Perheellinen, tuletko surulliseksi kun näet miten lapseton nauttii elämästään?

Heheh, mikä kysymys. Tulen surulliseksi ainoastaa siitä, että lapseton ei tiedä mitä vaille jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan lähtee hakemaan sellaista elämää, missä kaikki päivät ovat samanlaisia? Ja vielä muunlaisia kuin haluaisi? Mitä elämää se sellainen on? Siitä pitäisi varoittaa kaikkia nuoria. Viis siitä, jos useampi pelastuu perheellisyydeltä, kyllä sitä aina niitä riittää, jotka vielä lisääntyvät. Mutta näiden pelastuneiden elämä olisi niin paljon parempaa.

En lähde ketään neuvomaan tekeekö lapsia vai ei, mutta mistä kuvittelet että kaikki päivät olisi samanlaisia? Lapsettomana elämäni alkoi toistaa itseään päivästä toiseen. Nyt kolmen lapsen kanssa ei voi koskaan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei tule kahta samanlaista päivää olemaan. Ja yleensä ne on kyllä sellaisia mitä haluankin, ei tietenkään aina.

Kaikkihan ne ovat samanlaisia, koska ne ovat lasten kanssa ja lastenhoitoa.

Millaista kokemusta sulla asiasta on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaisella jonninjoutavallahan nuo lapsettomat tuntuvat täyttävän näköalattoman elämänsä. En pidä aikuisen ihmisen elämänä lainkaan. T: Onnellinen äuti, jolta ei mitään puutu.

Onko jonninjoutavassa jotain vikaa?

Jonninjoutava on sitä parasta elämää, kunhan on työpaikka sen lisäksi. Sitä eivät perheelliset voi kestää, että muut saavat elää vapaasti ja nauttia jonninjoutavasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kultapieni, ei tule :) Olen niin onnellinen kolmesta lapsestani <3

Äitiyskö tekee ihmisistä tällaisia kullittelijoita? Unohtuuko silloin, miten puhutaan aikuisten kesken?

Tuollaiset ovat niitä kauhuvanhempia. Vanhempainiltojen kauhuja, jotka elävät lastensa kautta.

Vierailija kirjoitti:

Ei, päinvastoin. Säälin lapsettomien kavereideni sisällötöntä elämää. Ei mitään pysyvää, syvää tai hengellistä. Kaikki arvot materialistisia. Elämänkokemuksen puute näkyy. 

Tarkoitatko elämänkokemuksella sitä, että loisit kotona miehen rahoilla ja keksit uusia tapoja nalkuttaa miehelle siitä ettei se tee tarpeeksi kotitöitä.

Noo en nyt surulliseks tuu, mutta välil haluisin olla vain rauhas esim. Töitten/kuntosalin/ulkoilun jälkeen, mut ei voi kun 1v6kk lapsi. :) kaipaan paljon sitä vapautta, mutta en lapsesta luopuis jos sais valita uudestaan ! Oon kuitenkin onnekas, että lapsella on mummila ihan lähellä, niin saan välillä vaan ollakin.

On se kumma miten oikeesti kukaan voi mennä puhuun vähättelevästi toisen elämästä tai kuvitella että tietää ja tuntee toisen puolesta yhtään mitään.

Se että menet sanomaan että toisen elämä on köyhempää kun ei ole lapsia, uskomatonta typeryyttä. Yhtä uskomatonta typeryyttä on mennä sanomaan, että lapsia saaneiden elämä on köyhempää.

Te ette tiedä toisten elämästä yhtään mitään, tää on anonyymi palsta jossa om huolestuttava määrä mielenterveys potilaita, joilla on liian paljon aikaa ja energiaa jota ne sitten purkaa tänne foorumille.

Eniten huolestuttaa kun iltalehti tai muut toimittajat jopa uskovat tätä roskaa ja siirtävät nuo oksennukset paperilehtiin totuutena.

