipaavana helppo mennä sen taakse, että vauva on hankala.
Tiedätkö että esim.nukkuminen ei kaikille vauvoille ole helppoa? Kun vauva toistuvasti nukkuu liian vähän,tietysti hän on väsynyt ja kärttyisä. Kun tähän lisätään jo valmiiksi temperamenttinen luonne joka ei viihdy itsekseen,saadaan aikaan melko vaativa vauva. Koko elämä on sitten sitä vauvan kanniskelua ja nukuttamisen yrittämistä. Kun vauva nukkuu sen vartin pätkänsä,äiti ahmii äkkiä ruokaa ja käy vessassa. Sitten sama rumba taas jatkuukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
No sitten se on vain tyhjää lätinää vailla merkitystä.
Enkä muuten ymmärrä, että jos joku toteaa, että onpa liukasta, miksi ei voisi kertoa siihen kommentiksi, että ostin muuten tänä vuonna kokeiluun kenkiin kiinnitettävät nastat ja ne ovat ollet mielestäni hyvät/olivat pettymys/ovat hyvät liukkaalla, mutta hankalat käyttää/muu oma kokemus. Mitäs pahaa siinä taas on? Se on juuri sitä small talkia.
BINGO! Niin on.
Se ei ole kutsu alkaa paasata/saarnata/ohjeista/tungetella. Se on ihan vaan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Tuo sinun tapasi ei ole mitään small talkia. Se on moukkamaisuutta. Se on just sitä käytöstä, että kun toinen kysyy How are you, sinä alat paasata sappikivistäsi. Huonoa käytöstä.
Nyt ei olla jenkkilässä vaan Suomessa.
Eli kun nyt olet käytöstapojen virtuoosi, mikä on oikea vastaus, jos sanot vaikka töihin kahvihuoneeseen tullessa, että olipa liukasta. Hiljainen hymyily ja nyökyttely varmaankin? Mutistaan, joo niin oli ja ollaan taas hiljaa. Joku toinen toteaa, että oli muuten ruuhkaa. Taas myötäillään vaan?
Käy pirun tylsäksi..
Niin. Vastataan että "joo, niin on", "eiks olekin", "minäkin meinasin lentää", "toivottavasti hiekottavat pian" tms.
Ja mulla muuten on sekä erilliset naskalit kenkiin ja kahdet tukevat maastokengät - koska ulkoilutan kahta koiraa kelilla kuin kelillä.
Olet kyllä tosi moukka.
Jep. Olen huono äiti ja moukka. Mitäköhän tämä keskustelu vielä tuokaan eteen. Mutta onneksi sait kunnian päteä loistavilla keskustelutaidoillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.
Eihän siitä ole kyse.
Vaan siitä että nää uniikit päällepäsmääjät kuvittelee pitävänsä maailmankaikkueden kaikkea viisautta hallussaan ja jakavat sitä, vaikkei kukaan ole pyytänyt.
Se on hyvä ymmärtää, että jos kerrot jostain ongelmastasi, valtaosa ihmisistä ajattelee, että haluat heiltä jotain konkreettista ideaa siihen. Keskustelu käy aika yksipuoliseksi, jos kerrot juttusi ja kaveri saa siihen todeta tyyliin "okei, selvä" tai "onpa kurjaa".
Toinen vinkki: Parempi olla hiljaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka päsmäävät.
No anteeksi nyt, mutta jos nauraen TOTEAA, että hohhoijaa tulipa valvottua tai että teini sotkee niin ei se todellakaan ole mikään invitation alkaa saarnata.
Se on samanlaista small talkia kuin että "olipa liukasta" tai että "tulipa syötyä vähän liikaa". Tosin se tietty ihmistyyppi alkaa myös tässä selostaa kuinka hän on osannut ostaa ajoissa kunnolliset kengät ja kuinka hän on tarkkaillut painoaan eskarilaisesta asti onnistuneesti.
No sitten se on vain tyhjää lätinää vailla merkitystä.
Enkä muuten ymmärrä, että jos joku toteaa, että onpa liukasta, miksi ei voisi kertoa siihen kommentiksi, että ostin muuten tänä vuonna kokeiluun kenkiin kiinnitettävät nastat ja ne ovat ollet mielestäni hyvät/olivat pettymys/ovat hyvät liukkaalla, mutta hankalat käyttää/muu oma kokemus. Mitäs pahaa siinä taas on? Se on juuri sitä small talkia.
BINGO! Niin on.
Se ei ole kutsu alkaa paasata/saarnata/ohjeista/tungetella. Se on ihan vaan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Tuo sinun tapasi ei ole mitään small talkia. Se on moukkamaisuutta. Se on just sitä käytöstä, että kun toinen kysyy How are you, sinä alat paasata sappikivistäsi. Huonoa käytöstä.
Nyt ei olla jenkkilässä vaan Suomessa.
Eli kun nyt olet käytöstapojen virtuoosi, mikä on oikea vastaus, jos sanot vaikka töihin kahvihuoneeseen tullessa, että olipa liukasta. Hiljainen hymyily ja nyökyttely varmaankin? Mutistaan, joo niin oli ja ollaan taas hiljaa. Joku toinen toteaa, että oli muuten ruuhkaa. Taas myötäillään vaan?
Käy pirun tylsäksi..
Niin. Vastataan että "joo, niin on", "eiks olekin", "minäkin meinasin lentää", "toivottavasti hiekottavat pian" tms.
Ja mulla muuten on sekä erilliset naskalit kenkiin ja kahdet tukevat maastokengät - koska ulkoilutan kahta koiraa kelilla kuin kelillä.
Olet kyllä tosi moukka.
Jep. Olen huono äiti ja moukka. Mitäköhän tämä keskustelu vielä tuokaan eteen. Mutta onneksi sait kunnian päteä loistavilla keskustelutaidoillasi.
Niin olet.
Ehkä sinäkin opit ja sivistyt, jos jatkat täällä.
Nämä uniikit lumihiutaleet ajattelevat, että he ovat ainoita, joilla on maailmankaikkeuden vaikein vauva tai sotkuisin teini tai muu elämää suurempi ongelma. Koska muut maan matoset eivät tietenkään kohtaa niin isoja vastoinkäymisiä elämässään, heillä ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, mistä voisi edes teoriassa olla mitään apua.
Perusmeininkiä tänä päivänä.