Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?
Minulle henkilökohtaisesti se, että osaan hahmottaa asiat suurina kokonaisuuksina, joissa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jotka harvoin ovat kovin mustavalkoisia tai joko-tai. Näin on usein esim. poliittisten tai eettisten kysymysten kanssa. On jotenkin tuskastuttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että populistiset one-linerit purevat keskivertoihmisiin paljon tehokkaammin, eivätkä he edes halua ajatella asioita monelta kantilta. Muita?
Kommentit (1229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on jotain pienesti häiritsevää, kun ihminen toteaa olevansa keskivertoa älykkäämpi.
Ai vähän samoin, kuten siinä, että on keskivertoa pidempi tai parempi urheilussa, kielissä, piirtämisessä tai matematiikassa? Tai että on kaunis/komea?
Totta, kaikki hyvät ominaisuudet täytyy aina piilottaa ja niillä ei saa kerskua, koska kaikki ihmisethän ovat yhtä hyviä kaikessa. Ihanan suomalaista.
Yleensähän hyvät ominaisuudet kerääntyvät aina samaan ihmiseen. Siis hyvä ulkonäkö, älykkyys, pituus, lahjakkuus ja niin edelleen. Jotain luonnonvalintaa.
Ja sitten jotkut ovat kouluttamattomia, tyhmiä, lihavia ja lyhyitä ja rumia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on jotain pienesti häiritsevää, kun ihminen toteaa olevansa keskivertoa älykkäämpi.
Kyllä, jos se perustuu vain ihmisen omaan näkemyksen itsestään.
Jos kyseessä o nhenkilö, jonka älykkyys on testattu useilla erityyppisillä testeillä (kuten tapahtuu,jos haetaan ns. vaativaa työpaikkaa) , ei siis pelkästään Mensan testeilllä (jotka mittaavat vain matemaattista ja loogista ajattelua) , ja älykkys todettu korkeaksi on ko.henkilöllä perusteet väittää olevansa keskimääräistä älykkäämpi.
Erittäin huolestuttavaa oli lukea arvostetun älykkyystutkijan väitettä siitä, että suomalaisten älykkyys on laskenut 7.5 pistettä.
Kun ihmisten keskmääräinen älykkyys vaihtelee välillä 85-115, niin 7.5 pisteen pudotus on erittäin tuntuva.
Alemmista luvuista vähennettynä ollaan siis jo hyvin lähellä heikkolahjaisuuden rajaa, 77 pistettä.
Itse hämmästelen välillä sitä, kuinka vähän muilla on kapasiteettia ottaa muut huomioon tekemisistään ja ajatuksissaan. Tämä voi toki itsellänikin olla jo lapsuudesta opittu taito, ei niinkään merkki älykkyydestä. Mutta silti se joskus harmittaa, ettei pystytä omien toimeen ohella miettimään, miten tämä vaikuttaa mihinkin ja kuinka tässä kuviossa muiden toimijoiden käy, jos teen niin tai näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että en pysty järkisyistä uskomaan feminismiin tai kunnioittamaan naisia jotka julkistavat oman metoo-tarinansa.
Feminismi nimenomaan on järkiperäistä sillä se kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja mikä on älykkyyden kanssa korreloiva piirre. Naiset ovat alistuvia ja siksi eivät kovin älykkäitä. Älyyn liittyy auktoriteettivastaisuus jota naiset eivät juuri tajua alistuvina.
Mä ja mun tytär ollaan aina tapeltu auktoriteetteja vastaan, älykkäänä ei vaan pysty olemaan lammas. Vaikeuksiahan siitä on tullut, mulla miessuhteissa ja tyttärellä koulussa. Tytön reksi jopa sanoi, että tyttöä on hankala käsitellä kun hän on niin älykäs, mutta vaikea. Tyttö mm. vastusti opettajia, jotka opettivat väärin joitain asioita, tai kohtelivat oppilaita epätasa-arvoisesti.
Kuulostaa kovin tutulta. Jollen tietäisi, ettei äitini käytä nettiä, voisin kuvitella, että olen tyttäresi :)
Mutta todellista älykkyyttä olisi se, että paitsi että huomaa epäkohdat, osaa kertoa huomionsa ja korjausehdotuksensa niin, että ne menevät läpi. Tai pitäisi osata lyöttäytyä kimppaan jonkun diplomaattisemman kaverin kanssa, joka hoitaisi viestinnän.