Useimmat vanhemmat eivät edes viitsi kirjoittaa tänne mitään kun tää paikka on täynnä trollaajia, provoavia ja muita ihme tyyppejä. Jos edes kirjoitat mitää., se häviää bittivirtaan sen yhden trollaajan spämmätessä 50 aloitusta parin minuutin aikana.

Täällä oli ihan kiva olla joitakin vuosia sitten, nyt ei oikein enää edes välitä avara koko foorumia enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan lähtee hakemaan sellaista elämää, missä kaikki päivät ovat samanlaisia? Ja vielä muunlaisia kuin haluaisi? Mitä elämää se sellainen on? Siitä pitäisi varoittaa kaikkia nuoria. Viis siitä, jos useampi pelastuu perheellisyydeltä, kyllä sitä aina niitä riittää, jotka vielä lisääntyvät. Mutta näiden pelastuneiden elämä olisi niin paljon parempaa.

En lähde ketään neuvomaan tekeekö lapsia vai ei, mutta mistä kuvittelet että kaikki päivät olisi samanlaisia? Lapsettomana elämäni alkoi toistaa itseään päivästä toiseen. Nyt kolmen lapsen kanssa ei voi koskaan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei tule kahta samanlaista päivää olemaan. Ja yleensä ne on kyllä sellaisia mitä haluankin, ei tietenkään aina.

Kaikkihan ne ovat samanlaisia, koska ne ovat lasten kanssa ja lastenhoitoa.

Millaista kokemusta sulla asiasta on?

No kerro ny mitä kokemusta sulla on! Ei varmaan yhtään mitään.

No kerro ny mitä kaikkea ihanaa ja erilaista teet joka päivä? Ja siihen ei lasketa sitä että katsot telvisiosta eri ohjelmia. Kerro ny mitä kaikkea ihanaa lapsetonta elämää sulla on joka päivä.

Tulen surulliseksi siitä, kun tiedän että nykyhetken lapsilla ei ole kovinkaan aurinkoinen tulevaisuus. Olemme turmelleet elinympäristömme kamalaan kuntoon, keikumme energiapulan reunalla ja väestöräjähdys vie viimeisenkin toivon siitä, että jälkeläisemme saisivat elää mielekkään elämän.  Saasteiden aiheuttamat sairaudet, osattomuus ja orjuus tulevat vain lisääntymään, kun taistelu resursseista kiihtyy. Sellaista perintöä ei kukaan rakastava vanhempi haluaisi jättää omille lapsilleen.

Tätä yritetään peitellä ja olla kertomatta uutisissa asioista niiden kaikessa karmeudessaan, että ihmiset jaksaisivat jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin. Viimeinkin Suomessakin on uskallettu ottaa kantaa siihen, että paras ympäristöteko, minkä ihminen voi tehdä, on olla hankkimatta lapsia. Järkevä ihminen ei voi olla ajattelematta tätä rationaalisesti. Siksi minusta tuntuu usein siltä, että lapsettomat ovat onnellisempia ja fiksumpia. Heidän ei tarvitse surra jälkeläistensä kärsimyksiä, joihin meidän ahne kulutussukupolvemme on syypää.

Ai, mä olen ollut taas vähän surullinen lapsettomien puolesta, kun he ovat sitten vaan yksin tai kahdestaan. Onkohan se kauhean tylsää ja hiljaista eloa, mitä he tekee ja mitä heillä on ilman lapsia. Varmaan on paljonkin tekemistä, mutta itselleni se tuntuisi tyhjältä viettää koko elämä niin.

Ei toisten onni oo mun onnesta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan lähtee hakemaan sellaista elämää, missä kaikki päivät ovat samanlaisia? Ja vielä muunlaisia kuin haluaisi? Mitä elämää se sellainen on? Siitä pitäisi varoittaa kaikkia nuoria. Viis siitä, jos useampi pelastuu perheellisyydeltä, kyllä sitä aina niitä riittää, jotka vielä lisääntyvät. Mutta näiden pelastuneiden elämä olisi niin paljon parempaa.

