Lue keskustelun säännöt.
Väkivaltalapsuuden omaavat: mikä on ollut pienin syy saada selkäsauna?
17.01.2018 |
Tämä siis spin-off ketju tuohon väkivaltainen mies - ketjuun. Mistä mitättömyyksistä sait lapsena selkäsaunan? Selkäsaunaksi luettakoon kaikki pikku luunappia isommat ”interventiot”.
Minua on hakattu remmillä, risulla, sähköjohdolla, mattopiiskalla ja kepillä mm seuraavista:
- maitolasi kastui vahingossa
- kengät oli epäjärjestyksessä kenkätelineessä
- olin veljen kanssa hippaa ja matot meni kurttuun
- paiskasin jääkaapin oven ”liian kovaa ja väärin” kiinni
- uskalsin olla jostain eri mieltä isän kanssa
- katsoin isää mukamas jotenkin pahasti
- kun sain kokeesta kerran seiskan (aina piti olla 9 tai 10)
Ja kyllä,, koko lapsuus oli pelkoa ja kauhua täynnä kun isä oli raivohullu despootti jolla napsahti aina vähän väliä pikkuasioista. Sitten hakattiin lapset niin ettei pystynyt kunnolla istumaan viikkoon. Koulussa ope näki piiskausjäljet mutta ei tehnyt mitään asialle, 70-80luvulla lapsen hakkaaminen oli ”perheen sisäinen asia”. Isä on hullu vieläkin, yhtään ei ole meno rauhoittunut vaikka jo yli seitsenkymppinen.
Kommentit (472)
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa! Miten olette selviytyneet näistä kokemuksista? Vai oletteko selviytyneet? Tulee kyynel silmään kun lukee... :(
Tuntuu pahalta pelkästään lukea näitä kamalia kertomuksia,toivottavasti väkivallan uhrit ovat selvinneet näistä asioista. En voi edes kuvitella miten hirveää elämän on täytynyt olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä rupes jotain 35v ryyppämään ja äiti kävi vieraissa koko mun lapsuuden/nuoruuden. Sillä oli aina joku nuorempi mies jota se kävi "tervehtämässä" kun isä oli iltavuorossa.
Sanaakaan ei saanut isälle sanoa, muuten olisi käynyt huonosti. Hiljaiseloa kesti kunnes täytin 16-17v. Silloin asiat paljastui kun isä sai äidiltä tippurin. Sitten alkoi hankalammat vaiheet.
Kun oli ala-asteella meidän naapurissa asui alkoholiongelmainen työssäkäyvä perhe. Heille syntyi Marko niminen poika, jolla oli huulihalkio ja paha kuulovamma. Marko eli tosi niukalla ruoalla, kulki paskasissa haisevissa vaateissa, asui pienessä asunnossa kännissä olevien vanhempiensa ja niiden kännikaverien keskellä.
Marko kävi usein meillä syömässäkin. Varmaan muuallakin. Ei siitä paljoa puhuttu, mutta päälle näki että Markoa lyötiin.
Oon monasti miettinyt Markoa, vieläkin vaikka noista ajoista on pian 35v.
Tiijätkö että sulla ei ole lupa kertoa tuon miehen yksityisasioista oikealla nimellä. Kerroit tunnistettavia asioita. Loukkasit yksityiselämän suojan lakia. Ja mitä nää ees sulle kuuluu?
Näkisin että tässä on kyseessä myös omasta voimattomuudesta kertominen. Miten lapsi voisikaan auttaa toista huonommassa jamassa olevaa.
Rikos on rikos vaikka miten sokerikuorruttaisit. Jotkut ei mistään suostu uskomaan lakia! On se sitten kumma.
Voisitko sinä narsistinen jankuttaja ja muiden vähättelijä poistua pilaamasta täyä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä rupes jotain 35v ryyppämään ja äiti kävi vieraissa koko mun lapsuuden/nuoruuden. Sillä oli aina joku nuorempi mies jota se kävi "tervehtämässä" kun isä oli iltavuorossa.
Sanaakaan ei saanut isälle sanoa, muuten olisi käynyt huonosti. Hiljaiseloa kesti kunnes täytin 16-17v. Silloin asiat paljastui kun isä sai äidiltä tippurin. Sitten alkoi hankalammat vaiheet.
