Kielenrikastamisketju! Kirjoita suomenkielinen sana, jota ei enää käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa ongelma on se, että pitäisi ensin perustella että sana on jäänyt pois käytöstä. Se että kertoja itse ei tunne sanaa, ei ole todiste. Esim. aloittajan esittämä termi kohva on ihan normaalisti käytössä, esim. Ilmantieteenlaitos voi varoittaa jäällä ajavia kohvajäästä.

Murresanat ovat mielestäni myös asia erikseen. Ei kuulu tähän ketjuun, koska murresanan luonne on jo se, etteivät ne ole käytössä muilla alueilla.

Parhaat esimerkit sanoista, joiden käyttö on vähentynyt tai joita ei ymmärretä enää yleisesti, ovat tietenkin maanviljelykseen ja erätalouteen liittyvät sanat.

Jotkut ovat jääneet kuitenkin elämään sanontoihin. Esim. harva tietää mitä ovat hippulat, mutta voi käyttää sanontaa että "mentiin niin lujaa että hippulat vinkuivat". Hippulat olivat rekeen tai hevoskärryihin ripustetut pienet koriste-esineet ja amuletit. Kun mentiin oikein lujaa, silloin "hippulat vinkuvat". Nykykielellä siis ajettiin niin lujaa että karvanopat vinkuivat -- vai ovatko jo karvanopatkin osalle nuoria tuntemattomia?

Entäs sitten rampan kalkatus? Tässä minunkin on laitettava rasti ruutuun "luulen tietäväni", kun en ole sitä koskaan itse kuullut. Enpä ole kuullut hippuloittenkaan vinkuvan.

Autossa kalkatuksella on oikeastaan päinvastainen merkitys kuin hevostyökalussa.

Vielä nykyäänkin aiheeseen liittyvää erikoissanastoa on mm. saverikko.

Vierailija kirjoitti:

Joku tuossa mainitsi sanan nato, joka tarkoittaa en muista mutta avioliiton kautta jotain miehen tai naisen sukulaista (sisarusta kai). 

Yksi samantapainen on kytö.

Kytö? Tarkoitat varmaan kyty eli aviomiehen veli. Nato on taas aviomiehen sisar.

Sitten on vielä käy, puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tuossa mainitsi sanan nato, joka tarkoittaa en muista mutta avioliiton kautta jotain miehen tai naisen sukulaista (sisarusta kai). 

Yksi samantapainen on kytö.

Kytö? Tarkoitat varmaan kyty eli aviomiehen veli. Nato on taas aviomiehen sisar.

Sitten on vielä käy, puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo.

Sori, siis tietysti käly.

Niin ja sitten on vielä lanko eli puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies.

Vierailija kirjoitti:

Hantuuki = pyyheliina

Nestuuki = nenäliina

Pöytätuuki= pöytäliina

Akkuna = ikkuna

Klasi = lasi

Meillä isoäiti puhui noiden lisäksi vielä vakstuukista, se oli vahakankainen pöytäliina, mitä 70-luvulla käytettiin.

Useissa suku- ja paikannimissä esiintyvät sanat, jotka tarkoittavat tietynlaista peltoa tai niittyä: aho, haka, halme, huhta, moisio, vainio... En osaisi näiden eroa selittää.

senttaali

Ettonelta ylöstyttyä havasin nakeroiden suimineen sinki hapikon kommakon.

Muru = karamelli, mummo käytti tuota

*Telefooni, lankapuhelin, puhelinkoppi

*disketti, lerppu, korppu (tietokonekorppu)

Vierailija kirjoitti:

senttaali

Leiviskä, senttaali, tonni

Vierailija kirjoitti:

Harmi, että ketju täyttyy lähinnä murre- ja puhekielisistä sanoista. Liikaa vaadittu palstalta, että tähän olisi listattu vain yleiskielisiä sanoja. Vanhoja, outoja murresanoja kun on aivan valtavasti, etenkin noita ruotsista lainattuja.

Ja mistähän sitä voisi tietää mikä on murresana ja mikä yleiskielen?

Vierailija kirjoitti:

Useissa suku- ja paikannimissä esiintyvät sanat, jotka tarkoittavat tietynlaista peltoa tai niittyä: aho, haka, halme, huhta, moisio, vainio... En osaisi näiden eroa selittää.