Itse olen matemaattisesti lahjakas ja looginen, ja avaruudellinen hahmotuskykykin on hyvä, ja yleensä juuri tuollaista pidetään älykkäänä. Iän myötä olen kuitenkin oppinut arvostamaan enemmän sosiaalista lahjakkuutta, kykyä havainnoida muiden tunteita ja motiiveja ja kykyä esittää asiat niin ettei toinen loukkaannu. Sitä minulle ei ole paljon suotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla keskivertoa älykkäämpi, mutta verbaalisesti ei niin lahjakas?
Voi tietenkin. Ainoa oikea älykkyyden laji on matemaattinen, eli tämä perinteinen älykkyys. Verbaaliset ja sosiaaliset älykkyydet on sitten kehitetty ettei ihmisille tulisi paha mieli.
Ainoa "oikea" mitattava älykyyden laji on yleisälykkyys, ei matemaattinen. Toki yleisälykäs on usein myös matemaattisesti lahjakas, kuten monella muullakin tapaa lahjakas. Nämä äo-testit mittaavat nimenomaan yleisälykkyyttä, eikä mitään pelkkää matemaattista. Mensan testin tehdäkseen ei tarvitse edes osata lukea tai laskea.
Ihmisten kannattaisi ensiksi selvittää itselleen, mitä älykkyys merkitsee, ennen kuin tulevat mutuilemaan asiasta.
Tunnen yhen matemaattisesti lahjakkaan ihmisen mutta en voi sanoa hänen sosiaalisen tunneälykkeeden olevan yhtään samalla tasolla.
En ymmärrä minäkään että miksi tämä keskustelu herättää joissakin ärtymystä. Minä ainakin tiedän, että olen keskivertoa älykkäämpi. Minulle on tehty psykologin tekemänä älykkyystutkimukset, jotka kestivät kuusi tuntia, ja äo:ni oli niiden perusteella korkeampi kuin yli 90 %:lla suomalaisista. Lisäksi olen valmistunut maisteriksi korkein arvosanoin ja väitellytkin alalta, jolla väitöstutkimuksen vaatimukset ovat korkeat. Miksi joitakin ärsyttää jos sanon olevani keskimääräistä älykkäämpi ja että en jaksa vähemmän älykkäiden seuraa?
Sen sijaan liikunnassa olen aika huono, kömpelö. Liikunnassa keskimääräistä paremmat ei jaksa minun seuraa koska minun kanssa liikkumisesta ei tule mitään.
Juoksunopeuden pystyy mittaamaan älykkyyttä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että en pysty järkisyistä uskomaan feminismiin tai kunnioittamaan naisia jotka julkistavat oman metoo-tarinansa.
Feminismi nimenomaan on järkiperäistä sillä se kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja mikä on älykkyyden kanssa korreloiva piirre. Naiset ovat alistuvia ja siksi eivät kovin älykkäitä. Älyyn liittyy auktoriteettivastaisuus jota naiset eivät juuri tajua alistuvina.
Mä ja mun tytär ollaan aina tapeltu auktoriteetteja vastaan, älykkäänä ei vaan pysty olemaan lammas. Vaikeuksiahan siitä on tullut, mulla miessuhteissa ja tyttärellä koulussa. Tytön reksi jopa sanoi, että tyttöä on hankala käsitellä kun hän on niin älykäs, mutta vaikea. Tyttö mm. vastusti opettajia, jotka opettivat väärin joitain asioita, tai kohtelivat oppilaita epätasa-arvoisesti.
Kuulostaa kovin tutulta. Jollen tietäisi, ettei äitini käytä nettiä, voisin kuvitella, että olen tyttäresi :)
Mutta todellista älykkyyttä olisi se, että paitsi että huomaa epäkohdat, osaa kertoa huomionsa ja korjausehdotuksensa niin, että ne menevät läpi. Tai pitäisi osata lyöttäytyä kimppaan jonkun diplomaattisemman kaverin kanssa, joka hoitaisi viestinnän.