En lähde ketään neuvomaan tekeekö lapsia vai ei, mutta mistä kuvittelet että kaikki päivät olisi samanlaisia? Lapsettomana elämäni alkoi toistaa itseään päivästä toiseen. Nyt kolmen lapsen kanssa ei voi koskaan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei tule kahta samanlaista päivää olemaan. Ja yleensä ne on kyllä sellaisia mitä haluankin, ei tietenkään aina.

Kaikkihan ne ovat samanlaisia, koska ne ovat lasten kanssa ja lastenhoitoa.

Millaista kokemusta sulla asiasta on?

No kerro ny mitä kokemusta sulla on! Ei varmaan yhtään mitään.

No kerro ny mitä kaikkea ihanaa ja erilaista teet joka päivä? Ja siihen ei lasketa sitä että katsot telvisiosta eri ohjelmia. Kerro ny mitä kaikkea ihanaa lapsetonta elämää sulla on joka päivä.

Miksi kukaan kertoisi lapsettomasta elämästään? Se on niin rikasta, haluavat varmaan pitää sen vain itsellään tiedossa. Eihän sellaista voi päästään keksiä, se on niin monipuolista ja uskomatonta. Kuten elämä on, silloin kun ei lapsia ole.

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko sellainen olo, että on vankilassa omassa lapsiperhe-elämässään, eikä voi tehdä mitään mitä lapseton tekee? Tuleeko hirveä olo, kun näkee, miten lapseton nauttii jokaisesta päivästä, elää täysillä, tekee asioita vapaa-ajallaan ja suunnittelee elämäänsä, kun itse joutuu olemaan vain lasten kanssa? Miten sellaista kestää?

Ei tule. Meillä on lähipiirissä useampi lapseton (sekä suhteessa että sinkkuja). Kyllä eniten tiedostan jonkinlaista sääliä, jota tunnen heitä kohtaan koska eivät ole saaneet lapsia (osa halusi, osa ei, ainakaan ajoissa). Yksi elää täysillä mutta selväsi välttelee juhlia yms. johon tullaan lasten kanssa. Ei kestä nähdä ihania lapsiamme, jotka ovat jo teinejä. Siitä minulle on tullut surullinen olo enkä ole ainoa joka tämän tiedostaa.

Yhdelle olen sanonut, että hän saa aina olla lapsillemme "varaäiti" jos tahtoo. Ja hän tahtoo, vaikka ei aikanaan lapsia halunnut (nyt jo 50v.). Hakee lapsia pitkien matkojen päästä jos on tarvis, kutsuu yökylään, ostelee vaatteita, vie syömään ja kulttuuritapahtumiin. Lapsemme ovat hänelle kaikkikaikessa. On onneksi aktiivi-ihminen, käy paljon juhlissa ja tapahtumissa. En nyt kuitenkaan suuremmin ole hänelle ollut kateellinen enkä nyt varsinkaan surullinen :)

Yksi pariskunta alkoi yrittämään liian myöhään (eivät kai ensin halunneet) eikä lasta sitten kuulunut. Elävät todella aktiivista elämää mutta kun näen heidät, tunnen tästä lapsettomuudesta surua niin paljon että melkein välttelen heidän tapaamista perheen kanssa etteivät he tulisi surullisiksi :(

No en. Miksi olisin kateellinen koska itse valitsin elämäni perheellisenä. Ei nämä lapset taivaasta tippunut, ihan itse piti tehdä. Molemmissa elämissä on puolensa. Nykyään on hienoa että ihmiset osaa ajatella omilla aivoillaan, ei tarvitse tehdä asioita mitä ei halua. Joku katuu perhettä, joku lapsettomuutta, ei kaikki valinnat aina onnistu. Olipa kellä hyvänsä elämältä mitä tahansa odotuksia, toivon että hänelle ne suotaisiin.