Kun oli ala-asteella meidän naapurissa asui alkoholiongelmainen työssäkäyvä perhe. Heille syntyi Marko niminen poika, jolla oli huulihalkio ja paha kuulovamma. Marko eli tosi niukalla ruoalla, kulki paskasissa haisevissa vaateissa, asui pienessä asunnossa kännissä olevien vanhempiensa ja niiden kännikaverien keskellä.
Marko kävi usein meillä syömässäkin. Varmaan muuallakin. Ei siitä paljoa puhuttu, mutta päälle näki että Markoa lyötiin.
Oon monasti miettinyt Markoa, vieläkin vaikka noista ajoista on pian 35v.
Tiijätkö että sulla ei ole lupa kertoa tuon miehen yksityisasioista oikealla nimellä. Kerroit tunnistettavia asioita. Loukkasit yksityiselämän suojan lakia. Ja mitä nää ees sulle kuuluu?
Näkisin että tässä on kyseessä myös omasta voimattomuudesta kertominen. Miten lapsi voisikaan auttaa toista huonommassa jamassa olevaa.
Rikos on rikos vaikka miten sokerikuorruttaisit. Jotkut ei mistään suostu uskomaan lakia! On se sitten kumma.
Tuo on joku trolli. Eiks tää ns Markon tarina ole mukailtu siitä yhdestä tv-ohjelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tunne hirvittävää vihaa vanhempianne kohtaan? Miten tuollaisen rääkkäyksen jälkeen voi olla enää mitään jäljellä vanhempia kohtaan? Siis kiintymystä, rakkautta, lojaaliutta tms?
En tunne yhtään mitään, ei ole nähty 25 vuoteen. Olen onnellinen oman perheeni kanssa, jossa ei todellakaan huudeta tai lyödä.
Jos olisin tekemisissä äitini kanssa, varmaan olisi yhä painajaisia ja pahaa oloa. Eli minun ohjeeni: välit poikki kokonaan väkivaltaisiin vanhempiin, eläköön siinä minkä itselleen rakensivat.
Tekisi niiin mieli jollekin moottoripyöräjengille tms maksaa siitä, että isäni saisi ns teknisen rekonstruktion omista teoistaan. Eli vaikkapa simuloituna yhden pieksämis-tukasta repimis-kuristamissession...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tunne hirvittävää vihaa vanhempianne kohtaan? Miten tuollaisen rääkkäyksen jälkeen voi olla enää mitään jäljellä vanhempia kohtaan? Siis kiintymystä, rakkautta, lojaaliutta tms?
En tunne yhtään mitään, ei ole nähty 25 vuoteen. Olen onnellinen oman perheeni kanssa, jossa ei todellakaan huudeta tai lyödä.
Jos olisin tekemisissä äitini kanssa, varmaan olisi yhä painajaisia ja pahaa oloa. Eli minun ohjeeni: välit poikki kokonaan väkivaltaisiin vanhempiin, eläköön siinä minkä itselleen rakensivat.
Miten olet onnistunut tuossa? Siis ettet tunne kiukkua, katkeruutta tai epäoikeudenmukaisuuden tunteita äitiäsi kohtaan? Nimim. katkera vaikken haluaisi olla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä rupes jotain 35v ryyppämään ja äiti kävi vieraissa koko mun lapsuuden/nuoruuden. Sillä oli aina joku nuorempi mies jota se kävi "tervehtämässä" kun isä oli iltavuorossa.
Sanaakaan ei saanut isälle sanoa, muuten olisi käynyt huonosti. Hiljaiseloa kesti kunnes täytin 16-17v. Silloin asiat paljastui kun isä sai äidiltä tippurin. Sitten alkoi hankalammat vaiheet.
Kun oli ala-asteella meidän naapurissa asui alkoholiongelmainen työssäkäyvä perhe. Heille syntyi Marko niminen poika, jolla oli huulihalkio ja paha kuulovamma. Marko eli tosi niukalla ruoalla, kulki paskasissa haisevissa vaateissa, asui pienessä asunnossa kännissä olevien vanhempiensa ja niiden kännikaverien keskellä.
Marko kävi usein meillä syömässäkin. Varmaan muuallakin. Ei siitä paljoa puhuttu, mutta päälle näki että Markoa lyötiin.
Oon monasti miettinyt Markoa, vieläkin vaikka noista ajoista on pian 35v.
Tiijätkö että sulla ei ole lupa kertoa tuon miehen yksityisasioista oikealla nimellä. Kerroit tunnistettavia asioita. Loukkasit yksityiselämän suojan lakia. Ja mitä nää ees sulle kuuluu?