Itse olen matemaattisesti lahjakas ja looginen, ja avaruudellinen hahmotuskykykin on hyvä, ja yleensä juuri tuollaista pidetään älykkäänä. Iän myötä olen kuitenkin oppinut arvostamaan enemmän sosiaalista lahjakkuutta, kykyä havainnoida muiden tunteita ja motiiveja ja kykyä esittää asiat niin ettei toinen loukkaannu. Sitä minulle ei ole paljon suotu.
Osallistunpa tähän keskusteluun myös.
Auktoriteetit ovat aina olleet mullekin ongelma. Moni pitää mua yksityiselämässä kovana ja kylmänä, ja se liittyy siihen että mulla on haasteita kommunikoimisessa, enkä aina tajua että moni ottaa loogisetkin asiat tunteella. Sinällään mulla ei ole mitään tunteita vastaan, ja inhoan koko ''menikö tunteisiin''-öyhötystä. Se että minä loukkaan jotakuta, kertoo yleensä vain omista puutteistani, mm. siitä että olen epäonnistunut saamaan oman viestini perille.
Maailmaa kohtaan minulla on empatiaa paljonkin, ja sen kommunikoiminen onkin tietysti helpompaa.
Uskon että tässä on pari tasoeroa. Moni joka loistaa sosiaalisesti, on myös mukautuva, ja mukautuvilla ihmisillä on taipumusta punnita esimerkiksi eettisiä kysymyksiä lähipiirinsä asenteiden kautta. Internet-trollaus on osa tätä, femakkoja vihaavat keräävät itselleen statusta pelissä jonka ovat itse luoneet, mutta jonka yhteiskunnallinen merkitys, puhumattakaan yhteiskunnallisesta hyödystä, on vähäinen.
Ne taas jotka pohtivat suuria linjoja, eivät aina loista mikroyhteisöissä, eivätkä ymmärrä mitä hyötyä siitä olisikaan.
Kiltteyttä, kärsivällisyyttä ja empatiaa opettelen tässä (näyttämään) itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Luin tätä ketjua vähän alusta. Siellä ilmeisesti fiksuina itseään pitävät ihmiset kirjoittavat kelvotonta suomea.
Myönnän, että en ole verbaalisesti lahjakas. Nuorempana pidin itseäni jopa keskivertoa tyhmempänä tuon asian takia vaikka olen matemaattisesti erittäin lahjakas. Gradun kirjoittaminenkin oli yhtä tuskaa vaikka lopulta sain arvosanaksi eximian.
Luen jonkun verran kirjoja, mutta mieluummin rentoudun soittamalla ja kuuntelemalla musiikkia sekä maalaamalla abstrakteja tauluja.
Työkseni pyörittelen numeroita ja tilastoja.
Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.
Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla keskivertoa älykkäämpi, mutta verbaalisesti ei niin lahjakas?
Voi tietenkin. Ainoa oikea älykkyyden laji on matemaattinen, eli tämä perinteinen älykkyys. Verbaaliset ja sosiaaliset älykkyydet on sitten kehitetty ettei ihmisille tulisi paha mieli.
Ainoa "oikea" mitattava älykyyden laji on yleisälykkyys, ei matemaattinen. Toki yleisälykäs on usein myös matemaattisesti lahjakas, kuten monella muullakin tapaa lahjakas. Nämä äo-testit mittaavat nimenomaan yleisälykkyyttä, eikä mitään pelkkää matemaattista. Mensan testin tehdäkseen ei tarvitse edes osata lukea tai laskea.
Ihmisten kannattaisi ensiksi selvittää itselleen, mitä älykkyys merkitsee, ennen kuin tulevat mutuilemaan asiasta.
Tunnen yhen matemaattisesti lahjakkaan ihmisen mutta en voi sanoa hänen sosiaalisen tunneälykkeeden olevan yhtään samalla tasolla.
Niin, yhden. Pystytkö kenties tekemään tuosta mitään päätelmiä älykkyydelläsi? Ilmeisesti et.
Tilastollisesti, kun asiaa on tutkittu, tulokset viittaavat täysin päinvastaiseen.
