Kielenrikastamisketju! Kirjoita suomenkielinen sana, jota ei enää käytetä.

Kurtisaani

Sysi = hiili  ,  pärepihti  =  pidike johon päre laitettin palamaan,että saatiin valoa huoneeseen ,  hantaaki  =  ripa,kahva  ,  sokerisakset = sokerin paloittelu pihdit

Toppasokeri ja rintasokeri tulivat mieleen edellä olevasta sokerisaksista, koska minulla on edellenkin sellaiset keittiössä laatikossa. Sirkkua, ts. Sirkku palasokeria ei enää ole ollut pitkään aikaan, joten sokerisaksille on muuta käyttöä, esim. kovasta tummasta suklaasta sillä saa mukavasti sopivan palan halutessaan. Pulmu palasokeria ei tarvinnut pilkkoa saksilla, se meni sormilla ja suli suussa tai kupissa hetkessä.

Hohtimet, tongit, tuurna, piirrotin, pumppumeisseli, käsipora ja rautasaha sanat tulevat enää harvoin vastaan missään, vaikka olivat yleisesti vielä -80 luvulle asti ainakin käytössä työkaluista puhuttaessa.

Samoin naskali, pikilanka, lesti, puunaulat tai damaskit kenkien yhteydessä, tosin ne olivat yleisiä enää -60 livulla ja silloinkin osa niistä enää vanhempien ihmisten käyttäminä.

Applikointi ei varmaan ole nykynuorisolle tuttua puuhaa. Ei tarkoita uuden appsin lataamista.

Brodeeraus taas ei ole mitään kehonrakennukseen tai karppaukseen liittyvää, eikä pamflettia välttämättä tarvitse ottaa mukaan saunaan istuinalustaksi.

Entä onko paikalla ketään, joka olisi jakanut traktaatteja?

Anteeksi

Ruoja

Ruumis (sen sijaan käytetään kauheaa ”keho”).

Mennään. (nykyään kaikki sanoo lets gou)

Olennainen. (nykyään kaikki sanoo relevantti)

Täällä on paljon sellaisia mitä meidän perheessämme maalta kotoisin olevina on tunnettu arjessa ja mitä vieläkin käytetään. Hantaaki on meillä aivan normaali sana.

Kaffee, meillä ei ole koskaan ollut kahvia. Se on kaffeeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi, että ketju täyttyy lähinnä murre- ja puhekielisistä sanoista. Liikaa vaadittu palstalta, että tähän olisi listattu vain yleiskielisiä sanoja. Vanhoja, outoja murresanoja kun on aivan valtavasti, etenkin noita ruotsista lainattuja.

MIten pystyt määrittämään, onko sana käyttöaikanaan esim. 1800-luvun lopussa kuulunut yleiskieleen vai murteeseen? Jostain Eino Leinon runoista tai Juhani Ahon kirjoituksista löytyy yleiskielisestä käytettyjä murresanoja, joista en ainakaan minä 1900-luvun loppupuolen kasvattina voi varmuudella sanoa, ovatko ne murretta.

Tää on hauskanpitoa, ei tartte ottaa aina noin vakavasti. Tällä murteella ; älkää ny viittikö olla niin tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Raiskata tarkoittaa pilata tai  turmella.

Jossain metsänhoitoa käsittelevässä ketjussa oli tyttö joka ihmetteli kuinka metsän voi raiskata ja halusi että sanaa ei käytettäisi alkuperäisessä merkityksessä.

Nykysuomen sanakirjan antama selitys raiskiolle on ”pilalle hakattu metsä”. substantiivi raiska on tarkoittanut roskaa, ja useat raiska-tyypin sanat viittaavat turmelemiseen.  Suomessa oli kiinnitetty huomiota metsien liialliseen hyötykäyttöön jo 1700-luvulla. 1800-luvun puolivälissä pelko metsien loppumisesta voimistui sahateollisuuden nousun myötä.

Viittaa vanhastaan sekä metsänhaaskaukseen että vaatetavaroiden, kankaiden repimiseen ja sotkemiseen,hyvän tavaran pilaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Entisiä ammatteja:

Sisä- tai ulkolähetti, eli tsuppari

Latoja

Filmiasemoija

Lävistäjä

Isotätini oli ammatiltaan luojan apulainen.

Hiisi on alunperin tarkoittanut pyhää lehtoa eikä mitään pahaa olentoa, jollaiseksi kristinusko sen muutti.

Kuularuisku.

Viti = vasta satanut lumi

Omanto, osanto jne ovat sijamuotojen suomenkielisiä nimiä. Monelle taudille on olemassa suomenkielinen nimi kuten luuvalo = fibromyalgia.

Transistoriradio

Taas 90% murresanoja joiden merkitystä ei tunnettu Mäkikurjensuonperän kirkonkylän ulkopuolella edes silloin kun sana oli aktiivikäytössä.

Kekkeruusi

Vesimeloonia ei ole kuullut hetkeen sanottavan arbuusiksi.

Vieläkö joku hakee polakkaa eli ranskanleipää? Juomaksi kurnaalia eli rasvatonta maitoa.