Näkisin että tässä on kyseessä myös omasta voimattomuudesta kertominen. Miten lapsi voisikaan auttaa toista huonommassa jamassa olevaa.
Rikos on rikos vaikka miten sokerikuorruttaisit. Jotkut ei mistään suostu uskomaan lakia! On se sitten kumma.
Voisitko sinä narsistinen jankuttaja ja muiden vähättelijä poistua pilaamasta täyä ketjua.
aaa..eli tuon miehen yksityisyydestä huolehtiminen on narsismia? Näinhn se aina on, muiden yksityisasioista kerrotaan tunnistettavassa muodossa, ja mitään ei uskota! En enää ihmettele ettei kukaan jaksanut ...Laki on laki vaikket sinä sitä ymmärtäisi. ole hyvä jatka vastan jankuttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vierailija 182 odota että isäsi on vanha ja puolustuskyvytön, niinkuin olit itse.Luunapeista ja karvanrepimisestä ei jää jälkiä. Tulen avuksi mielelläni.Rakastan vallantunnetta jonka kivuntuottaminen toiselle antaa:)
Kun kakara(si) laajentaa kiukuttelua ja uhoaan vanhemmista muille ulkopuoliselle, häirintätilanne ei ole enää perheen "sisäinen". Seuraa ulkopuolisen hankkimaa partiota, sosiaaliyksikköä ,nuorisopsykiatria sekä myös päänaukomisen kohteena olevan lakimiestä kimppuusi. Tykkäätkös sellaisesta?
Näistä kakroista tulee myöhemmällä iällä perässä vellovia päänaukojia jotka tajuavat vasta kovaa ja raakaa opetusta. Muita sitä ennen koulussa hieman fiksummat laittavat sellaiset ruotuun.
"äitis on..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kakara(si) laajentaa kiukuttelua ja uhoaan vanhemmista muille ulkopuoliselle, häirintätilanne ei ole enää perheen "sisäinen". Seuraa ulkopuolisen hankkimaa partiota, sosiaaliyksikköä ,nuorisopsykiatria sekä myös päänaukomisen kohteena olevan lakimiestä kimppuusi. Tykkäätkös sellaisesta?
Näistä kakroista tulee myöhemmällä iällä perässä vellovia päänaukojia jotka tajuavat vasta kovaa ja raakaa opetusta. Muita sitä ennen koulussa hieman fiksummat laittavat sellaiset ruotuun. Puhetta uskotaan liian myöhään.
"äitis on..."
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa sellaista syytä, joka antaisi oikeuden kajota lapseen väkivaltaisesti. Ei edes harvinaisimpiin, mahdottomiin ja geneettisen psykopatian omaaviin lapsiin. Sellaiset kärrätään hoitoon.
nooooo....itseasiassa on. Olen nähnyt Youtubesta videoita esim. missä poikakodista karannut teinihirviö oteaan kiinni ostarilla, kaksi sosiaalityöntekijämiestä joutuu (LAIN SALLIMANA) ottamaan kiinni ja pidätämään poikaa aloillaan mikä on heille sallittu. Näitä "vapaan kasvatuksen hetelmiä" kun ei saisi estää, vai? hah hah!
Poika oli kai tuttu karkuri. Samoin youtubessa on videoita autistisen raivokohtauksen saaneista joita sidotaan kiinni, ja pidätellään aloillaan , vanhempi joutuu istumaan päälle ja pitämän käsistä kiinni. Asiantuntijoiden ohje. EI näiden anneta vapaasti riehua. Erityisopettajille tuttua työtä. Lapsi pannaan istumaan syliin ja aikuinen panee kädet ympärille, ja pidetän siinä kunnes raivo tyyntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kakara(si) laajentaa kiukuttelua ja uhoaan vanhemmista muille ulkopuoliselle, häirintätilanne ei ole enää perheen "sisäinen". Seuraa ulkopuolisen hankkimaa partiota, sosiaaliyksikköä ,nuorisopsykiatria sekä myös päänaukomisen kohteena olevan lakimiestä kimppuusi. Tykkäätkös sellaisesta?
Näistä kakroista tulee myöhemmällä iällä perässä vellovia päänaukojia jotka tajuavat vasta kovaa ja raakaa opetusta. Muita sitä ennen koulussa hieman fiksummat laittavat sellaiset ruotuun.
"äitis on..."