Ehkä tuntemasi yksilö oli esim. autisti/asperger. Läheskään kaikki älykkäät eivät kuitenkaan ole autisteja. Neurologisesti normaalit älykkäät ovat yleensä laajasti lahjakkaita, autistit eivät. Ja kuinka hyvä keskivertoälykäs tai tyhmä olisi muutenkaan arvioimaan toisten sosiaalisia taitoja? Ei kovinkaan hyvä. Se, että joku käyttäytyy eri tavoin kuin sinä, ei tarkoita että hän olisi sosiaalisilta taidoiltaan huono.
Tässäkin keskustelussa näkyy vähän se ydinongelma. Älykkäät ihmiset eivät erityisemmin halua kilpailla, sillä yleensä koetaan että hyvien ratkaisujen olisi oltava sellaisia että ne hyödyttävät mahdollisimman montaa ihmistä, mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman hyvin, ottaen huomioon sekä yhteiskunnalliset, eettiset, ekologiset ja yksilölliset tarpeet. Tällaisiin ratkaisuihin päästään vain mahdollisimman laajan ymmärryksen ja yhteistyön kautta.
Moni tavis taas kokee kaiken kilpailuasetelmana. Talouden, ekologisuuden, koulutuksen, ja vaikkapa tämän mainitun älykkyyden.
Tämä on se joka turhauttaa. Joka päivä.
En jaksa kirjoittaa pitkästi, mutta älykkyys ei sinänsä tarkoita mitään universaalia hyvää tahtoa tai hyvää yleissivistystä. Älykäs ihminen voi olla ilkeä, epävarma, arvomaailmaltaan kova tai tietää asioista hyvin suppeasti. Älykkyys on vaan kykyä oppia, prosessoida, ratkoa ongelmia jne.
Toki älykkyyden myötä monella on tarve ymmärtää asioita laajasti ja syvällisesti, mutta ei se mikään automaattinen seuraus älykkyydestä ole.
Vierailija kirjoitti:
Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.
Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.
Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..
Onpa vastenmielinen ketju.
150 yläpeukkua ja viestejä 7 sivun verran. AV-palsta siis oikea nerojen kokoontumispaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksikö älykkyydellä kehuminen aiheuttaa ärtymystä? Koska usein se on vain se oma kokemus, mikä perustuu ihan siihen harhaan, että kuvittelee olevansa älykkäämpi, vaikka tosiasiassa onkin vain eri mieltä. Älykkyystestitkin johtavat sillä tapaa harhaan, että aika harvoja on testattu oikeasti, nettitestien tuloksia ei lasketa. Miten voi sanoa olevansa älykkäämpi kuin 90% väestöstä, kun ehkä 10% jos sitäkään, on testattu? Älykkyyden määritelmiä on myös monia, vaikka monesti matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus samassa paketissa ovatkin.
Sekin osoittaa jonkinlaisen älykkyyden puutetta, jos käyttää omaa "älykkyyttään" sen pohtimiseen kuinka tyhmiä muut ovat.
Et taida tietää miten oikeiden älykkyystestien normiaineistot muodostetaan? En nyt tarkoita mitään mensa-testiä siis..
Ei se ole olennaista. Se on kuitenkin vain malli todellisuudesta ja malli on aina epätäydellinen ja puutteellinen.
En koe älykkyyttä raskaana. Olen korkealla akateemisella urapolulla ja ympärilläni on valtavasti älykkäitä ihmisiä. Mies, ystävät ja kollegat. En mieti "tavallisen ihmisen" tyhmyyttä. Jokainen olemme yhtä arvokkaita omissa tehtävissämme.
Tämä yksin puhuja jankkaa, hän oikeuttaa trollaamistaan vauvalla näemmä älykkäänä olemisena.
Mikä ei ole totta, kaikki hoksanneet jo pääosin, että ylläpito on pipipää.
Suurin osa asioista, joista luullaan että "vain Suomessa", ei tosiaan esiinny vain Suomessa, mutta älykkyyden tabuluonne on sellainen. Älykkyyttä ei ole voitu täällä huomioida edes oppimistuloksissa tai opetusmenetelmiä arvioitaessa. Tiedä sitten, mistä johtuu. Muualla pidetään itsestäänselvyytenä, että älykkyys vaikuttaa moniin asioihin.