Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?

Miten se älykkyys sitten oikeasti ilmenee, jos ei ole virallisen älykkyystestin tuloksia itsestään? Olit hyvä koulussa? Aika moni oli. Olet opiskellut hyvän tutkinnon hyvillä arvosanoilla? Aika moni on. Tajuat asioita mielestäsi hyvin ja nopeasti? Useimmat kokevat niin. Ajattelet olevansa fiksumpi kuin muut? Sama juttu, useimmat kokevat niin ainakin jossain määrin. Teet pääosin hyviä ratkaisuja elämässäsi? No niin useimmat muutkin.

Ei tavallisen perusfiksun (joita aika monet siis ovat) oma kokemus jostain keskivertoa paremmasta älykkyydestä merkitse yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Juoksunopeuden pystyy mittaamaan älykkyyttä ei.

Tämä on totta jos tarvitaan ratkaisu asiaan x, ei ole sellaista ihmistä joka automaattisesti osaisi muita paremmin sen ratkaista. 

Minulla on ollut läpi elämän ongelma totella auktoriteetteja. Opettajia, pomoja, jne... tarvitsen aina hyvät älylliset perustelut kaikelle, se ei riitä, että vaikkapa opettaja käskee olla hiljaa tai tehdä jonkun mielestäni turhan tehtävän. Keksin helposti vastaväitteitä ja olen erittäin rasittava suhteessa "ylempiini". En koskaan tee mitään, koska "näin se nyt vain on".

Toki tätä voisi myös ajatella jonkinlaisena tyhmyytenä, koska helpommallahan sitä pääsisi, jos vain tekisi kuten käsketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Hahmotushäiriö on paljon vakavampi tila. Meillä on luontaisia eroja hahmottaa vaikkapa kolmiulotteisuutta, hahmoja, värejä, muotoja jne eikä sillä sinänsä ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä. 

Mä tein netisssä joskus aikanaan ison älykkyystestin englannin kielellä. Mittasi nää perinteiset mensatyyppiset kuviotestit ja lisäksi oli kieliosio, tunneäly ja paljon muuta. Tuli tulos, että olen siellä ylimmässä luokassa ja harvinaisesti älykäs kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Reilun kuukauden kuluttua tuli joku maksullinen, laaja analyysi mun älykkydestäni ilmaiseksi (kuukauden älykkäin) ja ilmainen ”jäsenyys” johonkin älyklubiin, johon pääsi huiput.

En liittynyt ja se laaja analyysikin hukkui jonnekin vuosien varrella. :D

Vaikeinta on yrittää peitellä älykkyyttä. Ihmiset ei tykkää, jos joutuvat aina jyrätyksi. Helpompaa olla pikkuisen älykäs ja tykätty. Siks mä olen aika hiljainen tyyppi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Hahmotushäiriö on paljon vakavampi tila. Meillä on luontaisia eroja hahmottaa vaikkapa kolmiulotteisuutta, hahmoja, värejä, muotoja jne eikä sillä sinänsä ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä. 

Tuossa on kyse juurikin hahmotushäiriöstä. Mitä muutakaan se on, jos et hahmota testeissä olevia muotoja (kolmiot, neliöt, ympyrät ja niiden yhdistelmät jne.) oikein! Suurimmalla osalla ihmisistä ei nimittäin tule ongelmaa noin yksinkertaisten muotojen kanssa, ainoastaan hahmotushäiriöisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Itse asiassa esim lukihäiriöisissä on huomattavan älykkäitä henkilöitä, jotka eivät vain pääse osoittamaan sitä, koska yhteiskunta vaatii juuri tietynmuotoista älykkyyttä. Lukihäiriö esimerkiksi ei poissulje hyvää loogista päättelykykyä, kielellistä lahjakkuutta, sosiaalista älykkyyttä jne. Pitää vaan löytää ne erilaiset tavat opetella asioita lukemisen sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

ÄO testauksessa no mitataan monella tavalla hahmottamista siten, että tietoa joutuu käyttämään soveltaen. Ap pärjäsi tässä heikosti, teinien keskitasolla ( max 16 v. ), mutta trollia pukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Hahmotushäiriö on paljon vakavampi tila. Meillä on luontaisia eroja hahmottaa vaikkapa kolmiulotteisuutta, hahmoja, värejä, muotoja jne eikä sillä sinänsä ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä. 