Luin vain ekan sivun ja kyyneleet valuivat valtoimenaan. Onko vanhempanne jälkeenpäin pyytäneet anteeksi tai katuneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin ujo, arka ja hiljainen lapsi, näkymätön syntipukki. Isä alkoi hakata minua äidin käskystä, kun vartaloni alkoi kasvaa lapsen torsosta nuoreksi naiseksi. Äiti oli kateellinen. Mielestäni vanhempani kuuluisivat vankimielisairaalaan, heille en ole sitä sanonut. En ole tekemisissä näiden ihmisten kanssa, koska haluan olla elossa. On vain yksi elämä ja minä päätän omastani olematta roskaämpäri tai potkupallo.
Minäkin olin ujo, arka ja hiljainen. Näkymätön lapsi josta kasvoi näkymätön aikuinen.
Äitini mielestä olen ollut aina vaikea ihminen. Sellainen kenen kanssa ei pärjää pirukaan. Sitä hän on toistellut niin usein että uskon itsekin olevani vaikea ja hankala. Minun on vieläkin vaikea sanoa mielipiteitäni tai toiveitani, sillä pelkään olevani aivan hirveän ikävä ihminen jos sanon ne ääneen.
Esikoisellani on samanlainen temperamentti kuin minulla. Pienenä hän oli hyvin ujo ja arka. Todella rauhallinen ja aivan hirveän kiltti.
Hämmennyin kun äitini sanoi esikoisestani, että hän on vaikea, aivan samanlainen kuin minä olin ollut pienenä. Alkoi sitten antamaan ohjeita kuinka tällaista vaikeaa lasta pitää kasvattaa Hänellä kun oli kokemusta vaikean lapsen kasvattamisesta.
En kuunnellut äitini höpötyksiä vaan toimin omalla tavallani. Hain tietoa mm kasvatusoppaista ja valitsin ne ohjeet jotka minusta kuulostivat hyviltä. Ja siitä olen hyvin iloinen. Esikoinen on nyt ihana teini, jolla on terve itsetunto ja joka pärjää hyvin koulussa ja kavereiden kanssa.
Hänestä ei ole tullut näkymätöntä, vaikka hiljainen on vieläkin. Hän osaa myös ilmaista mielipiteensä ja toiveensa.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä rupes jotain 35v ryyppämään ja äiti kävi vieraissa koko mun lapsuuden/nuoruuden. Sillä oli aina joku nuorempi mies jota se kävi "tervehtämässä" kun isä oli iltavuorossa.
Sanaakaan ei saanut isälle sanoa, muuten olisi käynyt huonosti. Hiljaiseloa kesti kunnes täytin 16-17v. Silloin asiat paljastui kun isä sai äidiltä tippurin. Sitten alkoi hankalammat vaiheet.
Kun oli ala-asteella meidän naapurissa asui alkoholiongelmainen työssäkäyvä perhe. Heille syntyi Marko niminen poika, jolla oli huulihalkio ja paha kuulovamma. Marko eli tosi niukalla ruoalla, kulki paskasissa haisevissa vaateissa, asui pienessä asunnossa kännissä olevien vanhempiensa ja niiden kännikaverien keskellä.
Marko kävi usein meillä syömässäkin. Varmaan muuallakin. Ei siitä paljoa puhuttu, mutta päälle näki että Markoa lyötiin.
Oon monasti miettinyt Markoa, vieläkin vaikka noista ajoista on pian 35v.
Tiijätkö että sulla ei ole lupa kertoa tuon miehen yksityisasioista oikealla nimellä. Kerroit tunnistettavia asioita. Loukkasit yksityiselämän suojan lakia. Ja mitä nää ees sulle kuuluu?
Näkisin että tässä on kyseessä myös omasta voimattomuudesta kertominen. Miten lapsi voisikaan auttaa toista huonommassa jamassa olevaa.
Rikos on rikos vaikka miten sokerikuorruttaisit. Jotkut ei mistään suostu uskomaan lakia! On se sitten kumma.
Voisitko sinä narsistinen jankuttaja ja muiden vähättelijä poistua pilaamasta täyä ketjua.
aaa..eli tuon miehen yksityisyydestä huolehtiminen on narsismia? Näinhn se aina on, muiden yksityisasioista kerrotaan tunnistettavassa muodossa, ja mitään ei uskota! En enää ihmettele ettei kukaan jaksanut ...Laki on laki vaikket sinä sitä ymmärtäisi. ole hyvä jatka vastan jankuttamista.