Omat lapset on 5,8 ja 10 vuotiaat, pieniä isoja siis. Ihanaa on näiden kanssa ollut mutta ihanaa kun helpottaa jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo aloittajan tilannehan tarkoittaisi sitä, että perheelliset eivät nauttisi elämästään, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Aika monelta sinkulta unohtuu, että perheellisetkin ovat joskus olleet sinkkuja ja sinkkuudesta nautiskelu on jossain vaiheessa muuttunut lähinnä pakkopullaksi.

Miksi höpötät jostain sinkuista, kun puhe oli lapsettomista. Kyllä, on mahdollista olla parisuhteessa ilman, että tuloksena on heti vauva. Mm. ehkäisy on keksitty.

Jo otsikossa puhutaan perheellisestä. Eikö kaksi aikuista voi olla sinusta perhe ilman lapsia?

Nimenomaan voi. En usko kuitenkaan, että ap:n pointti oli, miksi lapsettomat pariskunnat (perheelliset) kadehtisivat lapsettomia sinkkuja, vai mitä luulet? Menee vähän ohi alkuperäisen aiheen, enkä ymmärrä, miten sinkut tai varatut liittyy mitenkään tähän lapselliset- lapsettomat vertailuun ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaisella jonninjoutavallahan nuo lapsettomat tuntuvat täyttävän näköalattoman elämänsä. En pidä aikuisen ihmisen elämänä lainkaan. T: Onnellinen äuti, jolta ei mitään puutu.

Onko jonninjoutavassa jotain vikaa?

Jonninjoutava on sitä parasta elämää, kunhan on työpaikka sen lisäksi. Sitä eivät perheelliset voi kestää, että muut saavat elää vapaasti ja nauttia jonninjoutavasta.

Ei kun jää ihmeessä työttömäksi! Sittenhän sulla vasta jonninjoutavaa elämää onkin! Se on ihan parasta!

Ajattele kuinka kateelliseksi me perheelliset sitten tullaankin kun saat elää täysin vapaasti ja jonninjoutavasti koko elämäsi ajan. Ai että! Olisinpa itse yhtä viisas ja rohkea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan lähtee hakemaan sellaista elämää, missä kaikki päivät ovat samanlaisia? Ja vielä muunlaisia kuin haluaisi? Mitä elämää se sellainen on? Siitä pitäisi varoittaa kaikkia nuoria. Viis siitä, jos useampi pelastuu perheellisyydeltä, kyllä sitä aina niitä riittää, jotka vielä lisääntyvät. Mutta näiden pelastuneiden elämä olisi niin paljon parempaa.

En lähde ketään neuvomaan tekeekö lapsia vai ei, mutta mistä kuvittelet että kaikki päivät olisi samanlaisia? Lapsettomana elämäni alkoi toistaa itseään päivästä toiseen. Nyt kolmen lapsen kanssa ei voi koskaan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei tule kahta samanlaista päivää olemaan. Ja yleensä ne on kyllä sellaisia mitä haluankin, ei tietenkään aina.

Kaikkihan ne ovat samanlaisia, koska ne ovat lasten kanssa ja lastenhoitoa.

Millaista kokemusta sulla asiasta on?

No kerro ny mitä kokemusta sulla on! Ei varmaan yhtään mitään.

No kerro ny mitä kaikkea ihanaa ja erilaista teet joka päivä? Ja siihen ei lasketa sitä että katsot telvisiosta eri ohjelmia. Kerro ny mitä kaikkea ihanaa lapsetonta elämää sulla on joka päivä.

Miksi kukaan kertoisi lapsettomasta elämästään? Se on niin rikasta, haluavat varmaan pitää sen vain itsellään tiedossa. Eihän sellaista voi päästään keksiä, se on niin monipuolista ja uskomatonta. Kuten elämä on, silloin kun ei lapsia ole.

Psst. Voin kertoo sulle salaisuuden. Älä kerro kenellekään. On mekin joskus oltu lapsettomia. Ei tultu vauva kainalossa maailmaan.

up

up