Tuossa on kyse juurikin hahmotushäiriöstä. Mitä muutakaan se on, jos et hahmota testeissä olevia muotoja (kolmiot, neliöt, ympyrät ja niiden yhdistelmät jne.) oikein! Suurimmalla osalla ihmisistä ei nimittäin tule ongelmaa noin yksinkertaisten muotojen kanssa, ainoastaan hahmotushäiriöisillä.

Kuten sanoin, meillä on yksilöllisiä eroja tuossa. Joku voi selvitä samasta tehtävästä loistavasti esimerkiksi värien avulla. Ei se tarkoita, etteikö tajuaisi, että kolmio on kolmio ja neliö on neliö, vaan että toinen vain kristallinkirkkaasti näkee vaikkapa muodoissa jatkumon ja toinen ei. Mutta turha tästä tosiaan on jankata.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa kirjoittaa pitkästi, mutta älykkyys ei sinänsä tarkoita mitään universaalia hyvää tahtoa tai hyvää yleissivistystä. Älykäs ihminen voi olla ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti. Älykkyys on vaan kykyä oppia, prosessoida, ratkoa ongelmia jne.

Toki älykkyyden myötä monella on tarve ymmärtää asioita laajasti ja syvällisesti, mutta ei se mikään automaattinen seuraus älykkyydestä ole.

Pitää olla aika tietämätön, jos noin kuvittelee. Todennäköisempää on kuitenkin se, että tyhmä on ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti siihen älykkääseen verrattuna. Löyhä moraali on myös yhdistetty usein vahvasti tutkimuksissa matalampaan älykkysosamäärään.

Vierailija kirjoitti:

Minulle henkilökohtaisesti se, että osaan hahmottaa asiat suurina kokonaisuuksina, joissa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jotka harvoin ovat kovin mustavalkoisia tai joko-tai. Näin on usein esim. poliittisten tai eettisten kysymysten kanssa. On jotenkin tuskastuttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että populistiset one-linerit purevat keskivertoihmisiin paljon tehokkaammin, eivätkä he edes halua ajatella asioita monelta kantilta.

Muita?

Ai tuolla perusteella pidät itseäsi huippuälykkäänä? Hhrrmmmpphhhh,hehehehee...

Älykäs ap ei poistele viestejä, vaan keskustelee asiasta perustellen. Älyn ja tietämyksen puute saa aikaan poistelua.

Trolli mikä trolli ja töissä vauvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa kirjoittaa pitkästi, mutta älykkyys ei sinänsä tarkoita mitään universaalia hyvää tahtoa tai hyvää yleissivistystä. Älykäs ihminen voi olla ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti. Älykkyys on vaan kykyä oppia, prosessoida, ratkoa ongelmia jne.

Toki älykkyyden myötä monella on tarve ymmärtää asioita laajasti ja syvällisesti, mutta ei se mikään automaattinen seuraus älykkyydestä ole.

Pitää olla aika tietämätön, jos noin kuvittelee. Todennäköisempää on kuitenkin se, että tyhmä on ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti siihen älykkääseen verrattuna. Löyhä moraali on myös yhdistetty usein vahvasti tutkimuksissa matalampaan älykkysosamäärään.

Niin, väitinkö muuta? Luetunymmärtäminen on vaikeaa. Sanoin vain, että älykkyyden automaattinen seuraus ei ole hyvyys jne.

Älykkäissä on hyviä ihmisiä, pahoja ihmisiä jne. Ihan mihin sitä älykkyyttään käyttää..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Itse asiassa esim lukihäiriöisissä on huomattavan älykkäitä henkilöitä, jotka eivät vain pääse osoittamaan sitä, koska yhteiskunta vaatii juuri tietynmuotoista älykkyyttä. Lukihäiriö esimerkiksi ei poissulje hyvää loogista päättelykykyä, kielellistä lahjakkuutta, sosiaalista älykkyyttä jne. Pitää vaan löytää ne erilaiset tavat opetella asioita lukemisen sijaan.

Varmasti on seassa niitäkin. Ei se tietenkään poissulje, mutta niin lukihäiriöisissä kuten "normaaleissakin", huomattavan älykkäät henkilöt ovat vain pieni vähemmistö.

Oman kokemukseni mukaan lukihäiriöstä kärsivien joukossa on kuitenkin useammin keskivertoa tyhmempiä kuin älykkäämpiä...

Mutta eihän mielipideasioista voi kiistellä, varmaan löytyy jotain tutkimustakin aiheesta, joka osoittaisi kumpi meistä on enemmän oikeilla jäljillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Itse asiassa esim lukihäiriöisissä on huomattavan älykkäitä henkilöitä, jotka eivät vain pääse osoittamaan sitä, koska yhteiskunta vaatii juuri tietynmuotoista älykkyyttä. Lukihäiriö esimerkiksi ei poissulje hyvää loogista päättelykykyä, kielellistä lahjakkuutta, sosiaalista älykkyyttä jne. Pitää vaan löytää ne erilaiset tavat opetella asioita lukemisen sijaan.

