Lue keskustelun säännöt.
Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?
Minulle henkilökohtaisesti se, että osaan hahmottaa asiat suurina kokonaisuuksina, joissa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jotka harvoin ovat kovin mustavalkoisia tai joko-tai. Näin on usein esim. poliittisten tai eettisten kysymysten kanssa. On jotenkin tuskastuttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että populistiset one-linerit purevat keskivertoihmisiin paljon tehokkaammin, eivätkä he edes halua ajatella asioita monelta kantilta. Muita?
Kommentit (1229)
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen keskivertoa älykkäämpi, kun hän toistelee muiden ihmisten kirjoittamista kirjoista mielipiteitään.
Moni voi päätyä samaan lopputulemaan, vaikka eivät olisi lukeneet samoja kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene Saleeja oata kauppa tyhjäksi niin saat auton jolla päristä!
Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?
Trumputtajat, perspanssit ja kokpanssit.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Hengenheimolaisia on vaikea löytää. Vaaleissa äänestäminen tuntuu useimmiten mahdottomalta, tarpeeksi hyvää ehdokasta ei vain löydy.
Ei varsinkaan maakunnista kertakaikkiaan löydy hyviä ehdokkaita. Ei ainakaan täältä omalta kotiseudultani. Varmaan on ihan keskivertoälykkäilläkin sama ongelma.
Pk seudulla on huomattavasti korkeampi taso vaikkei eduskunta muutenkaan edusta mitään kansaa niinkuin nimensäkin mukaan.
On vaikeaa, kun omat virheet tajuaa niin selvästi jos se on jotain vakavaa ja peruuttamatonta. Esim. jos asia x olisi mennyt ihan vähän toisella tavalla, niin todennäköisesti olisi tapahtunut y ja z, jolloin lopputulos olisi paljon parempi. Vähemmän älykkäät ihmiset eivät ymmärrä syy- ja seurausyhteyksiä ja hyväksyvät jonkun selityksen joka tukee omaa minä- ja maailmankuvaa, ja sitten voi porhaltaa eteenpäin, mahdollisesti kohti uusia virheitä, mutta niistäkään ei ymmärretä sen syvällisemmin.
Tämän takia myös valintojen tekeminen nopeasti on vaikeaa, kun osaa ajatella montaa ratkaisua ja niistä voi olla vaikea sanoa, mikä on paras. Päätöksiin juuttuminen ei ole toki järkevää, mutta erona siis se että päätöksiin on oltava ajatustyö ja joku systeemi taustalla, ei vain valita sitä ekaa ja ainoaa vaihtoehtoa joka tuli mieleen tai jonka joku muu saneli. Paradoksaalisesti, monimutkaisempaan ajatteluun kykenevällä ihmisellä elämänlaatu ei aina ole ollenkaan parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei viitsi seurata aina miten erilaiset ihmisryhmät tekevät asian ratkaisun kannalta tyhmiä päätöksiä, jotka hyödyttävät vain osaa ryhmäläisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerykset ympärilläni...
No tämä kai se varmaan olisi. Jos olisin erikoisen älykäs niin varmaan kokisin itse olevani silti ns. normaali, mutta kaikki muut tuntuisivat niin hemmetin tyhmiltä!
En ole mikään huippuälykäs mutta keskivertoa älykkäämpi ja hyvä päättelemään sekä näkemään kokonaisuuksia. Itseäni ärsyttää usein ihmisten näköalattomuus ja syy-seuraus suhteiden tajuamattomuus. Minulla on myös äärettömän hyvä organisointikyky ja minua ihmetyttää nämä asiasta toiseen hyppivät tyypit, joilta jää joka ikinen homma kesken, ja sitten väitetään olleen kiire (eli kaikki työt vaan jäi kesken ja muiden hoidettavaksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On vaikeaa, kun omat virheet tajuaa niin selvästi jos se on jotain vakavaa ja peruuttamatonta. Esim. jos asia x olisi mennyt ihan vähän toisella tavalla, niin todennäköisesti olisi tapahtunut y ja z, jolloin lopputulos olisi paljon parempi. Vähemmän älykkäät ihmiset eivät ymmärrä syy- ja seurausyhteyksiä ja hyväksyvät jonkun selityksen joka tukee omaa minä- ja maailmankuvaa, ja sitten voi porhaltaa eteenpäin, mahdollisesti kohti uusia virheitä, mutta niistäkään ei ymmärretä sen syvällisemmin.