Mikäs sun kivut on aiheuttanut? Vammoja näköjään on.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain ekan sivun ja kyyneleet valuivat valtoimenaan. Onko vanhempanne jälkeenpäin pyytäneet anteeksi tai katuneet?
Eivät ne anteeksi pyytele.
He joko kieltävät kaiken ja syyttävät valehtelusta, tai sanovat olleensa oikeassa sillä olin ollut niin vaikea lapsi.
Vahinkokin olin vielä kaiken lisäksi. Sekin on yksi puolustus sille miksi kohtelivat niin huonosti.
Muistan vain henkisen väkivallan. Mikään ei koskaan riittänyt. Seiska kokeesta, ei ole hyvä. Kymppi kokeesta, sekään ei ollut hyvä. Jatkuvaa lyttäämistä ja vertailua siskoon joka oli kaikessa hyvä ja vaikka ei olisi ollut hyvä jossain asiassa, oli silti minua parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä rupes jotain 35v ryyppämään ja äiti kävi vieraissa koko mun lapsuuden/nuoruuden. Sillä oli aina joku nuorempi mies jota se kävi "tervehtämässä" kun isä oli iltavuorossa.
Sanaakaan ei saanut isälle sanoa, muuten olisi käynyt huonosti. Hiljaiseloa kesti kunnes täytin 16-17v. Silloin asiat paljastui kun isä sai äidiltä tippurin. Sitten alkoi hankalammat vaiheet.
Kun oli ala-asteella meidän naapurissa asui alkoholiongelmainen työssäkäyvä perhe. Heille syntyi Marko niminen poika, jolla oli huulihalkio ja paha kuulovamma. Marko eli tosi niukalla ruoalla, kulki paskasissa haisevissa vaateissa, asui pienessä asunnossa kännissä olevien vanhempiensa ja niiden kännikaverien keskellä.
Marko kävi usein meillä syömässäkin. Varmaan muuallakin. Ei siitä paljoa puhuttu, mutta päälle näki että Markoa lyötiin.
Oon monasti miettinyt Markoa, vieläkin vaikka noista ajoista on pian 35v.
Tiijätkö että sulla ei ole lupa kertoa tuon miehen yksityisasioista oikealla nimellä. Kerroit tunnistettavia asioita. Loukkasit yksityiselämän suojan lakia. Ja mitä nää ees sulle kuuluu?
Näkisin että tässä on kyseessä myös omasta voimattomuudesta kertominen. Miten lapsi voisikaan auttaa toista huonommassa jamassa olevaa.
Rikos on rikos vaikka miten sokerikuorruttaisit. Jotkut ei mistään suostu uskomaan lakia! On se sitten kumma.
Voisitko sinä narsistinen jankuttaja ja muiden vähättelijä poistua pilaamasta täyä ketjua.
aaa..eli tuon miehen yksityisyydestä huolehtiminen on narsismia? Näinhn se aina on, muiden yksityisasioista kerrotaan tunnistettavassa muodossa, ja mitään ei uskota! En enää ihmettele ettei kukaan jaksanut ...Laki on laki vaikket sinä sitä ymmärtäisi. ole hyvä jatka vastan jankuttamista.
Mikäs sun kivut on aiheuttanut? Vammoja näköjään on.
Yksityisyydestä huolehtiminen on jo aika myöhästä. Tuo Markon tarina on kopsattu telkkarista ja sitten on sepitetty omaa tarinaa päälle. Tuli syksyllä muistaakseni kakkoselta.
Vierailija kirjoitti:
Muistan vain henkisen väkivallan. Mikään ei koskaan riittänyt. Seiska kokeesta, ei ole hyvä. Kymppi kokeesta, sekään ei ollut hyvä. Jatkuvaa lyttäämistä ja vertailua siskoon joka oli kaikessa hyvä ja vaikka ei olisi ollut hyvä jossain asiassa, oli silti minua parempi.
Jatkan sen verran että, vaikka tein kotitöitä sain kuulla olevani laiska. Jos en totellut heti sillä sekunnilla, sanottiin että minut pitäisi myydä.
Nykyään minulla on ongelmia perfektionismin kanssa. Teen ihan liikaa töitä mutta kun se ei riitä. Pakko olla vielä parempi. Burn out on ollut useammin kuin kerran. En osaa rentoutua, pakko tehdä paremmin.
Rikos on rikos vaikka miten sokerikuorruttaisit. Jotkut ei mistään suostu uskomaan lakia! On se sitten kumma.