Varmasti on seassa niitäkin. Ei se tietenkään poissulje, mutta niin lukihäiriöisissä kuten "normaaleissakin", huomattavan älykkäät henkilöt ovat vain pieni vähemmistö.

Oman kokemukseni mukaan lukihäiriöstä kärsivien joukossa on kuitenkin useammin keskivertoa tyhmempiä kuin älykkäämpiä...

Mutta eihän mielipideasioista voi kiistellä, varmaan löytyy jotain tutkimustakin aiheesta, joka osoittaisi kumpi meistä on enemmän oikeilla jäljillä.

Itse asiassa kirjoitin tämän lähinnä siksi, että sinä tai joku muu kirjoitti, että hahmotushäiriöstä kärsivä ei mitenkään voi olla yleisälykäs. Tottakai voi. Siitä en lähde kinaamaan onko keskimäärin enemmän "tyhmiä" vai "fiksuja" näiden joukossa, koska esim lukihäiriöisen voi olla lähes mahdotonta saada hyvää tulosta perinteisessä älykkyystestissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa kirjoittaa pitkästi, mutta älykkyys ei sinänsä tarkoita mitään universaalia hyvää tahtoa tai hyvää yleissivistystä. Älykäs ihminen voi olla ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti. Älykkyys on vaan kykyä oppia, prosessoida, ratkoa ongelmia jne.

Toki älykkyyden myötä monella on tarve ymmärtää asioita laajasti ja syvällisesti, mutta ei se mikään automaattinen seuraus älykkyydestä ole.

Pitää olla aika tietämätön, jos noin kuvittelee. Todennäköisempää on kuitenkin se, että tyhmä on ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti siihen älykkääseen verrattuna. Löyhä moraali on myös yhdistetty usein vahvasti tutkimuksissa matalampaan älykkysosamäärään.

Niin, väitinkö muuta? Luetunymmärtäminen on vaikeaa. Sanoin vain, että älykkyyden automaattinen seuraus ei ole hyvyys jne.

Älykkäissä on hyviä ihmisiä, pahoja ihmisiä jne. Ihan mihin sitä älykkyyttään käyttää..

Et, mutta oli pakko tarkentaa, koska tyhmälle viestisi näyttäytyy hyvin erilaisena kuin minulle. Halusin vain täydentää tekstiä heitä varten.

Älykkyyden käyttäminen ei liity ilkeyteen/hyvyyteen noin paljoa, mitä kuvittelet. Ihmisen käytöstä muita kohtaan määrää myös persoona ja kokemukset. Kaikista pahin yhdistelmä onkin usein matala älykkyys (löyhä moraali) yhdistettynä ilkeän persoonaan ja mt-ongelmiin. Näitä ovatkin vankilat pullollaan tutkimusten mukaan.

Vaikka älykäs olisikin ilkeä (ei liity äo:seen), hänellä on kuitenkin todennäköisemmin korkea moraali, joka voi estää tekemästä pahaa muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.

Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.

Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..

Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.

Kyllä, ja lisäksi älykkyystestejä aika paljon kritisoidaan siitä, että ne painottavat hyvin yksipuolisia asioita. Vaikka sitten loogista päättelykykyä. Ja käyttävät yksipuolisia menetelmiä, esimerkiksi voit olla vaikka kuinka älykäs, mutta hahmottaa muotoja huonosti. Se jo itsessään antaa älykkyystestistä huonon tuloksen, koska moni kysymys on juurikin päättelyä mikä muoto (tai väri tms) tulee seuraavaksi.

Älykkyystestit eivät mittaa yksipuolista älykkyyttä, vaan yleisälykkyyttä. Ja älykkäällä on hyvä looginen päättelykyky, ilman sitä ei nyt vaan voi olla kovinkaan älykäs.

Ja jos ei hahmota edes muotoja, elämässä ja opiskelussa tulee varmaan haasteita eteen... Asiallehan on nimikin: hahmotushäiriö. Eikä sellaisesta asiasta kärsivä ihminen voi mitenkään olla laaja-alaisesti älykäs (siis yleisälykäs).

Tai mitä jos vaan lopettaisit tämän älykkyysjankkaamisen, koska se ei sinua yhtään älykkäämmäksi tee.