Tämän takia myös valintojen tekeminen nopeasti on vaikeaa, kun osaa ajatella montaa ratkaisua ja niistä voi olla vaikea sanoa, mikä on paras. Päätöksiin juuttuminen ei ole toki järkevää, mutta erona siis se että päätöksiin on oltava ajatustyö ja joku systeemi taustalla, ei vain valita sitä ekaa ja ainoaa vaihtoehtoa joka tuli mieleen tai jonka joku muu saneli. Paradoksaalisesti, monimutkaisempaan ajatteluun kykenevällä ihmisellä elämänlaa
Psyykkisesti suojaavien mekanismien käyttö saattaa olla vaikeampaa. Vaikka ne ovat automaattisia, huomaa älykäs niiden epäloogisuuden usein ennemmin tai myöhemmin. Luulen monien "mielenterveysongelmien" juontavan tästä - egoa suojaavat ajatusvinoumat, defenssit ja uskomukset suojaavat myös mielialahäiriöiltä ja toivottomuudelta. Mutta kun niitä on tunnistanut, ne eivät enää palvele tehtäväänsä illuusion ylläpitäjänä. Toisaalta esimerkiksi hoito perustuu siihen, että näitä on ja niitä vähän tarkastellaan, ei siihen miten sitten selvitään kun niitä ei juurikaan ole enää käytössä. Päihteistä tulee ainoa mekaaninen suojakeino, mutta se ei ole järkevää, joten ei psyykkisesti ja loogisesti kestävä tapa sekään kun ei pysty itselleen palturia siinäkään suoltamaan.
Jos kokee älykkyyden raskaaksi niin silloin "luonteessa" parantamisen varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on älykkyydestä pelkkää iloa. En ärsyynny kenenkään toisen tyhmyydestä, koska ymmärrän eläväni maailmassa.
Se, että luullaan tyhmäksi.
Minua ei kiinnosta olemassa olevan tiedon toistelu esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään erityistä, vain loputonta yksinäisyyttä ja surua.
Typerät ihmiset ovat onnellisempia
Nuorempana ärssytti kun muut tajusivat itsestäänselvyydet niin hitaasti. Vanhemmiten olen lakannut välittämästä ja käytän odottamiseen tarvittavan ajan itseni onnellistamiseen
Älykkyyteen kuuluu sama kuin huumoriin, kaikki ovat sitä mielestään.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko älykkyys ja pitkäjänteisyys talousasioissa kuinka kytköksissä toisiinsa, mutta lähipiiriä tarkastelemalla näin ainakin on. Se on yksi raskaimmista asioista, että kun itse miettii näitä juttuja pitkällä tähtäimellä ja joku toinen ajattelee korkeintaan parin kuukauden päähän. Ei näe syitä ja seurauksia esimerkiksi sille, että jos kymmenen kertaa peräkkäin menee työhön, jonka lopettaa parin kuukauden jälkeen, niin yksinkertaisesti se työn saanti nyt vaan voi merkittävästi vaikeutua jatkossa.
Tässä kun olen itse pari vuosikymmentä säästänyt ja sijoittanut, niin saa jonkin verran kuittailua siitä miten tuurilla on menty ja miten mikään ei olisi millään tavalla omaa ansiota. Ihmetelty, että olenko jostain pelistä voittanut, perinyt tai mistä olen saanut suuria summia rahaa. Ja toisena päivänä ihmetellään, että jos kerran rahaa on, niin miksei muka voisi ostaa kallista autoa ja omakotitaloa.
Tuossa vaikuttaa persoonallisuuden piirre nimeltä tunnollisuus, jolla ei ole minkäänlaista kytköstä älykkyyteen. Älykkyydeltä keskiverto voi tuon piirteen kanssa saavuttaa jo jonkin verran varallisuutta, älykäs sitäkin enemmän. On kuitenkin myös älykkäitä joilla on alhainen conscientiousness ja he ovat huonompia kurinalaisissa ja pitkäjänteisissä päätöksissä, ja saattavat olla taloudellisesti hyvinkin heikoilla. Toisaalta, ihmisillä joilla on low consciountiousness voi olla suurempi riskinottokyky, minkä yhdistyminen älykkyyteen saattaa auttaa rikastumista eri tavalla.
Tylsyys.
ÄÖ 148