Katsotaas, siis aho on alue, joka on ollut kaskettua viljelysmaata mutta jätetty viljelemättä (kaskimaita ei voinut viljellä kovin montaa vuotta peräkkäin). Aho oli siis ihmisen luoma alue, joka alkoi vapaana kasvaa kaikenlaista, kuten ahomansikkaa.

Halme on taas kaskettu viljelysmaa kun se on käytössä, vaikkapa ruishalme. Siitä tulee sanonta "ei näy mailla eikä halmeilla".

Haka on aina alue, jota käytetään hevosille tai lehmille. Esim. Kruunuhaka, nimi tulee siitä että kruunun (kuninkaan) hevosia pidettiin siellä haassa aikoinaan.

Huhta on sekin kaskettu alue, mutta havumetsässä.

Moisio on taas viljelysalue joka on pelto, usein aidattu. Metsästä raivattu pelto.

Vainio on taas iso pelto, etenkin viljapelto. Ruisvainio.

Moisioksi on kutsuttu eräillä eteläisillä alueilla (Viro ja Etelä-Karjala) myös koko kartanoa, varmaan siksi että sinne minne on pelto raivattu, sinne on talo rakennettu.

Kaskialueilla taas viljelystä on voitu harrastaa vain vähän aikaa, aina piti kasketa uusia alueita, joten asuintalo sijaitsi usein muualla.

Huhta on kaskimaalle kylvetty ensimmäinen vilja. Haka on rehevähkö laitumena käytetty metsikkö. Suhteellisen pieni. Muutaman hehtaarin, alle kymmenen. Lehmihaka, hevoshaka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tuossa mainitsi sanan nato, joka tarkoittaa en muista mutta avioliiton kautta jotain miehen tai naisen sukulaista (sisarusta kai). 

Yksi samantapainen on kytö.

Kytö? Tarkoitat varmaan kyty eli aviomiehen veli. Nato on taas aviomiehen sisar.

Sitten on vielä käy, puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo.

Korjaat toisen tekstiä ja kirjoitat itse käy, kun pitäisi kirjoittaa käly? Viestin näkee kyllä aivan selvästi, kun sen lähettää.

Tiranni, tarkoittaa ilkikurista, vaikka käytetään vakavassa merkityksessä kiusaa tekevää henkilöä.

Vierailija kirjoitti:

Huhta on kaskimaalle kylvetty ensimmäinen vilja. Haka on rehevähkö laitumena käytetty metsikkö. Suhteellisen pieni. Muutaman hehtaarin, alle kymmenen. Lehmihaka, hevoshaka.

Haka, haat ovat aina aidattuja ja niille mennään veräjän läpi, muutoin elikot karkaavat.

Oitis

Harvoin nykyään kuulee kenenkään sanovan, että "lähden oitis tulemaan".

Vierailija kirjoitti:

veska

taata

vaija

nato

jahka

jämerä (murresana) tosin

Kyllä jämerä ( vankka,vahva) on aivan yleiskieltä.

Entisiä ammatteja:

Sisä- tai ulkolähetti, eli tsuppari

Latoja

Filmiasemoija

Lävistäjä

Isoisoäidin vokabulaarista: kyökki, kahveli, nestuuki, talriikki

(och samma på finska: keittiö, haarukka, nenäliina, lautanen).

paarmuska (lapsenpäästäjä, kätilöntapainen),

emintymä (äitipuoli),

parahultainen ( juuri sopiva, optimaalinen),

ala- ja yläaste (nykyään ala- ja yläkoulu) - ja edelliseen liittyen tarkkailuluokka eli tarkkis, tasokurssit ja kuvaamataito (oppiaineen nimi nykyään kuvataide). Muista oppiaineista ainakin laskento ja laulanto ovat vaihtaneet nimeään.

muffinssi (tämä vielä 80-luvulla sen hemmetin muffinin sijaan!)

Ruoan (ruoka-sanan genetiivimuotona); hälläpyörämaailmassa sen on saanut jo aikaa sitten kirjoittaa kahdella u:lla - hämmentävää ja ruman näköistä ;)