Itse asiassa esim lukihäiriöisissä on huomattavan älykkäitä henkilöitä, jotka eivät vain pääse osoittamaan sitä, koska yhteiskunta vaatii juuri tietynmuotoista älykkyyttä. Lukihäiriö esimerkiksi ei poissulje hyvää loogista päättelykykyä, kielellistä lahjakkuutta, sosiaalista älykkyyttä jne. Pitää vaan löytää ne erilaiset tavat opetella asioita lukemisen sijaan.

Varmasti on seassa niitäkin. Ei se tietenkään poissulje, mutta niin lukihäiriöisissä kuten "normaaleissakin", huomattavan älykkäät henkilöt ovat vain pieni vähemmistö.

Oman kokemukseni mukaan lukihäiriöstä kärsivien joukossa on kuitenkin useammin keskivertoa tyhmempiä kuin älykkäämpiä...

Mutta eihän mielipideasioista voi kiistellä, varmaan löytyy jotain tutkimustakin aiheesta, joka osoittaisi kumpi meistä on enemmän oikeilla jäljillä.

Itse asiassa kirjoitin tämän lähinnä siksi, että sinä tai joku muu kirjoitti, että hahmotushäiriöstä kärsivä ei mitenkään voi olla yleisälykäs. Tottakai voi. Siitä en lähde kinaamaan onko keskimäärin enemmän "tyhmiä" vai "fiksuja" näiden joukossa, koska esim lukihäiriöisen voi olla lähes mahdotonta saada hyvää tulosta perinteisessä älykkyystestissä.

Jaa, millä ihmeen perusteella lukihäiriöinen ei muka voisi pärjätä perinteisessä älyykkyystestissä?! Tottakai pärjää, mikäli on älykäs. Se on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää jopa arvioitaessa sellaisten ihmisten älykkyyttä, jotka eivät edes osaa lukea tai kirjoittaa. Hahmotushäiriöiselle voi olla himpun verran vaikeampaa, kuin lukihäiriöiselle. Tosin hahmotushäiriökään ei estä saamasta hyvää tulosta testistä, mikäli on älykäs. Itselläni esim. jonkin sortin hahmotushäiriö (olen huono lukemaan karttaa, vasen-oikea menee aina sekaisin jne.), mutta sain testistä huippupisteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa kirjoittaa pitkästi, mutta älykkyys ei sinänsä tarkoita mitään universaalia hyvää tahtoa tai hyvää yleissivistystä. Älykäs ihminen voi olla ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti. Älykkyys on vaan kykyä oppia, prosessoida, ratkoa ongelmia jne.

Toki älykkyyden myötä monella on tarve ymmärtää asioita laajasti ja syvällisesti, mutta ei se mikään automaattinen seuraus älykkyydestä ole.

Pitää olla aika tietämätön, jos noin kuvittelee. Todennäköisempää on kuitenkin se, että tyhmä on ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti siihen älykkääseen verrattuna. Löyhä moraali on myös yhdistetty usein vahvasti tutkimuksissa matalampaan älykkysosamäärään.

Niin, väitinkö muuta? Luetunymmärtäminen on vaikeaa. Sanoin vain, että älykkyyden automaattinen seuraus ei ole hyvyys jne.

Älykkäissä on hyviä ihmisiä, pahoja ihmisiä jne. Ihan mihin sitä älykkyyttään käyttää..

Et, mutta oli pakko tarkentaa, koska tyhmälle viestisi näyttäytyy hyvin erilaisena kuin minulle. Halusin vain täydentää tekstiä heitä varten.

Älykkyyden käyttäminen ei liity ilkeyteen/hyvyyteen noin paljoa, mitä kuvittelet. Ihmisen käytöstä muita kohtaan määrää myös persoona ja kokemukset. Kaikista pahin yhdistelmä onkin usein matala älykkyys (löyhä moraali) yhdistettynä ilkeän persoonaan ja mt-ongelmiin. Näitä ovatkin vankilat pullollaan tutkimusten mukaan.

Vaikka älykäs olisikin ilkeä (ei liity äo:seen), hänellä on kuitenkin todennäköisemmin korkea moraali, joka voi estää tekemästä pahaa muille.

Meinaatko, että esimerkiksi kuuluisat diktaattorit olisivat tyhmiä? Pikemminkin äärimmäisen älykkäitä. Suuri älykkyys voi hyvinkin sopivassa persoonassa johtaa vaikka mihin.

Se on varmasti totta, että keskimäärin älykäs ihminen kallistuu useammin hyvän kuin pahan puolelle.